Bʼa jujuntik ekʼele, jtaʼunejtik tiʼal sbʼaja it. Ja it lajansok wa syaka sbʼaj soka Hebreos 12:16, ja tiw wa xyala ja Esaú mi chaʼanyabʼalil yila «ja cosa sbaj Diosi» sok bʼa jun «huaelal [...], chʼac yaa yi spetzanil ja yijtzʼini» ja Jacob. Lajansok ja yaljelik it wa xkʼan yal yajni ja Jacob yiʼajkan «spetzanil» ja derecho bʼa bʼajtan uninali, cha kʼotni june ja bʼa yintil eljan ja Mesías (Mat. 1:2, 16; Luc. 3:23, 34).

Pe yajni paklaxi jujuntik loʼilik bʼa Biblia, ilxi mi tʼilanuk ja bʼajtan uninal yeʼn oj kʼot june ja bʼa maʼ ekʼpaxtayujile ja Mesiasi. La kiltik jujuntik preba:

Ja bʼajtan yunin ja Jacob (Israel) soka Lea, ja waja Rubén. Mas tsaʼan, ja bʼajtan yunin ajyi ja Jacob soka xcheʼum Raquel, ja maʼ jel skʼana, ja waja José. Yajni ja Rubén sleʼa smul, ja derecho yiʼoji ajyi yeʼn yiʼajkan ja José (Gén. 29:31-35; 30:22-25; 35:22-26; 49:22-26; 1 Crón. 5:1, 2). Ama jachuk, ja Mesías mi ti eljan bʼa yintil ja Rubén cha mini bʼa José, tini eljan bʼa Judá, jani bʼa xchanil yunin ja Jacob ajyi soka Lea (Gén. 49:10).

Ja bʼa Lucas 3:32, wa staʼa tiʼal bʼa joʼe winik bʼa jani waj ja maʼ ekʼpaxtayujile ja Mesías. Pe lajansok, spetsanile yeʼn wajye ja bʼajtan  uninal. Ja Boaz ja yunin ja Obed sok jaxa Obed ja yunin ja Jesé (Rut 4:17, 20-22; 1 Crón. 2:10-12).

Jaxa David ja yunin ja Jesé, mi yeʼnuk ja bʼajtan yunin, yeʼn kʼot ja ijtsʼinal ja bʼa waxake uninali. Pe ja bʼa eljan ja Mesías ti bʼa David (1 Sam. 16:10, 11; 17:12; Mat. 1:5, 6). Lajansok junxta ekʼ ja bʼa pilan lista oj kiltiki, pe ja Salomón mi yeʼn kʼot ja bʼajtan yunin ja David (2 Sam. 3:2-5).

Pe ja it mi wa stojolan mi chaʼanyabʼaliluk ja bʼajtan uninal. Ja bʼajtan uninal ja bʼa pamilya yeʼn mas kisubʼal sok ayni yeʼn wa xkan olomal bʼa pamilya. Cha mas aʼay wa xyiʼajkan ja jastik junuki (Gén. 43:33; Deut. 21:17; Jos. 17:1).

Pe ja derecho yiʼoj ja bʼajtan uninal wa xbʼobʼ ajuk ekanyi jun pilan uninal. Jun sjejel, yajni ja Abrahán ya eluk ja Ismael, ja derecho yiʼoj ajyi jaʼ aji ekʼyi ja Isaac (Gén. 21:14-21; 22:2). Sok jastalni jtaʼatik tiʼal ja bʼajtanto, ja sderecho ja Rubén aji ekʼyi ja José.

La kumxukotik ja bʼa Hebreos 12:16, ja jekabʼanum Pablo stsʼijbʼan: «Mi ni sbejuc ay maʼ oj slee otro ja xcheumi, [...]. Porque ta jel cʼa chʼin huaxa huilahuex ja cosa sbaj Diosi, entonces jaʼ ni mero amojex ja tan Esaú [...], quechan jun vuelta huaa lec. Soc ja huaelal jahui, chʼac yaa yi spetzanil ja yijtzʼini». ¿Jasa kʼan yali?

Ja jekabʼanumi mi ja wan stajel tiʼal ja bʼa intilal oj eljan ja Mesías. Pes yujni bʼajtanto yalayabʼ ja nochumanik bʼa Kristo a-snoch-e «toj ja ba bej jahui» bʼa mini june oj chʼay yujile ja jastal «jel lec juntiro jmoctic [ja Dyosi] pero ta mi cʼax caa jcuidadotic, mi ni nunca oj bob jnaatic jastal ja syajal scʼujol», pe ojni bʼobʼ ekʼ sbʼaje ta sleʼa smule sok ixuk ma winik (Heb. 12:12-16). Ta sleʼa smule jastal jaw, ojni slaj-e ja Esaú, bʼa mi yila chaʼanyabʼalil «ja cosa sbaj Diosi» sok jani stsaʼa ja jas mi xmakuni.

Ja Esaú ajyi sakʼan ja bʼa styempoʼil ja tat-awelik, sok bʼobʼta cha ayni ekʼele ajiyi ja cholal bʼa skʼapjel jun majtanal jastal sacerdote ja bʼa spamilya (Gén. 8:20, 21; 12:7, 8; Job 1:4, 5). Pe yuja tikʼe pensar ajyiyuj ja bʼa bʼaktelal, yaʼakan ja cholal yiʼoj ja bʼa derecho jastal bʼajtan uninal yuj jun plato bʼa lenteja. Bʼobʼta jaʼ mi skʼana oj yiʼ wokol yuja jastal bʼajtanxa alubʼalkan oj yi wokol ja yintil ja Abrahán (Gén. 15:13). Ja Esaú sjeʼani jaʼ waj skʼujol ja jastik mi xmakuni, wa xkʼan kaltik, ja jastal mi skisa ja jastik chaʼanyabʼalil bʼa Dyos, yajni nupanisok chabʼ ixuk mi kʼuʼumanuke Dyos. Ja jas skʼulani jelni syajbʼes ja snantati (Gén. 26:34, 35). Mi oj slaj ja jastal waj ja Jacob, ja yeʼn nupanisok jun ixuk bʼa ja wa xyayi stoyjel ja Dyos smeranili (Gén. 28:6, 7; 29:10-12, 18).

Ja yuj, ¿jasa wala kʼotik spensarajeli? Ayni ekʼele, ja bʼa eljan ja Mesías tini bʼa bʼajtan uninalik, pe mi tolabidaʼuk. Ja judíoʼiki wani snaʼawe ja it sok wani skʼuʼane, pes bʼa jun sjejel snaʼaweni ja Kristo tini oj jak bʼa David, ja tsaʼan yunin ja Jesé (Mat. 22:42).