Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

Peneu—Kadehdepen Sapwellimen Koht Limpoak

Peneu—Kadehdepen Sapwellimen Koht Limpoak

“Siohwa kin ketin panawih irail kan me e kin ketin poakohng.”​—IPRU 12:6, NW.

KOUL KAN: 123, 86

1. Ia duwen Paipel eh kin kalapw kawehwehda duwen peneu?

IA OMW madamadau ni omw rong lepin lokaiao “peneu”? Me tohto kin medewe duwen kalokolok, ahpw mie soahng tohto me pidada. Paipel mahsanih me peneu wia mehkot mwahu ong kitail oh ekei pak e kin iangahki loalokong, erpit, limpoak, oh mour. (Lep. Pad. 1:2-7; 4:11-13) Met pwehki ni Koht eh ketin panawih kitail, met kadehdehda me e ketin poakohng kitail oh kupwurki kitail en mour kohkohlahte. (Ipru 12:6) Mendahki sapwellimen Koht peneu kin ekei pak pidada kalokolok, e sohte kin lemei. Ei, wehwehn “peneu” me keieu kesempwal kin duwehte omw kasukuhlih emen, duwehte pahpa de nohno men eh panawih nah seri me e poakohng.

2, 3. Ia duwen peneu eh kak pidada kasukuhl oh kalokolok? (Menlau kilang tepin kilel.)

2 Medewehla duwen karasaras wet: Kisin pwutak men me adaneki Johnny koskoski mpwei ehu nan imweo. Eh nohno nda: “Johnny, ke ese me ke sohte mweimwei en mwadongki mpwei nan ihmwet! Ke pahn kakete kauwehla mehkot.” Ahpw e pohnsehsehla dahme eh nohno nda oh pousehlahte mwadongki mpweio. Mpweio lel sah ehu oh kauwehla! Ia duwen eh nohno panawih ih? E kasukuhlih ih sang ni eh kawehwehda dahme kahrehda dahme e wiao sapwung. E men Johnny en ese me e mwahu en peikihong eh pahpa nohno oh me ara kosonned kan toupahrek oh mie anahnepe. Pwehn sewese Johnny en sukuhlki duwen met, eh nohno pilada me e pil konehng en kaloke Johnny ni eh kihsang mpweio erein ahnsou ehu. Johnny sohte perenki met, ahpw met sewese ih en tamataman me pahn mie imwilahn eh sapeikiong eh pahpa nohno.

3 Nin duwen Kristian kei, kitail wia kisehn sapwellimen Koht peneinei. (1 Tim. 3:15) Ihme kahrehda Samatailo, Siohwa, ahneki pwuhng en ketin pilada dahme pwung de sapwung oh panawih kitail ni limpoak ma kitail sapeikiong ih. Pil ehu, ma atail wiewia kan kin imwila suwed, sapwellimen Siohwa peneu kak sewese kitail en taman ia uwen kesempwal kitail en peikiong ih. (Kal. 6:7) Koht uhdahn ketin poakohng kitail oh sohte kupwurki kitail en lokolok.​—1 Pit. 5:6, 7

4. (a) Soangen kaiahn dahieu me Siohwa kin ketin kapaiahda? (b) Dahme kitail pahn koasoiapene nan iren onop wet?

4 Ni atail kihda peneu me poahsoankihda kaweid sang nan Paipel, kitail kak sewese neitail seri de tohnsukuhl en Paipel men en lel arail mehn akadei en wiahla sapwellimen Krais tohnpadahk. Kitail kin doadoahngki Paipel pwehn padahkihong neitail tohnsukuhl kan dahme pwung oh sewese irail en wehwehki oh ‘peikiong mehkoaros me Sises koasoanediong kitail.’ (2 Tim. 3:16; Mad. 28:19, 20) Iei ahl wet me Siohwa ketin kupwurki kitail en kaiahnehda irail pwe ren pil kak sewese meteikan en idawehn Krais. (Wadek Taitus 2:11-14.) Met kitail pahn koasoiapene peidek kesempwal siluh: (1) Ia duwen sapwellimen Koht peneu eh kadehdehda duwen sapwellime limpoak ong kitail? (2) Dahme kitail kak sukuhlkihsang irail kan me Koht ketin panawih? (3) Ia duwen atail kak alasang mwomwen Siohwa oh sapwellime Ohlo ara kin ketin panawih emen?

KOHT KIN KETIKIHDA PENEU NI ELEN LIMPOAK

5. Ia duwen peneu sang Siohwa eh kin kadehdehda me e ketin poakohng kitail?

5 Siohwa kin ketin kapwungala, kasukuhlih, oh kaiahne kitail pwehki e ketin poakohng kitail. E kupwurki kitail en karanih ih oh mour kohkohlahte. (1 Sohn 4:16) E sohte kin ketin kauwe kitail de kahrehiong kitail en pehm me kitail sohte katepe. (Lep. Pad. 12:18) Ahpw, Siohwa kin ketin medemedewehte atail irair mwahu kan oh mweidohng kitail en ahneki saledek en wiahda pilipil kan. Ia duwe, ke kak kilang ia duwen peneu me kitail alehsang Paipel, neitail sawaspen Paipel kan, atail pahpa nohno, de elder kan eh wia kadehdepen sapwellimen Siohwa limpoak ong kitail? Ni elder kan ar kin song en kapwungala kitail ni mpahi oh limpoak pil mwohn atail esehda me kitail wiahda mehkot sapwung, re kin alasang mwomwen Siohwa eh kin ketin kasalehda limpoak ong kitail.​—Kal. 6:1.

6. Ia duwen peneu eh kin kasalehda duwen sapwellimen Koht limpoak mendahki ma met wehwehki emen solahr kak ahneki pwukoa?

6 Ekei pak peneu ele kin pidada laudsang kaweid. Ma emen wiahda dihp laud ehu, e kakete sohla ahneki soangen pwukoa kan nan mwomwohdiso. Mehnda ma met wiawi, peneu wet wia kasalepen sapwellimen Koht limpoak ong ih. Karasepe, met ele pahn sewese ih en kilang ia uwen kesempwal en doadoahngki laud eh ahnsou en onop Paipel, doudouloale, oh kapakap. Eh wia met kak sewese eh nanpwungmwahu rehn Siohwa en kehlailla. (Mel. 19:7) Kedekedeo, ele e pahn pwurehng ahneki pwukoa kan me e sohla ahneki. Pil ni emen eh piskenla, met kadehdehda duwen sapwellimen Siohwa limpoak, pwehki met kin pere mwomwohdiso sang wiewia suwed en me piskenlao. (1 Kor. 5:6, 7, 11) Oh pwehki sapwellimen Koht peneu kin ahnsou koaros pahrek, met kin sewese me piskenlao en wehwehki uwen laud en dipeo. Met kak kamwakid ih en koluhla.​—Wiewia 3:19.

SAPWELLIMEN SIOHWA PENEU KIN WIA KAMWAHU EHU ONG KITAIL

7. Ihs Sepna, oh irair suwed dahieu me e tepida ahneki?

7 Pwehn wehwehki ia uwen peneu eh kesempwal, kitail pahn koasoiapene duwen ohl riemen me Siohwa ketin panawih. Emen iei Sepna, mehn Israel men me momour ni mwehin Nanmwarki Esekaia, oh ohl teio iei Graham, brother men nan atail ahnsou. Sepna iei “sounapwalih tehnpaso,” ele tehnpas en Nanmwarki Esekaia, oh e ahneki manaman laud. (Ais. 22:15) Ahpw Sepna aklapalapala oh men meteikan en medewe me e kesempwal. E pil wiahda eh sousou me inenen pweilaud, oh e kin dake ‘werennansapw en mahwen kan me e kin pohnmwahsohki.’​—Ais. 22:16-18.

Ma kitail aktikitik oh men kapwungala atail madamadau, Koht pahn ketin kapaikitailda (Menlau kilang parakrap 8-10)

8. Ia duwen Siohwa eh ketin panawih Sepna, oh ia imwilahn met?

8 Pwehki Sepna kin medemedewehte pein wahupe, Koht ketikihsang ih nan dewe ileileo oh uhd ketikihong Elaiakim. (Ais. 22:19-21) Met wiawi ni ahnsou me Nanmwarki Senakerip en Asiria men mahweniong Serusalem. Mwuhr, Senakerip kadarala me lapalap kei oh karis en sounpei laud ehu pwehn kamasakih mehn Suhs kan oh song en kahrehiong Esekaia en dukula pahrail. (2 Nan. 18:17-25) Esekaia kadarala Elaiakim oh pil ohl riemen en tuhwong me lapalap ko. Emen ira iei Sepna, me ni ahnsowo wia sekteri men. Sang met kitail kak kilang me Sepna ele sukuhlki en aktikitik oh e sohte lingeringerda oh nsensuwedla. E perenki ale pwukoa tikitik kan. Mie mehn kasukuhl siluh me kitail kak sukuhlkihsang Sepna.

9-11. (a) Iren mehn kasukuhl kesempwal dah kan me kitail kak sukuhlkihsang Sepna? (b) Ia omw madamadau ong sapwellimen Siohwa wiewia ong Sepna?

9 Keieu, Sepna sohla ahneki pwukoa. Dahme wiawihong ih kasalehda duwen mehn katamano me “aklapalap kin kahrehiong aramas en pwupwudi.” (Lep. Pad. 16:18) Ele mie atail pwukoa tohrohr kan nan mwomwohdiso, oh meteikan ele pahn medewe me kitail kesempwal. Ma met wiawi, kitail pahn kolokol atail aktikitik? Kitail pahn taman me koahiek koaros me kitail ahneki oh soahng koaros me mwahu kitail wiahdahr kin wiawi ihte pwehki Siohwa? (1 Kor. 4:7) Wahnpoaron Pohl ntingihedi: “I ndaiong kumwail koaros: kumwail dehr medemedewe me kumwail me lapalap. Ahpw kumwail en kin mehlel ni amwail medemedewe pein kumwail.”​—Rom 12:3.

10 Keriau, ni Siohwa eh ketin panawih laud Sepna, ele met kasalehda me e ketin kamehlele me Sepna kak wekila. (Lep. Pad. 3:11, 12) Met wia mehn kasukuhl mwahu ehu ong irail kan me sohla ahneki pwukoa tohrohr. Re sohte kin lingeringer, ahpw re kak pousehlahte patohwanohng Siohwa dahme keieu mwahu rehrail. Re kak pilada en wiahki peneu nin duwen mehn kadehde me Siohwa ketin poakohng irail. Tamataman me Samatailo pahn kedekedeo katingih irail kan me kin kolokolete arail aktikitik. (Wadek 1 Piter 5:6, 7.) Peneu ni limpoak kak wia sapwellimen Koht elen kaiahne kitail, eri kitail en materek pahn lime kan.

11 Kesiluh, kitail sukuhlki mehn kasukuhl kesempwal ehu sang mwomwen sapwellimen Siohwa wiewia ong Sepna. Mendahki Siohwa ketin kalahdeki dihp, e kin ketin poakohngete mehmeno me wiahda dihpo. Siohwa kin ketin rapahki dahme mwahu rehn aramas. Ia duwe, ma kowe pahpa, nohno de elder men, ke pahn alasang mwomwen Siohwa eh kin ketin panawih emen?​—Sud 22, 23.

12-14. (a) Dahme ekei kin wia ni arail ale peneu sang Siohwa? (b) Ia duwen Mahsen en Koht eh sewese emen brother en wekidala eh madamadau, oh ia imwilahn met?

12 Ahpw, ekei aramas kin uhdahn nsensuwedla ni arail ale peneu me kahrehda re kadohwanewei irail sang Koht oh mwomwohdiso. (Ipru 3:12, 13) Ia duwe, met wehwehki me sohte emen kak sewese irail? Soh! Medewehla Graham, me piskenla oh mwuhr pwurodo. Ahpw mwurin mwo e sohla kin kalohk oh iang mihting kan. Elder men nantihong en wiahla kompoakepahn Graham, oh kedekedeo Graham peki rehn eldero en onop Paipel reh.

13 Eldero nda: “Graham kin aklapalap oh met wia kahpwal ehu ong ih. E kin kauwe elder kan me iang pidada ni ahnsou me e piskenla. Eri erein at onop, se koasoiapene duwen iren Paipel kan me kin koasoia duwen aklapalap oh dahme met kin imwikihla. Graham tepida kilang ni sansal mwomwen Mahsen en Koht eh kasalehda duwen ih, oh e sohte perenki dahme e kilang! Eh mwekidki met uhdahn kapwuriamwei! Mwurin eh esehda me e kin mweidohng aklapalap en karotongehla ih oh pil eh kin kauwe meteikan wia pein eh kahpwal, e tepida mwadang en wiahda wekidekla kan. E tepida kaukaule towehda mihting en Kristian kan, ngoangki onopki Mahsen en Koht, oh kapakap rahn koaros. E pil kapwaiada eh pwukoa kan nin duwen tapwin peneinei oh met kaperenda eh pwoudo oh nah seri ko.”​—Luk 6:41, 42; Seims 1:23-25.

14 Eldero pil nda: “Ehu rahno, Graham ndaiong ie mehkot me sair ei mohngiong. E nda, ‘I ese padahk mehlel erein sounpar tohto, oh I pil papah nin duwen pioneer men. Ahpw ihte ahnsou wet me I kak ni mehlel nda me I poakohng Siohwa.’” Mwurin ahnsou kis, Graham ale pwukoa en wa microphone nan mihting kan, oh e perenki ahneki pwukoa wet. Eldero nda: “Eh mehn kahlemeng padahkihong ie me ni emen eh aktikitikla mwohn silangin Koht sang ni eh ale peneu, kapai tohto kin kohwong ih!”

KAHLEMENGIH KOHT OH KRAIS NI OMW KIHDA PENEU

15. Ma kitail men atail peneu en sair mohngiong en meteikan, dahme kitail anahne wia?

15 Ma kitail men wia sounpadahk mwahu kei, keieu kitail anahne wia tohnsukuhl mwahu kei. (1 Tim. 4:15, 16) Pil duwehte, ma kowe emen me Siohwa ketin doadoahngki pwehn panawih meteikan, ke anahne kolokolete omw aktikitik oh mweidohng Siohwa en ketin kaweid uhk nan omw mour. Ni meteikan ar kilang me ke aktikitik, re pahn waunekin uhk oh e pahn mengei ong irail en pwungki kaweid me ke kihong irail. Kitail kak sukuhlkihsang mehn kahlemeng en Sises.

16. Dahme kitail kak sukuhlkihsang Sises me pid duwen peneu me konehng oh kasukuhl me mwahu?

16 Sises kin ahnsou koaros ketin peikiong Semeo, pil ni ahnsou me uhdahn apwal. (Mad. 26:39) E ketin katamankihong irail me rongorong ih me sapwellime padahk oh erpit kohsang rehn Semeo. (Sohn 5:19, 30) Pwehki Sises kin ahnsou koaros ketin wia dahme Semeo mahsanihong ih, e wia sounpadahk kompoak men. Aramas me mohngiong mehlel kin perenki mi reh. (Wadek Madiu 11:29.) Sapwellime mahsen kadek kan kin kangoange me mworusala oh luwet kan. (Mad. 12:20) E pil ketin kapwungala sapwellime wahnpoaron kan ni ahl kadek oh limpoak mehnda ma e kakete ketin pwangahkihda irail pwehki arail akahkamaiki ihs rehrail me keieu lapalap.​—Mark 9:33-37; Luk 22:24-27.

17. Irair kaselel dah kan me pahn sewese elder kan en apwalih mwahu mwomwohdiso?

17 Ahnsou koaros me elder kan kin kihda peneu me poahsoankihda Paipel, re anahne kahlemengih Krais. Ni ahl wet re kin kadehdehda me re men Koht oh sapwellime Ohlo en ketin kaweid irail. Wahnpoaron Piter ntingihedi: “Kumwail en kin wia doadoahk en silepen sihpw me Koht ketikihong kumwail, oh apwalih irail, kaidehk ni mehnseiren ahpw ni kupwur mwahu duwen kupwur en Koht. Kumwail wia amwail doadoahk, kaidehk pwehki amwail pahn ale pweipweiki, a pwehki amwail kin uhdahn ngoangki papah. Kumwail dehr kin aksoupeidi ong irail kan me mi pahn epwelpamwail, ahpw kumwail en kin wia kahlemengihpen pwihn sihpw.” (1 Pit. 5:2-4) Elder kan pahn paiekihda arail kin uhpah Koht oh Krais ni peren, oh pil iangahki irail kan me re kin apwalih.​—Ais. 32:1, 2, 17, 18.

18. (a) Dahme Siohwa ketin kasik pahpa nohno kan en wia? (b) Ia duwen Koht eh ketin sewese pahpa nohno kan?

18 Ahpw ia duwen peneu oh kaiahn nan peneinei? Siohwa mahsanihong tapwin peneinei kan: “Pahpa kan, kumwail dehr kamwakara mwahl noumwail seri kan, ahpw kumwail pousehlahte kakairirailda ni kaiahn oh kaweid en Siohwa.” (Ep. 6:4NW) Ia duwe, kaiahn oh peneu uhdahn anahn? Lepin Padahk 19:18 mahsanih: “Kaiahneki noumw seri kan tiahk mwahu ni ar tikitik oh kak wehwehki. Pwe ma soh, ke sewesewese irail en pein kauweirailla.” Siohwa ketikihong pahpa nohno kan pwukoa en panawih neirail seri kan. Ma re sohte wia met, Koht pahn ketin kapwukoahki irail! (1 Sam. 3:12-14) Ahpw, Siohwa kin ketikihong pahpa nohno kan erpit oh kehl me re anahne ni arail kapakap oh peki sapwellime sawas, oh kin likih sapwellime Mahsen oh sapwellime manaman en kaweid irail.​—Wadek Seims 1:5.

SUKUHLKI IA DUWEN ATAIL EN MOUR KOHKOHLAHTE NI POPOHL

19, 20. (a) Kapai dah kan me kin kohsang atail pwungki sapwellimen Koht peneu? (b) Dahme kitail pahn koasoiapene nan iren onop en mwuhr?

19 Ma kitail pwungki peneu sang Koht oh alasang mwomwen Siohwa oh Sises ara kin ketikihda peneu, kitail pahn ahneki kapai tohtohie! Atail peneinei oh mwomwohdiso pahn ahneki popohl, oh koaros pahn ahneki pepehm me mie me kin poakohng, kesempwalki, oh pere irail. Soangen pepehm pwukat iei ekeite kapai kan me pahn wiawi ni ahnsou kohkohdo. (Mel. 72:7) Sapwellimen Siohwa peneu kin kaunopada kitail ong ia duwen atail en mour kohkohlahte ni popohl oh minimin nin duwen peneinei ehu rehn Samatailo Siohwa. (Wadek Aiseia 11:9.) Ma kitail tamataman met, kitail pahn kilang ia uhdahn wehwehn peneu: me iei ehu ahl kaselel me Koht kin ketin kasalehiong kitail sapwellime limpoak.

20 Nan iren onop en mwuhr, kitail pahn kalaudehla atail wehwehki duwen peneu me kin wiawi nan peneinei oh mwomwohdiso. Kitail pahn pil koasoiapene ia duwen atail kak kaiahne pein kitail. Oh kitail pahn sukuhlki ia duwen atail kak soikala mehkot me uhdahn kamedek sang peneu koaros me kitail kak ale.