Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

KOASOIPEN ARAIL MOUR

Tepida Semwehmwe​—Imwila Kepwehpwe

Tepida Semwehmwe​—Imwila Kepwehpwe

I ipwidi nan ihmw tuhke ehu (log cabin) me pere ehute, nan kisin kahnimw ehu me adaneki Liberty, Indiana, Wehin Amerika. Ei pahpa nohno nainekiher pwutak emen oh serepein riemen ni ahnsou me I ipwidi. Mwuhr, ei nohno neitikiehdi riei pwutak riemen oh emen serepein me tikitik sang ie.

Ihmw tuhke me I ipwidi ie

EREIN ei iang sukuhl, sohte mehkot kin wekila. Tohnsukuhl kan me kin iang uhk ni omw tepin sukuhl iei irail kante me iang uhk kanekehla sukuhl. Ke kin ese eden pali laud en aramas akan nan kahnimwo, oh re pil ese edomwen.

Ngehi emen nanpwungen seri isimen, oh ni ei pwulopwulo I sukuhlki en wia doadoahk nan mwaht

Mie kisin mwaht kan me kapilpene kahnimwo Liberty, oh dahme re kin keieu padok iei kohn. Ni ahnsou me I ipwidi, ei pahpao kin doadoahk ong soumwet men. Ni ei pwulopwul, I sukuhlki en katanga misihn en deipwel oh wia doadoahk teikan nan mwahto.

Ei pahpao sohte pwulopwul ni ahnsou me I ipwidi. E sounpar 56, oh ei nohno sounpar 35. Ahpw, ei pahpao kehlail oh ahneki roson mwahu. E kin perenki doadoahk laud oh e padahkihong nah seri kan koaros en pil perenki. E sohte naineki mwohni laud, ahpw e kihong kiht at likou sen likawih, oh kanat mwenge me itar, oh pil wasa me sen mi ie. Oh kin ahnsou koaros mie eh ahnsou ong kiht. Ei pahpao sounpar 93 ni ahnsou me e mehla. Ei nohno mehla ni eh sounpar 86. Ira koaros sohte kin papah Siohwa. Ahpw, emen riei pwutak ko wia elder lelepek men sangete pahr 1972.

NI EI PWULOPWUL

Ei nohno kin uhdahn poadidiong eh pelien lamalam. E kin wahla kiht ni imwen sarawi en Baptist Rahn Sarawi koaros. I sounpar 12 ni ei tepin rong duwen padahk en Trinity. Eri I idek rehn ei nohno: “Ia duwen Sises eh kak wia Sapwellimen Koht oh pil ni ahnsowohte wia Samatail?” I taman eh pasapengo: “Nei pwutak, met wia mehkot rir. Kitail sohte wiawihda pwehn wehwehki met.” Ong ie, met uhdahn wia mehkot rir. Ahpw mendahki met, ni ei sounpar 14, I papidaisla nan kisin pillap kis wasao. Re kaduhdi ie pak siluh nan pihlo, ehu ong Sahmo, ehu ong Sapwellimeo, oh ehu ong sapwellimen Koht manaman!

1952—Ni ei sounpar 17, mwohn ei iang sounpei

Erein ei mi nan high school, mie emen iengei me wia sounpaker, oh e kangoange ie en song wiahla emen. Eri I tepida ale kaiahn, oh I iangala pwihn en paker ehu, Golden Gloves. I sohte nohn mai, ihme kahrehda mwurin ei iang siai en paker kei, I uhdihsang. Mwuhr, I ale pahngok en iang sounpei ong Wehin Amerika oh I pekederla Sehmen. Erein ei mi wasao, ei kaun kan kadarala ie ni sukuhl ehu ong sounpei kan pwehki re medewe me I kak wiahla kaun mwahu men. Re men ien wiahkihla sounpei ei doadoahk. Ahpw, I sohte men wiewiahte sounpei men, ihme kahrehda mwurin ei kanekehla ei pwukoa ong sounpar riau, I kohkohsang palien sounpei nan pahr 1956. Sohte pwand mwurin mwo, I wiahla emen sounpei ahpw ong ehu kahrepe me uhdahn tohrohr.

1954-1956—I iang sounpei sounpar riau ong Wehin Amerika

MOUR KAPW EHU TEPIDA

Mwohn ei esehla padahk mehlel, I ahneki madamadau sapwung me pid ia uhdahn mwomwen ohl. Kasdo oh irail kan me I kin iang me kamwakid ie en ahneki soangen madamadau sapwung wet. I medewe me ohl akan me kin padahki duwen Paipel sohte mwomwen ohl. Ahpw I tepida sukuhlki soahng kan me wekidala ei mour. Ehu rahno, I tangahki werei sidohsa kaselel weitahtao nan at wasao, oh serepein riemen oale ie en kohla rehra. Ira rianiki ohl me pwoudikihda riei serepein laudo ahpw ira tikitiksang ohlo. Serepein riemeno wia Sounkadehdehn Siohwa kei. I ale makasihn en Kahn Iroir oh Awake! sang ira mwoweo, ahpw I pehm me Kahn Iroiro nohn apwal I en wehwehki. Ahpw met, ira luke ie en iang Onop Paipel en Mwomwohdiso, mihting tikitik ehu ong onop oh koasoia Paipel me kin wiawi ni imwarao. I ndaiong ira me I pahn medewe mahs. Ira sirei oh nda, “Ke inoukihda met?” I nda, “Ei, I inoukihong kumwa.”

I koluhkihla ei nda met, ahpw I pehm me I sohte kak kauwehla ei inowo. Eri pwohngo I kohla ni mihtingo. Seri ko me I keieu pwuriamweikihla. I uhdahn pwuriamweikihla uwen arail ese duwen Paipel! Mendahki I kin iang ei nohno kohla sarawi Rahn Sarawi koaros, I sohte nohn ese duwen Paipel. Met I uhdahn men kalaudehla ei ese, eri I pwungkihda emen en onop Paipel rehi. Nanpwungen soahng kan me I tepin sukuhlki iei me mwaren Koht Lapalahpie iei Siohwa. Sounpar kan mwowe, ni ahnsou me I idek rehn ei nohno duwen Sounkadehdehn Siohwa kan, e kin ndahte: “Oh, re kin kaudokiong ohl laud men me adaneki Siohwa.” Ahpw met I pehm me mesei kat pehdpeseng!

I mwadang kekeirda pwehki I ese me I diaradahr padahk mehlel. Nan March 1957, sounpwongte duwau mwurin tepin mihting me I towehda, I papidaisla. Ei madamadau oh wiewia kan wekila. I uhdahn kalahnganki ei sukuhlki dahme Paipel padahngki duwen ia uhdahn mwomwen ohl. Sises wia ohl unsek men. E ahneki kehl oh manaman laudsang ohl koaros. Ahpw e sohte kin iang pidada nan pei kan. Nin duwen me kokohpda e “wiemwahlla pahn aramas.” (Ais. 53:2, 7) I sukuhlki me sapwellimen Sises tohnsukuhl mehlel men kin “anahne meleilei ong koaros.”​—2 Tim. 2:24.

I tepida pioneer pahro mwuri, nan 1958. Ahpw mwuhr, I anahne uhdi erein ahnsou kis. Dahme kahrehda? I pilada en pwoudkihda Gloria, emen serepein ko me luke ie en iang onop Paipel! I sohte koluhkihla pilipil wet. Ni karasaras, Gloria rasehng takai kesempwal ehu ahnsowo oh pil ahnsou wet. Ong ie, e uhdahn kesempwalsang takai kesempwalo me adaneki Hope Diamond, oh I uhdahn perenki ei pwoudikihda ih! E pahn ekis koasoiahda duwen pein ih:

“Riei pwutak oh serepein meh 16. Ei nohno wia Sounkadehde lelepek men. E mehla ni ahnsou me I sounpar 14. Mwurin mwo, ei pahpao tepida onop Paipel. Pwehki solahr at nohno, ei pahpao wiahda koasoandi ehu rehn at kaun en sukuhlo. Riei serepein laudo mi nan pwihn kaeisek riau, oh ei pahpao peki rehn at kaun en sukuhlo ma ngehi oh rieio kak weliali rahn en sukuhl kan ehuehu ahnsou. Ni ahl wet, emen reht kak mi ni ihmwo oh apwalih riat me tikitik kan. Se pahn pil kaunopada mwengehn ni soutik ong at peneinei ni ahnsou me Pahpa pwurodohsang doadoahk. Kaun en sukuhlo pwungki met, oh se kin wia met lao riei serepeino neksang sukuhl. Peneinei riau me wia Sounkadehde kei kin onop reht, oh kiht seri 11 me wiahla Sounkadehdehn Siohwa. I kin perenki kalohk, mendahki I kin ahnsou koaros namenek. Ei pwoudo, Sam, sewesehkin ie met erein sounpar tohto.”

Ngehi oh Gloria pwopwoudida nan February 1959. Se kin perenki ehupene wia doadoahk en pioneer. Nan July en pahro, se audehda doaropwe pwehn iang papah nan Pedel. Se uhdahn men papah nan poasen kaun en Sounkadehdehn Siohwa kan. Brother Simon Kraker me peidek reht. E ndaiong kiht me Pedel sohte alehda pwopwoud kan ni ahnsowo. Se men papahte nan Pedel, ahpw mwurin sounpar tohto me se tepida papah wasao.

Se ntingla ni atail poasen kaun oh idek ma se kak pekederla wasahn kalohk ehu me mie anahn laud ong sounkalohk. Re kihong kiht pilipil ehute: Pine Bluff, Arkansas. Ni ahnsowo, mie mwomwohdiso riau nan Pine Bluff. Nan ehu mwomwohdiso, sounkalohk me kilirail pwetepwette me kin iang, oh nan ehu mwomwohdiso, sounkalohk me kilirail toantoalte kin iang. Se pekederlahng nan mwomwohdiso me me toantoal kan kin iang, me mie sounkalohk ehk pahmente.

KAHPWAL KAN PWEHKI WIEWIAHN KATOHRE OH LIPILIPILKI ARAMAS

Ele ke medewe dahme kahrehda Sounkadehdehn Siohwa kan katohrepeseng sounkalohk kan me pohn kilirail wekpeseng. Oh pasapengo iei pwehki sohte at pilipil ahnsowo. Nin duwen kosonned, e sohte mweimwei en kihpene aramas akan me pohrail wekpeseng, oh pil mie kahpwal en tiahk lemei. Nan wasa tohto, riatail Kristian kan kin perki arail Wasahn Kaudok pahn ohla ma riatail me pohrail wekpeseng kin kohpene wia kaudok. Mepwukat uhdahn wiawi. Ma Sounkadehde kan me pohn kilirail toantoal kalohk ihmw lel ihmw nan wasa ehu me me pwetepwet kan kousoan ie, re pahn selidi oh ele pilismen kan pahn keme irail. Eri, pwe doadoahk en kalohk en kak pweida, se kin peikiong kosonned kan oh koapworopworki me soahng kan pahn wekila oh mwahula.

At doadoahk en kalohk sohte kin ahnsou koaros mengei. Ni at kin kalohk wasa me aramas toantoal kan kin mi ie, se kin ekei pak sapwungala letelet ni imwen me pwetepwet kan. Se kin anahne mwadang wiahda pilipil ehu: Se pahn song en wia wiepen kisin padahk ehu duwen Paipel de pekmahk oh kohla pil ehu ihmw tohrohr? Ih met me kin wiawi ni ahnsowo.

Ei mehlel, nin duwen pioneer kei, se anahne koadoahkihada mwohni pwehn kak mour. Pali laud en at doadoahk kan kin pwain kiht tala siluh rahn ehu. Gloria kin wia ekei doadoahk en nan ihmw. I ale mweimwei en sewese ih ni ehu wasa pwe en kak kanekehla eh doadoahko ni elep en ahnsou. Peneineio kin kihong kiht mwengehn souwas. Ehuehu wihk, Gloria kin ainih likou ong ehu peneinei. I kin doadoahk likin ihmwo, widenda wenihmwtok, oh apwalihala ekei doadoahk kan en ihmwo. Ni ehu imwen peneinei pwetepwet, se kin widente wenihmwtok ko. Gloria kin widen wenihmwtok ko loale, a I kin widen likio. Se wia met rahno pwon, eri re kihong kiht kanat mwengehn souwas. Gloria kin mwenge nan ihmwo ahpw tohrohr sang peneineio. I anahne mwenge likin ihmwo nan wasahn peidi sidohsa, ahpw I sohte wiahki mehkot. Mwengeo uhdahn iou. Irail peneinei mwahu ehu, ahpw madamadau en aramas akan wasao kin kamwakid irail. I taman ehu ahnsowo ni at uhdi wasahn audehda kahs. Mwurin at audehda warat sidohsao, I peki rehn sounsawaso ma Gloria kak doadoahngki arail wasahn kot. E mesen konsop oh nda, “E loak.”

WIEWIA KADEK KAN ME SE TAMATAMAN

Ni pali teio, mie ahnsou kaperen kan me se ahneki rehn riat Kristian kan, oh se kin perenki at doadoahk en kalohk! Ni ahnsou me se tepin lella Pine Bluff, se kousoan rehn brother men me wia sounapwalih mwomwohdiso ahnsowo. Eh pwoudo saikinte mi nan padahk mehlel ahnsowo, oh Gloria tepida onop Paipel reh. Kedekedeo, I tepida onop rehn nein pwopwoudo neira serepein oh eh pwoudo. Liho oh nah serepeino pilada ren papah Siohwa oh papidaisla.

Mie kompoakepaht kan nan mwomwohdiso me me aramas kil pwetepwet kan kin iang. Re kin luke kiht en iang irail mwenge ni imwarail kan, ahpw se kin kak kohlahte ni ahnsou me rotorot pwe aramas en dehr kilang at ehupene. Pwihn me kin kangoange wiewiahn lipilipilki aramas oh tiahk lemei, Ku Klux Klan (KKK), uhdahn kehlail ahnsowo. Ehu pwohng en Halloween I taman kilang ohl emen me mwomwohd ni palangk en imweo, likawih tehi oh koaduhpwel pwetepwet ehu, duwehte me pwihn en KKK kin doadoahngki. Soangen wiewia pwukat sohte kauhdi riatail Kristian kan sang arail en kasalehda kadek. Ehu ahnsowo, se anahnehda mwohni pwehn kohla ni mihting tohrohr ehu, oh emen brother pwungkihda me en pwainda warat sidohsao (1950 Ford) pwe met en kak wiawi. Ehu rahno, sounpwong ehu mwuri, se uhdahn pwangada mwurin at alialu pahn karakar ihmw lel ihmw oh onop Paipel rehn me tohto. Mwuhr se kohla imwato oh pwuriamweikihla warat sidohsao peipei mwohn imwato! Mie kisin doaropwe ehu me mi ni kilahs en mwohn warato me nda, “Kumwa kak pwurehng ale weromwa sidohsa nin duwen kisakis ehu sang ie. Riomwa Kristian.”

Mie pil ehu wiewiahn kadek me uhdahn kamwakid ie. Nan pahr 1962, I ale luhk en towehda Sukuhl ong Elder kan oh Sounsawas me pahn wiawi South Lansing, New York. Sounpwong ehu pwon se ale kasukuhl en sounapwalih mwomwohdiso kan oh pil sounapwalih me kin seiloak kan. Ni ahnsowo sohte ei doadoahk, oh sohte itar nait mwohni. Ahpw, ehu kompani en delepwohn nan Pine Bluff wia peidek ong ie duwen doadoahk wasao. Ma re aleiehda, I pahn wia tepin aramas toantoal me pahn doadoahk ong kompanio. Re ndaiong ie me re men kihong ie doadoahko. Dahme I pahn wia? Sohte nei mwohni en seiloakla New York. I uhdahn medemedewe ien ale doadoahko oh sohte kohla ni sukuhlo. I kaukaunop en ntingla Pedel ahpw mehkot wiawi me I sohte kak manokehla.

Emen sister nan at mwomwohdiso, me eh pwoudo sohte mi nan padahk mehlel, letelet ni at wenihmwo ni menseng ehu oh kihong ie envelope ehu. Mie diren mwohni loale. Sistero oh ekei nah seri tikitik ko kin pirida ni menseng pwehn kohla oh mwatihasang dihpw suwed kan nan mwaht en koatun. Re wia met pwe ren kak wiahda mwohni me itar pwe ien kak kohla New York. E nda, “Kohla sukuhl oh esehla uwen omw kak, oh pwurodo kasukuhliong kiht!” Mwuhr, I idek rehn kompani en delepwohno ma I kak tepida doadoahk rehrail wihk limau mwurin dahme re koasoanehdier. Arail pasapengo iei, “Soh!” Ahpw met sohte wiahda mehkot. I wiadahr ei pilipilo. I uhdahn perenki me I sohte ale doadoahko!

Met iei dahme Gloria tamataman duwen at ahnsou nan Pine Bluff: “I inenen mwahuki wasahn kalohko wasao! Mie nei tohnsukuhl en Paipel meh 15 lel 20. Eri se kin kalohk ihmw lel ihmw ni menseng oh mwuhr wia onop en Paipel kan, ekei pak lella kuloak 11 nipwong. Uhdahn kaperen kalohk! I pahn perenki ma se mihmihte mwo. Ni mehlel, I sohte uhdahn men wekidala ei pwukoa doadoahko oh iang ei pwoudo nan eh doadoahk en sounapwalih me kin seiloak, ahpw miehier mehkot me Siohwa ketin kupwurki ong kiht.” Ei e uhdahn ketin wia met.

MOUR EN SOUNAPWALIH ME KIN SEILOAK

Erein at doadoahk en pioneer nan Pine Bluff, se audehda doaropwe pwehn wiahla pioneer tohrohr kei. Se uhdahn kasik sen alehdi pwukoa wet. Dahme kahrehda? Pwehki se ese me sounapwalih me kin seiloak me apwalih at mwomwohdiso men sen sewese mwomwohdiso ehu nan Texas, oh e men sen wia pioneer tohrohr kei wasao. Se pwungki dahme e ndao. Eri se kin awiawih, oh kasik pasapeng, ahpw sohte kisinlikou me kohdo. Mwuhr, kisinlikowo ahpw leledo. Se ale pwukoa en wia doadoahk en sounapwalih me kin seiloak! Met wiawi nan January 1965. Brother Leon Weaver, me met wia sounapwalih ong Pwihn me Kin Apwalih Ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan nan Wehin Amerika, ale pwukoa en pil wia sounapwalih me kin seiloak ni ahnsowohte.

I salohki ei pahn wiahla sounapwalih me kin seiloak. Mpen sounpar ehu mwohn mwo, at sounapwalih me kin seiloak, James A. Thompson, Jr., iei me tehk mwahu soangen koahiek kan me I ahneki. Ni kadek, e kawehwehiong ie wasa kan rehi me I kak kamwahwihala, oh koasoia duwen soangen koahiek kan me sounapwalih me kin seiloak mwahu men kin anahne. Mwurinte ei tepida wia doadoahko, I wehwehkihda uwen ei anahne kaweid wet. Mwurin ei idihdida ong doadoahko, Brother Thompson iei tepin sounapwalih me kin seiloak me I kin iang. I sukuhlki soahng tohto sang brother lelepek menet.

I kalahnganki sawas me I alehsang brother koahiek kan

Ni ahnsou ko, sounapwalih me kin seiloak kan sohte kin ale kasukuhl laud. Erein wihk ehu, I tehk mwahu mwomwen doadoahk me emen sounapwalih me kin seiloak wia ni ahnsou me e mwemweitla ni ehu mwomwohdiso. Mwuhr e pil tehk mwomwen ei doadoahko erein wihk ehu ni ei mwemweitla ni ehu mwomwohdiso tohrohr. E kihong ie iren sawas oh kaweid kan. Ahpw mwurin mwo se tohrohrpeseng. I taman ndaiong Gloria, “E uhdahn anahne kohkohla met?” Ahpw kedekedeo, I esehda mehkot kesempwal. E pahn ahnsou koaros mie brother mwahu kan me kak seweseiuk, ahpw ihte ma ke mweidohng ren wia met. I kin kalahngankihte sawas me I ale sang brother koahiek pwukat, duwehte J. R. Brown, me ni ahnsowo wia sounapwalih me kin seiloak, oh Fred Rusk me wia tohn Pedel.

Ni ahnsowo madamadau en lipilipilki aramas mi wasa koaros. Ehu pak, pwihn en KKK karis alialu nan kahnimwo me se mwemweitla ie nan Tennessee. I tamanda ehu pak me se uhdi ni ehu wasahn mwenge pwehn kommoal ekis ni at wie kalohk. Ni ahnsou me I kolahng doadoahngki wasahn kot, ohl emen me mesen konsop oh pelipel en lipilipilki aramas mi ni paliwereo pwakihiehla. Ahpw brother pwetepwet men, me paliwar laudsang ngehi oh ohlo, pedolongodo. Brothero idek rehi, “Soahng koaros mwahu, Brother Herd?” Ohlo mwadang kohkohla oh sohte doadoahngki wasahn koto. Sounpar douwehr powe, I tehkada me uhdahn kahrepen madamadau en lipilipilki aramas iei dihp me kitail koaros ahneki ahpw kaidehn pwehki pohn kilin aramas. Oh I sukuhlki me riomw Kristian men iei uhdahn riomw, sohte lipilipil kilio poh dah, oh e pahn tounmeteikihla eh mour ong uhk ma met anahn.

IMWILA KEPWEHPWE

Se wia doadoahk en sounapwalih me kin seiloak sounpar 33. Soangen kapai oh keting tohto me wiawihong kiht erein sounpar pwukat. Ahpw pil mie ehu ketin tohrohr me pahn kohwong kiht. Nan August 1997, dahme se kin ouramanih erein sounpar tohto pweida. Se ale luhk en kohla papah nan Pedel en Wehin Amerika. Met wiawi sounpar 38 mwurin at tepin audehda doaropwe ong met. Sounpwongo mwuri, se tepida papah nan Pedel. I medewe me brother koahiek kan nan Pedel men ien sewesehte irail erein ahnsou kis, ahpw kaidehn met me wiawi.

Gloria rasehng takai kesempwal ehu ni ei pwoudikihda ih, pil leledo ahnsou wet

I tepin doadoahk nan Pali en Kalohk. I sukuhlki soahng tohto! Riatail kan wasao kin ale peidek loal oh apwal tohto sang elder oh sounapwalih me kin seiloak kan sang wasa koaros nan sahpwo. I uhdahn kalahnganki sawas oh kanengamah en brother kan me kaiahne ie. Ma I ale luhk en pil pwurehng doadoahk wasao, e pahn pil miehte soahng tohto I en sukuhlkihsang brother pwukat.

Ngehi oh Gloria perenki at mour nan Pedel. Se kin ahnsou koaros perenki pirida mwadang ni menseng, oh at ahnla wia met sewese kiht laud nan Pedel. Mwurin sounpar ehu samwa, I tepida papah nin duwen sounsawas men ong Pwihn me Kin Apwalih Palien Kalohk en Pwihn me Kin Apwalih Mwomwohdiso nan Sampah Pwon en Sounkadehdehn Siohwa kan. Mwuhr nan pahr 1999, I idihdida nin duwen emen tohn Pwihn me Kin Apwalih Mwomwohdiso nan Sampah Pwon. I sukuhlki soahng tohto nan ei wia pwukoa wet. Ahpw mehn kasukuhl me keieu kesempwal iei me Sises Krais me ketin wia tapwin mwomwohdisohn Kristian, ahpw kaidehn aramas.

Sangete pahr 1999, I ahneki pwais kaselel en wia emen tohn Pwihn me Kin Apwalih Mwomwohdiso nan Sampah Pwon

Ni ei medewehla duwen ei mour, I kin ekei pak pehm me I ekis duwehte soukohp Eimwos. Siohwa ketin pohnese duwen sounapwalih sihpw aktikitik menet me ahneki doadoahk mengei en dolung pik sang tuhke sikamor, mwenge ehu me aramas semwehmwe kante kin kang. Ahpw, Koht ketin idihada Eimwos en wia soukohp men oh kapaiahda ih laud nan pwukoa wet. (Eimw. 7:14, 15) Duwehte met, Siohwa ketin pohnese duwen ngehi, nein soumwet semwehmwe men nan Liberty, Indiana. Oh Siohwa ketin kapaiahkin ie soahng tohto, uwen laud me I pil sohte kak kasalehda! (Lep. Pad. 10:22) Ei mour ele tepida semwehmwe, ahpw I pehm me ni imwio I uhdahn kepwehpwehla laudsang dahme I kak kasik!