ROSO gudammo geeshsha mittu rosi mine calla rosoommo. Hakko rosi mine umi kifilenni kayise roso gudammo geeshsha mittu gari rosaano ledo rosoommo; katamu giddo rooru manni suˈma egenninoommo, insano ninke egentinonke.

Liberti katami qooxeessira irshu no; duucha woyite mannu hakko badala wixiˈranno. Ani ilamummo waro, anniˈya mittu manchi gate qaxarame loosanno. Wedellichu heeˈre, baatto tiraakteretenni loonsanninna wole gibirinnu looso loonsanni gara rosoommo.

Ani ilamummo woyite anniˈya jawaho. Hatte yannara anniˈyara 56, amaˈyara qole 35 diro ikkannose. Anniˈya shaaladohonna jawaataho, qoleno isi looso baxannoho, hattono ninke looso banxeemmo gede asse lossinonke. Isi dureessa ikka hoogirono, galleemmowa, inteemmorenna uddiˈneemmore hoonge diegenninoommo; qoleno isi ganye ledonke yanna sayisanno. Anniˈya 93 dirisinni reyino. Amaˈya qolte, 86 dirisenni reyitino. Lamunku Yihowa magansiˈrannore diˈˈikkino. Roduuwiˈya giddo mittu, 1970 balla geeshsha songote cimeessa ikke ammaname soqqamino.

Amaˈya ammaˈnosera laalaattannote. Ise Sambatu kiiro Baaptisti yinanni ammaˈno beetekiristaane haadhe hadhannonke. Umo Sillaase daafira  macciishshoommohu 12 dirihu heeˈreeti. Afate quqquxame amaˈya, “Yesuusi Beettono Annano hiitto ikke ikka dandaanno?” yee xaˈmoommo. Hakkiinni ise, “Beettoˈya, tini fojo ikkitino daafira, ninke afa didandiineemmo” yite qoltinoe. Kuni rosi anera horo dileellinoe. Ikkirono 14 dirihu heeˈre qooxeessaho noo lagira cuuamummo; insa sase higge yaano mitte higge Annaho, mitte higge Beettoho, mitte higge qolte qullaawu ayyaanira lixisse fushshitinoe!

Layinki dirimi roso rosanni noommo yannara, tuntuˈmote heewo heewisamanno jaali [woy, bokisanyu] nooe; isi anino tenne heewora qajeeleemmo gede ammansiisie. Konnira, qajeele Goldeni Giloovi yinannite tuntuˈmote heewo gaamo miila ikkummo. Shiima geeshsha qajeele, dandoommokki daafira agurummo. Yannate gedensaanni Ameeriku olanto giddora eummota, Jarmane sonkie. Hakko loosanni heeˈreenna, roorrootiˈya, dancha gede massaga dandaanno yite heddino daafira, olanto qajeelsinanniwa sokkue. Insa konne looso calla loosanni heeˈrammora hasidhino. Ani kayinni konne looso loosanni heeˈra dihasiˈroommo; konnira lamu diri giddaajeˈya gudummoti 1956nni olantote giddonni fulummo. Shiima yanna gedensaanni kayinni wole olanto giddora eummo.

Halaale rosammora albaanni labballimmate daafira gara ikkitinokki lao nooe. Filmetenna dagoomu giddo laeemmori labballimmate daafira gara ikkitinokki lao heedhannoe gede assinoe. Hakkawaro sabbakannohu labballicha dilawannoe. Ikkirono mitto heeshshoˈya soorranno roso rosa hanafummo. Mitto barra katamu giddo makeeniˈyanni haˈranni heeˈreenna, lame seenni anga kayise uurrisie. Insa bayiriidi rodooˈya adhino manchi roduuwaati. Insa Yihowa Farciˈraasineeti. Hakkuyira albaanni insawiinni Agarooshshu Shaenna Baqqi Yiiyye! yinanni metseetta adhoommo; ikkirono Agarooshshu Shae huwatate qarrissannota labbinoe. Hatte yannara insa Songonnita Maxaafu Xiinxallo dayeemmo gede koyisie; kuni minensa assinanniho Qullaawu Maxaafi hasaawa hasaambanni gambooshsheeti. Hakkiinni, ‘Hanni hede kae kuleemmoˈnena’ yuummonsa. Insano muushshi yee, “Addanka daatto?” yee xaˈmie. Anino “Ee, dayeemmo” yee qaale eummo.

Hatto yee qaale eaˈyanni gaabboommoha ikkirono, eoommo qaale diiga dihasiissannoe yee hedoommo. Konnira hatte hawarro maxaafu xiinxallo haˈrummo. Hakkiicho qaaqquulleho noonsa egenno dhagge ikkitinoe. Insara lowoti Qullaawu Maxaafi egenno noonsa! Ani kayinni amaˈya ledo duucha hige beetekiristaane haˈroommoha ikkirono, gariti Qullaawu Maxaafi egenno dinoe. Konnira lede afate murciˈrummo. Hakkiinni Qullaawa Maxaafa xiinxallate sumuu yuummo. Umo Woˈmanka Dandaanno Magani suˈmi Yihowa ikkinota rosummo. Shiimu diri albaanni amaˈya Yihowa Farciˈraasine daafira xaˈmummota, ise “Insa Yihowa yinanniha mitto geercho mancho magansidhannoreeti” yitinoe. Yannate gedensaanni kayinni halaale afoommo!

Rosoommori halaale ikkinota afoommo daafira, ayyaanaamittetenni rahe lophoommo. Umo gambooshshe haˈrummohunni honsu agani gedensaanni yaano Badheessa 1957nni cuuamummo. Hakkuyi gedensaanni heeshshote nooe lao biddi assiˈroommo. Alba labballimmate daafira nooe lao hedeemmo woyite, Qullaawu Maxaafi addu labballimma daafira kulannore rosaˈyanni tashshi yaannoe. Yesuusi uullate aana noo yannara guuta manchooti. Isira aye ‘labballichinni’ roortino wolqa noosi. Ikkirono isi wolootu  ledo digiwamino, hatteentenni balanxe kulloonni garinni isi ‘gadadinsannasi’ sammi yee laino. (Isa. 53:2, 7) Yesuusi harunsaanchi “mararannoha” woy shaqqado ikka hasiissannosita rosoommo.—2 Xim. 2:24.

Cuuamummohunni layinki diro yaano 1958nni suwisaancho ikkummo. Ikkirono shiima yanna geeshsha suwisaanchimma agura hasiissinoe. Mayira? Suwisaanchimma aguroommohu Gilooriya adhate hedoommo daafiraati; Gilooriya gambooshshe daammora koyisieri lame seenni giddo mittete. Hatto assaˈyanni horo digaabbeemmo. Gilooriya adhummo woyiteno muxxete, xaano ise anera muxxete. Ise anera muxxe culkinni roore muxxete. Ise adhaˈyanni tashshi yaannoe! Xa hanni ise umise daafira kultannoˈne:

“Anera 16 roduuwi nooe. Amaˈya Yihowa Farciˈraasinchooti. Ise ani 14 diriti heeˈreenna reyitino. Anniˈya Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanafinohu hatte yannaraati. Amaˈya reyituta, anniˈya rosu mini sooreessi ledo amaalame mitte qixxaawo qixxeessino. Hatte yannara rodooˈya roso guda rakke no; anniˈya rosu mini sooreessa aninna rodooˈya addi addi barra rosa dandiineemmoronna teˈee xaˈmino. Isenna ani maaˈnuulle roduuwanke towaatatenna anninke loosunni higanno woyitira hurbaate qixxeessate tara gaˈnine qaete honseemmo. Tennera rosu mini sooreessi maahoyye yeenna rodooˈya roso gudda geeshsha konni garinni ronsoommo. Lame maate ninke ledo Qullaawa Maxaafa xiinxallitino, qoleno ninke giddo 11 cuuamme Yihowa Farciˈraasine ikkinoommo. Manna ille qase laˈˈa waajjishannoeha ikkirono, soqqansho lowo geeshsha baxisannoe. Saami tenne waajja qeeleemma gede kaaˈlinoe.”

Gilooriyanna ani Ammajje 1959nni adhammummo. Ise ledo suwisaano ikkine soqqammoommo. Yihowa Farciˈraasinete qara biirora soqqama halchinoommo daafira, Ammajje 1959nni Beeteele eate forme wonshinummo. Hatte yannara Sayimeni Kiraakeri yinanni rodii hasaawisinonke. Isi hatte yannara adhantinori Beeteele eˈara fajjinannikkita kulinonke. Ikkirono Beeteele eate noonke hasatto dibaˈino; kayinni lowo diro agadhinoommo!

Sabbakkannori roore hasiissannowa sokkannonke gede qara biirora sokka borreessinoommo. Insano Arkansaasi Payini Bilefi yinanniwa sokkinonke. Hakkawaro Payini Bilefira lame songo no; mitte koliddu, mitte qolte faranje roduuwi noote. Ninke 14 meddi yitanno halashshaano calla noote koliddu roduuwi noo songora soqqammeemmo gede sonkinke.

Yihowa Farciˈraasine songo giddo sirchu babbadooshshi noohu mayiraati yitine heddinanniha ikkara dandaanno.Haranchunni, hatte yannara wolu doorshi dinonke. Hatte yannara addi addi sircho afiˈrino manni mitteenni gamba yaannota hoolanno seeri no; qoleno togo assa lowo qarri giddo tuggara dandiitanno. Koliddunna faranje roduuwi magansiˈrate mitteenni gamba yituro wolu manni Gambooshshu Addaraashenke giiranno yite waajjitanno. Qoleno togo assinoonni woyiti no. Koliddu roduuwi faranjete qachira minunni mine sabbakkanna anfiro amande usurransaranna gannansara dandiinanni. Konnira sabbakate loosonke loosate, fulino seerira hajajama hasiissinonke; hakka waro barrunni mitto barra coyi woyyaawanno yine hexxinoommo.

Soqqammanna lowo fonqoli iillinonke. Mito woyite koliddu manni heeˈranno qoqqowira soqqammanni heeˈne hendummokki faranjete minira marreemmo. Hatte yannara, Qullaawa Borronni harancho hedo kulleemmonsa, woy mine soˈnoommo yine agurre haˈneemmo. Hakkawaro soqqammeemmohu konni garinniiti.

Suwisaano ikke soqqamate uminke loosono jawaante loosa hasiissinonke. Hatte yannara loonseemmo loosiˈra roore woyite shiima woxe baantanninke. Gilooriya mitu mannira mine fiitanno. Mitte maate Gilooriya loossanno looso rakke guddanno gede kaaˈlammosera fajjitinoe. Hatti maate Gilooriyaanna ani looso gunde haˈnammora albaanni barri sagale uyitannonke. Lamalate kiiro Gilooriya mitte maatera uduunneho kaawiyya gantanno. Ani qole akaakilte shuquneemmo, maskoote hayishsheemmo, hattono wole looso looseemmo. Mitte faranjete maatera maskoote hayishshineemmonsa; Gilooriya giddoonni ani qole gobbaanni hige hayishsheemmo. Barra woˈma hayishshinanni honseemmo daafira, barri sagale uyinanninke. Gilooriya hatte maatewiinni baxxite mineenni heedhe ittanno, ani kayinni gobbaanni  makeena uurrinsanniwa heeˈre iteemmo. Ikkirono hatto assansanni dikoˈmoommonsa. Hatti maate uyitannonke sagale lowo geeshsha danchate, qoleno insa shaqqaddaho. Insawiinni baxxine inteemmo gede assitannonkehu hakka waro duuchu mannira togoo lao noonsa daafiraati. Mitte hige nadaaje xorshinanniwa heeˈneenna ikkinori qulli yaannoe. Makeeninkera nadaaje xorshiˈnummo gedensaanni, nadaaje xorshanno mancho Gilooriya shumate minira eˈanno gede fajjasera xaˈmummo. Hakkiinni hakku manchi geeqe laeˈˈe “Shumate mini cufote” yiinoe.

Ikkirono, roduuwinke ledo dancha yanna sayinsoommo; qoleno hakkiicho hagiirsiissanno soqqansho soqqammoommo! Umo Payini Bilefi haˈnummo woyite, hatte yannara songote soqqamaasincho ikke soqqamanno rodii mine gala hananfoommo. Hatte yannara minaamasi Yihowa Farciˈraasincho diˈˈikkitino; hakkiinni Gilooriya ise Qullaawa Maxaafa xiinxallisa hanaffu. Ani qole meya beettonsanna minaannase xiinxallisa hanafummo. Amanna beetto Yihowara soqqama doodhe cuuamino.

Faranje gamba yitanno songora lowo geeshsha banxeemmo jaalla noonke. Insa mito woyite hurbaateho woshshitannonke; ikkirono hatto assitannohu tunsicho goˈliteeti. Hatte yannara Ku Kileksi Kilani [KKK] yinanniti sirchu mereero babbadooshshe kalaqqannotinna finqila dirijjite qarrisse no. Mitte hige Halowiini yinanni ayyaana ayirrinsanni barra, mittu manchi hashsha KKK miilla uddidhanno gedee uduunne uddiˈrenna koffiyya wodhe nafara fenjeejje ofolle nooha laoommoti qulli yitannoe. Ikkirono tini roduuwu danchumma leellishshannokki gede diassitinonsa. Mitte hige, mitto jawa gambooshshe haˈrate woxu hasiisinonke daafira mittu rodiira makeenanke hirrummo. Kuni ikkihunni mittu agani gedensaanni mitto barra arro giiramu arrishsho giddo minunni mine soqqammenna woloota Qullaawa Maxaafa xiinxallinse daafurseennanke minira iillineemmo woyite dhagge ikkannori tuncu yiinonke. Nafaranke makeeninke uurre no! Makeenu hinciilaallora aanaho “Makeenaˈne wirro aamamooshshe asse oommoˈne. Rodiiˈne” yitanno sokka borreessine worroonni.

Leellinshoonninketi woleno horo haweemmokki danchumma no. Niwu Yorkete, Saawuzi Lansingi yinanniwa 1962nni Maganu Mangiste Soqqansho Rosi Mine eˈˈe roseemmo gede koyinsie. Kuni songote, woradunna awuraajju aliidi laˈˈaanora qixxaawinoho mittu agani qajeelshaati. Konni rosi minira koyinsoonniehu loosu nooekki yannara ikkino daafira hatte yannara gari woxi dinoe. Ikkollana Payini Bilefi mitte silkete ledo xaadooshshe afiˈrinore loossanno dirijjite loosoho qaxartaera qaalu xaˈmo xaˈmitue. Insa qaxartoommeˈˈero koliddu giddo hatte dirijjitera qaxaramoommohu umi manchi aneeti. Hakkiinni insa dirijjitensara qaxartinoeta kultue. Ikkina ani maa assummoyya? Niwu Yorke haˈreemmo woxi dinoe. Rosu minira koyinsoonnie koyishsha agure, konne looso looseemmo yee hedummo. Hakkiinni konni rosi minira ea dandeemmokkita kule sokka borreessate kae heeˈreenna mittu horo haweemmokkiri ikki.

Mitte soodo songonkera nooti mitte minaannise Yihowa Farciˈraasincho ikkinokki rodoo, minenke dagge  poosta uyitue. Poostu giddo lowo woxi no. Tini rodoo oosose ledo gutte kaˈe fuuttu giddo murino ishine goggoshshanno. Insa togo assannohu ani Niwu Yorke haˈrate woxe afiˈreemmo gedeeti. Tini rodoo “Hadhe dandiitto geeshsha rosse dagge ninke rosiisinke!” yitue. Gedensoonni qaxartannoe dirijjite looso ontu agani gedensaanni hanafeemmo gede fajjitaera xaˈmirummo. Hakkiinni insa “Didandaatto!” yite qoltue. Ikkirono hatte yannara mittoreno dilawinoe. Ani umiˈya doorsha doodhoommo. Isinni hakkonne looso loosa hoogaˈyanni tashshi yiinoe.

Xa Gilooriya Payini Bilefi sayinsoommo yanna daafira kultannoˈne: “Hakkonne qoqqowo lowo geeshsha baxoomma! Hatte yannara 15 kayise 20 meddi yitannoti Qullaawu Maxaafi xiinxallo nooe. Soodo minunni mine soqqamme hakkiinni Qullaawa Maxaafa xiinxallinseemmo; mito woyite isinni hawarro 11 saate geeshsha soqqammeemmo. Soqqansho lowo geeshsha hagiirsiissannote! Hakko qoqqowira tashshi yaannae soqqamoomma. Noore coyiˈrummaro, hakko soqqama agure woradu looso loosa dihasiˈroomma; ikkirono Yihowa ninkera hedinori wolereeti.” Ee, Isi ninkera hedinori no.

Payini Bilefi soqqammanni heeˈne baxxitino suwisaano ikkate forme wonshinummo. Awuraajju aliidi laˈˈaanchinke Tekisaasi noote mitte songo haˈne kaaˈlinammora hasiˈranno daafira, baxxitino suwisaano ikkineemmo yine hexxinoommo. Tini lowo geeshsha hagiirsiissinonke. Dirijjite dawaro qoltannonke yine lowo yanna agadhinoommmo; ikkirono poostu saaxine fanneemmo woyite saaxinenkera noori dino. Gedensoonni, Arfaasa 1965nni songuwa towaanteemmo gede shoommoonninketa kultanno sokka sonkinke! Xa Ameerikunnite Sinu Biiro Komite qineessaancho ikke soqqamannohu Roduu Liyoni Wiiherinna ani woradu aliidi laˈˈaano mitteenni ikkinoommo.

Woradu aliidi laˈˈaancho ikke soqqama waajjishinoe. Mitto diro meddi yitanno yanna gedensaanni, awuraajju aliidi laˈˈaancho ikke soqqamannohu  Jeemsi A. Tomseni yinanni rodii ikkado ikkoommoronna teˈee lai. Isi worba woradu aliidi laˈˈaancho ikkate woyyeessiˈra hasiissannoere kulinoe. Woradu loosi giddo shiima yanna keeshshummo gedensaanni Roduu Tomseni uyinoe amaale hasiissannoeta ikkitinota huwatoommo. Shoomamummo gedensaanni, umo ledosi soqqamoommohu awuraajju aliidi laˈˈaanchi Rodoo Tomseniiti. Konni Yihowa baxannonna manna kaaˈla baxanno rodiiwiinni lowore rosoommo.

Hatte yannara woradu aliidi laˈˈaano gari geeshsha diqajeelsinanninsa. Mittu woradu aliidi laˈˈaanchi mitte songo towaatanna ledosi mitte lamala sayisoommo. Hakkiinni isi aante noo lamalara ani wole songo towaatanna lainoe. Isi woyyeessireemmo coyenna  mito biddishsha kulinoe. Hakkunni gedensaanni kayinni callootinke gantummo. Mitte hige Gilooriyaara “Shiima yanna geeshsha ledonke keeshshoommero diwoyyanno?” yoommoti qulli yitannoe. Yannate gedensaanni kayinni mitto coye huwatoommo. Ninke maahoyye yinummo geeshsha woˈmante yannara kaaˈlitannonke roduuwi dihoogganno. Hatte yannara songuwa towaatannohu J.R. Birawuni, Beeteelete soqqamannohu Firedi Reskinna wolu gikki yiino roduuwi kaaˈlitinoe gara horo dihaweemmo.

Hatte yannara sirchu babbadooshshi baasa batiˈre no. Mitte hige Tenesi yinanniwa noota mitte songo towaatanni heeˈreenna KKK miilla salfe fultino. Wole yannara qole soqqanshonke gaamo shae aggara fooliishshidhe heedheenna ikkinore dihaweemmo. Shumate minira haˈranni heeˈreenna, kolidda manna gibbannori gede asse biso naqqasiˈrinohu hanqino manchi hoodeˈya dayi. Ikkirono aneno hakkonne manchono roorannohu faranjichu rodii daye, “Rodoo Herdi, qarru nooni?” yee xaˈmie. Hakkiinni hakku manchi shumate minira eikki fule baino. Tenne yanna giddo, mannu mimmito beebba giwannohu danunni kainohunni ikkikkinni Addaamiwiinni ragiˈnoommo cubbinni kainohunni ikkinota huwatoommo. Daninke ikkihano ikkiro, roduuwinke ayewoteno roduuwankeeti; hasiisannoha ikkiro ninkera yite reyitara nafa dandiitanno.

Awuraajjunna woradu aliidi laˈˈaano ikkine 33 diro soqqammoommo; hakkuyi giddo 21 diro awuraajju looso loonsoommo.. Hatte yannara jawaachishannoha lowo woˈnaalsha afiˈnoommo; qoleno hagiirsiissanno soqqansho soqqammoommo. Qoleno lowo diro halchinanni keeshshinoommore afiˈnummo. Umo forme wonshinummohunni mitu 38 diri gedensaanni 1997nni Ameeriku Beeteelera soqqammeemmo gede koyinsinke. Aane noo aganira Beeteelete soqqanshonke hananfummo. Beeteele woshshinoonniehu shiima yanna geeshsha calla kaaˈle kae haˈrammora lawinoe; kayinni coyi hatto diˈˈikkino.

Umo Soqqanshote Kifilera loosi yinie. Hatte yannara lowore rosoommo. Hakko loossanno roduuwi hatte gobbara no cimeeyyenna woradu aliidi laˈˈano xaˈmitannote shota ikkitinokki xaˈmuwara dawaro qoltanno. Insa ane cincite qajeelsitinoe, hattono kaaˈlitinoe. Xaano tenne kifilera looseemmo gede assinoommeˈˈero lowori roseemmori nooha lawannoe.

Gilooriyanna ani Beeteele lowo geeshsha banxoommo. Isenna ani soodo gunte kaˈneemmo; Beeteelete kuni rosichi baasa kaaˈlanno. Mitto diro meddi yitanno yanna gedensaanni, Yihowa Farciˈraasinehu Aliidi Bisite Soqqanshote Kifile Komite miila ikkummo. Hakkiinni 1999nni Aliidi bisi miila ikke shoomamummo. Konne looso loosanni lowore rosoommo; baalunkurinni roore rosoommohu kayinni Kiristaanu songo massaganni noohu manna ikkikkinni Kiristoosi ikkinotaati.

Albita hedeemmo woyite masaalaanchu Amootsi gede ikke macciishshamannoe. Buxane calla ittanno yine hendanniha odahete guma xinqannoha konne allaalaancho Yihowa laino. Yihowa Amootsi masaalaancho ikkanno gede asse ayyaanaamittetenni maassiˈrinosi. (Amo. 7:14, 15) Yihowa aneno Indiyaana, Liberti yinanniwa heeˈrannohu buxichu gawartichi beetto lae, kiire gude afeemmokkiha bae atoote uyinoe! (Law. 10:22) Ee, alba maalaamittetenni buxicho ikkummorono, Yihowa hedoommokki garinni ayyaanaamittete jiro oye maassiˈrinoe!