Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

¿Kunatsa ‘walja achunak achoqaskakiñasa’?

¿Kunatsa ‘walja achunak achoqaskakiñasa’?

“Kunapachatï walja achunak achoqasipkakta, nayan discipulonakajäpjjatam uñachtʼayapjjarakta ukhajja, alajjpachankir Awkijajj jachʼañchatawa” (JUAN 15:8).

CANCIÓN: 53, 60

1, 2. 1) Jesusajj janïr jiwayatäkäna uka arumajja, ¿kuna toqetsa discipulonakapamp parläna? (Aka paginankir dibujo uñjjattʼäta). 2) Diosan arunakap kunatsa yatiytan uk sum amuyañajj ¿kunatakis yanaptʼistani? 3) ¿Kunanakatsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

JESUSAJJ janïr jiwayatäkäna uka arumajja, qhawqsa apostolonakapar munasïna ukwa jupanakar säna. Ukatjja, kunjamtï pasir yatichäwin yatjjatawayktanjja uvas alit parlir uñachtʼäwitwa parlarakïna. Uka uñachtʼäwimpejj ‘walja achunak achoqasipkakiñapatakiw’ discipulonakapar chʼamañchtʼäna, mä arunjja, jan qarjtas yatiyasipkakiñapatakiw chʼamañchtʼäna (Juan 15:8).

2 Jesusajja janiw discipulonakaparojj yatiyapjjañamawa sasakejj siskänti, jan ukasti kunatsa uk lurapjjañapa uksa sarakïnwa. Ukampis ¿kunatsa uka toqet yatjjatañasajj wakisi? Jiwasatï, kunatsa Diosan arunakap yatiyaskakiñasa uk sum amuyañäni ukhajja, “taqe markanakan” jan qarjtas yatiyaskakiñäniwa (Mat. 24:13, 14). Ukhamajj kunatsa yatiyaskakiñasa uk pusi toqet amuytʼañäni. Ukjjarojja, kunjamsa Diosajj ‘achunak achoqaskakiñatak’ yanaptʼistu uksa pusi toqetwa yatjjatarakiñäni.

JEHOVÁ DIOSARUW JACHʼAÑCHTANJJA

3. 1) Juan 15:8 textorjamajja, ¿kunatsa Diosan arunakap yatiyañasa? 2) Jesusajj parlkäna uka uñachtʼäwirjamajja, ¿uvas achojj kunampi sasisa, ukat kunatsa uka uñachtʼäwejj sum amuytʼañatak yanaptʼistu?

3 Jehová Diosar jachʼañchañataki, sutip santot uñjayañatakiw yatiytanjja (Juan 15:1, 8 liytʼañataki). Jesusajja, ‘yapuchirejj Awkijawa’, ‘nayasti uvas alitwa’ sasaw säna. ‘Arkirinakajasti ramanakäpjjewa’ sasaw sarakïna (Juan 15:5). Uvas achunakajja, Reinon achunakapampi sasiwa, Criston arkirinakapaw uk achoqapjje. Jesusajj apostolonakapar akham sänwa: “Kunapachatï walja achunak achoqasipkakta [...] ukhajja, alajjpachankir Awkijajj jachʼañchatawa” sasa. Uvas alinakajj suma uvanak achoqe ukhajja yapuchiriparuw jachʼañchi, ukhamarakiw Diosan Reinopat sum yatiyañatak chʼamachastan ukhajj Jehová Diosar jachʼañchtanjja (Mat. 25:20-23).

4. 1) ¿Kunjamanakatsa Diosan sutip jachʼañchsna? 2) ¿Kunjamakis Diosan sutip santot uñjayasajj jikjjatasta?

4 Diosan arunakap yatiyañajja, ¿kunjamsa Diosan sutip santot uñjayi? Diosan sutipajj wali santowa jan ukajj qʼomawa, janiw jukʼamp santo jan ukajj qʼoma tukuyksnati. Ukampis Isaías profetajj akham sänwa: ‘Taqe chʼamani Jehová Dios saparukiw santo Diosat uñjañasa’ sasa (Is. 8:13, NM). Ukhamajja, Diosan Jehová sutipajj santowa, janipuniw khitin sutipampis pachpäkiti. Ukhamwa Diosan sutip uñjañasa, yaqhanakarus ukham uñjapjjañapatakiw yanaptʼañasa, ukhamatwa Diosan sutip jachʼañchañäni (Mat. 6:9, nota). Amuytʼañataki, Jehová Diosajj kunjam Diosasa kunas jaqenakatak amtapajja uk jaqenakar yatiytan ukhajja, Supayajj Diosar kʼarintkäna, jan walitsa uñjaykäna ukanakatwa Diosan sutip arjjattanjja (Gén. 3:1-5). Ukatjja Jehová Dios sapaki “jachʼañchäwi, honra katoqañatakisa, chʼamanïñatakisa” derechonïtap yatiyañatak chʼamachastan ukhajja, Diosan sutipwa jachʼañcharaktanjja (Apoc. 4:11). Rune sat jilatajj 16 maranakaw precursorat serviski, jupajj akham siwa: “Taqe kun Luriri Diosan Testigopäñajja, mä suma bendicionawa. Ukaw predikaskakiñatak chʼamañchitu” sasa.

JEHOVÁ DIOSARUSA YOQAPARUS MUNASTANWA

5. 1) Juan 15:9, 10 qellqatarjamajja, ¿kunatsa jaqenakar yatiytanjja? 2) Aguantañ wakisitapjja ¿kunjamsa Jesusajj qhanañchäna?

5 (Juan 15:9, 10 liytʼañataki). Jehová Diosarusa Jesusarus wal munastanjja, ukatwa yatiytanjja (Mar. 12:30; Juan 14:15). Jesusajja janiw munasipjjeta sasakejj discipulonakapar siskänti, jan ukasti “munasiñajan sarnaqasipkakim” sasaw säna. ¿Kunatsa ukham säna? Maynejj marat maratjamaw Jesusan discipulopäñatakejj aguantañapa. Kunatsa aguantañajj wakisi uk sañatakejja, “munasiñajan sarnaqasipkakim” sasaw walja kuti Juan 15:4-10 qellqatan qhanañchäna.

6. ¿Kunjamsa Criston munasiñapan sarnaqañ munatas uñachtʼaytanjja?

6 ¿Kunjamatsa Criston munasiñapan sarnaqañ munatassa jupamp sum apasiñ munatassa uñachtʼaytanjja? Mandamientonakap istʼasaw uñachtʼaytanjja, mä arunjja, kuntï jupajj lurkäna uk lurañaswa muni. Ukatwa akham säna: “Kunjamtï nayajj alajjpachankir Awkin mandamientonakap phoqkta, munasiñapan sarnaqkarakta ukhama [lurapjjam]” sasa. Ukhamajj Jesusatwa yateqasiñasa (Juan 13:15).

7. ¿Kunatsa munasiñajj istʼasirïñatak wali wakiskiri?

7 Munasirïñajj kunatsa istʼasirïñatak wakiskiri ukjja akham sasaw Jesusajj apostolonakapar säna: “Khititejj mandamientonakaj katoqki, phoqkaraki ukaw nayarojj munasitu” sasa (Juan 14:21). Jesusajj yatiyir sarapjjam sasin maykistu uka mandamientop phoqtan ukhajja, Diosar munasitaswa uñachtʼaytanjja. Cheqas Jesusan mandamientonakapajj Awkipan amuyuparjamawa (Mat. 17:5; Juan 8:28). Jehová Diosampiru Jesusampir munasiñänejja, jupanakajj munasipjjarakistaniwa.

SALVASIPJJAÑAPATAKIW JAQENAKAR YATIYTANJJA

8, 9. 1) ¿Kunatsa Diosan Reinopat yatiyañasaraki? 2) Ezequiel 3:18, 19 ukat 18:23 textonakajj ¿kunjamsa jaqenakar yatiyaskakiñatak chʼamañchtʼistu?

8 Maysa toqetjja, salvasipjjañapatakiw jaqenakar yatiytanjja. Biblianjja, Noé chacharojj ‘yatiyiritwa’ uñtʼasi (2 Pedro 2:5 liytʼañataki). Uma Juicio janïr purinkipanjja, Noé chachajj salvasipjjañapatakiw jaqenakar yatiyäna. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Jesusajj akham sänwa: “Janïr Uma Juiciojj purinkäna uka urunakanjja, jaqenakajj manqʼañanakana umañanakana sarnaqasipkäna, chachanakas casarasisipkänwa, ukhamarakiw warminakas casarasipjjañapataki churatäsipkäna, Noé chachajj arcar mantjjäna uka urkama. Ukampis jupanakajj janiw yäqapkänti, kunapachatï Uma Juiciojj purinisin taqenir apasjjäna ukhakama. Jaqen Yoqapajj kuttʼanjjani uka tiempojj ukhamarakïniwa” sasa (Mat. 24:38, 39). Jaqenakajj janis istʼañ munapkchïnjja, Noé chachajj kuntï jaqenakajj salvasipjjañapatak lurapjjañapäkäna uk taqe chuymaw yatiyäna.

9 Jichhürunakanjja, Diosajj jaqenakatak kuna amtanisa uk yatipjjañapatakiw Diosan Reinopat yatiyir sartanjja. Jupanakajj Diosan arunakap istʼasina ‘jakasipkakispa’ ukwa muntanjja, Jehová Diosas ukwa munaraki (Ezeq. 18:23). Ukhamarus utat uta yatiyasasa, walja jaqenakajj utjki uka cheqanakan yatiyasas waljaniruw yanaptʼtanjja. Jupanakarojja Diosan Reinopajj purinini ukhajj akapacharojj qʼal tʼunjani sasaw yatiytanjja (Ezeq. 3:18, 19; Dan. 2:44; Apoc. 14:6, 7).

JAQE MASISARUW MUNASTANJJA

10. 1) Mateo 22:39 qellqatarjamajja, ¿kunatsa yatiyir sarañasa? 2) ¿Kunjamsa Pablompi Silasampejj cárcel uñjir mä chachar yanaptʼapjjäna?

10 Kunatsa yatiyañasa uka toqet parltʼaskakiñäni. Jaqe masisarojj munastanwa (Mat. 22:39). Jaqenakajj jan walinakan uñjasipjje ukhajj cambiapjjaspawa sasaw amuytanjja, ukatwa jupanakar munasitas laykojj jan qarjtasa yatiyaskaktanjja. Apóstol Pablompita Silasampit amuytʼañäni. Filipos markankasipkäna ukhajja, uñisirinakapajj carcelaruw jistʼantayapjjäna. Chika arumarojj mä jachʼa terremotow sartäna, carcelan cimientonakapsa wal khatatiyarakïna, taqpach punkunakwa llawirtayäna. Uk uñjasajja, cárcel uñjirejj presonakajj sarjjapjjpachawa sasaw amuyäna, ukatwa jupa pachpa jiwayasiñ munjjäna. Ukampis Pablojj akham sasaw jupar säna: “¡Jan juma pachpajj kuns lurasimti, taqeniw akankasipkta!” sasa. Cárcel uñjirejja, “tatanaka, ¿salvasiñatakejj kun lurañajas wakisi?” sasaw jisktʼäna. Jupanakasti akham sapjjänwa: “Tatit Jesusar creyiñamawa, ukhamatwa jumasa utamankirinakas salvasipjjäta” sasa (Hech. 16:25-34).

Jehová Diosampiru Jesusampiru jaqe masisampir munasitasatwa Diosan arunakap yatiyaskaktanjja. (Párrafos 5, 10).

11, 12. 1) Kunatï cárcel uñjiriru paskäna ukajja, ¿kunjamsa yatiyañatak yanaptʼistu? 2) ¿Kunatsa Diosan arunakap jan qarjtas yatiyaskaktanjja?

11 Kunatï cárcel uñjiriru paskäna ukajja, ¿kunjamsa Diosan arunakap yatiyañatak yanaptʼistu? Ak amuytʼañäni, terremotojj pasjjäna uka qhepatwa cárcel uñjirejj Diosan arunakap istʼañ munjjäna, yanaptʼsa mayirakïnwa. Jichhürunakanjja, yaqhepajj janis Diosan arunakap istʼañ munapkchejja qhepat istʼjjapjjaspawa, inas kuna jan walinakan uñjasisajj yanaptʼa mayipjjchistaspa. Amuytʼañataki, yaqhepanakajj inas akatjamat jan trabajon uñjasipjjchi, yaqhepasti chachapampi jan ukajj warmipampi jaljtasaw wali llakitäsipkaspa. Yaqhepanakajja jan qollañjam usunïtap yatisina, jan ukajj mä familiarap jiwipanwa wali llakitäsipkaspa. Uka jan walinakan uñjasisajja, ‘¿jakañajj akakïpachati?’ sasaw yaqhepajj jisktʼasipjjaspa. Jan ukajj ‘¿salvasiñatakejj kun lurañajasa?’ sasaw jisktʼasipjjarakispa. Inas nayrajj ukham jan jisktʼasipjjerïkchïnti. Jupanakampi parlkañäni ukhajja, kuna suytʼäwitï utjki ukjja yatiñ munjjapjjaspawa.

12 Diosan arunakap jan qarjtas yatiyañäni ukhajja, jaqenakajj yanaptʼa munapkani ukhajj yanaptʼañatak wakichtʼatäñäniwa (Is. 61:1). Charlotte kullakajj 38 maranakaw precursorat serviski, jupajj akham siwa: “Jaqenakajja, jan walinakan uñjasisajj janiw kamachtʼirjamäpkisa. Ukatwa Diosan Reinopat suma yatiyäwinak istʼapjjañapajj wakisi” sasa. 34 maranak precursorat serviri Ejvor sat kullakajj akham sarakiwa: “Nayrat sipansa jaqenakajj jukʼamp llakinakanwa uñjasipjje. Nayajj jupanakar wal yanaptʼañ munta, ukatwa Diosan arunakap yatiyañatakejj wal chʼamachasta” sasa. Cheqas jaqenakar wal munasitasatwa Diosan arunakap yatiyaskaktanjja.

DIOSAW AGUANTAÑ YANAPTʼISTU

13, 14. 1) ¿Kuna yanaptʼatsa Juan 15:11 texton parli? 2) ¿Kunjamsa Jesusan kusisiñapajj jiwasan utjaspa? 3) ¿Kunjamsa kusisiñajj yatiyañatak yanaptʼistu?

13 Jesusajj janïr jiwayatäkäna uka arumajja, kunanakas achunak achoqaskakiñatakejj apostolonakar yanaptʼaspäna ukwa jupanakar qhanañchäna. ¿Uka yanaptʼanakajj kunanakasa? ¿Kunjamsa ukanakajj yanaptʼistu?

14 Kusisiña. ¿Jesusajj yatiyir sarapjjam siskäna uk phoqañajj chʼamati? Janiwa. Jesusajj uvas alit parlir uñachtʼäwit parlkäna ukhajja, Diosan Reinopat yatiyirinakajj kusisitäpjjaniwa sasaw säna (Juan 15:11 liytʼañataki). “Nayan kusisiñajajj jumanakan utjaspa” ukwa munta sasaw jupajj sarakïna. Amtañäni, Jesusajj “nayaw uvas alïtjja, jumanakajj ramanakäpjjtawa” sasaw apostolonakapar säna. Cheqas uvas aliw ramanak katjjasi. Ramanakajj uvas alit jan pʼakeqtki ukhajja, uvas alit chʼamañchasiskakiwa umsa katoqaskakiwa. Jiwasampejj niya ukhamarakiwa, Cristot jan jitheqtasa kayunakap arkaskakiñäni ukhajja, jupjamaw Diosan munañap lurasajj kusisitäñäni (Juan 4:34; 17:13; 1 Ped. 2:21). Hanne kullakajj 40 maranak jilaw precursorat serviski, jupajj akham siwa: “Predikir sarasajj kusisitapuniw kuttʼanta, ukaw Jehová Diosar serviskakiñatakejj wal chʼamañchtʼitu” sasa. Ukhamasti jan istʼañ munapkistu uka cheqanakan yatiyaskakiñatakejja, kusisiñaw yanaptʼistani (Mat. 5:10-12).

15. 1) ¿Kuna yanaptʼatsa Juan 14:27 texton parli? 2) ¿Kunatsa sumankañajj achunak achoqaskakiñatak yanaptʼistu?

15 Sumankaña. (Juan 14:27 liytʼañataki). Jesusar jiwayapkäna uka arumajja, Jesusajj akham sasaw apostolonakapar säna: “Nayan sumankañajwa churapjjsma” sasa. ¿Kunjamsa Jesusan sumankañapajj achunak achoqaskakiñatak yanaptʼistu? Jan qarjtas yatiytan ukhajj Jehová Diosampiru Jesusampiruw kusisiytanjja, uk yatiñajj chuymasan sumankañ utjañapatakiw yanaptʼistu (Sal. 149:4; Rom. 5:3, 4; Col. 3:15). Ulf sat jilatajj 45 maranakaw precursorat serviski, jupajj akham siwa: “Predikañajj nayatak chʼamakiwa, ukampis ukaw cheqpach kusisitäñatakisa sum jakasiñatakis yanaptʼitu” sasa. Chuymasan sumankañajj utjistu ukajj mä suma bendicionawa.

16. 1) ¿Kuna yanaptʼatsa Juan 15:15 texton parli? 2) ¿Kunas Jesusan amigopäskakiñatak apostolonakar yanaptʼaspäna?

16 Jesusan amigopäña. “Jumanakan kusisiñamajj phoqatäspa ukwa munta” sasin Jesusajj apostolonakapar säna uka qhepatjja, kunatsa maynit maynikam munasipjjañapäna ukwa qhanañcharakïna (Juan 15:11-13). Ukatjja akham sarakïnwa: “Amigonaka sasin[wa] jumanakar sapjjsma” sasa. Jesusan amigopäñajj mä suma regalowa. ¿Kunsa apostolonakajj Jesusan amigopäskakiñatakejj lurapjjañapäna? Jan qarjtasaw ‘achunak achoqasipkakiñapäna(Juan 15:14-16 liytʼañataki). Pä maranak nayrajja, Jesusajj akham sasaw apostolonakapar säna: “Sarkasasti akham sasaw yatiyapjjäta: ‘Alajjpachankir Reinojj jakʼankjjewa’” sasa (Mat. 10:7). Jiwayapkäna uka arumasti, jan qarjtas yatiyapjjañapatakiw chʼamañchtʼäna (Mat. 24:13; Mar. 3:14). Jesusan uka mandamientop phoqañajj chʼamäkchïnsa, apostolonakajj phoqapjjaspänwa, ukaw jupanakar Jesusan amigopäskakiñatak yanaptʼaspäna. ¿Kunjamsa uk phoqapjjaspäna? Jupanakajj yaqha yanaptʼwa katoqapjjañapäna.

17, 18. 1) ¿Kuna yanaptʼatsa Juan 15:16 texton parli? 2) ¿Kunjamsa Jehová Diosan uka yanaptʼapajj Jesusan discipulonakapar yanaptʼañapäna? 3) ¿Kuna yanaptʼanakas jichhürunakan wal chʼamañchistu?

17 Diosajj oracionanakas istʼistuwa. Jesusajj akham sasaw apostolonakapar säna: ‘Kuntï jumanakajj nayan sutij-jjaru alajjpachankir Awkir mayipkäta ukanakjja, jupajj churapjjätamwa’ sasa (Juan 15:16). Jesusan uka arunakapajj walpun apostolonakar chʼamañchpachäna. * Jupanakajj inas ukhajj uka arunak jan sum amuyapkchïnti, ukampis Jesusan jiwañapajj jakʼankjjänwa. Ukampis apostolonakajj janiw jan yanaptʼani uñjasipjjañapäkänti. Jehová Diosajja, Reinopat yatiyapjjañapatakejj jankʼakiw kunatï wakiskäna ukarjam yanaptʼäna. Uka qhepatjja kunjamsa Jehová Diosajj mayisitanakap istʼäna ukjja apostolonakajj uñjapjjänwa (Hech. 4:29, 31).

Yanaptʼa mayiñäni ukhajja Jehová Diosajj istʼistaniwa. (Párrafo 18).

18 Jiwasanakarojj ukhamarakiw Diosajj oracionanakas istʼistu. Jan qarjtas yatiyaskakiñäni ukhajja, Jesusan amigopäñäniwa. Jehová Diosasa, yanaptʼa munkañäni ukhajj oracionanakas jankʼakiw istʼistani (Filip. 4:13). Ukham istʼatapat walpun Jupar yuspärtanjja, Jesusas amigoparjamaw uñjarakistu, ukatsa yuspäraraktanwa. Ukanakaw achunak achoqaskakiñatakejj chʼam churistu (Sant. 1:17).

19. 1) ¿Kunatsa Diosan arunakap yatiyaskaktanjja? 2) ¿Kunas predikaskakiñatakejj yanaptʼistani?

19 Kunjamtï aka yatichäwin yatjjataniwayktanjja, Jehová Diosar jachʼañchañataki, sutip santot uñjayañatakiw yatiyaskaktanjja. Ukatjja, Jehová Diosampiru Jesusampiru munasitas uñachtʼayañataki, jaqenakan salvasipjjañapataki, ukat jaqe masisar munasitas uñachtʼayañatakiw yatiyaraktanjja. Kusisiñasa, sumankañasa, Jesusan amigopäñasa, Diosajj oracionanakas istʼatapasa arunakap tukuykam yatiyañatakiw chʼamañcharakistu. Jiwasatï ‘walja achunak achoqaskakiñatak’ chʼamachasiskakiñäni ukhajja, Jehová Diosajj kusisiniwa.

^ Párrafo 17 Jesusajj apostolonakapampi parläna ukhajja, oracionanakamjja Diosajj istʼapjjätamwa sasaw qhanañchäna (Juan 14:13; 15:7, 16; 16:23).