Ir al contenido

Ir al índice

Xikixmati mokualankaitaka

Xikixmati mokualankaitaka

“Kuali tijmatij keja [Satanás] moseniljuijtok kejatsa uelis techkajkayauas” (2 COR. 2:11).

UIKATL: sjj-S 150, sjj 32

1. ¿Tlake kiijtok Jehová tlen ikualankaitaka?

ADÁN kimatiyaya kouamej amo kamanaltij. Yeka kema se kouatl kikamanaljuik Eva, uelis nima moiljuik eliyaya se akajya katli amo kiitayayaj (Gén. 3:1-6). Maske Adán uan Eva amo kiixmatiyayaj, inijuantij kinejkej kipaleuisej ya uan nojkia kiijixnamijkej ininTata Jehová, katli tlauel kinikneliyaya (1 Tim. 2:14). Jehová nima kiijtok se keski tlamantli tlen katli kinkajkayajtoya Adán uan Eva, uan nojkia kitenkajki teipa kitsontlamiltiskia. Nojkia kiijtok nopa ikualankaitaka kintlaijiyouiltiskia nochi katli kiikneliaj Jehová (Gén. 3:15).

2, 3. ¿Kenke Jehová amo kiijtok miak tlamantli tlen Satanás kema ayamo asiyaya Mesías?

2 Jehová, katli tlauel tlalnamiki, amo kema kiijtok kenijkatsa itoka nopa iluikaejketl katli kiijixnamijki. * Kema panok 2,500 xiuitl, kitekiuik se tlajtoli tlen techmatiltiskia kenijkatsa eliyaya, kitekiuik nopa tlajtoli Satanás, tlen kiijtosneki “Tlaijixnamijketl” (Job 1:6). Ni tlajtoli san nesi ipan eyi pilamochtsitsij tlen Escrituras Hebreas, ipan 1 Crónicas, Job uan Zacarías. ¿Kenke Jehová amo tleno kiijtok tlen nopa iluikaejketl kema ayamo ualayaya Mesías?

3 Jehová amo kinekiyaya ma moiljuikaj Satanás tlauel ipati eliyaya. Yeka ipan Escrituras Hebreas amo kiijtok miak tlamantli tlen ya yon tlen kichiua. Ya kinejki kinpaleuis maseualmej ma kiixmatikaj Mesías uan ma kimatikaj kema asiskia, yeka kichijki ma moijkuilo Escrituras Hebreas (Luc. 24:44; Gál. 3:24). Kema asiko Mesías, Jehová kichijki ya uan itokilijkauaj ma tematiltikaj miak tlamantli tlen Satanás, yeka nama tijmatij tlake kichiua uan kenijkatsa miakej iluikaeuanij kipaleuijkej. * Uan tlauel kuali tlen Jehová kichijki, pampa kinnauatijtok Jesús uan katli yasej iluikak ma kintsontlamiltikaj Satanás uan amo kuali ajakamej (Rom. 16:20; Apoc. 17:14; 20:10).

4. ¿Kenke amo kinamiki tlauel tijmakasisej Satanás?

4 Apóstol Pedro kiijtok Diablo eli “keja se tekuani”, uan Juan kitokaxtik “kouatl” uan “dragón” (1 Ped. 5:8; Apoc. 12:9). Uajka, ¿kinamiki tlauel tijmakasisej Satanás? Amo, pampa ya amo tlauel kipia miak chikaualistli (xijpoua Santiago 4:7). Jehová, Jesús uan iluikaeuanij techpaleuiaj. Inijuantij techpaleuisej ma tikijiyouikaj nochi tlen Satanás kinekis techchiuilis. Uajka, ¿ajkia kinyakana Satanás? ¿Kenijkatsa kineki kinyakanas maseualmej? ¿Uan tlake amo ueli kichiua? Ma tijnankilikaj ni tlajtlanili uan ma tikitakaj tlake uelis tijyekosej.

¿AJKIA KINYAKANA SATANÁS?

5, 6. ¿Kenke maseualmej amo uelis kipatlasej se keski tlamantli ipan Tlaltipaktli uan kiampa kinpaleuisej maseualmej?

5 Tlauel miakej iluikaeuanij nojkia tlaijixnamijkej uan kipaleuijkej Satanás. Kema ayamo uetsiyaya tlauel miak atl, kichijki se keskij iluikaeuanij ma ualakaj ipan Tlaltipaktli uan ma kichiuakaj tlen amo kuali ininuaya siuamej. Kema panok nopa, Biblia kiijtoua kejuak “kintepexiuik se ipan eyi sitlalimej tlen iluikak” (Apoc. 12:3, 4; Gén. 6:1-4; Jud. 6). Kema nopa iluikaeuanij kitlauelkajkej Jehová, kikajkej Satanás ma kinnauati. Amo kinamiki timoiljuisej san kej ueli itstokej, inijuantij nojkia mosentikapaleuiaj, pampa Satanás nojkia kichijki kej toTeotsij iTlanauatijkayo, uan yaya mochijki tlanauatijketl. Kinmakatok tlanauatili amo kuali ajakamej, uan kintekimakatok kej tlanauatianij ipan ni Tlaltipaktli (Efes. 6:12).

6 Satanás kitekiuia nopa tlanauatijkayotl pampa kineki kinyakanas tekichiuanij. Tijmatkej ni tlamantli kema kinextilik Jesús “nochi tlanauatianij ipan Tlaltipaktli” uan kiiljuik: “Nimitsmakas tekiuejkayotl tijnauatis nochi ni tlaltinij ipan nochi Tlaltipaktli uan nimitsmakas nochi ininricojyo, pampa nochi nechmakatokej na uan uelis nijmakas ajkeya nijnekis” (Luc. 4:5, 6). Maske Satanás kineki kinyakanas, miakej tlanauatianij kichiuaj kuajkuali tlamantli tlen kinpaleuia maseualmej. Uan maske sekij tlanauatianij kinekij kichiuasej tlen kuali, yon se tlanauatijkayotl uan yon se tekichijketl uelis kipatlas se keski tlamantli ipan Tlaltipaktli uan kiampa kinpaleuis maseualmej (Sal. 146:3, 4; Apoc. 12:12).

7. ¿Kenijkatsa Satanás kitekiuia religiones tlen amo melauak uan nochi tlen onka ipan Tlaltipaktli? (Xikita nopa achtoui tlaixkopinkayotl).

7 Satanás uan amo kuali ajakamej amo san kinyakanaj tlanauatianij, nojkia kinyakanaj religiones tlen amo melauak uan nochi tlamantli tlen onka ipan Tlaltipaktli pampa kinekij kinkajkayauasej nochi maseualmej “tlen itstokej kampa ueli ipan Tlaltipaktli” (Apoc. 12:9). Ika religiones tlen amo melauak, Satanás kiistlakauia Jehová. Uan mosentlalijtok kichiuas maseualmej ma kiilkauakaj itoka toTeotsij (Jer. 23:26, 27). Pampa kiampa kichiua, miakej maseualmej kinueyichiuaj amo kuali ajakamej maske inijuantij moiljuiaj kiueyichiuaj toTeotsij (1 Cor. 10:20; 2 Cor. 11:13-15). Ika tomij o ika nochi tlen onka, Satanás kinkajkayaua maseualmej. Kichiua ma moiljuikaj tlauel yolpakisej tlaj tlapijpiasej o tlatominpiasej (Prov. 18:11). Katli kineltokaj nopa mosentlaliaj kipiasej miak tomij uan amo kitekipanosej Jehová (Mat. 6:24). Pampa tlauel kipatiitaj tomij, ayokmo kiikneliaj toTeotsij (Mat. 13:22; 1 Juan 2:15, 16).

8, 9. 1) ¿Tlake techmachtia tlen kinpanok Adán, Eva uan iluikaeuanij? 2) ¿Kenijkatsa techpaleuia tijmatisej nochi tlen Satanás ueli kichiua?

8 Tlen kinpanok Adán, Eva uan nopa iluikaeuanij techmachtia ome tlamantli tlen tlauel ipati. Se, amo uelis tijpaleuisej Jehová uan nojkia Satanás, moneki tijtlapejpenisej ajkia tijpaleuisej (Mat. 7:13). Ome, tlen Satanás techmakas amo nochipa techpaleuijtos. Adán uan Eva uelkej ininselti kiijtojkej tlake kuali uan tlake amo, uan amo kuali ajakamej nojkia uelkej kinyakankej tlanauatianij (Gén. 3:22). Maske tijselisej se keski tlamantli, nochipa tijpolosej tlauel miak tlamantli, pampa tlen Satanás techmakas amo nochipa eltos (Job 21:7-17; Gál. 6:7, 8).

9 ¿Kenijkatsa techpaleuia tijmatisej nochi tlen Satanás ueli kichiua? Techpaleuia ma tijkuamachilikaj Jehová kineki ma tikintlepanitakaj tlanauatianij uan tekichiuanij (1 Ped. 2:17). Uan tlaj amo kiixpano tlen ya tlanauatia, kineki ma tijneltokakaj inintlanauatiljuaj tlanauatianij (Rom. 13:1-4). Uan tijmatij moneki amo tijpaleuisej yon se partido político o se tekichijketl (Juan 17:15, 16; 18:36). Nojkia, pampa tijmatij tlen Satanás kichiua, techyololinia ma titlajtolmoyauakaj. Tijnekij tikinpaleuisej maseualmej kuali ma kiixmatikaj toTeotsij, pampa tijmatij Satanás kineki maseualmej ma kiilkauakaj toTeotsij itoka uan tlauel kiistlakauia. Tojuantij tijtekiuiaj itoka uan tiyolpakij pampa techixmatij kej Jehová itlajtoltemakauaj. Tijmatij tlauel techpaleuia tikiknelisej toTeotsij uan amo tomij o sekinok tlamantli (Is. 43:10; 1 Tim. 6:6-10).

¿KENIJKATSA SATANÁS KINEKI KINYAKANAS MASEUALMEJ?

10-12. 1) ¿Kenijkatsa uelis Satanás kinyoltilanki iluikaeuanij? 2) ¿Tlake techmachtia tlen kinpanok iluikaeuanij?

10 Satanás kineki maseualmej ma kichiuakaj tlen ya kineki, yeka kitekiuia miak tlamantli. Tikitasej kenijkatsa Satanás teyoltilana ika se keski tlamantli uan kemantika tetetsopa ika maseualmej.

11 Ma timoiljuikaj achtoui kenijkatsa uelis kinyoltilanki miakej iluikaeuanij. Uelis tlauel uejkajki moiljuijtoya kenijkatsa kinyoltilanas uan kiampa nojkia ma kipaleuikaj. Se keskij kena kinyoltilanki uan ualajkej ipan Tlaltipaktli pampa kinejkej motekasej ininuaya siuamej. Ininkoneuaj tlauel uejueyij elkej uan tlauel mosisiniyayaj (Gén. 6:1-4). Uan uelis amo san ika nopa tlamantli kinyoltilanki, uelis nojkia kiniljuik inijuantij ueliskiaj tlanauatisej ipan nochi Tlaltipaktli. Uelis amo kinekiyaya ma tlakati nopa “siuatl” ikone tlen toTeotsij kiijtojtoya tlakatiskia (Gén. 3:15). Maske ya nopa kinekiyaya, Jehová kichijki ma uetsi tlauel miak atl uan kiampa Satanás uan amo kuali ajakamej amo uelkej kichijkej tlen mosentlalijtoyaj.

Satanás techyoltilana ma timomekatikaj, ma timoueyimatikaj uan ika tlen kichiuaj amo kuali ajakamej. (Xikita párrafos 12, 13).

12 ¿Tlake techmachtia? Moneki tlauel timomokuitlauisej, pampa uelis techyoltilanas timotekasej iuaya se katli axtonamik o timoueyimatisej. Iluikaeuanij katli kipaleuijkej Satanás tlauel miak xiuitl kitekipanojtoyaj Jehová. Maske tlauel kuali kampa itstoyaj, tlauel moyoliljuijkej ipan tlen kinyoltilanayaya uan nopa kichijki ma tlaixpanokaj. Tojuantij nojkia uelis tijtekipanojtokej Jehová tlauel miak xiuitl. Uan maske tlauel kuali tiitstokej ipan itlanechikol, tlen techyoltilana uelis kichiuas ma titlajtlakolchiuakaj tlaj tlauel timoyoliljuijtosej ipan nopa tlamantli (1 Cor. 10:12). Yeka, tlauel moneki nochipa timotlachilisej uan tikitasej tlaj ipan toyolo amo tijnekij timoueyimatisej o tijnekij tijchiuasej tlen amo kinamiki (Gál. 5:26; xijpoua Colosenses 3:5).

13. 1) ¿Ika tlake seyok tlamantli teyoltilana Satanás? 2) ¿Kenijkatsa uelis timomokuitlauisej?

13 Nojkia, Satanás kineki kinyoltilanas maseualmej ika tlen kichiuaj tetlajchiuianij. Ya amo san kinyoltilana ika religiones tlen amo melauak, nojkia ika tlen moyolpakiltiaj. Ika películas uan juegos electrónicos kineki maseualmej ma kinpakti tlen kichiuaj amo kuali ajakamej. ¿Kenijkatsa uelis timomokuitlauisej? Amo kinamiki timoiljuisej Jehová itlanechikol techmatiltis tlake kena uelis tikitasej uan tlake amo, pampa nochi moneki tijmachtisej totlalnamikilis uan kiampa tijchiuasej tlen Jehová tlanauatia (Heb. 5:14). Kuali tijtlapejpenisej tlen tijchiuasej tlaj tijneltokasej tlen apóstol Pablo kiijtok uan tikiknelisej Jehová ika nochi toyolo uan amo ika omej toixayak (Rom. 12:9). Ma timotlatsintokikaj: “Tlaj se katli nijmachtia o se katli nijpaxaloua kiitaskia ika tlen nimoyolpakiltia, ¿moiljuiskia nelia nijchiua tlen nijmachtia, o moiljuiskia nijpia ome noixayak?”. Tlaj tijchiuasej tlen tikinmachtiaj sekinok, uajka Satanás amo uelis techyoltilanas (1 Juan 3:18).

Satanás techtetsopa kema tekichiuanij techtlatsakuiltiaj, kema techpinajtiaj kampa timomachtiaj uan ika tlen kichiuaj tochampoyouaj. (Xikita párrafo 14).

14. 1) ¿Kenijkatsa techtetsopa Satanás? 2) ¿Tlake techpaleuis ma tikijiyouikaj?

14 Ma tikitakaj nama kenijkatsa Satanás techtetsopa pampa kineki ma tijtlauelkauakaj Jehová. Ya uelis kichiuas tekichiuanij amo ma techkauakaj titlajtolmoyauasej. Nojkia uelis kichiuas katli ininuaya titekitij o timomachtiaj ma techpinajtikaj pampa tijneltokaj tlen toTeotsij tlanauatia (1 Ped. 4:4). Nojkia kemantika kichiua touikaljuaj amo ma techkauakaj tiasej tlanechikoli, maske uelis inijuantij moiljuiaj kiampa techpaleuiaj (Mat. 10:36). ¿Tlake techpaleuis ma tikijiyouikaj? Se: moneki tikilnamikisej nochipa panos ni pampa Satanás kejuak moteuia touaya (Apoc. 2:10; 12:17). Ome: amo kinamiki tijkauasej nopa tlamantli ma kichiua ma tikilkauakaj se tlenijki tlen tlauel ipati: Satanás kiijtoua tijtekipanouaj toTeotsij pampa techteochiua uan kiijtoua tlaj techtetsopasej, tijtlauelkauasej (Job 1:9-11; 2:4, 5). Uan eyi: moneki tikiljuisej Jehová ma techpaleui tikijiyouisej nochi. Uan ma tikilnamikikaj ya amo kema techtlauelkauas (Heb. 13:5).

¿TLAKE AMO UELI KICHIUA SATANÁS?

15. Xikixtoma tlaj Satanás uelis techchiualtis ma tijchiuakaj se tlenijki tlen amo tijnekij.

15 Satanás amo uelis techchiualtis ma tijchiuakaj se tlenijki tlen tojuantij amo tijnekij (Sant. 1:14). Maske amo kimatij, miakej maseualmej kichiuaj tlen Satanás kineki. Yeka kema momachtiaj tlen melauak, moneki kitlapejpenisej ajkia kinekij kitekipanosej (Hech. 3:17; 17:30). Tlaj timosentlaliaj tijneltokasej toTeotsij, Satanás amo kema uelis kichiuas ma tijtlauelkauakaj Jehová (Job 2:3; 27:5).

16, 17. 1) ¿Tlake sekinok tlamantli amo uelij kichiuaj Satanás uan amo kuali ajakamej? 2) ¿Kenke amo kinamiki timajmauisej ma kakisti tlen tikijtouaj kema timomaijtouaj?

16 Onka sekinok tlamantli tlen Satanás uan amo kuali ajakamej amo uelij kichiuaj. Ipan Biblia amo kiijtoua tlaj inijuantij uelij kimatij tlen timoiljuiaj uan tlen tijyolmatij. San Jehová uan Jesús uelij kichiuaj nopa (1 Sam. 16:7; Mar. 2:8). ¿Tlake pano kema tikamanaltij uan kakisti tlen tikijtouaj kema timomaijtouaj? ¿Moneki timajmauisej pampa Diablo uan amo kuali ajakamej uelis kikakisej tlen tikijtouaj uan kiampa kimatisej kenijkatsa techyoltilanasej? Amo. ¿Kenke amo kinamiki timajmauisej? Tlaj amo timajmauij pampa Diablo techita kema tijtekipanouaj Jehová, nojkia amo kinamiki timajmauisej ma kakisti tlen tikijtouaj kema timomaijtouaj san pampa Diablo techtlakakilijtok. Biblia kiijtoua miakej toTeotsij itekipanojkauaj kakistiyaya kema momaijtouayayaj uan amo nesi tlaj kimakasiyayaj Diablo pampa kintlakakilijtoya (1 Rey. 8:22, 23; Juan 11:41, 42; Hech. 4:23, 24). Tlaj tijchiuasej kampeka tikijtosej uan timonejnemiltisej kej toTeotsij kineki, uelis timotemachisej Jehová techpaleuis maske Diablo techchiuilis se tlenijki tlen amo kuali (xijpoua Salmo 34:7).

17 Maske moneki kuali tikixmatisej tokualankaitaka, amo kinamiki tlauel tijmakasisej. Jehová uelis techpaleuis amo ma techtlani maske titlajtlakolejkej (1 Juan 2:14). Satanás techtlalkauis tlaj amo tijkauaj ma techkajkayaua (Sant. 4:7; 1 Ped. 5:9). Uan ya tlauel kipaktia kinkajkayauas telpokamej. ¿Tlake uelis kichiuasej telpokamej uan kiampa Diablo amo kinkajkayauas? Tijnankilisej ni tlajtlanili ipan nopa seyok tlamachtili.

^ párr. 2 Biblia kiijtoua inintoka se keskij iluikaeuanij (Juec. 13:18; Dan. 8:16; Luc. 1:19; Apoc. [Rev.] 12:7). Uan nojkia kiijtoua kintokaxtlalijtok nochi sitlalimej (Sal. 147:4). Uajka uelis nochi iluikaeuanij, uan nojkia Satanás, kipiaj inintoka.

^ párr. 3 Ipan Escrituras Hebreas nesi nopa tlajtoli Satanás san 18 imiakpa, uan ipan Escrituras Griegas Cristianas nesi kipano 30 imiakpa.