Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

San sekan matinemikan ijkon ken Jehová niman Jesús

San sekan matinemikan ijkon ken Jehová niman Jesús

“Nimitstlajtlanilia para nochimej yejuamej ma san sekan nemikan. Oh, noTajtsin, [...] ijkon ken tejua tinemi niman nejua mouan ninemi” (JUAN 17:20, 21).

TLAKUIKALTIN: 24, 99

1, 2. a) ¿Tlenon okitlajtlan Jesús ijkuak okichiuj sa ika nochi teoyotl inuan inomachtijkauan? b) ¿Tleka Jesús melak kinekiya ika inomachtijkauan san sekan manemikan?

IPAN sa ika tlami yeuajli ijkuak otlakua inuan itlatitlankauan, Jesús melak kinekiya ika inomachtijkauan san sekan manemikan. Ijkuak kichiujtoya teoyotl inuan itlatitlankauan, okijto ika kinekiya nochimej inomachtijkauan san sekan manemikan, ijkon ken yejua niman itaj san sekan nemij (xpoua Juan 17:20, 21). Tla inomachtijkauan san sekan nemiyaj, kuakon kuajli nesiskia ika Jehová yemelak yejua akin okuajtitlanka Jesús ipan yejuin tlaltikpaktli. Ken notlasojtlaskiaj semej inuan oksekimej kiteititiskia ika yejuamej katkaj akin yemelak kitokayaj Jesús, niman yejuin kichiuaskia san sekan manemikan (Juan 13:34, 35).

2 Xtemojkatlachialti tleka Jesús melak okijto ika nonekiya san sekan manemikan. Yejua yokitaka ika itlatitlankauan xkuajli nouikayaj. Yejuamej san kemach yonotenkuikuikaj  “ika on akinon más ueyixtias”, niman xsan sejpa ijkon yokichiujkaj (Luc. 22:24-27; Mar. 9:33, 34). Okse tonajli, Santiago niman Juan okitlajtlanilijkaj Jesús ika ipan iTekiuajyo makinkauili manemikan inakastlan (Mar. 10:35-40).

3. a) ¿Kanaj tlenon okichiuj ika inomachtijkauan Jesús maka san sekan manemikan? b) ¿Katlejua tlajtoltilistin tikinnankiliskej ipan yejuin tlamachtijli?

3 Inomachtijkauan Jesús kinekiyaj uejueyixtoskej, san ika, onkatka okseki tlen ueliskia kichiuas maka san sekan manemikan. Kampa chantiyaj, tlaltikpakchanejkej melak xeliujtoyaj pampa notlauelitayaj, niman kinemiliayaj tlen xkuajli intech oksekimej. Kuakon, inomachtijkauan nonekiskia kixnamikiskej yejon tlanemililtin. Ipan yejuin tlamachtijli, tiknankiliskej yejuin tlajtoltilistin: ¿Kenon okixnamik Jesús tlen miyekej xkuajli kinemiliayaj intech oksekimej? ¿Kenon okinmachti inomachtijkauan san sekan manemikan niman maka matechikoitakan? Niman ¿kenon itlamachtiluan techpaleuiyaj san sekan matinemikan?

TLEN XKUAJLI KINEMILIAYAJ OKSEKIMEJ ITECH JESÚS NIMAN INOMACHTIJKAUAN

4. Xkijto tlenon xkuajli kinemiliayaj itech Jesús.

4 Jesús noijki okixnamik tlen miyekej xkuajli kinemiliayaj itech. Ijkuak Felipe okijli Natanael ika yokinextijka Mesías, yejua okinankili: “¿Intech on tlakamej yejuan chantij ne Nazaret uelis kisas se yejuan tepaleuis? (Juan 1:46). ¿Tleka Natanael okijto yejon? Nesi ika yejua kixmatiya teotlajtojli tlen onka ipan Miqueas 5:2 niman kimatiya ika Mesías tlakatiskia Belén. Kanaj okinemili ika Nazaret nion xueyixtoya niman Mesías xkinamikiya ompa maualeua. Noijki ijkon, oksekimej akin uejueyixtoyaj ipan Judea okipijpinaujtikej Jesús pampa ualeuaya Galilea (Juan 7:52). Miyekej akin chantiyaj Judea nomatiyaj melak uejueyixtokej xijkon ken akin chantiyaj Galilea. Oksekimej judíos, ijkuak kiteneuayaj Jesús, kikuiyaj tlajtojli samaritano niman ijkon kiyejyekoskej kipijpinaujtiskej (Juan 8:48). Samaritanos niman judíos xualeuayaj ipan sa no yejua kalpan nion xsa no yejua tlaneltokijli kipiayaj. Ipan Judea niman Galilea, judíos xkintlakaitayaj samaritanos niman xkinekiyaj imiuan nouikaskej (Juan 4:9).

5. ¿Tlenon xkuajli kinemiliayaj intechkopa inomachtijkauan Jesús?

5 Tlayekankej judíos ipan tlaneltokiltin noijki xkintlakaitayaj inomachtijkauan Jesús. Fariseos kimitayaj ken akin “kiseliskej tlajtlakolmakalistli” (Juan 7:47-49). Kema ijkon, xkintlakaitayaj nochimej akin xoyajkaj kampa temachtijkej judíos tlamachtiayaj, noso akin xkichiuayaj tlen yeuejkaui kuajchiujtiuej judíos (Hech. 4:13). Ijkon okinchiuilijkej Jesús niman inomachtijkauan pampa okse intlaneltokil kipiayaj, pampa xsan noijki ken onoskaltijkej niman pampa oksekan ualeuayaj. Inomachtijkauan Jesús noijki kinemiliayaj tlen xkuajli intech oksekimej. Ika yejon, san ueliskiaj san sekan nemiskej tla kipatlayaj ken tlanemiliayaj.

6. Xkijto seki neskayomej tlen kiteititiaj ika uelis techijtlakos tlen miyekej xkuajli kinemiliaj intech oksekimej.

6 Ipan yejuin tonaltin, melak miyek tlen xkuajli nonemilia intech oksekimej. Uelis panos ika oksekimej xkuajli tlen kinemiliaj totechkopa, noso kanaj tejuamej tiknemiliaj tlen xkuajli intech oksekimej. Se precursora akin chanti Australia, kijtoua: “Melak onikintlauelitak akin chipaujkej ijkuak opeuj san nitlanemilia itech kenon yokintlajyouiltijkej akin nikan chanejkej niman kenon ok kintlajyouiltijtokej. Niman noijki tlen xkuajli onexchiuilijkej okichiuj melak manikintlauelita”. Ipan Canadá, kampa tlajtouaj francés niman inglés, se tokniuj okinokuiti ika yeuejkaui maski san achijtsin, kinemiliaya tlen xkuajli intech oksekimej, kijtoua: “Niknemiliaya ika akin tlajtouaj francés yejuamej akin uejueyixtokej niman xnikinxikouaya akin tlajtouayaj inglés”.

7. ¿Kenon okixnamik Jesús tlen miyekej xkuajli kinemiliayaj intech oksekimej?

7 Ijkon ken panouaya ijkuak onen Jesús, tlen aman xkuajli nonemilia intech oksekimej noijki melak ouijtika tikpatlas. ¿Kenon okixnamik Jesús yejon tlanemililtin? Kachtopa: yejua xkeman ijkon otlanemili niman xkeman otechikoitak. Okinnojnots akin kipiayaj niman akin xkipiayaj tomin, noijki fariseos niman samaritanos, niman hasta akin kinechikouayaj tomin niman akin tlajtlakolejkej katkaj. Ika ome: ika itlamachtiluan niman ika ineskayo, Jesús okimititi inomachtijkauan maka makinemilikan tlen xkuajli intech oksekimej, niman intech matlaneltokakan.

JESÚS OTEMACHTI MATIKPATLAKAN IKA TLASOJTLALISTLI NIMAN YOLYEMANILISTLI TLEN XKUAJLI TIKNEMILIAJ

8. Xkijto katlejua tlajtolyekanalistli kinpaleuiya akin kichiuaj ken Cristo san sekan manemikan.

8 Jesús otemachti se tlajtolyekanalistli tlen kinpaleuiya akin kichiuaj ken Cristo san sekan manemikan. Okijto: “Nochimej nemejuamej nemikniutin” (xpoua Mateo 23:8, 9). ¿Tleka uelis tikijtoskej ika tikniujtin? Kachtopa, pampa tinochimej tiualeuaj itech Adán (Hech. 17:26). Okse, pampa ijkon ken okijto Jesús, inomachtijkauan ikniujtin pampa kitaj Jehová ken inTaj iluikakchane (Mat. 12:50). Niman noijki, aman yonochiujkej ichanejkauan toTajtsin, niman san sekan nemij ipampa intlaneltokil niman intlasojtlalis. Ika yejon, ipan inamatlajkuiloluan, itlatitlankauan Cristo miyekpa okinteneujkej ken imikniuan akin noijki tlaneltokayaj ken yejuamej (Rom. 1:13; 1 Ped. 2:17; 1 Juan 3:13).

9, 10. a) ¿Tleka judíos xkinnamikiya manoueyimatikan ipampa inuejkachanejkauan? b) ¿Kenon okiteititi Jesús ika xkinamiki matiknemilikan tlen xkuajli intech oksekimej san pampa oksekan ualeuaj? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

9 Sakin ika kuajli okiteititi ika noneki toitaskej ken ikniujtin, Jesús kuajli okijto ika melak noneki tiyolyemankej yeskej (xpoua Mateo 23:11, 12). Ken yotikitakej, itlatitlankauan Jesús kemantika noueyimatiyaj niman yejon kinxelouaya. Noijki, ijkuak nikan nemiya Jesús, tlaltikpakchanejkej noueyimatiyaj ipampa inuejkachanejkauan. Miyekej Judíos noueyimatiyaj pampa ualeuayaj itech Abrahán. San ika, xkinamikiya ijkon manoueyimatikan, pampa Juan Teapolaktijketl okimijli: “Hasta in temej Dios uelis kinkuepas tekoneuan itech Abraham” (Luc. 3:8).

10 Jesús okiteititi ika xkuajli tla tikinchikoita oksekimej. Okichiuj yejuin ijkuak se escriba okitlajtolti: “¿Akinonon notlaltikpakikniu yejuan noneki niktlajsojtlas?”. Jesús okinankili ika se neskayotl, tlen tlajtoua itech samaritano, se tlakatl akin okikneli se judío akin okitlachtekilijkaj niman okikokojkaj. Oksekimej judíos yopanokaj niman yokitakaj, san ika, xokipaleuijkej. Yejon samaritano, xijkon okichiuj, yejua onotelti niman okipaleui. Ijkuak Jesús otlan yejuin neskayotl, okijli escriba makichiua ken yejon samaritano (Luc. 10:25-37). Ijkon, Jesús okiteititi ika se samaritano ueliskia kinmachtis judíos tlenon kijtosneki yemelak tikintlasojtlas oksekimej.

11. a) ¿Tleka inomachtijkauan Cristo xkipiaya ika techikoitaskej? b) ¿Kenon Jesús okinpaleui inomachtijkauan makasikamatikan ika xkipiaya techikoitaskej?

11 Ijkuak sa achijtsin poliuiya ika yas iluikak, Jesús okinnauati inomachtijkauan matenojnotsakan ipan “Judea, niman Samaria, niman nochiuiyan ipan in tlaltikpaktli” (Hech. 1:8). San ueliskiaj kichiuaskej tla kipatlayaj tlen xkuajli kinemiliaya intech oksekimej niman xnoueyimatiyaj. Jesús otlajto itech kualneskayomej tlen kipiayaj akin xjudíos katkaj, ijkon okinyektlali inomachtijkauan ijkuak kinnojnotsaskiaj akin ualeuaj itech okseki ueyi kalpamej. Se neskayotl, kuajli otlajto itech se “capitán romano” (Mat. 8:5-10). Niman ipan kalpan Nazaret otetomili ika Jehová okinpaleuijka akin xjudíos katkaj, ken siuakauajli akin chantiya Sarepta, se kalpan fenicio, niman noijki Naamán akin kipiaya lepra niman chantiya Siria (Luc. 4:25-27). Noijki, Jesús xsan okinojnots se siuatl samaritana, yejua onokauj ome tonajli ipan Samaria pampa miyekej kikakisnekiyaj itech tlen tenojnotsaya (Juan 4:21-24, 40).

ONONEK KIPATLASKEJ TLEN XKUAJLI KINEMILIAYAJ ITECH OKSEKIMEJ

12, 13. a) Ijkuak Jesús okinojnots se siuatl samaritana, ¿tlenon okichiujkej itlatitlankauan? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej). b) ¿Tleka tikmatij ika Santiago niman Juan xkuajli okasikamatkej tlen Jesús kinmachtisnekiya?

12 Itlatitlankauan Cristo, xnimantsin okipopolojkej tlen xkuajli kinemiliayaj itech oksekimej. Se neskayotl, okinmojkatlachialti ika Jesús kinojnotstoya se siuatl samaritana (Juan 4:9, 27). Tlayekankej judíos ipan tlaneltokijli xtlajtouayaj teixpan imiuan siuamej, niman xkeman kinotsaskiaj se siuatl akin xkuajli tlajtouayaj itech. Ijkuak Jesús youejkaujka tlajtojtoyaj iuan yejon siuatsintli, itlatitlankauan okijlikej matlakua. San ika, yejua xokikajkauj tlen kijtojtoya, ika yejon, nion xokinek otlakua. Tlajtos itech tlen kichiuas iTaj niman tenojnotsas kentla itlakual katkaj, kinnojnotsayaj nochimej, maski se siuatl akin samaritana katka (Juan 4:31-34).

13 Santiago niman Juan xokasikamatkej tlen Jesús kinmachtisnekiya. Ijkuak inomachtijkauan kistinemiyaj iuan Jesús ipan ueyikalpan Samaria, okitejtemojkej noseuiskej yejon yeuajli ipan se pitentsin kalpan. San ika, samaritanos xokinejkej kinseliskej, kuakon, Santiago niman Juan okijtokej tla ueliskiaj kitlajtlaniskej mauajtemo tlitl itech iluikak niman ijkon makipopolo yejon pitentsin kalpan. San ika, Jesús chikauak okinmelajkatlali (Luc. 9:51-56). Tla Santiago niman Juan kinchiuiliskiaj yejon ipan Galilea, kampa yejuamej ualeuayaj, ¿kanaj ijkon kualaniskiaj? Kanaj tlen xkuajli kinemiliayaj itech oksekimej okichiuj melak makualanikan. Sakin, Juan, itlatitlankauj Cristo, okinnojnotsato samaritanos niman miyekej okikakej. Kanaj opinauj ijkuak okilnamik tlen okitlajtlanilijka Jesús (Hech. 8:14, 25).

14. ¿Kenon onoyektlali se tlauejli tlen okipixkej akin tlajtouayaj ome sesejneka tlajtoltin?

14 Seki tonaltin sakin ika opanok Pentecostés ipan xiuitl 33, okipixkej se tlauejli kampa kinchikoitayaj sekimej ipan tlanechikojli kampa nemiyaj akin kichiuayaj ken Cristo. Ijkuak kinxelouilijtoyaj tlakuajli siuakaualtsitsintin akin kinpolouaya, xokiminmakakej akin tlajtouayaj griego (Hech. 6:1). Kanaj ijkon opanok pampa kinemiliayaj tlen xkuajli intech akin tlajtouayaj yejon tlajtojli. Itlatitlankauan Cristo nimantsin okitakej kenon kiyektlaliskej yejon niman okintlalijkej sekimej tlakamej akin chikauak intlaneltokil makitakan kenon kixeloskej tlakuajli. Nochimej akin okintlapejpenijkej intokayo ualeuaya intech tlajtojli griego, niman kanaj yejuin okichiuj ika yejon siuakaualtsitsintin akin onoyolkokojkaj kuajli manomachilikan.

15. ¿Kenon ika yolik Pedro ouel xtechikoitas? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

15 Ipan xiuitl 36, melak miyekan ipan tlaltikpaktli opeuj notenojnotsa. Pedro, itlatitlankauj Cristo, yonomatka nouikas san inuan akin judíos katkaj. San ika, ijkuak toTajtsin kuajli okiteititi ika akin kichiuayaj ken Cristo xkipiaya ika techikoitaskej, Pedro okinojnots se soldado romano akin itoka katka Cornelio (xpoua Hechos 10:28, 34, 35). Ipan yejon tonajli opeuj tlakua niman nouika imiuan akin oksekan ualeuayaj, kema, imiuan akin xjudíos katkaj. Maski ijkon, seki xiujtin sakin, xok imiuan tlakuaya sekimej tokniuan akin xjudíos katkaj ipan ueyi kalpan Antioquía (Gál. 2:11-14). Ijkuak opanok yejon, Pablo okichikajkanots, niman Pedro okikak. ¿Tleka tikmatij yejon? Pampa, ijkuak okijkuilo kachtopa iamatlajkuilol tlen okintitlanili judíos niman akin xjudíos katkaj ipan Asia Menor, ika tlasojtlalistli otlajto intech “nochimej tokniuan”(1 Ped. 1:1; 2:17).

16. ¿Kenon kimixmatiyaj akin kichiuayaj ken Cristo?

16 Kuajli nestika ika, ipampa ineskayo Jesús, itlatitlankauan ouelkej kintlasojtlaj nochimej tlaltikpakchanejkej (Juan 12:32TNM; 1 Tim. 4:10). Maski achijtsin ouejkaujkej, okipatlakej ken tlanemiliayaj. Niman yejuin okichiuj ika akin kichiuayaj ken Cristo makimixmatikan ika notlasojtlaj semej iuan oksekimej. Tertuliano, se akin okijkuilo tlen yeuejkaui opanok, kiteneua tlen oksekimej kijtouayaj intech tokniuan: “Xkita kenon notlasojtlaj semej iuan oksekimej niman kenon kinektokej kitemakaskej innemilis ipampa oksekimej”. Ijkuak yokiselijkaj “nemilistli yejuan yenkuik”, akin yeuejkaui kichiuayaj ken Cristo opeuj kitaj ika tlaltikpakchanejkej san noijkimej, ijkon ken kimita toTajtsin (Col. 3:10, 11).

17. Xkijto ika seki neskayomej kenon uelis tijkajkauaskej tlen xkuajli tiknemiliaj itech oksekimej.

17 Aman, kanaj tejuamej noijki achijtsin tiuejkauiskej niman ijkon tijkajkauaskej tlen xkuajli tiknemiliaj itech oksekimej. Se tokniuj akin chanti Francia kijtoua kenon kixnamiki yejuin: “Jehová yonechmachti tlenon kijtosneki nitetlasojtlas, niktemakas tlen nikpiya, nikintlasojtlas nochimej maski san kanon maualeuakan. San ika, ok ninomachtijtiuj xniknemilis tlen xkuajli intech oksekimej, niman kemantika ouijtika. Ika yejon, nochipa niktlajtlani ipan teoyotl maniueli manikchiua yejon”. Se tokniuj akin chanti España noijki ijkon nomachilia. Kijtoua: “Nijkajkauasneki xok nikintlauelitas akin ualeuaj ipan okse kalpan. Miyekpa ueli nikchiua, san ika, ok noneki ninokojtilijtos. Nipaki pampa ninemi imiuan tokniuan akin san sekan nemij, niktlasojkamachilia Jehová”. Noneki toseselti kuajli matikitakan tla tokojtilijtokej tikchiuaskej ijkon ken yejuin tokniuan. ¿Noneki tijkajkauaskej tlen xkuajli tiknemiliaj itech oksekimej?

IJKUAK UEYIYA TOTLASOJTLALIS, TLEN XKUAJLI TIKNEMILIAJ ITECH OKSEKIMEJ POPOLIUI

18, 19. a) ¿Tleka kipiya ika kuajli touikaskej imiuan nochimej? b) ¿Kenon uelis tikchiuaskej yejuin ipan tonemilis?

18 Techpaleuis tikilnamikiskej ika yeuejkaui xtikixmatiyaj toTajtsin (Efes. 2:12). San ika, ika tlasojtlalistli yejua okichiuj matiknisiuikan (Os. 11:4; Juan 6:44). Niman Cristo noijki otechseli ika pakilistli. Otechkauili matikalakikan kampa nemij nochimej ichanejkauan toTajtsin (xpoua Romanos 15:7). Tla Jesús yotechseli maski titlajtlakolejkej, ¿kenon tiueliskiaj tejuamej xtikinseliskej oksekimej?

Pampa tiktejtemouaj “itlamatkilis Dios”, akin tikchiuaj ken Cristo tinochimej totlasojtlaj niman san sekan tinemij. (Xkita párrafo 19).

19 Iajsitika ijkuak popoliuis tlen xkuajli ipan tlaltikpaktli, kuakon tikmatij ika miyekej xsan sekan nemiskej, miyekiyas tlen xkuajli kinemiliaj itech oksekimej niman notlauelitalos (Gál. 5:19-21; 2 Tim. 3:13). Maski ijkon, akin tiktekichiuiliaj Jehová tiktejtemouaj tikpiyaskej “itlamatkilis Dios”, tlen xtechikoita niman kichiua maonia yolseuilistli (Sant. 3:17, 18). Techyolpaktia touikaskej imiuan akin ualeuaj itech okseki kalpamej, ika toyojlo tikseliaj tlen sejneka kichiuaj niman hasta tiknekij tiueliskej intlajtol. Ijkuak ijkon tikchiuaj, tikpiyaskej yolseuilistli ijkon “ken se atentli” niman melajkayotl “ken mar tlen koxontika” (Is. 48:17, 18).

20. ¿Tlenon panoua ijkuak tetlasojtlalistli kiyekana totlanemililuan niman toyojlo?

20 Tokniuj siuatl akin chanti Australia niman otikteneujkej ipan párrafo 6 kijtoua kenon okipaleui tlen ueltiaya ipan Biblia. Kijtoua: “Ijkuak onikixmat tlen melauak, onopatlak tlen nikmachiliaya ipan noyojlo niman tlen niknemiliaya. Onikitak kenon popoliujtiayaj tlauelitalistli niman tlen xkuajli niknemiliaya intech oksekimej”. Niman tokniuj akin chanti Canadá kijtoua ika aman kimati ika “ijkuak yakaj xmiyek kixmati, kuakon kinchikoita oksekimej, niman xkijtosneki ika yakaj kipiya miyek kualneskayomej, san pampa otlakat ipan se kalpan”. Yejuin tokniuj ononamikti iuan se tokniuj siuatl akin tlajtoua inglés. Tlen okipatlak ipan itlanemililuan teititia ika tlasojtlalistli tlen kipiyaj akin kichiuaj ken Cristo kichiua san sekan matinemikan niman kipopoloua tlen xkuajli nonemilia itech oksekimej (Col. 3:14).