Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

Ihs me Kitail Kin Men en Pohnese Kitail?

Ihs me Kitail Kin Men en Pohnese Kitail?

“Koht me pwung oh e sohte pahn ketin meliehla amwail doadoahk oh duwen amwail kin poakohng mware.”​—IPRU 6:10.

KOUL KAN: 39, 30

1. Dahme kitail koaros men meteikan en wiahiong kitail?

IA OMW pepehm ni emen me ke ese oh wauneki eh manokehla edomw de, suwed sang met, sehsehla ihs kowe? Met kak uhdahn kansensuwed. Dahme kahrehda? Pwehki emenemen kitail kin men meteikan en pwungki kitail. Ahpw kitail men irail en wia laudsang ihte en ese ihs kitail. Kitail men irail en ese soangen aramas dah kitail oh dahme kitail wiadahr nan atail mour.​—Nemp. 11:16; Sohp 31:6.

2, 3. Dahme kakete wiawihong atail kin men meteikan en pwungki kitail? (Menlau kilang tepin kilel.)

2 Ahpw ma kitail sohte kanahieng, atail men meteikan en pwungki kitail kakete sapwung. Ahn Sehdan sampah kak kahrehiong kitail en men ndandla oh kesempwalla. Ni met eh wiawi, kitail sohte kin patohwanohng Samatailo nanleng, Siohwa Koht, wahu oh kaudok me e ketin warohng sapwellimanki.​—Kaud. 4:11.

3 Ni mwehin Siseso, ekei kaunen pelien lamalam ko kin ahneki madamadau sapwung ong ia duwen meteikan en kin pohnese irail. Sises ketin katamankihong sapwellime tohnpadahk ko: “Kumwail kanahieng sounkawehwehn Kosonnedo kan me kin mwahuki mi nan likou reirei kohkohseli oh kin mwahuki aramas en rahnmwahwih irail nan wasahn netinet kan oh mwohd nan dehu me keieu mwahu nan sinakoke kan oh nan dewen me lapalap akan ni kamadipw kan.” E pil mahsanih: “Irail pwukat pahn ale kadeik laud.” (Luk 20:46, 47, ntp.) Weksang met, Sises ketin kapinga liohdi semwehmweo me meirongki sent toantoal riau ni meteikan ar ele sohte kilang dahme e wia. (Luk 21:1-4) E sansal me sapwellimen Sises madamadau ong dahme aramas en pohnesehki meteikan uhdahn weksang ahn aramas teiko. Iren onop wet pahn sewese kitail en kolokolte madamadau pwung, soangen madamadau me Siohwa Koht ketin kupwurki.

DAHME KITAIL KIN KEIEU MEN METEIKAN EN POHNESE DUWEN KITAIL

4. Dahme kitail kin keieu men meteikan en pohnese duwen kitail, oh dahme kahrehda?

4 Dahme kitail kin keieu men meteikan en pohnese duwen kitail? Kitail sohte men meteikan en kin pohnese atail iang sukuhl laud, pweida mwahu nan palien pesines, de ndandla nan palien kasdo de koul ape, duwehte me me tohto kin nannanti en ale. Pohl kawehwehda duwen dahme kitail kin keieu men meteikan en pohnese duwen kitail ni eh nda: “Met ni amwail esehlahr Koht, de ni Koht eh ketin mwahngihkumwaillahr, dahme kahrehda kumwail men pwuralahng madamadau oh tiahk mwahl en sampah oh men pwurehng wiahla arail lidu?” (Kal. 4:9) E wia pwais kaselel ehu me Koht, atail Kaun me Keieu Lapalap nanleng oh sampah, ketin mwahngih kitail! Siohwa ketin mwahngih ihs kitail, ketin poakohng kitail, oh kupwurki kitail en wia kompoakepah. Siohwa ketin wiahda kitail pwe kitail en kak wia kompoakepah.​—Ekl. 12:13, 14.

5. Dahme kitail anahne wia pwe Koht en ketin mwahngihala kitail nin duwen kompoakepah?

5 Kitail ese me Moses wia kompoakepahn Siohwa. Ni eh patohwan peki rehn Siohwa: “Kasalehiong ie kupwuromwien,” Siohwa ketin sapeng mahsanih: “I pahn kapwaiada me ke ahpwtehn ndahn, pwehki ei kin kupwurperenkin uhk oh mwahngihiuk mehlel.” (Eks. 33:12-17) Siohwa pil kak ketin mwahngih duwen kitail. Ahpw dahme kitail anahne wia pwehn wiahla kompoakepahn Siohwa? Kitail anahne poakohng ih oh inoukihong ih atail mour.​—Wadek 1 Korint 8:3.

6, 7. Dahme kak kahrehiong kitail en sohla ahneki nanpwungmwahu rehn Siohwa?

6 Kitail anahne kolokol atail nanpwungmwahu keren rehn Samatailo nanleng. Duwehte tepin Kristian kan nan Kalesia, kitail anahne uhdihsang wia lidu en “madamadau oh tiahk mwahl” en sampah, iangahki en ndandla oh pweida nan sampah wet. (Kal. 4:9) Kristian ko nan Kalesia esehlahr Koht oh Koht ketin mwahngihiraillahr. Ahpw Pohl nda me Kristian pwukat kin “pwuralahng” soahng sohte katepe kan. Eri e kin mwomwen idek rehrail: ‘Dahme kahrehda kumwail men pwurala oh pwurehng wiahla lidun soahng sohte katepe kan?’

7 Ia duwe, met pil kak wiawihong kitail? Ei, e kak. Duwehte Pohl, ni ahnsou me kitail iangala padahk mehlel, ele kitail pwilikihdi atail mour nin duwen emen me ndand oh pweida mwahu nan ahn Sehdan sampah. (Wadek Pilipai 3:7, 8.) Mwein kitail soikala pweinen kohla iang sukuhl laud (scholarship), doadoahk mwahu kan, de isaneki ahnsou mwahu kan en wiahda mwohni tohto. De mwein kitail kak wiahla aramas ndand men de kepwehpwehla pwehki kitail mai en keseng de koul de mwadong. Ahpw kitail soikala soahng pwukat koaros. (Ipru 11:24-27) E pahn uhdahn wia elen soaloalokong en koluhkihla pilipil mwahu pwukat oh medewe me atail mour pahn mwahula ma kitail nantihong alehdi soahng pwukat! Soangen elen madamadau wet kak kahrehiong kitail en pwuralahng soahng kan en sampah me kitail eseier wia “madamadau oh tiahk mwahl” kei. *

KAKEHLAKA OMW MEN SIOHWA EN KETIN POHNESE IUK

8. Dahme pahn kakehlakahla atail men Siohwa en ketin pohnese kitail?

8 Ia duwen atail men Siohwa en ketin pohnese kitail eh kak uhdahn laudla oh kahrehda kitail en sohte men sampah en pohnese kitail? Kitail en medemedewehte ire mehlel kesempwal riau. Keieu, Siohwa kin ahnsou koaros ketin pohnese irail kan me kin papah ih ni lelepek. (Wadek Ipru 6:10; 11:6) Siohwa kin ketin kesempwalki emenemen sapwellime ladu lelepek kan, eri e ketin medewe me e sohte “pwung” en pohnsehsehla irail. Siohwa kin ahnsou koaros ketin “mwahngih irail kan me e ketin sapwellimanki.” (2 Tim. 2:19) E kin ketin “kawekaweid oh sinsile me pwung kan” oh mwahngih ia duwen eh pahn ketin doareirailla.​—Mel. 1:6; 2 Pit. 2:9.

9. Menlau kihda karasaras kan duwen Siohwa eh kin ketin kupwurki sapwellime kan.

9 Ekei ahnsou, Siohwa kin ketin kasalehda eh kupwurki sapwellime kan ni ahl me uhdahn tohrohr. (2 Kron. 20:20, 29) Karasepe, medewehla mwomwen Siohwa eh ketin doarehla sapwellime aramas akan ni Sehd Weitahtao ahnsou me sounpei en Parao ko pwakihirailla. (Eks. 14:21-30; Mel. 106:9-11) Mwekid wet inenen kapwuriamwei me kahrehda aramas ako wasao pil koasoakoasoiahte duwen met sounpar 40 mwuri. (Sos. 2:9-11) E uhdahn wia mehn kangoang ehu ong kitail en tamataman sapwellimen Siohwa limpoak oh manaman pwehki ahnsou keren Kok en Makok pahn uhwongada kitail. (Esek. 38:8-12) Ni ahnsowo, kitail pahn uhdahn perenki atail sohte men sampah en pohnese kitail ahpw Koht en ketin pohnese kitail.

10. Ia pil ehu ire mehlel me kitail en medewe?

10 Keriau en ire mehlel me kitail anahne medewe iei Siohwa kakete ketin pohnese kitail ni ahl kan me kitail sohte mwahn kin kasik. Ma aramas kin wia me mwahu ihte pwehn ale kaping sang meteikan, Siohwa sohte pahn ketin katingih irail. Dahme kahrehda? Pwehki nin duwen me Sises mahsanih, ni meteikan ar kin kapinga irail, irail ale ketingparail. (Wadek Madiu 6:1-5.) Ahpw Siohwa kin ketin “mahmahsen sang wasa rir” oh mwahngih irail kan me sohte kin ale wahuparail pwehki soahng mwahu kan me re kin wiahiong meteikan. E ketin mwahngih dahme re wia oh ketin katingih, de kapaiahda, irail. Oh ekei pak, Siohwa kin ketin katingih sapwellime ladu kan ni ahl me re sohte kasik. Kitail pahn koasoiapene ekei karasaras.

SIOHWA KETIN POHNESE PEINAKAPW AKTIKITIK MEN NI SOH KASIKPE

11. Ia duwen Siohwa eh ketin pohnese Mery?

11 Siohwa ketin pilada peinakapw aktikitik men me ede Mery pwehn wia inen sapwellime Ohlo, Sises. Mery kin kousoan nan kisin kahnimw kis me adaneki Nasaret me dohsang Serusalem oh tehnpas sarawi kaselelo. (Wadek Luk 1:26-33.) Dahme kahrehda Siohwa ketin pilada Mery? Tohnleng Kapriel padahkihong Mery me ‘Koht ketin kupwure ih.’ Kitail kak kilang me Mery uhdahn wia kompoakepahn Siohwa keren men sang dahme e ndaiong kiseho Elisapet mwuhr. (Luk 1:46-55) Siohwa ketin mahmahsanih Mery, oh pwehki Mery kin lelepek ong ih, e ketin kapaiahda ni ahl ehu me Mery sohte kasik.

12, 13. Ia duwen Siohwa eh ketin pohnese Sises ni ahnsou me e ipwidi oh pil ahnsou me Mery wahla ih nan tehnpas sarawio rahn 40 mwurin eh ipwidi?

12 Ni ahnsou me Sises ipwidi, Siohwa ketin pohnese ih ni ahl ehu me aramas sohte kasik. Ihs me Siohwa ketin mahsanihong duwen ipwidi en Sises? E sohte ketin mahsanihong irail me lapalap akan de kaun kan nan Serusalem oh Pedleem. Ahpw e ketin poaronehla tohnleng kan rehn sounsilepen sihpw aktikitik kei me apwahpwalih neirail sihpw ko nan mwaht akan likin Pedleem. (Luk 2:8-14) Mwuhr, sounsilepen sihpw ko kohla oh tuhwong seri pwelelo. (Luk 2:15-17) Mery oh Sosep ele uhdahn pwuriamweikihla ara kilang arail kawauwih Sises ni ahl wet. Sapwellimen Siohwa wiewia kan kin weksang wiewiahn Tepilo. Ni Sehdan eh kadarala sounkasawih usu ko rehn Sises oh eh pahpa oh nohno, aramas koaros nan Serusalem esehda duwen ipwidi en Sises, oh met kahrehda kahpwal tohto. (Mad. 2:3) Met imwikihla seri tohto en kamakamala mwuhr.​—Mad. 2:16.

13 Sapwellimen Siohwa Kosonned ong mehn Israel kan nda me rahn 40 mwurin ipwidi en seri men, nohno en serio anahne wia ehu meirong ong Siohwa. Eri, Mery iang Sosep oh Sises seiloangki mwail weneu sang Pedleem kohla ni tehnpas sarawio nan Serusalem. (Luk 2:22-24) Ni arail seiseiloak kohla, Mery ele kin medemedewe ma samworo men pahn kawauwih Sises ni ahl tohrohr ehu. Sises ketin alehdi wahu ahpw kaidehn ni ahlo me Mery kasik. Siohwa ketin pilada Simion, ohl emen me “pwung oh poadidi,” oh pil liohdi soukohpo Ana, me sounpar 84, ira en pakairki me Sises pahn ketin wiahla Mesaiao, de Krais, me inoupe mie.​—Luk 2:25-38.

14. Ia duwen Siohwa eh ketin katingih Mery?

14 Ia duwe, Siohwa ketin pousehlahte pohnese Mery pwehki eh lelepek apwalihada Sises? Ei, e ketin wia met. Koht ketin tehk mwahu me ekei soahng kan me Mery nda oh wia en kileldi nan Paipel. E mwomwen me Mery sohte kak iang Sises erein sounpar siluh elep me e ketin kalokalohkseli. Mwein pwehki ih liohdi men oh e anahne kousoan Nasaret. Eri e katihasang soahng kaselel tohto me wiawihong meteikan. Ahpw Mery iang mi wasao ahnsou me Sises ketin pwoula. (Sohn 19:26) Mwuhr, Mery mihmi Serusalem rehn sapwellimen Sises tohnpadahk ko mwohn arail alehdi sapwellimen Koht manaman ni rahnen Pendekos. (Wiewia 1:13, 14) Ele e iang tohnpadahk teiko keikihdi sapwellimen Koht manaman. Ma e iang irail, met wehwehki me e alehdi pai kaselel en iang Sises mi nanleng kohkohlahte. Met wia keting uhdahn kaselel ehu ong ih pwehki eh papah Koht ni lelepek!

SIOHWA KETIN POHNESE SAPWELLIME OHLO

15. Ia duwen Siohwa eh ketin pohnese Sises ni eh mihmi sampah?

15 Sises sohte kupwurki ale wahu sang kaunen pelien lamalam de kaunen koperment kan. Ahpw pak siluh, Siohwa ketin mahsendihdo sang nanleng oh ketin kasalehiong sapwellime Ohlo me e ketin poakohng ih. Ele met uhdahn kangoange Sises! Mwurinte Sises eh papidaisla nan Pillap en Sordan, Siohwa ketin mahsanih: “Iet nei Pwutak kompoake me I kin kupwurperenki.” (Mad. 3:17) E mwomwen me Sohn Sounpapidais kelehpw me rong mahsen pwukat likin Sises. Mwuhr, mpen sounpar ehu mwohn Sises pwoula, sapwellime wahnpoaron silimen rong Siohwa eh ketin mahsanihki duwen Sises: “Iet nei Pwutak kompoake me I kin kupwurperenki. Kumwail rong ih.” (Mad. 17:5) Mwuhr, rahn keite mwohn Sises eh pahn pwoula, Siohwa ketin pwurehng mahseniong sapwellime Ohlo sang nanleng.​—Sohn 12:28.

Dahme ke sukuhlkihsang mwomwen Siohwa eh ketin pohnese sapwellime Ohlo? (Menlau kilang parakrap 15-17)

16, 17. Ia duwen Siohwa eh ketin pohnese Sises ni ahl ehu me Sises sohte kasik?

16 Sises mwahngih me aramas akan pahn wiahki ih sounlahlahwe men oh e pahn pwoula ni ahl kanamenek ehu. Ahpw e ketin loulouki me kupwuren Koht en pweida a kaidehn nseneo. (Mad. 26:39, 42) “E ketin dadaurete ni tuhkehn kalokoloko oh sohte namenengki,” pwehki e sohte men sampah en pohnese ih ahpw Semeo en ketin pohnese ih. (Ipru 12:2) Ia duwen Siohwa eh ketin kasalehda me e ketin pohnese Sises?

17 Ni Sises eh ketiket sampah, e ketin kapakapki en alehdi linganohte me e sapwellimanki mwoweo, ni ahnsou me e patopato nanleng rehn Semeo. (Sohn 17:5) Paipel sohte mahsanih me Sises ketin kasik en alehdi laudsang met. Sises sohte kasik me Siohwa pahn ketin katingih ih ni ahl tohrohr ehu pwehki eh wiewia kupwuren Siohwa nin sampah. Ahpw dahme Siohwa ketin wia? E ketin pohnese Sises ni ahl ehu me Sises sohte kasik. Ni Siohwa eh ketin kaiasada Sises, e ketin kasapwilada Sises ong “nan dehu lapalap ehu” nanleng. E pil ketikihong Sises mour ehu me sohte kak mehla nin duwen ngehn emen, soangen mour ehu me sohte emen alehdi mwoweo! * (Pil. 2:9; 1 Tim. 6:16) Ia uwen kaselel en Siohwa eh ketin katingih Sises pwehki eh kin lelepek papah ih!

18. Dahme pahn sewese kitail en sohte men sampah wet en pwungki kitail ahpw Siohwa en ketin pohnese kitail?

18 Dahme pahn sewese kitail en sohte men sampah en pwungki kitail ahpw Siohwa en ketin pohnese kitail? Kitail anahne medewe ire mehlelo me Siohwa kin ahnsou koaros ketin pohnese sapwellime ladu lelepek kan, oh me e kin kalapw ketin katingih irail ni ahl kan me re sohte kasik. Kitail kak ihte medewehla mwomwen Siohwa eh pahn ketin kapaiahda kitail ni ahnsou kohkohdo. Ahpw ahnsou wet, erein atail kin dadaur pahn kahpwal kan nan sampah suwed wet, kitail en tamataman me sampah wet sosohrala. Eri sohte lipilipil dahme sampah wet kin pohnesehki kitail, soahng pwukat pil pahn sohrala. (1 Sohn 2:17) Ahpw Samatail limpoako, Siohwa, sohte pahn ketin meliehla atail doadoahk oh limpoak me kitail kasalehda ong mware, pwehki e kin ketin “pwung.” (Ipru 6:10) E pahn uhdahn ketin pohnese kitail, ele ni ahl kan me kitail sohte mwahn kin kasik!

^ par. 7 Ekei kawehwehn Paipel doadoahngki lepin lokaia “sohte katepe,” “semwehmwe,” oh “paisuwed” ahpw kaidehn “mwahl.”

^ par. 17 Keting wet ele sohte mie kasikpe, pwehki Palien Paipel ni Lokaiahn Ipru sohte kasansalehda duwen soangen mour me sohte kak mehla.