1. ¿Jas kʼankʼunel kiʼojtik jpetsaniltik?

LEKBʼI ay maʼ jtaʼatik bʼa wa xnaʼatik sbʼaj sok wa xkisatik, pe ja yeʼn mixa xjul skʼujol ja jbʼiʼiltiki, pe ja mas tuki, mixato snaʼa jbʼajtik. ¿Jastal maʼ oj kabʼtik? Bʼobʼta jel oj tristeʼaxukotik, pes yujni jujune bʼa keʼntik ay kiʼojtik ja kʼankʼunel bʼa oj najuk jbʼajtik. Pe mini kechan wa xkʼanatik oj najuk machunkilukotik, cha wa xkʼanatik oj kisjukotik ja jastal kʼotelotiki soka jas jkʼulunejtiki (Núm. 11:16; Job 31:6).

2, 3. ¿Jasa wa xbʼobʼ ekʼuk soka kʼankʼunel kiʼojtik bʼa anajuk jbʼajtik? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

² Jastalni soka tuk jasunuk wa xkʼankʼunikujtik, ja kʼankʼunel bʼa oj najuk jbʼajtik wani xbʼobʼ jomuk yuja mulanumotiki. Chomajkil, ja sluʼumkʼinal ja Satanás wani xbʼobʼ ya kʼankʼunukujtik kʼotel june maʼ jel tʼilan ma naʼubʼal sbʼaj. Yajni wa x-ekʼ ja jaw, mini wa xkatikyi ja Jyoba, ja jTatik bʼa satkʼinal,  ja skisjel soka stoyjel wa sbʼajini (Apoc. 4:11).

³ Ja bʼa styempo ja Jesús, jujuntik olomalik bʼa relijyon ajyiyujile jun pensar mi stojoluk sbʼaja jastal lek aʼiljuke. Ja yeʼn yala yabʼ ja rason it ja snochumaniki: «Aa lec acuidadoex soc ja matic huas sea ja smandar ja Moisesi. Ja yenlei jaʼ sgustoe ja xuecheljiye xta ecʼ soc ja scʼuei. Soc jaʼ mero sgustoe oj jac tajuc scʼabe ja ba plaza, jaxa ba yoj yiglesiaei jaʼ huax huaj slee ja lugar ja ba huax och culan ja maʼ ay yateli. Jach ni ja huax huajye ba jun huaelal, jaʼ mero huas sleahue ja lugar ba mas tzamali». Sok cha yala: «Ja jau jumasa oj ni yii ja castigo ba mas tzatzi» (Luc. 20:46, 47). Pe ja Jesús mi jach skʼulan, ja yeʼn stoyo jun biguda pobre bʼa yaʼa ja sat takʼin bʼa mini maʼ yila (Luc. 21:1-4). Jachuk, ja yeʼn sjeʼa jastal wa xyila ja Jyoba ja anajuk jbʼajtik ma lek aʼiljukotiki. Ja artikulo it oj skoltayotik bʼa oj kiltik jastal wa xyila ja Dyosi.

4. ¿Machunkiluk ja mas tʼilan wa xbʼobʼ jletik bʼa a-snaʼ jbʼajtik, sok jas yuj?

⁴ ¿Machunkiluk ja mas tʼilan wa xbʼobʼ jletik bʼa a-snaʼ jbʼajtik? Mi jaʼuk ja jasa wa xyaʼa ja luʼumkʼinal jastal ja chapjelali, ja negosyoʼiki ma ja yajel ekʼ gusto jun rato. Jani ja bʼa jas xcholo ja Pablo soka yaljelik it: «Pe ja wego yuja kʼota anaʼex sbʼaj ja Dyosi, ma yuja yeʼn kʼot snaʼ abʼajex ja Dyosi, ¿jas yuj wanex kumxel pilan ekʼele ja bʼa jastik mey yipi sok ja jastik mi xmakuni bʼa mas naʼubʼal sbʼaji sok waxa kʼanawex oja waʼteltayex jastal mosoʼil pilan ekʼele?» (Gál. 4:9, TNM). ¡Juni cholal jel chaʼanyabʼalil ja oj ‹kʼot snaʼ jbʼajtik ja Dyosi›, ja Mandaranum bʼa sutsatkʼinali! Ja yeʼn wa skʼana mas kʼubʼan oj ajyuk jmoktik. Jastalni wa xcholo june maʼ jel chapan sbʼaja Biblia, «wala kʼotik jun jasunuk bʼa lek wa xyilawotik sok wa xwaj skʼujol jmojtik». Yajni ja Jyoba wa xkʼot snaj jbʼajtik jastal yamigoʼotik, wani xkʼot jtatik ja jasa wa xkʼanatik ja bʼa jsakʼaniltiki (Ecl. 12:13, 14).

5. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa a-snaʼ jbʼajtik jastal yamigoʼotik ja Dyos?

⁵ Jani jaw ja jas ekʼ sbʼaja Moisés. Yajni spatayi skʼujol ja Jyoba bʼa ajukan a-snaʼ mas ja sbʼejiki, ja yeʼn sjakʼa: «Sok ojni cha jkʼuluk ja it waxa kʼanaki, yujni lek wa xkilawa sok wa xnaʼa bʼaj bʼa wa bʼiʼil» (Éx. 33:12-17). Ja keʼntiki wa x-ajikitik jitsan slekilal yajni wa xkʼot snaʼ jbʼajtik ja Jyoba bʼa jujuneʼotik. ¿Pe jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj yil-otik jastal yamigoʼotik ja Dyos? Jani syajtajel sok yajelyi ja jsakʼaniltiki (kʼuman ja 1 Corintios 8:3).

6, 7. ¿Jasa oj bʼobʼ yiʼotik bʼa xchʼayjel ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba?

⁶ Pe tʼilani oj jtalnaytik ja jastal lek wa xkila jbʼajtik soka jTatik tey bʼa satkʼinali. Jastalni ja nochumanik gálatas bʼa stsʼijbʼanyi ja Pablo, tʼilani mok katikan mi moso oj ajyukotik sbʼaja «jastik mey yipi sok ja jastik mi xmakuni bʼa mas naʼubʼal» sbʼaj ja bʼa luʼumkʼinali, bʼa tini chʼikan ja slejel bʼa akʼot najuk jbʼajtik (Gál. 4:9). Ja nochumanik jaw kʼot najuk sbʼaje yuja Dyosi. Pe ja Pablo yala wanexa kumxel yajkʼachil ekʼele sbʼaja jastik mi jas yiʼoji. Bʼa tuk yaljel, wan aljel yabʼye: «Spetsanil ja jas bʼobʼel ataʼexi, ¿jas yuj wala kumxiyex soka jastik mi xmakuni sok mey yipi bʼa awaʼawextakani?».

⁷ ¿Wan maʼ xbʼobʼ ekʼ jbʼajtik ja jaw ja keʼntiki? Waniʼa. Yajni jnaʼatik sbʼaja Jyoba, bʼobʼta mini jkʼanatik ja oj najuk  jbʼajtik ja bʼa sluʼumkʼinal ja Satanás, jastalni skʼulan ja Pablo (kʼuman ja Filipenses 3:7, 8). Bʼobʼta ja ajyi wani xbʼobʼ jkʼultik estudiar ja bʼa universidad, oj ajukitik jun chaʼan jcholtik ja bʼa aʼtel ma skʼulajel ganar jitsan takʼin ja bʼa negosyoʼiki. Ta jelni wa xnaʼatik ajyi ja kʼinanel ma tajnel, bʼobʼta jelxani rikoʼotik ja wego sok jel naʼubʼal jbʼajtik. Pe mini jkʼulantik ja jastik jaw (Heb. 11:24-27). ¿Oj maʼ kiltik ja jastik lek jtsaʼatik skʼulajel jastik bʼa mi xmakuni? Ja jaw mini lekuk spensarajel. Pes ojni cha bʼobʼ yiʼotik slejel ja jastik wa kilatik ajyi «mey yipi sok ja jastik mi xmakuni».

8. ¿Jasa oj bʼobʼ ya kʼiʼuk ja kʼankʼunel bʼa lek ayil-otik ja Jyoba?

⁸ ¿Jastal oj bʼobʼ katik kʼiʼuk ja kʼankʼunel bʼa slejel a-snaʼ jbʼajtik ja Jyoba sok mi jaʼuk ja luʼumkʼinali? Jelni tʼilan oj katik juljkʼujoltik chabʼ jasunuk jel tʼilan. Bʼajtan, ja Jyoba tolabida lek wa xyila ja yaʼtijumik bʼa toj wa x-ajyi (kʼuman ja Hebreos 6:10; 11:6). Ja yeʼn jelni chaʼanyabʼal xyila spetsanil sok jujune bʼa yeʼnle sok mini toj xyila ja mi oj skis ja yaʼtijumiki. Tolabida «ja Cajualtiqui huas snaa sbaj ja yuntiquili» (2 Tim. 2:19). Ja Jyoba pwestoxta wa x-ayi ‹ja bʼa sbʼej ja matik toji› sok wa snaʼa jastal wa xya el libre ja bʼa prebaʼik bʼa skʼuʼajeli (Sal. 1:6; 2 Ped. 2:9).

9. Cholo jujuntik sjejel jastal ja Jyoba sjeʼa lek yilunej ja xchonabʼi.

⁹ Ayni ekʼele, ja Jyoba sjeʼa lek yilunej ja xchonabʼi bʼa modoʼik jel chaʼanyabʼalil (2 Crón. 20:20, 29). La jpensaraʼuktik jastal ja Jyoba skoltay ja israʼelenyoʼik ja bʼa mar Rojo yajni wan ijel spatike yuja skʼakʼanumik ja faraón (Éx. 14:21-30; Sal. 106:9-11). Ja jas ekʼ ja bʼa tyempo jaw, jel chaʼanyabʼalil yilawe ja ixuk winik ja bʼa lugarik jaw bʼa mini yaʼawekan sloʼiltajel 40 jabʼil tsaʼan (Jos. 2:9-11). Yuja jelxa mojan oj ixtalanuk ja Gog bʼa Magog jastalni alubʼalkan, jelni wa snikawotik spensarajel ja jastal skoltay ja Jyoba ja xchonabʼ bʼa tyempo najate (Ezeq. 38:8-12). Yajni xkʼot ja kʼot ja tyempo jaw, jelni oj katik tsʼakatal yuja jleʼatik lek ayil-otik ja Jyoba sok mi jaʼuk ja luʼumkʼinali.

10. ¿Jasa xchabʼil jasunuk tʼilan oj katik juljkʼujoltik?

¹⁰ Ja xchabʼil jasunuk tʼilan oj katik juljkʼujoltik jani yuja Jyoba lek wa xbʼobʼ yil-otik sok wa xbʼobʼ ya jtsʼakoltik bʼa modoʼik mi wa x-ekʼ bʼa jpensartik. Ja yeʼn mini oj yayi stsʼakol ja matik wa skʼulan jastik lek jaʼita yuj aʼiljuk yuja tuki. ¿Jas yuj? Yujni ja Jesús yala ja jastal lek aʼiljuk june yuja tuki jani stsʼakol (kʼuman ja Mateo 6:1-5). Pe ja Jesús cha yala ja matik wa skʼulane jastik bʼa lek sok mi lek x-iljiye yuja tuk ja ‹Tatal Dios wa xyila jach nakʼul›. Ja Dyos wa xyila ja jasa wa skʼulane sok wa xyayi stsʼakole yuja jaw, ayni bʼa ekʼele mi wa xmajlaxi. La kiltik jujuntik sjejel.

11. ¿Jastal jejiyi ja María lek ilji yuja Jyoba?

¹¹ Yajni kʼot ja styempoʼil oj manxuk ja Yunin ja Jyoba ja bʼa Luʼumi, stsaʼa jun akʼix soltera bʼa chʼin yaʼa sbʼaj sbʼiʼil María bʼa oj ya manxuk ja Jesús. Ja yeʼn ti ajyi kulan bʼa Nazaret, jun chonabʼ mi jel chaʼanyabʼaluk bʼa najat wa xkan yuja Jerusalén soka tsamal stemplo (kʼuman ja Lucas 1:26-33). ¿Jas yuj yeʼn stsaʼa? Ja anjel Gabriel yala yabʼ: «Jel lec huala  ilji yuj ja Diosi». Ja María sjeʼa jelni lek wa xtax soka Dyos ja yajni loʼilanisok tʼusan tsaʼan ja Elisabet (Luc. 1:46-55). Ja Jyoba yilunejni ja María sok yuja toj ajyeli yayi ja chaʼan cholal jaw.

12, 13. ¿Jastal jejiyi lek ilji ja Jesús ja yajni manxi sok ja yajni iji och ja bʼa templo?

¹² Yajni manxi ja Jesús, ja Jyoba mi ja xchiktesyi ja matik chaʼan xcholi ma ja gobyernoʼik bʼa Jerusalén soka bʼa Belén. Ja jasa skʼulani sjeka jujuntik anjel bʼa oj yalyabʼ jujuntik ala talna chej bʼa wane stalnajel ja xcheje bʼa spatik ja Belén (Luc. 2:8-14). Ja talnachejiki yulataye ja yal alatsi (Luc. 2:15-17). Bʼobʼta ja María soka José jelni lek yilawe ja tikʼe kisjelal jaw ajiyi ja Jesús. La jpensaraʼuktik ja stukil ja jastal wa skʼulan ja Jyoba soka Dyablo. Yajni ja Dyablo sjeka jujuntik kʼintanum bʼa oj yulataye ja Jesús soka snantati, ja notisya bʼa manxita ja Jesús jelni triste ja jas ekʼ ja bʼa Jerusalén (Mat. 2:3). Ja jastal jel snaʼa jitsan ixuk winik manxita ja Jesús jel cham jitsan yal untik bʼa mey smule (Mat. 2:16).

¹³ Yajni ekʼ 40 kʼakʼu ja manxi ja Jesús, ja María tʼilani oj yayi jun majtanal ja Jyoba ja bʼa templo bʼa Jerusalén, bʼa wa xkan junuk 9 kilometro ja bʼa Belén (Luc. 2:22-24). Yajni wajum ja bʼa sbʼejyel soka José soka Jesús, bʼobʼta ja María sjobʼo sbʼaj ta oj ajukyi jun tikʼe toyjelal bʼa jel chaʼanyabʼal ja Jesús yuja sacerdote sbʼaja jas oj skʼuluk ja bʼa tyempo jakumto. Pe ja smeranili ja Jesús ajiniyi stoyjel, pe bʼobʼta mini jachukuk ja jastal wa smajlay ja María. Ja Jyoba ya makunuk jun winik «jel toj soc meran huas scʼuan ja Diosi» sbʼiʼil Simeón sok jun aluman biguda bʼa 84 sjabʼil sbʼiʼil Ana bʼa yaljel ja Jesús yeʼn oj kʼotuk ja Kristo, ja Mesías kʼapubʼali (Luc. 2:25-38).

14. ¿Jastik slekilal ajiyi ja María yuja Jyoba?

¹⁴ Ja Jyoba mini yaʼakan yiljel lek ja María yuja stalnay soka toj ajyi bʼa yajel kʼiʼuk ja Yunini. Pes yaʼakan akan tsʼijbʼunubʼal bʼa Biblia ja jas skʼulani soka jas yala. Lajansok mini bʼobʼ smojtay ja Jesús ja bʼa oxe jabʼil sok snalan skʼulan ja yaʼteli. ¿Ti maʼ kan bʼa Nazaret yuja bigudaxa? Bʼobʼta jani yuja. Ja yuj mini bʼobʼ yabʼ stsamalil ja slekilal yabʼye ja tuk ixuk winik. Pe tini ajyi soka Jesús ja yajni chami (Juan 19:26). Chomajkil, ti ajyi soka nebʼumanik ja bʼa Jerusalén bʼajtanto ja bʼa Pentecostés bʼa jabʼil 33, yajni koʼ ja yip ja Dyos (Hech. 1:13, 14). Ojni maʼ cha waj bʼa satkʼinal jastalni ja tuk jumasaʼ. Ta jachuki, wani stojolan cha ajiyi ja cholal bʼa ti oj ajyuk soka Jesús tolabida ja bʼa satkʼinal. ¡Janekʼto chaʼanyabʼalil ja majtanal ajiyi yuja toj skʼulan ja xcholi!

15. Yajni ja Jesús ti ajyi bʼa Luʼum, ¿jastal jejiyi yuja Jyoba lek wa x-ilji?

¹⁵ Ja Jesús mi sleʼa bʼa lek aʼiljuk yuja olomalik bʼa relijyon ma bʼa politika ja bʼa styempo. Ja maʼ wa skʼana lek oj iljuk yuji jaʼa Jyoba. Bʼobʼta jelni tsatsankʼujolaji ja bʼa oxe ekʼele, yajni kʼumajiyuj ja Dyos man bʼa satkʼinal. Ja bʼa yok jaʼ Jordán, tʼusan tsaʼan yajni yiʼaj jaʼ, ja Jyoba yala: «Ja iti, jaʼ ni ja cunina, xchi. Jel yaj huax cabi. Jel ni gusto huax quilaa» (Mat. 3:17). Lajansok, kechantani ja Jesús soka Juan yabʼ ja yaljelik jaw. Bʼobʼta junuk jabʼil bʼajtanto oj chamuk ja Jesús, oxe ja bʼa snebʼumanik yabʼye ja jasa yala ja Dyos: «Ja iti, jaʼ ni ja cunin yaj ni huax caba. Jel gusto huax quila, jayuj cʼuanic ja huenlexi» (Mat.  17:5). Bʼa tsaʼanxta, ja Jyoba cha skʼumankon man bʼa satkʼinal ja Yunin jujuntik kʼakʼu bʼajtanto ja yajni oj chamuk (Juan 12:28).

16, 17. ¿Jastal ajiyi stoyjel ja Jesús yuja Jyoba bʼa mini ja wa smajlay ajyi?

¹⁶ Ja Jesús wani snaʼa oj cham bʼa jun modo jel kʼixwela sbʼaj, bʼa leji smul wa xkʼumani sbʼaj kistal ja Dyosi. Pe anima ja jaw, skʼana ja bʼa yorasyon a-skʼuluk ja jasa wa skʼana ja Dyosi sok mi jaʼuk ja jas wa skʼana ja yeʼn (Mat. 26:39, 42). «Jel yiaj huocol ja yora cham ja ba [...] [teʼi]. Cuando yaahue locan [...] [bʼa teʼ] ja cristiano jumasa, jel ni qʼuixhuel ja sbaj juntiroa» sok mini sleʼa bʼa lek oj iljuk yuja luʼumkʼinali, jani sleʼa bʼa lek aʼiljuk yuja sTati (Heb. 12:2). ¿Jastal sjeʼayi ja Jyoba?

¹⁷ Yajni ti ajyi bʼa Luʼum ja Jesús, yala jastal wa skʼana oj cha staʼ ja stoyjelal ajyi yuj ja bʼa satkʼinal soka sTati (Juan 17:5). Mini chiknaji ta wa skʼana oj ajukyi mas, ma oj ajuk kʼeyi ja «xcholi». Ama jachuk, ¿jasa skʼulan ja Jyoba? Yayi stoyjel bʼa jun modo mi wa smajlay ajyi. Ya sakʼwuk sok «ya nihuanbuc» ja cholal yiʼoji. Chomajkil, yayi jun jasunuk bʼa mini maʼ akʼubʼalukyi ajyi: sakʼanil bʼa satkʼinal bʼa mixani oj chamuk (Filip. 2:9; 1 Tim. 6:16). * ¡Janekʼto chaʼanyabʼal ilji yuja toj ajyi skʼulan ja xcholi!

18. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi ja oj jleʼtik bʼa lek oj yil-otik ja luʼumkʼinali?

¹⁸ ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi ja oj jleʼtik bʼa lek ayil-otik ja luʼumkʼinali? Jani ajyel tʼabʼan jkʼujoltik ja Jyoba tolabida lek wa xyila ja yaʼtijumik bʼa toj wa x-ajyiye sok tikʼanxta wa xya koʼyi slekilal bʼa modoʼik mi wa smajlaye. Sok mini xnaʼatik jas jtsʼakoltik oj yakitik ja bʼa tyempo jakumi. Pe ja wego, yajni wantik stekʼjel ja wokolik ja bʼa luʼumkʼinal jel malo, la katik juljkʼujoltik ja luʼumkʼinal it soka jastik lek wa skʼapa bʼis tyempo ta ni ay (1 Juan 2:17). Ja jTatik jel syajtayotik, ja Jyoba, jelni toj sok mi oj chʼay skʼujol ja kaʼteltik soka wa xyajtaytik ja sbʼiʼili (Heb. 6:10). Ja yeʼn oj sjekitik ja jastal lek xyilawotik, bʼobʼta bʼa modoʼik bʼa mini tʼun wa x-ekʼ bʼa jpensartik.