Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

¿Jehová Diosarut uñtasktanjja?

¿Jehová Diosarut uñtasktanjja?

“Tatay, juma toqeruw uñtansma; juma, alajjpachan jakiriruw mayisinsma” (SAL. 123:1).

CANCIÓN: 143, 124

1, 2. ¿Jehová Diosar uñtañajj kamsañsa muni?

‘CHʼAMA tukuña jan wali tiemponakanwa’ jakastanjja. Aka oraqen cheqpach suma jakasiñajj janïr utjkipanjja, jukʼamp jan walinakaw utjani (2 Tim. 3:1). Ukatwa akham jisktʼasiñasa: ‘¿Jehová Diosarut uñtasktjja?, mä arunjja ¿khitirus yanaptʼa maytjja?’ sasa. Inas jan pächasisajj “Jehová Diosaruw” maytanjja sasin sissna. Ukajj cheqäskapuniwa.

2 ¿Jehová Diosar uñtañajj kamsañsa muni? Ukat ¿kunjamatsa jan walinakan uñjastan ukhajj Jupar uñtaskatas uñachtʼaysna? Jan waltʼäwinakan uñjasktan ukhajja, Jehová Diosan yanaptʼap wal muntanjja sasaw salmonak qellqer mä chachajj walja maranak nayrajj säna (Salmo 123:1-4 liytʼañataki). Ukham sasinjja, kunjamtï mä uywatajj uywiripar uñtki ukhamawa sañwa munaskäna. Mä uywatajja, janiw manqʼa wajjtʼayasiñ laykuki ni jarkʼaqatäñ laykukis uywiripar uñtkiti, jan ukasti kunsa uywiripajj muni uk amuyañatakiw sapa kuti uñtaraki, ukhamat kuntï uywiripajj munki ukarjam lurañataki. Jiwasajj niya ukhamarakiw Jehová Diosajj kun lurañassa muni uk amuyañatakejj Biblia sapüru liyiñasa, Diosampirakiw irpayasiñasa. Ukham lurañäni ukhajja, Jupajj yanaptʼistaniwa (Efes. 5:17).

3. Jehová Diosar uñtaskakiñatakejj ¿kunas pantjasiyistaspa?

3 Jehová Diosar sapakuti uñtañajj kunja wakiskirisa uk yatkstansa, awisajj maysaruw uñtjjsna. Jesusan Marta amigaparojj ukaw pasäna, “walja lurañanakampiw jan tiempon sarnaqaskäna” (Luc. 10:40-42). Martajj Diosar taqe chuyma serviri warmïkchïnsa, Jesusamp chikäkasajj ukhamanwa uñjasïna, yamas jiwasarojj jukʼampiw ukajj pasistaspa. Ukhamajj Jehová Diosar uñtaskakiñatakejj ¿kunas pantjasiyistaspa? Aka yatichäwinjja, kunjamsa mayninakan luratanakapajj pantjasiyistaspa ukwa uñjaskañäni. Jehová Diosar uñtaskakiñatakejj kunsa lursna uksa yatjjatarakiñäniwa.

SUMA ORAQER MANTAÑWA APTʼASÏNA

4. Moisesan Suma Oraqer jan mantatapajj ¿kunatsa musparkañajja?

4 Moisesajj Jehová Diosarupuniw yanaptʼa mayirïna. “Jan uñjkañ Diosarojj uñjkaspas ukhamaw jupajj jan walinak wali pacienciampi aguan[tirïna]” (Hebreos 11:24-27 liytʼañataki). Bibliajj jupat akham siwa: “Ukat sipansa janiw mayampis uka Israel markanjja Moisés profetjamajj utjkjjänti, kawkïrimpitejj Tatitu Diosajj parlaskäna ajanuy ajanu ukhamajja” sasa (Deut. 34:10). Ukampis Moisesajj sumsa Jehová Diosampejj apaskchïnjja, Suma Oraqer mantañjja aptʼasïnwa (Núm. 20:12). ¿Kunatsa aptʼasïna?

5-7. 1) Israelitanakajj Egipto markat mistunjjapjjäna uka qhepatjja, ¿kunas pasäna? 2) ¿Kunsa Moisesajj luräna?

5 Israelitanakajj Egipto markat mistunjjapjjäna ukhat pä phajjsi pasatatjja, mä jan waltʼäwiw Sinaí Qollur janïr puripkäna ukhajj utjäna. Israelitanakajj uma jan utjipanwa Moisés contra parljjapjjäna. Ukhamïpansti, Moisesajj Jehová Diosaruw akham sasin artʼasïna: “¿Kunsa luräjja aka markampejja? Akat mä jukʼampirojja qalampi kʼupjasawa jiwayapjjetani” sasa (Éx. 17:4). Jehová Diosajj kunsa Moisesajj lurañapäna ukjja, qhanwa ewjjtʼäna. Thujrupampiw Horeb qollunkir mä qarqaru (jan ukajja, jachʼa qalaru) jisktañapäna, ukhamat umajj walja mistuñapataki. Uka toqet Bibliajj akham siwa: “Moisesajj ukhamwa luräna, Israelankir jilïri jaqenak nayraqatanjja” sasa. Israelitanakajj sistʼasiñkamaw um umapjjäna, ukatsti jan waltʼäwejj askichasjjänwa (Éx. 17:5, 6).

6 Bibliarjamasti, Moisesajj “uka lugararojja Meriba sasaw sutichäna, israelitanakan mayipjjatap layku, ukhamarak suticharakïnwa Masah sasa, Diosaru akham sas yantʼaru uchapjjatap layku ‘¿Tatitojj jiwasampiti, jan ukajj janicha?’ sasa” (Éx. 17:7). Uka sutinakajj wali wakiskirïnwa, kunattejj “mayiña”, “yantʼa” sañwa muni.

7 Meriba cheqan kunatï paskäna ukajj ¿Jehová Diosatakejj kunjamakïnsa? Jupatakejja, israelitanakajj janiw Moisés contraki saytʼapkänti, jan ukasti, Jupa contras saytʼasipkaspa ukhamänwa (Salmo 95:8, 9 liytʼañataki). Cheqas israelitanakajj jan walpunwa lurapjjäna. Ukampis Moisesajj kunatï walïki ukwa luräna; Jehová Diosaruw yanaptʼa mayïna, kuntï Diosajj siskäna ukarjamaw lurarakïna.

8. Israelitanakajj Suma Oraqer niya mantañampïsipkäna ukhajja, ¿kunas pasäna?

8 Ukampis 40 maranak pasatat Suma Oraqer niya mantañampïsipkäna ukhajja, wasitampiw mä jan waltʼäwejj utjarakïna. Meriba sasin qhepat uñtʼasjjäna uka cheqaruw puripjjäna. Ukajj Cades sat cheqa jakʼankänwa, Suma Oraqe qorpana. * Ukanjja, israelitanakajj mayampiw um jan utjipan Moisés contra parljjapjjäna (Núm. 20:1-5). Ukampis jichha kutinjja, Moisesajj janiw nayrjam lurkänti.

9. ¿Jehová Diosajj kun luram sasas Moisesar säna, ukampis kunsa jupajj luräna? (Página 12 ukankir dibujo uñjjattʼäta).

9 Israelitanakan wasitampi jupa contra saytʼapjjatapatjja, ¿kunsa Moisesajj luräna? Wasitampiw Jehová Diosar yanaptʼa mayïna. Ukampis jichha kutinjja, Jehová Diosajj janiw qarqar jisktañap maykänti. Jan ukasti, thujrup apjjarusisin qarqa nayraqataru markar tantachthapiñapatakiw mayïna, ukatsti ‘qarqaruw parläta’ sasaw sarakïna (Núm. 20:6-8). Ukampis Moisesajj janiw qarqar parlkänti, jan ukasti, coleramp atipayasisaw ukankirinakar akham säna: ‘Istʼapjjam Tatitu contra saytʼasir jaqenaka, ¿aka qarqatti uma apsurapipjjäma umarapjjañamataki?’ sasa. Ukatsti, qarqarojj janiw mä kutiki jisktkänti, jan ukasti pä kutiw thujrupampi jisktäna (Núm. 20:10, 11).

10. Moisesajj kuntï lurkäna uk uñjasajja, ¿kunjamakis Jehová Diosajj jikjjatasïna?

10 Jehová Diosajj walpun Moisesatak colerasïna (Deut. 1:37; 3:26). ¿Kunatsa colerasïna? Mayajj akäspawa, kunjamtï uñjaniwayktanjja, kuntï Moisesar luram siskäna ukar jan istʼatapat inas coleraschïna.

11. Moisesajj qarqar jisktas um apsüna ukhajja, ¿kunatsa israelitanakajj janiw Diosan milagropäkiti sasin amuyapjjaspäna?

11 ¿Kunatsa Jehová Diosajj colerasirakpachäna? Nayrïr Meriba cheqankir qarqanakajj wali chʼollqhënwa. Inamayaw maynejj wali chʼamampis jisktaskaspäna, janiw umajj mistkaspänti. Ukampis payïr Meriba cheqankir qarqanakajj janiw sinti chʼollqhëpkänti, caliza qala sasin uñtʼatäpjjänwa. Ukhamätapatjja, umajj uka manqhar tantasïnwa, jaqenakajj uka qarqar pʼiytʼasajj facilakiw um apsupjjaspäna. Ukhamajja, Moisesajj qarqar jan parlasaki thujrupampi pay kuti jisktas um apsüna ukhajja, inas israelitanakajj janiw Diosan milagropäkiti sasin amuyapjjchïna. * Ukampis kunjamächïnjjay uk janiw sum yatktanti.

MOISESAJJ DIOS CONTRAW SAYTʼÄNA

12. ¿Kunatsa Jehová Diosajj Moisesatakisa Aaronatakis colerasirakpachäna?

12 ¿Kunatsa Jehová Diosajj Moisesatakis Aaronatakis colerasirakpachäna? Moisesajj israelitanakar kamsänsa uk uñjañäni, jupajj akham sänwa: ‘¿Aka qarqatti uma apsurapipjjäma umarapjjañamataki?’ sasa. ‘Apsurapipjjäma’ sasinjja, inas Aaronampit jupampit parlaskchïna. Ukampis Moisesan ukham parlatapajj Jehová Diosar jan respetatapwa uñachtʼayäna, cheqas Diosaw uka milagro luraskäna. Salmo 106:32, 33 qellqatajj akham siwa: “Meriba umanak jakʼan Tatiturojj qʼapisiyapjjäna [jan ukajja, colerayapjjäna], jupanak laykuw Moisesajj jan walir purïna, jupan chuymap mayjtʼayapjjäna, lakapasti jan arsuñanak parläna * sasa (Núm. 27:14). Kunjamächïnjjaya, Moisesan luratapajj janiw Jehová Diosar jachʼañchkänti. Ukatwa Moisesampir Aaronampirojj akham säna: ‘Janiw jumanakajj arunakajar istʼapkistati’ sasa (Núm. 20:24). Cheqas ukajj wali jachʼa juchänwa.

13. Jehová Diosajj kuntï Moisesampi lurkäna ukajj wakisïnwa sasajj ¿kunatsa sissna?

13 Moisesampi Aaronampiw Diosan markapar pʼeqtʼasipkäna, ukhamajj jukʼampiw jupanakar mayisirakïna (Luc. 12:48). Uka nayrajja, Jehová Diosajj jupa contra saytʼir israelitanakarojj janiw Canaán oraqer mantaykänti (Núm. 14:26-30, 34). Ukhamajj Moisesan Jehová Dios contra saytʼatapatjja, jupanakjam juchañchatäñajj wakisirakïnwa. Ukatwa Diosajj Suma Oraqer jan mantaykarakïnti.

¿KUNAS PANTJASIYÄNA?

14, 15. ¿Kunas Moisesar pantjasiyäna?

14 ¿Kunatsa Moisesajj pantjasïna? Kuntï Salmo 106:32, 33 qellqatajj siski uk mayamp uñjañäni, ukan akham siwa: “Meriba umanak jakʼan Tatiturojj qʼapisiyapjjäna [jan ukajja, colerayapjjäna], jupanak laykuw Moisesajj jan walir purïna, jupan chuymap mayjtʼayapjjäna, lakapasti jan arsuñanak parläna” sasa. Israelitanakas Jehová Diosar colerayapkchïnjja, Moisesaw coleramp atipayasïna. Ukham coleratäsajja, kuna jan walinsa uñjasispa uk janiw amuykänti ukatwa jan parlañanak parläna.

15 Moisesarojj mayninakan luratanakapaw pantjasiyäna, ukatwa Jehová Diosar jan uñtjjänti. Israelitanakajj nayrïr kutin uma mayipkäna ukhajja, Moisesajj kunatï Diosatak walïkäna ukwa luräna (Éx. 7:6). Ukampis jichha kutinjja, inas ukham walja maranaka sapa kuti colerayapjjatapat wali qaritäjjchïna, aynachtʼatäjjarakchïna. Ukat inas Jehová Diosar jachʼañchañat sipansa jupatak llakisjjchïna.

16. Moisesajj kuntï lurkäna ukat yatjjatañajj ¿kunatsa wakisi?

16 Moisesajj Jehová Diosar jan jitheqtas serviri profetäkchïnsa, pantjasïnwa, janiw Jehová Diosarus uñtjjänti, ukajj jiwasar pasarakistaspawa. Moisesajj niyaw Suma Oraqer mantañampïskäna, jiwasajj niyaw Paraíso oraqer mantañampïskaraktanjja (2 Ped. 3:13). Janipuniw khitis uk aptʼasiñ munktanti. Ukampis ukar mantañ munstan ukhajja, Jehová Diosar uñtaskakiñasawa, munañaparjamas sarnaqaskakiñasawa (1 Juan 2:17). ¿Kunsa Moisesan pantjasitapat yateqsna?

MAYNINAKAN LURATANAKAPAJJ JAN PANTJASIYISTPANTI

17. ¿Kunas jan walinakan uñjasktan ukhajj jan aynachtʼañatak yanaptʼistaspa?

17 Jan aynachtʼañäniti. Awisajja, sapa kutiw pachpa jan walin uñjastanjja. Ukampis Bibliajj akham sistuwa: “Kunatï walïki ukjja jan jaytas lurasipkakiñäni, janitï qarjtkañäni ukhajja, tiempoparuw apthapiñäni” sasa (Gál. 6:9; 2 Tes. 3:13). Kunapachatï aynachtʼata uñjastan jan ukajj yaqhanakampis sapa kuti jan waltʼayastan ukhajja, ¿kunsa lurtanjja? ¿Mä kun sañatakis amuytʼastanti, janit jankʼaki colerasktanjja? (Prov. 10:19; 17:27; Mat. 5:22). Mayninakajj colerayapjjestu ukhajja, ‘janiw ukhamat ukham kuttʼayañasäkiti’, antisas Diosaruw jaytañasa (Romanos 12:17-21 liytʼañataki). Jiwasatï Jehová Diosar uñtaskakiñäni ukhajja, janiw jankʼaki coleraskañäniti, pacienciampiw Diosan askichañapataki suytʼañäni. Ukampis ukhamat ukham kuttʼaysna ukhajja, Jehová Diosar jan respetataswa uñachtʼaysna.

18. Jehová Diosajj markap toqe ewjjtʼanak churkistu ukhajja, ¿kunsa amtañasa?

18 Jichhak mistki uka ewjjtʼanakar istʼapjjañäni. Jehová Diosajj markap toqe ewjjtʼanak churkistu ukhajja, jankʼakiw ukar istʼañasa. Janiw kunjamtï nayrajj lurkayätan ukarjam luraskakiñatak chʼurkhisiñasäkiti (Heb. 13:17). Maysa toqetjja, “kunatï qellqatäki ukarjamakiw lurasiñapa” janiw yaptʼasiñapäkiti (1 Cor. 4:6). Ukham lurasajja, Jehová Diosar uñtaskataswa uñachtʼayañäni.

Mayninakan luratanakapat Moisesajj pantjaskäna ukat ¿kunsa yateqsna? (Párrafo 19).

19. Mayninakan pantjasitanakapajj Diosat jiwasar jan jitheqtayañapatakejj ¿kunsa lurañasa?

19 Mayninakan pantjasitanakapajj Jehová Diosat jan jitheqtayistpanti. Jiwasatï Jehová Diosar uñtaskakiñänejja, janiw mayninakan luratanakapajj pantjasiykistaniti ni Jehová Diosamp sum apasiñsa aptʼasiykistaniti. Diosan markapan Moisesjam luräwinak katoqerinakajj janipuniw uk armapjjañapäkiti. Taqenis ‘salvasiñatakejj ajjsartʼasa khatattʼasa jukʼamp chʼamachasiñasas’ wakiskchejja, ak amtañasawa, Jehová Diosajj janiw mä pachpa leyimpik taqenir juchañchkistuti (Filip. 2:12). Antisas jukʼamp luräwinak Diosan markapan katoqatasatjja jukʼampirakiw Jehová Diosajj cuenta mayistani (Luc. 12:48). Ukampis Jehová Diosar cheqapun munasstan ukhajja, janiw kunas pantjasiykistaniti ni Diosan munasiñapatsa apaqkistaniti (Sal. 119:165; Rom. 8:37-39).

20. ¿Kun lurañsa taqenis amtañasa?

20 Aka jan wali pachanjja, jukʼampiw alajjpachankir Jehová Diosar uñtaskakiñasa, ukhamat kuntï Jupajj lurañas munki uk yatiñasataki. Janipuni mayninakan luratanakapajj Jehová Diosampi sum apasiñ aptʼasiyistpanti. Kunatï Moisesar paskäna uk amtañasapuniwa. Jan amuytʼasisa mayninakan luratanakapat colerasiñat sipansa, ‘Jehová Diosan khuyapayasiñap suyasipkakiñäni’ (Sal. 123:1, 2).

^ Párrafo 8 Uka Meriba cheqajja, janiw Refidim sat jakʼankir Meriba satäkäna uka pachpäkiti, nayrïrejj Masah sasin uñtʼatänwa, maynïristi Cades satarakïnwa. Ukampis uka paypach cheqaw Meriba sasin uñtʼatäna, israelitanakan uma mayipjjatap layku (Diosan Arupat yatjjatañataki yanaptʼa sat folleton 7 jaljankir [sección 7] mapa uñjjattʼäta).

^ Párrafo 11 John A. Beck sat yatichirejj uka toqet akham siwa: “Judionakan costumbreparjamajja, Moisés contra parlir jaqenakajj akham sapjjänwa: ‘¡Moisesajj uka qarqjja sum uñtʼi. Milagro lurañ munchi ukhajja, yaqha qarqat um apspan’” sasa. Ukampis ukajj mä säwikiwa.

^ Párrafo 12 Jukʼamp yatjjatañatakejja, La Atalaya 15 de octubre, 1987 revistan “Preguntas de los lectores” sat yatichäwi español arut uñjjattʼäta.