Xikita nochi

Tlen kiualika

¿Titlachixtokej itech Jehová?

¿Titlachixtokej itech Jehová?

“Niajkotlachia iluikak ompa kanin tika itech motrono” (SAL. 123:1).

TLAKUIKALMEJ: 143 UAN 124

1, 2. ¿Tlen kijtosneki titlachixtoskej itech Jehová?

TIKATEJ itlamian tonalmej uan “yetos miak tlaijyowílistli” pero ajsis tonal tinochtin tiyetoskej ika yolseuilistli (2 Tim. 3:1). Ik non, ma timotlajtlanikan: “¿Akin itech timopaleuiaj?”. Xamo san niman tikijtoaj: “Itech Jehová”. Uan melauak kuali tla ijkon tikchiuaj.

2 ¿Tlen kijtosneki titlachixtoskej itech Jehová? ¿Ken tikmatij kox melauak titlachixtokej itech Jehová ijkuak tikpiaj ouijkayotl? Yiuejkika se salmista okijto moneki ma titlachixtokan itech Jehová ijkuak tikpiaj ouijkayotl (xiktlajtolti Salmo 123:1-4). Okijto ma titlachixtokan itech Jehová ken se tlakeuali tlachixtok itech iteko. ¿Tlen kijtosneki tlen okijto salmista? Se tlakeuali amo tlachixtok itech iteko porque kineltoka kitlamakas uan kimaluis. Noijki nochipa tlachixtok itech iteko para kimatis tlen kipaktia uan ijkon kichiuas tlen kineki. Noijki ijkon moneki mojmostla ma timomachtikan iTlajtol toTajtsin Dios para tikmatiskej tlen kineki ma tikchiuakan uan ma tikkauilikan ma techyekana. Tla ijkon tikchiuaskej ye techpaleuis (Efes. 5:17).

3. ¿Tlen tlamantli uelis kichiuas ayakmo ma titlachixtokan itech Jehová?

3 Maski moneki titlachixtoskej itech Jehová, ualeua oui itech titlachixtoskej. Xamo techpanos ken Marta. Ye okachi “okitekipachoaya iteki” (Luc. 10:40-42). Tla ye okatka yolmelajki uan ijkon okipanok, tejuan okachi uelis ijkon techpanos. Pero ¿tlen uelis kichiuas oksekan ma titlachiakan? Itech nin tlamachtil tikitaskej ken uelis kichiuas oksekan ma titlachiakan tlen oksekimej kichiuaj. Noijki tikitaskej tlen kichiuas ayakmo ma titlachixtokan itech Jehová.

MOISÉS AMO OKALAK ITECH TLALI TLEN JEHOVÁ OKIJTO KINMAKASKIA

4. ¿Tleka Moisés amo okikauilijkej ma kalaki itech tlali tlen Jehová okijto kinmakaskia?

4 Moisés nochipa okikauiliaya Jehová ma kiyekana. “Amo omosotla, ken okimatia Dios okatka íwa, maya amo okitaya” (xiktlajtolti Hebreos 11:24-27). Biblia kijtoa amo okatka okse tlakatl ken Moisés tlen okatka iprofeta toTajtsin Dios uan kuali okixmatiaya (Deut. 34:10). Pero maski kuali omouikaya iuan Jehová, amo okikauilijkej ma kalaki itech tlali tlen okijto kinmakaskia (Núm. 20:12). ¿Tlen okipanok?

5-7. (1) ¿Tlen okichijkej israelitas? (2) ¿Uan tlen okichi Moisés?

5 Opanok ome metstli ijkuak okiskej israelitas itech Egipto, okipixkej se ouijkayotl ijkuak ayamo oajsiayaj itech tepetl Sinaí. Israelitas opejkej kualanij porque amo okipiayaj atl uan okixnamikej Moisés. Sapanoa okualankej, ik non, Moisés okitlatlaujti Jehová: “¿Tlen nikchiuilis nin altepetl? ¡Yikinekij nechmojmotlaskej ika tetl!” (Éx. 17:4). Jehová okinauati Moisés ma kiuiteki ika itlako tepexitl Horeb uan kisaskia miak atl. Biblia kijtoa: “Moisés ijkon okichi inmixpan tlayekankej israelitas”. Israelitas okonikej atl uan ayakmo okualankej (Éx. 17:5, 6).

6 Biblia kijtoa Moisés okitokayoti Masah kanin okikixtijkej atl, kijtosneki “okiyejyekojkej” uan Meribá kijtosneki “okualankej”. ¿Tleka kinnamiki ijkon okintokayotijkej? “Porque israelitas okualankej uan okiyejyekojkej Jehová ijkuak okijtojkej: ‘¿Touan kajki Jehová noso amo?’” (Éx. 17:7).

7 ¿Ken okitak Jehová tlen opanok Meribá? Okimachili ye okixnamikej uan amo Moisés (xiktlajtolti Salmo 95:8, 9). Amo kuali tlen okichijkej israelitas. Pero Moisés okitlatlaujti Jehová ma kipaleui uan okitlakamatki.

8. ¿Tlen oksepa okichijkej israelitas?

8 Opanok kanaj cuarenta xiuitl uan oksepa ijkon opanok. Israelitas okatkaj kanin kitokayotiskiaj Meribá. Pero nin okatka ik Qadés. Ik kanin okatka tlali tlen Jehová okijto kinmakaskia. * Israelitas oksepa okualankej porque amo okipiayaj atl (Núm. 20:1-5). Pero Moisés ayakmo okichi ken Jehová okinauati.

9. (1) ¿Tlen okinauati Jehová ma kichiua Moisés? (2) ¿Uan tlen okichi Moisés? (Xikita dibujo kanin peua tlamachtil).

9 ¿Tlen okichi Moisés ijkuak oksepa okixnamikej israelitas? Oksepa okitlatlaujti Jehová ma kipaleui. Pero Jehová ayakmo okilui ma kiuiteki tepexitl. Okinauati ma konana itlako, nochtin ma kinnechiko uan ma kitlapoui tepexitl (Núm. 20:6-8). Pero Moisés amo ijkon okichi. Amo okixiko uan okualanki uan okintsatsajtsili israelitas: “¡Axkan techkakikan namejuan akinmej amo nantetlakamatij! ¿Itech nin tepexitl timechkixtiliskej atl?”. Uan amo san se uelta okiuitek tepexitl, ome uelta ijkon okichi (Núm. 20:10, 11).

10. ¿Ken omomachili Jehová ijkuak Moisés amo okitlakamatki?

10 Jehová sapanoa okualanki iuan Moisés (Deut. 1:37; 3:26). ¿Tleka? Xamo iuan okualanki porque amo okichi ken okinauati.

11. ¿Tlen omokuayejyekojkej israelitas ijkuak Moisés okiuitek tepexitl?

11 Ma tikitakan okse tlamantli tlen okichi Jehová ma kualani iuan Moisés. Tepexitl tlen okatka Meribá tetestik okatka uan sapanoa tlakuauak. Maski chikauak kiuitekiskiaj amo kisaskia atl. Pero ompa kanin okatka okse Meribá, tepexitl yamanki porque tlatlampa omeyaya atl uan ompa oakixtiayaj. Ijkuak Moisés okiuitek tepexitl uan amo okitlapoui, israelitas xamo omokuayejyekojkej okiski atl porque ompa omeyaya uan amo porque Jehová okichi se milagro. *

¿KEN OKIXNAMIK MOISÉS JEHOVÁ?

12. ¿Tleka Jehová okualanki iuan Moisés uan Aarón?

12 Onka okse tlamantli tlen okichi Jehová ma kualani iuan Moisés uan Aarón. Ma tikitakan tlen okinmilui Moisés israelitas: “¿Itech nin tepexitl timechkixtiliskej atl?”. Ijkuak okijto “timechkixtiliskej” xamo okijtojtoka ye uan Aarón okikixtijkej atl. Maski amo tikmatij tleka ijkon okijtojkej, okiteititijkej amo okitlakaitayaj Jehová porque ye okichi non milagro. Nin kiteititia tlen kijtoa Salmo 106:32, 33: “Otlakualanijkej ompa Meribá kanin okikixtijkej atl uan intlajtlakol otlajyoui Moisés. Okikualanijkej uan ye opejki kijtoa tlen amo kuali” * (Núm. 27:14). Nochi tlen okichi Moisés amo okiteititi okiueyichiuaya Jehová. Jehová okilui Moisés uan Aarón: “Amo onantetlakamatkej ijkuak onamechnauati” (Núm. 20:24). ¡Melauak otlajtlakolchijkej!

13. ¿Tleka Jehová amo okikauili Moisés ma kalaki itech tlali tlen okijto kinmakaskia?

13 Moisés uan Aarón okiyekanayaj ialtepe Jehová, ik non, okipiayaj miak tekitl (Luc. 12:48). Achto, Jehová amo okinkauili ma kalakikan Canaán israelitas tlen otlaixnamikiayaj (Núm. 14:26-30, 34). Ik non, Moisés amo okikauilijkej ma kalaki itech tlali tlen Jehová okijto kinmakaskia.

¿TLEN OPANOK?

14, 15. ¿Tleka Moisés amo otetlakamatki?

14 ¿Tleka Moisés amo otetlakamatki? Ma tikitakan tlen kijtoa Salmo 106:32, 33: “Otlakualanijkej ompa Meribá kanin okikixtijkej atl uan intlajtlakol otlajyoui Moisés. Okikualanijkej uan ye opejki kijtoa tlen amo kuali”. Israelitas okixnamikej Jehová uan Moisés okualanki maski amo ye okixnamikej. Amo okimoxikolti uan okualanki, ik non, otlajyoui.

15 Moisés ayakmo otlachixtoka itech Jehová porque okitak tlen oksekimej okichiuayaj. Ijkuak israelitas amo okipiayaj atl, Moisés okitlakamatki Jehová (Éx. 7:6). Pero ijkuak oksepa ijkon okichijkej, xamo yomosotlajka porque yimiak xiuitl okixnamikiayaj israelitas. Xamo okachi okitekipachoaya tlen opanotoka uan amo okiueyichi Jehová.

16. ¿Tleka moneki ma timokuayejyekokan itech tlen okichi Moisés?

16 Tla Moisés okatka yolmelajki ijkon okipanok uan otlajtlakolchi, tejuan noijki uelis ijkon techpanos. Ijkon ken ye, noijki yitiyetoskej itech xochitlali tlen okijto toTajtsin Dios techmakas (2 Ped. 3:13). Tinochtin tiknekij ompa tichantiskej. Ik non, moneki titlachixtoskej itech Jehová uan tiktlakamatiskej (1 Juan 2:17). ¿Tlen techmachtia tlen okichi Moisés?

AMO MA TIKITAKAN TLEN KICHIUAJ OKSEKIMEJ

17. ¿Tlen techpaleuis amo ma timomakuepakan?

17 Amo ma timosotlauakan. Ualeua tikixnamikiskej miak ouijkayotl. Pero Biblia techiluia: “Amo matimosotlawakah, porke ajsiki n tonati tipixkaskeh, tla amo timosotlawah” (Gál. 6:9; 2 Tes. 3:13). Amo ma timosotlauakan ijkuak tikixnamikiskej ouijkayotl noso ikaj iuan timokualaniskej. Ma timoyolseuikan uan amo ma tikijtokan tlen kinyolkokos oksekimej (Prov. 10:19; 17:27; Mat. 5:22). Tla oksekimej techkualaniaj, amo ‘matimomakopakah, yej matiikkawilikah Dios’ (xiktlajtolti Romanos 12:17-21). Ijkon tikchiuaskej tla titlachixtoskej itech Jehová uan timochiaskej ye ma kiyektlali ouijkayotl ijkuak monekis. Tla timomakuepaskej, tikteititiskej amo tiktlakaitaj Jehová.

18. ¿Tlen moneki tikchiuaskej ijkuak ialtepe Jehová itlaj technauatia?

18 Ma tiktlakamatikan nochi tlen technauatia ialtepe Jehová. Ijkuak ialtepe Jehová itlaj technauatia, san niman ma tikchiuakan. Uan amo ma tikchijtokan ken achto otikchiuayaj (Heb. 13:17). Pero noijki ma timomaluikan amo ‘matikixpanawikah itlajkuilol Dios’ (1 Cor. 4:6). Tla ijkon tikchiuaskej, tikteititiskej titlachixtokej itech Jehová.

¿Tlen techmachtia tlen okipanok Moisés? (Xikita párrafo 19).

19. ¿Tlen tikchiuaskej para kuali timouikaskej iuan Jehová?

19 Nochipa ma timouikakan iuan Jehová maski oksekimej kichiuaskej tlen amo kuali. Tla titlachixtokej itech Jehová, nochipa tiyolpakiskej uan kuali iuan timouikaskej maski oksekimej techyolkokoskej. Uan nin okachi moneki kilnamiktoskej akinmej tlayekanaj itech ialtepe toTajtsin Dios ijkon ken Moisés. Moneki timochijchikauaskej tiktlakamatiskej Jehová uan ijkon timomakixtiskej. Uan toTajtsin Dios tlatlamantli techixkomakas (Filip. 2:12). Ijkuak okachi miak tekitl tikpiaj itech ialtepe Jehová, okachi miak techtlajtlanilis (Luc. 12:48). Tla melauak tiktlasojtlaj toTajtsin Dios, amo tikkauiliskej okseki tlamantli ma techijtlako uan ayakmo iuan timouikaskej (Sal. 119:165; Rom. 8:37-39).

20. ¿Tlen moneki tikchiuaskej?

20 Axkan okachi onka ouijkayotl, ik non, ma titlachixtokan itech Jehová uan ijkon tikmatiskej tlen kineki ma tikchiuakan. Amo ma tikkauilikan tlen oksekimej kichiuaj ma techijtlako uan ayakmo ma timouikakan iuan Jehová. Tlen okipanok Moisés techmachtia miak tlamantli. Amo ma techkualani tlen oksekimej kichiuaj uan ma titlachixtokan itech Jehová “hasta ma techpaleui” (Sal. 123:1, 2).

^ párr. 8 Maski kanin okatkaj israelitas noijki omotokayotiaya Meribá, amo ye tlen otikijtojkej itech párrafo chikuase tlen okatka ik Refidim uan noijki okitokayotijkej Masah. Ijkon okintokayotijkej porque ompa okualankej israelitas (xikita tlaxelol 7 itech Amatlajkuilol tlen mitspaleuis timomachtis iTlajtol toTajtsin Dios).

^ párr. 11 Se tlakatl ixtlamatki itoka John A. Beck okijto: “Akinmej otlaixnamikej okijtojkej: ‘Moisés kixmati nin tepexitl. Tla kineki kichiuas se milagro, ma kikixti atl itech tepexitl tlen tetestik uan sapanoa tlakuauak’”. Pero nin san okijtoayaj judíos.

^ párr. 12 Xikita “Pregunta de los lectores” itech Akin Tetlapouijtok 15 de octubre 1987.