1, 2. ¿Jastik ti chʼikan ja sjachjel ja jsatik bʼa Jyoba?

AYOTIK bʼa «tyempoʼik jel wokol, bʼa mi oj naxuk jas oj kʼulaxuk», sok ja jsakʼaniltiki masni wokolxa oj ajyuk kʼakʼu kʼakʼu sok mixani pasiluk oj ajyuk ja meran lamanil ja bʼa Luʼumi (2 Tim. 3:1, TNM). Ja yuj, lekni oj jobʼ jbʼajtik: «¿Bʼa wa xjachatik ja jsatiki?», wa xkʼan kaltik, ¿bʼa wa xleʼa jkoltajeltik sok tojelal? Bʼobʼta wegoxtani oj kaltik «ti bʼa Jyoba». Sok jani jaw ja jasa mas lek oj kaltiki.

² ¿Jastik ti chʼikan ja sjachjel ja jsatik bʼa Jyoba? Sok ¿jastal oj bʼobʼ jnatik ta ti jachunejtik ja jsatik bʼa Jyoba yajni wa xtʼaspuntik ja wokolik wa x-ekʼ ja bʼa jsakʼaniltiki? Ayxa jitsan jabʼil, ja tsʼijbʼuman bʼa jun salmo yala ja stʼilanil yiʼoj sjachjel ja jsatik bʼa Jyoba bʼa slejel jkoltajeltik bʼa tyempoʼik wokolik (kʼuman ja Salmo 123:1-4). Ya slaj ja it soka jas wa skʼulan jun aʼtijum. Yajni yala ja aʼtijum jaxtani wajel sat ja yajwali, mini kechanuk kʼan yal bʼa wa sjipa skʼujol bʼa oj ajukyi swaʼel sok oj talnajuk. Cha kʼan yal bʼa tʼilan oj skʼel  spetsanil tyempo ja yajwali bʼa oj yil ja jas wa skʼana sok yajel gustoʼaxuk. Jach junxta, jelni tʼilan oj jpaklaytik kʼakʼu kʼakʼu ja Yabʼal ja Dyos bʼa oj kiltik ma oj jnatik ja jas wa skʼana ja Jyoba sok snochjel ja stojelali. Jachuk, ja yeʼn ojni skoltayotik (Efes. 5:17).

3. ¿Jasa oj bʼobʼ sjom kolomtik sok bʼa aʼajyuk jachan ja jsatik bʼa Jyoba?

³ Ama wa xnaʼatik jelni tʼilan tolabida oj jachtik ja jsatik bʼa Jyoba, ayni oj bʼobʼ jom kolomtik. Jani it ja jas ekʼ sbʼaj jun lekil yamiga ja Jesús sbʼiʼil Marta. Jom yolom yuja «jel juntiro tʼilan huax yab ja yateli» (Luc. 10:40-42). Ta ekʼ sbʼaj ja it jun ixuk toj ja yajni ti ajyisok ja Jesús, mini cham oj kabʼtik ta ekʼ jbʼajtik jachuk ja keʼntik. Anto, ¿jasa oj bʼobʼ sjom kolomtik? Ja bʼa artikulo it, oj kiltik jastal oj bʼobʼ sjom-otik ja jas wa skʼulane ja tuki. Cha oj jnebʼtik jas oj jkʼuluktik bʼa mi oj katikan skʼeljel ja Jyoba.

4. ¿Jas yuj bʼobʼta cham oj kabʼtik yuja mi och ja Moisés ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali?

⁴ Wani xkʼuʼantik lek ja Moisés sleʼa ja stojelal ja Jyoba. Chomajkil, «huan ni snaa que ti ni ay soc ja Diosi» (kʼuman ja Hebreos 11:24-27). Ja Biblia wa xyala, «mini bʼa ajyeluk pilan aluman ja bʼa Israel jastal ja Moisés, bʼa naji sbʼaj lek yuja Jyoba» (Deut. 34:10). Pe ama jelni lek ja jastal yila sbʼaj soka Jyoba, xchʼaya ja cholal bʼa ochel ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali (Núm. 20:12). ¿Jasa ekʼi?

5-7. a) ¿Jas wokol ekʼ tʼusan tsaʼan yajni elye bʼa Egipto ja israʼelenyoʼiki? b) ¿Jasa skʼulan ja Moisés?

⁵ Mitoni ekʼeluk chabʼ ixaw yajni ja israʼelenyoʼik elye ja bʼa Egipto sok bʼajtanto oj kʼotuke ja bʼa wits Sinaí, ajyiyujile jun tsatsal wokol. Ja ixuk winik kʼe kʼumanuke yuja meyuk jaʼi sok kʼe yabʼaltaye ja Moisés. Ja jas wan ekʼeli jelni ipaxi sok ja yuj ja Moisés spatayi skʼujol ja Jyoba: «¿Jasa oj jkʼuluk soka chonabʼ it? ¡Tʼusanxta skʼana sok oj xchʼojone ton!» (Éx. 17:4). Ja Jyoba yayi ja rason it bʼa chikan lek stojol: tʼilani oj spakʼtsunyi soka snajbʼanteʼ jun patakʼ ton bʼa Horeb, sok jachuk oj el jitsan jaʼ. Ja Biblia wa snocho yaljel: «Ja Moisés jachni skʼulan bʼa stiʼ sat ja olomalik bʼa Israel». Ja israʼelenyoʼik yuʼaje ja jaʼ janekʼni skʼanawe sok tojbʼi ja wokol wan ekʼel sbʼajeʼi (Éx. 17:5, 6).

⁶ Ja Biblia wa xyala ja Moisés ya sbʼiʼiluk ja lugar jaw Masah, bʼa wa stojolan «Preba», sok Meribá, bʼa wa stojolan «Kʼeʼel kʼumal». ¿Jas yuj kani sbʼaj ja bʼiʼilalik it? Jani «yuja kʼeye kʼumal ja israʼelenyoʼik sok yuja yawe och probar ja Jyoba yajni yalawe: ‹¿Ti maʼ ay ja Jyoba bʼa jnalantik ja keʼntik ma miyuk?›» (Éx. 17:7).

⁷ ¿Jastal yila ja Jyoba ja jas ekʼ ja bʼa Meribá? Ja yeʼn yilani ja israʼelenyoʼik mi kʼuʼabʼal wajyesok cha mini skisawe ja xchol yiʼoji, mini jaʼukta soka Moisés (kʼuman ja Salmo 95:8, 9). Tini wa x-ilxi mi stojoluk ja jas skʼulane ja israʼelenyoʼik. Pe ja Moisés stojolni ja jas skʼulani: jani sleʼa ja Jyoba sok skʼulan ja jas aljiyabʼ.

8. ¿Jas wokol ajyiyujile ja israʼelenyoʼik ja yajni ojxa chʼakuk ja sbʼejyele bʼa takin kʼinali?

⁸ Junuk 40 jabʼil tsaʼan, ja ojxa chʼakuk ja sbʼejyele ja bʼa takin kʼinali, cha ekʼ junxtatik jastal jaw. Ja israʼelenyoʼik ti ajyiye bʼa jun lugar bʼa cha kʼot sbʼiʼiluk Meribá. Pe ja it ti wa xtax  mojan bʼa Qadés, mojan bʼa stsʼajkanil ja Luʼum Kʼapubʼali. * Cha pilan ekʼele, ja israʼelenyoʼik cha kʼe kʼumanuke yuja mey jaʼi (Núm. 20:1-5). Pe ja bʼa ekʼele it ja Moisés mixa junukxta ja jas skʼulani.

9. ¿Jasa yala ja Jyoba oj skʼuluk ja Moisés, pe jasa skʼulani? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

⁹ ¿Jasa skʼulan ja Moisés ja bʼa wokol it? Yajkʼachil ekʼele mojxi soka Jyoba bʼa oj aljukyabʼ jas oj skʼuluk. Ja ekʼele it, mi aljiyabʼ yuja Jyoba oj spakʼtsun ja patakʼi. Jani aljiyabʼ bʼa oj yiʼ ja snajbʼanteʼi, stsomjel ja ixuk winike bʼa stsʼeʼel ja patakʼ toni sok a-skʼumuk (Núm. 20:6-8). Pe ja Moisés mini skʼuman ja patakʼ toni. Jaʼukto maʼ, mini skomo sbʼaj yuja stajkeli sok yawan ja matik teye tiw: «¡Abʼyik ja wego kʼoka abʼalik! ¿Ti maʼ bʼa patakʼ ton it ja bʼa oj katikon eluk awilex jaʼ?». Tsaʼan, spakʼtsun ja patakʼi sok mini kechan jun ekʼele, chabʼ ekʼele (Núm. 20:10, 11).

10. ¿Jastal yila ja Jyoba ja jas skʼulan ja Moisés?

¹⁰ Ja Jyoba jelni tajkisok ja Moisés (Deut. 1:37; 3:26). ¿Jas yuj? Bʼobʼta yuj jitsan rasonik. Bʼobʼta tajki yujni ja bʼa ekʼele it mini snocho ja jastik mero yala yabʼi.

11. Yajni ja Moisés spakʼtsun ja patakʼ ton, ¿jas yuj bʼobʼta spensarane ja israʼelenyoʼik mi yeʼnuk ja Jyoba skʼulan ja milagro jaw?

¹¹ La kiltik pilan rason yuja bʼobʼta tajki ja Jyoba soka Moisés. Ja tonik bʼa bʼajtan Meribá masni tsatsik. Anima tsats lek spakʼtsun ja ton jaw mini oj majlaxuk oj eluk jaʼ. Pe ja bʼa xchabʼil Meribá naka pok tonik bʼa tukni lek yuja bʼajtani. Yuja tonik jaw ay sjotolik, ja yuj ayni wa xbʼobʼ snol jaʼ bʼa wa xbʼobʼ ya makunuk ja ixuk winiki. Yajni ja Moisés spakʼtsun ja patakʼ ton sok mi skʼuman, bʼobʼta ja israʼelenyo spensaraʼane yujni snolunej jaʼ sok mi yeʼnuk ja Jyoba skʼulan ja milagro jaw. *

12. ¿Jas pilan rason yuja bʼobʼta ja Jyoba tajki soka Moisés sok Aarón?

¹² Ay pilan rason yuja bʼobʼta ja Jyoba tajki soka Moisés sok Aarón. La kiltik jas yala yabʼ ja Moisés ja chonabʼi: «¿Ti maʼ bʼa patakʼ ton it ja bʼa oj katikon eluk awilex jaʼ?». Yajni yala «oj katikon eluk awilex», bʼobʼta kʼan yal yeʼna soka Aarón. Ja jas yala sjeʼa mini tʼun skisa ja Jyoba, ja Maʼ mero skʼulan ja milagro jaw. Ja it lajansok wani xchiktes ja jas wa xyala ja Salmo 106:32, 33: «Yawe kʼe yolom ja Yeʼn [ja Jyoba] ja bʼa jaʼik bʼa Meribá, sok mini lek wajyuj ja Moisés yuja yeʼnle. Ja yeʼnle yawe tajkuk, sok ja yeʼn mini spensaraʼan ja jas yala» * (Núm. 27:14). Chikani jastal, ja jas skʼulan ja Moisés mini yayi ja toyjel wa sbʼajin ja Jyoba. Yala yabʼ ja Moisés soka Aarón: «Yujni achawanilex akʼokowexki ja kabʼali» (Núm. 20:24). Tini wa xkilatik koʼyeni bʼa jun chaʼan mulal.

13. ¿Jas yuj stojolni ja jas alji yabʼ ja Moisés yuja Jyoba?

 ¹³ Ja Moisés soka Aarón yeʼnleni ja olomalik ja bʼa xchonabʼil ja Dyos, ja yuj ja cholal yiʼoje bʼa stiʼ sat ja Jyoba jelni niwan (Luc. 12:48). Bʼajtanto, ja Jyoba mini ya ochuk jitsan israʼelenyoʼik kʼoka abʼalik ja bʼa luʼum bʼa Canaán (Núm. 14:26-30, 34). Ja yuj, stojolni yuja junxta cha yala yabʼ ja Moisés yuja mi kʼuʼabʼal waji: mini oj ochuk ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali.

14, 15. ¿Jas yuj mi kʼuʼabʼal waj ja Moisés?

¹⁴ ¿Jas yuj mi kʼuʼabʼal waj ja Moisés? La kiltik yajkʼachil ekʼele ja jas wa xyala ja Salmo 106:32, 33: «Yawe kʼe yolom ja Yeʼn ja bʼa jaʼik bʼa Meribá, sok mini lek wajyuj ja Moisés yuja yeʼnle. Ja yeʼnle yawe tajkuk, sok ja yeʼn mini spensaraʼan ja jas yala». Ama ja israʼelenyoʼik jaʼ yawe kʼe yolom ja Jyoba, jani ja Moisés ja maʼ tajki. Yuja mi snaʼa skomjel sbʼaji mini spensaraʼan ja jas yala sok ja jas oj ekʼ sbʼaji.

¹⁵ Ja Moisés yaʼakan oj jomjuk yolom yuja jas skʼulan ja tuki sok mini ya ajyuk jachan ja sat bʼa Jyoba. Ja sbʼajtanil ekʼele kʼeye kʼumal ja israʼelenyoʼik yuja mey jaʼi, ja Moisés jelni lek ja jas skʼulani (Éx. 7:6). Pe ja wego bʼobʼta mixa snaʼa jas oj skʼuluk sok elta sgana yuj stojel jitsan jabʼilik jun chonabʼ jel kaprechudo. Bʼobʼta jani waj skʼujol ja jastal ay xyabʼi sok mi jaʼuk bʼa yajelyi stoyjel ja Jyoba.

16. ¿Jas yuj oj kiltik stʼilanil ja jas skʼulan ja Moisés?

¹⁶ Ta jun aluman toj jastal Moisés jom yolom sok koʼ mulal, ojni cha bʼobʼ ekʼ jbʼajtik ja keʼntiki. Jastalni yeʼna, ojxta ochkotik ja bʼa Yajkʼachil Luʼum skʼapunejkitik ja Dyosi (2 Ped. 3:13). Mini june bʼa keʼntik wa xkʼanatik oj jchʼaytik ja cholal jaw jel chaʼanyabʼalil. Pe ta wa xkʼanatik oj ochkotik, tʼilani mok katikan sjachjel ja jsatik bʼa Jyoba sok skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik ja jas wa skʼana (1 Juan 2:17). ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja mulal koʼ ja Moisés?

17. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mok skʼulukotik ganar ja tajkeli?

¹⁷ Mok skʼulukotik ganar ja tajkeli. Ayni ekʼele, junxta wokol wa xtʼaspuntik jitsan ekʼele. Pe ja Biblia wa xyakitik ja rason it: «Jayuj sbej tola vida oj leetic modo jastal oj cʼultic ja ba lequi. Mi sbejuc oj el jganatic porque oj jac ja cʼacʼu cuando oj cʼultic recibir ja jmajtantiqui» (Gál. 6:9; 2 Tes. 3:13). Yajni xtʼaspuntik jastik wa xya tajkukotik ma tikʼanxta mi xkiʼaj jbʼajtik lek sok june, ¿oj maʼ bʼobʼ jkomtik ja jas oj jkʼuluktiki sok ja jas oj kaltiki? (Prov. 10:19; 17:27; Mat. 5:22). Ta ja tuk wa xya tajkukotik, tʼilani oj jnebʼtik bʼa mi oj katik «stup ja smul». ¿Maʼ oj katik ekʼyi bʼa skʼabʼ? Jani ja Jyoba (kʼuman ja Romanos 12:17-21). Ja it wani xkʼulantik yajni wa xjachatik ja jsatik bʼa Dyos sok ay jpasensyatik bʼa smajlajel oj skʼuluk ja jasa wa skʼana ja bʼa tyempo lek wa xyila. Jkʼulantik kʼa spakaxil sok wa xkatik stup ja smul ja tuk ojni slaj mi wa xkisatik ja Jyoba.

18. ¿Jasa tʼilan oj juljkʼujoltik yajni wa x-ajikitik rasoniki?

¹⁸ La kitik ja jastalni mero kujlajel ja rasonik mas ajkʼachto. ¿Jasa wa xkʼulantik ja yajni wa x-ajikitik  yajkʼachil rasonik ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba? Jelni tʼilan wego oj kʼe jkʼuʼuktik ja jas wa x-alji kabʼtik sok mixani oj jnochtik skʼulajel ja jas wa xkʼulantik ajyi (Heb. 13:17). Jachni junxta, ojni kaʼ jkwidadotik bʼa mi oj jelxukotik «sbʼaja jastik junuk tsʼijbʼunubʼali» (1 Cor. 4:6, TNM). Yajni kʼuʼabʼal wala ajyitik, oj jetik tini jachan ay ja jsatik bʼa Jyoba.

19. ¿Jas oj jkʼuluktik bʼa mi oj katikan a-sjom ja jastal wala taxtik soka Jyoba yuja jas wa skʼulane ja tuk?

¹⁹ Mokni katikan a-sjom ja jastal wala taxtik soka Jyoba yuj smul ja jas wa skʼulan ja tuk. Ta ti wa xjachatik ja jsatik bʼa Jyoba, mini oj katikan a-sjom ja jastal wala taxtiksok soka yeʼn sok oj ya tajkukotik yuja jas wa skʼulane ja tuk. Ja it jelni tʼilan oj yawe tʼabʼan skʼujole ja matik ayiʼoje cholalik ja bʼa xchonabʼil ja Dyos, jastalni ja Moisés. Jujune bʼa keʼntik jelni tʼilan oj jkʼujoluktik bʼa skʼuʼajelyi ja Jyoba bʼa stajel ja jsakʼaniltik (Filip. 2:12). Yajni mas cholal kiʼojtik, masni oj katikyi kwenta ja Dyosi (Luc. 12:48). Ta meran wa xyajtaytik ja Jyoba, mini jas oj sjip-otik luʼum sok oj spil-otik ja bʼa syajtaneli (Sal. 119:165; Rom. 8:37-39).

20. ¿Jasa mas lek oj jtsatik skʼulajeli?

²⁰ Ja bʼa tyempoʼik it jel wokoli, la katik ajyuk jachan ja jsatik sbʼaja Maʼ kulan ekʼ ja bʼa skujlayubʼ ja bʼa satkʼinalik bʼa jachuk oj jnatik ja jas wa skʼana. Mokni katikan a-sjom ja jastal wala taxtik soka Dyos yuja jas wa skʼulane ja tuk. Ja jas ekʼ sbʼaj ja Moisés wani xya ajyuk bʼa jkʼujoltik sok bʼa jpensartik. Jaʼukto maʼ oj jkʼuluktik bʼa mi stojoluk yuja jas wa skʼulane ja tuk, masni lek ja xwaj jkʼujoltik bʼa sjachjel ja jsatik ja bʼa «jDyostik Jyoba man ja yeʼn snaʼa jyajaltik» (Sal. 123:1, 2).