1. Baalunkuri Yihowareeti yineemmohu mayiraati? (Hanafote noo misile lai.)

BAALUNKURI Yihowaho! “Gordunna gordoho aleenni noo gordi, baattonna aanase” noori baalu isiho. (Mar. 10:14; Aju. 4:11) Mannu ooso baala kalaqinohu Yihowa ikkino daafira insa baalunku isireeti. (Far. 100:3) Ikkollana hundinni kayise, Maganu mannu ooso mereerinni jajjasi ikkitanno gede mito manna doodhanno!

2. Qullaawu Maxaafi giddo Yihowahu baxxino jajji gede assine xawinsoonniri ayeooti?

² Lawishshaho, Faarso 135 Yihowa hundiha Israeelete manna “umisi jiro asse” doodhinota kultanno. (Far. 135:4) Qoleno Hoosei maxaafira Israeelete wido ikkinokki manni Yihowa manna ikkannota masaalloonni. (Hos. 2:23) Yihowa albillitte Yesuusi ledo gashshitannori wido ikkara Ayihude ikkinokki manna doori woyite, Hoosei masaalo woˈmitino. (Soq. 10:45; Rom. 9:23-26) Kuni “dooramino sirchi” Yihowaho ‘baxxino miinjaati’; korkaatuno kuni manni iima heeˈranno gede qullaawu ayyaaninni buuraminoho. (1 Phe. 2:9, 10) Uullate aana heeˈrate hexxo noonsahu ammanamino Kiristaanina? Yihowa insano ‘mannaˈya’ yee woshshinonsa.—Isa. 65:22.

3. (a) Yannankera Yihowa jaalla ikkate qoosso afidhinori ayeooti? (b) Konni birxichira maa ronseemmo?

 ³ Yannankera iimira haˈrate hexxo noonsari ‘shiima hoshshanna’ uullate aana heeˈrate hexxo noonsari “wolu geˈreewi” wido ikkino Kiristaani mitteenni Yihowa mannisi gede asse laˈˈannota “mitte hoshsha” ikkitino. (Luq. 12:32; Yoh. 10:16) Konni garinni isi ledo muli jaalooma kalaqiˈneemmo gede assinonkehura Yihowa galata hasiˈneemmoti egennantinote. Konni birxichira Yihowa togo asse ayirrisinonke daafira, isira galata qoˈla dandiineemmo doogga ronseemmo.

4. Yihowa jaallasi ikkineemmo faro faninonke daafira iso galata dandiineemmo doogga giddo mitte maati? Yesuusi tennera lawishsha ikkinonkehu hiittoonniiti?

⁴ Yihowa galanteemmota leellisha dandiineemmo doogga giddo mitte, woˈmu wodaninkenni ninkeneeto isira sayise aate. Wayinni cuuammeemmo woyite Yihowa jajja ikkanke ammanne adhinoommotanna isira maahoyye yine galate sumuu yinoommota mannu albaanni leellinsheemmo. (Ibi. 12:9) Yesuusino cuuami woyite tenne leellishino; isi Yihowara “Maganoˈya fajjokki wonshammora baxoommo” yiinohu gedeeti. (Far. 40:7, 8) Yesuusi ilami yannanni kayise Maganu daga wido ikkirono, Yihowa fajjo wonshate isonooto shiqishino.

5, 6. (a) Yesuusi cuuami woyite Yihowara mayi macciishshaminosi? (b) Yihowa ninkeneeto isira sayinse uyinummoro hagiidhannohu mayiraatiro lawishshunni xawisi.

⁵ Yesuusi cuuami yannara Yihowara mayi macciishshaminosi? Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Yesuusi cuuame kae wayi giddonni fulanni heeˈreennanni, gordu faˈnameenna Maganu Ayyaani lembooli gede ikke dirre aanasi ofollanna afi. Hakkawoyintenni, ‘Hagiirsiisannoehu baxeemmo Beettiˈya isooti’ yitanno huuro gordunni daggu.” (Mat. 3:16, 17) Wonanni Yesuusi iimi Annisi jajja ikkirono, Yihowa Beettisi Iso calla magansiˈrate isonooto shiqishino daafira hagiidhino. Yihowa ninkeno heeshshonke isira sayinse uyineemmo woyite hagiidhanno; hattono atootesi aannonke.—Far. 149:4.

⁶ Hanni mitto lawishsha hedi. Mittu anni qaaqqosira koshoro uyino. Hakkiinni qaaqqo koshorote giddonni mitte annisera uyitu. Wonanni koshoro anniseta diˈˈikkitino? Ikkina qaaqqo annisera qolte mayira uyitanno? Baxillaanchu anni hatto yee hedannokkiti egennantinote. Hatteentenni, qaaqqosi koshoro uyitinosihu baxxannoe daafiraati yee hede hagiidhe adhanno. Yihowano iso calla magansiˈrate ninkeneeto shiqinsheemmo woyite lowo geeshsha hagiidhanno.—Ful. 34:14.

7. Milkiyaasi Yihowa Iso magansidhannorira noosi lao xawisinohu hiittoonniiti?

⁷ Milkiyaasi 3:16 nabbawi. Heeshshokki Yihowara sayisse uyite cuuamoottokkiha ikkiro, togo assakki mageeshshi geeshsha hasiissannotero hedi. Amakki godowira kalaqamitto yannanni kayise, wolu manninte gede atino Yihowa jajjaati. Ikkollana Yihowa kalqete alamera aliidiha ikkinota wodanchite heeshshokki isira sayisse aakkinna fajjosi wonshakki mageeshshi geeshsha hagiirsiissannosiro hedi. (Law. 23:15) Yihowano uminsa fajjonni iso magansidhannore naadannonsa, hattono suˈmansa qaagooshshu “maxaafisira” borreessanno.

8, 9. Yihowa “maxaafisira” borreessamino manni maa assara hasiˈranno?

⁸ Suˈminke Yihowa “maxaafira” borreessame heeˈrara hasiˈnummoro assa  hasiissannonkeri no. Milkiyaasi Yihowa ‘waajjanna suˈmasi ayirrisa’ hasiissannonketa xawisino. Yihowa agurranna mittohono magansiˈrate gedee ayirrinye aa, suˈminke Yihowa maxaafinni baˈˈanno gede assitanno.—Ful. 32:33; Far. 69:28.

⁹ Konni daafira, ninkeneeto Yihowara sayise aate yaa, isi fajjo assate qaale eanna wayinni cuuama calla diˈˈikkino. Kuri mitte hinge assine agurranni coyibbaati. Xaano ikko hegerera heeshshote heeˈnoommo geeshsha barru baala Yihowara hajajamme isire ikkinoommota leellisha hasiissannonke.—1 Phe. 4:1, 2.

10. Yihowara soqqantannonna soqqantannokkiri mereero hiittoo badooshshi heeˈra hasiissanno?

¹⁰ Sai birxichira Qaaeeli, Selemooninna Israeelete manni xagge ronsoommo. Insa baalunku Yihowa magansiˈneemmo yitinoha ikkirono, magansiˈransa woˈmu wodanita diˈˈikkitino. Kuri lawishshuwa Yihowa manni, keeraanchimma seekke cuˈmiranna bunshe effire giwa hasiissannonsata leellishshanno. (Rom. 12:9) Milkiyaasi Yihowa ‘maxaafire’ xawisi gedensaanni, Yihowara ‘soqqamannohu danchu manchira assinannisi danchummanna Isira soqqamannokkihura bushu manchira iillannosi qarra’ coyiˈrino.—Mil. 3:18.

11. Yihowa calla magansiˈneemmoti wolootaho xabbe leella hasiissanno yineemmohu mayiraati?

¹¹ Yihowa mannasi assinonke daafira galata qoˈla dandiineemmoti wole doogo, ayyaanaamittetenni “lophanke mannu baalu afanno” gede assate. (1 Xim. 4:15; Mat. 5:16) Ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Woˈmu wodaninni Yihowara ammanamoommoti mannaho leeltanno? Yihowa Farciˈraasincho ikkoommota kuleemmo faro hasiˈreemmo?’ Yihoware ikkinoommota wolootaho kula saalleemmoha ikkiro, mannasi asse doorinonkehu Yihowa lowo geeshsha dadillanno.—Far. 119:46; Maarqoosi 8:38 nabbawi.

12, 13. Mitootu Yihowa Farciˈraasine ikkansa xabbe leeltannokki gede assitinohu hiittoonniiti?

¹² Mitu Kiristaani ‘alamete ayyaana’  harunse ‘Magano magansidhannorinna magansidhannokkiri’ mereero no badooshshi xawe leellannokki gede assino; tini dadillissannote. (1 Qor. 2:12) ‘Alamete ayyaani’ mannu ‘maalu yortonsa’ calla illachishanno gede xixxiiwanno. (Efe. 2:3) Lawishshaho, uddiˈratenna seesate daafira duucha hinge amaalloonninsaha ikkirono, mitootu xaano uddidhanno uddano bikkunnita diˈˈikkitino. Insa Kiristaanu gambooshshe dagganno woyite nafa, bisoho qaˈmitinotanna biso leellishshanno uddano uddidhanno. Woy umo amanyoote afiˈrinokki garinni mudhitanno woy amaxxitanno. (1 Xim. 2:9, 10) Tini qolte insa wolu manni ledo heeˈreenna, Yihowaha ikkinohu ayetironna alamete jaali ayetiro bade afa qarra ikkitanno gede assitanno.—Yai. 4:4.

¹³ Mite Yihowa Farciˈraasine alametenna Maganu manni mereero noo badooshshi xawe leellannokki gede assannore wolereno assitino. Lawishshaho mitootu jilunniwa Kiristaanaho hasiisannokki sirba sirbitanno, hattono ikkinannikkita ikkitanno. Insa dagoomittete webisayitera wortanno fottanna borreessitanno hedo Maganu baxanno manchi assanno yine hendannikkireeti. Insa shota ikkinokki cubbo loossino yine seejjinoonninsakkiha ikkara dandaanno; ikkirono insa dancha akatta heedhannonsa gede assiˈrate sharrantannori Yihowa daga mereero noo darawonsara busha lawishsha ikkitanni no.—1 Pheexiroosi 2:11, 12 nabbawi.

14. Yihowa ledo noonke jaaloomi baˈˈannokki gede hiittoo heeshsho heeˈra hasiissannonke?

¹⁴ Tenne alamera noori baalu ‘maalu yorto, illete halchishannorenna jirotenni naaxxa’ jawaachishannoreeti. (1 Yoh. 2:16) Ninke kayinni Yihoware ikkinoommo daafira, “ammana giwanna maalu yorto agurre umo qeeˈline, sumbetenninna ayyaanaame heeshshonni tenne” alamera heeˈra hasiissannonke. (Tit. 2:12) Coyiˈneemmori, inteemmonna angeemmo gari, uddiˈneemmonna seenseemmo gari, loonseemmo loosi, hattono assineemmori baalu Yihowa calla magansiˈneemmore ikkinoommota leellishannoha ikka hasiissannosi.—1 Qorontoosi 10:31, 32 nabbawi.

15. Roduuwinkera danchummanna baxille leellisha hasiissannonkehu mayiraati?

¹⁵ Ayyaanaamittete roduuwinke ledo noonke aante Yihowa jaala ikkate qoossonke naandeemmoronna teˈee leellishshanno. Insano ninkete gede Yihowareeti. Tenne hawa hoongummoro, woˈmante yannara roduuwinkera danchummanna baxille leellinsheemmo. (1 Tes. 5:15) Yesuusi harunsaanosi togo yiino: “Kiˈne kiˈneneewa baxantiniro, ane rosaano ikkitinoonnita mannu baalu tennenni egennannoˈne.”—Yoh. 13:35.

16. Yihowa mannasi mageeshshi geeshsha baxannoro leellishannohu Muse Seeri hiikkonneeti?

¹⁶ Songote giddo roduuwinke ledo hiittoo aante heedhannonke gede assiˈra hasiissannonkero huwatate hanni mitto lawishsha hedi. Yihowahu qullaawu mini giddo, halaalu magansiˈrara calla horoonsiˈnanni uduunni no. Muse Seeri kuri uduunne ma garinni amada hasiissannoro xawisanno biddishsha amadino; konne seera diigino mancho shinanni. (Kir. 1:50, 51) Yihowa iso magansiˈrate horoonsiˈnanniha heeshsho afiˈrinokki uduunne togo asse agarannoha ikkiro, mannasi asse doodhinorenna heeshshonsa isira sayisse uyitinore ammanantino soqqamaanosi lowo geeshsha baxannoti egennantinote! Yihowa mannisi daafira coyiˈranni “Kiˈne kisannohu illeˈya diikkicho kisannoho” yiino.—Zak. 2:8.

17. Yihowa seekke harunsannori maati?

¹⁷ Milkiyaasi Yihowa daga mimmitu ledo hasaabbanno woyite Yihowa ‘macciishshannota’ xawisino. (Mil. 3:16) Ee, Yihowa “isire ikkitinore afino.” (2 Xim. 2:19) Isi ninke coyiˈneemmonna assineemmoha mitto mittonka coye seekke afino. (Ibi. 4:13) Yihowa roduuwinkera gara ikkinokkire assineemmonna coyiˈneemmo woyite ‘macciishshanno.’ Mimmitonke gatona yineemmoha, wosina adhineemmohanna shaqqadda ikkinummoro Yihowa tenne laˈˈannota dihuluullammeemmo.—Ibi. 13:16; 1 Phe. 4:8, 9.

18. Yihowa manna ikkate qoossonke naandeemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁸ Yihowa mannasi asse ayirrisinonke daafira iso galata hasiˈneemmoti egennantinote. Uminke fajjonni heeshshonke isira sayinse uyine jajjasi ikkinoommota ammananke hayyote. Heeˈnoommohu “bushanna shokkashsho ilama mereero” ikkirono, “saalsiisannorinna mishiishannori” nokkirenna ‘gobba baalate beeddahimma xambeemmore’ ikkinoommota mannu afara hasiˈneemmo. (Fil. 2:15) Bunshe effiˈne gimbeemmo. (Yai. 4:7) Qoleno ammanate roduuwinke Yihowa jajja ikkitinota anfoommo daafira, banxeemmonsa, hattono ayirrinseemmonsa.—Rom. 12:10.

19. Yihowa isire ikkitinorira baˈraaˈra aannohu hiittoonniiti?

¹⁹ Qullaawu Maxaafi ‘Yihowa mannasi diaguranno’ yaanno. (Far. 94:14) Tini Yihowa woˈmante yannara ledonke ikkannota leellishshanno. Reyinummoro nafa isi dihawannonke. (Rom. 8:38, 39) “Lubbotenni heeˈnummoro Mootichaho heeˈneemmo; reyinummorono Mootichaho reyineemmo. Kunnira, heeˈnummorono reyinummorono Mootichunnireeti.” (Rom. 14:8) Yihowa ammanantino jaallasi baala reyotenni kayisanno barra quqquxamme agadhineemmo. (Mat. 22:32) Xa nafa lowo atoote afiˈnoommo. Qullaawu Maxaafi yaanno garinni, “Kaaliiqi Maganonsa ikkino manni baˈraaˈrinoho; isire assiˈre doodhinonsa gosa baˈraadhinote.”—Far. 33:12.