Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Ja keʼntiki sbʼajotikxa ja Jyoba

Ja keʼntiki sbʼajotikxa ja Jyoba

«Jelni lek xyila ja chonabʼ bʼa ja kʼotel sDyose ja Jyoba, ja chonabʼ yeʼn stsaʼunej bʼa oj kʼotuk jastal sdote» (SAL. 33:12).

TSʼEBʼOJ sjj 40 SOK sjj 50

1. ¿Jas yuj ja Jyoba wa xbʼobʼ yal yeʼn naka sbʼaj ja jastik junuki? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

SPETSANIL ja jastik junuki yeʼn naka sbʼaj ja Jyoba: «man bʼa yibʼanal ja satkʼinaliki, ja luʼumi sok spetsanil ja jas yiʼoji» (Deut. 10:14; Apoc. 4:11). Yuja cha yeʼn skʼulan ja ixuk winiki, cha yeʼnani sbʼajotik (Sal. 100:3). Pe ja janekʼxa tyempo ekʼeljani, ja Jyoba stsaʼunej kʼole ixuk winik bʼa kʼotel sbʼaj yeʼna bʼa jun modo jel chaʼanyabʼal.

2. ¿Jas chabʼ kʼole ixuk winik wa xyala ja Biblia bʼa kʼotel sbʼaj yeʼna ja Jyoba bʼa jun modo chaʼanyabʼal?

2 Jun sjejel, ja bʼa Salmo 135 wa xyala ja yaʼtijumik toj ja Dyos ja bʼa chonabʼ Israel bʼa najate oj kʼotuke ‹sbʼaj yeʼna bʼa jun modo jel chaʼanyabʼal› (Sal. 135:4). Jaxa libro bʼa Oseas yalaxakan bʼajtan jujuntik matik mi israʼelenyoʼuk ojni cha ochuke ja bʼa xchonabʼ ja Jyoba (Os. 2:23). Ja jaw kʼot smeranil yajni ja Dyos kʼe ya ochuk ja matik mi judíoʼuk ja bʼa kʼole matik oj yaʼe mandar lajan soka Jesús ja bʼa satkʼinal (Hech. 10:45; Rom. 9:23-26). Ja ixuk winike it bʼa tʼojubʼale yuja yip ja Dyosi wa sbʼiʼilane «jun chonabʼ jel sak», «bʼa yeʼnxa sbʼaj» ja Jyoba (1 Ped. 2:9, 10). Jaxa yaʼtijumik Dyos toj aye ja bʼa jtyempotik, ¿matik oj ajyuke sakʼan ja bʼa Luʼumi? Ja Jyoba wa xcha ya sbʼiʼiluk ‹xchonabʼ› sok ‹matik stsaʼunej› (Is. 65:22).

3. a) ¿Matik junuk ja jel chaʼanyabʼal wa xyila sbʼaje soka Jyoba? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

3 Ja bʼa jtyempotiki, ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali, ja «chʼin kʼole», sok ja matik oj kanuke bʼa Luʼumi, ja «pilan chej», kʼotele «jun‘ita kʼole» bʼa wa xyaʼteltaye lajan ja Jyoba (Luc. 12:32, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]); Juan 10:16, YD). Wani xkʼanatik yajelyi tsʼakatal ja Dyos yuja wa xyaʼakan oj kil jbʼajtik soka yeʼn bʼa jun modo jel chaʼanyabʼal. Ja bʼa artikulo it oj kiltik tuktukil modo bʼa sjejel wa xkaʼatikyi tsʼakatal yuja niwan cholal jaw.

WA XKATIKYI JA JSAKʼANILTIK JA JYOBA

4. ¿Jas jun modo yajelyi tsʼakatal ja Jyoba yuja wa xyaʼakan oj kamigoʼuktiki, sok jastal skʼulan junxtatik ja Jesús?

4 Jun modo bʼa sjejel wa xkaʼatikyi tsʼakatal ja Jyoba jani yajelyi ja jsakʼaniltik sok spetsanil jkʼujoltik. Yajni wa xkiʼajtik jaʼi, wa xkatik juljkʼujoltik bʼa stiʼ sat ja tuk sbʼajotikxa ja Jyoba sok pwesto ayotik bʼa skʼuʼajelyi (Heb. 12:9). Jachni cha skʼulan junxtatik ja Jesús yajni yiʼaj jaʼi, pes jach jastal yaljelyabʼ ja sTati: «Ja skʼulajel ja jasa waxa kʼana, ah kala Dyos, jel wa xkʼankʼunikuj» (Sal. 40:7, 8). Sjeʼa sbʼaj bʼa skʼulajel ja jasa wa skʼana ja Dyosi anima man manxi tixa ay bʼa jun chonabʼ bʼa yeʼn sbʼaj ja Jyoba.

5, 6. a) ¿Jastal yabʼ ja Jyoba yajni ja Jesús yiʼaj jaʼ? b) Aʼa jun sjejel bʼa wa sjeʼa jastal wa xyabʼ ja Jyoba ja yajni wa xkatikyi ja jsakʼaniltiki.

5 ¿Jastal yabʼ ja Jyoba ja yiʼaj jaʼ ja Jesusi? Ja Biblia wa xyala: «Cuando chʼac aajuc yi jaʼ ja Jesusi, ti xa el el ja ba yoj jaʼ. Huaj to yile, jamxi ja satqʼuinali, ti yila jun yalchan entero jastal splanta jun paloma, pero jaʼ ni ja Yespíritu ja Diosi. Ti co jan luchan sbaj. Ti abji ja scʼumal ja mero Dios Tatal ja ba satqʼuinali: --Ja iti, jaʼ ni ja cunina, xchi. Jel yaj huax cabi. Jel ni gusto huax quilaa» (Mat. 3:16, 17). Anima ja Jyoba sbʼajxani yeʼna ja Jesús, pe jelni gustoʼaxi yajni yila pwesto ay ja Yunini bʼa oj yaʼteltay kechan yeʼna. Jastalni jaw, ja Jyoba jel wa x-aji gustoʼaxuk yiljel wa xkaʼatikyi ja jsakʼaniltik, sok ja yeʼn oj ya koʼ jlekilaltik (Sal. 149:4).

6 La kiltik jun sjejel bʼa oj skoltayotik yabʼjel stojol jastal wa xyabʼ ja Jyoba yajni wa xkaʼatikyi ja jsakʼaniltiki. La jpensaraʼuktik lekbʼi jun winik stsʼunu nichimaltik ja bʼa smaka. Jun kʼakʼu, ja yakʼix mas chʼini stulujan jun nichim sok skʼebʼayi ja stati. Anima ja nichimi naka sbʼaj yeʼna, pe jelni sgusto yajni jak ajukyi ja yal nichim jaw yuja yakʼixi bʼa sjejel wa skʼana ja stati. Bʼa yeʼna, jani maʼ mas tsamal ja nichim jaw yuja tuki. Jastalni jaw, ja Jyoba jel wa xgustoʼaxi ta wa xpensarantik yajelyi ja jsakʼaniltik kechanta yeʼna (Éx. 34:14).

7. ¿Jastal wa skoltayotik ja Malaquías bʼa yabʼjel stojol ja jastal wa xyabʼ ja Jyoba ja matik wa x-aʼteltajiyuj kongana?

7 (Kʼuman ja Malaquías 3:16). Ja matik mito yaʼunejuke ja sakʼanile sok mito yiʼunejuke jaʼi tʼilani oj spensaraʼuke lek ja stʼilanil skʼulajel ja jaw. Sbʼajotikni ja Jyoba man wala manxitik, cha jachuk tuk ixuk winiki. Pe tʼilani oj jpensaraʼuktik janekʼto wa x-aji gustoʼaxuk ja Jyoba ja wa xnaʼatik yeʼn ja jMandaranumtiki sok yuja jaw wa xkatikyi ja jsakʼaniltiki sok wa xkʼulantik ja jasa wa skʼana (Prov. 23:15). Jaxa yeʼn wa snaʼa sbʼaj ja matik wa x-aʼteltajiyuj kongana sok wa stsʼijbʼan ja sbʼiʼile ja bʼa «[s]libro bʼa oj julkʼujolal».

8, 9. ¿Jasa wa skʼanayi ja Jyoba ja matik ti tsʼijbʼubʼal ja sbʼiʼil ja bʼa «libro bʼa oj julkʼujolal»?

8 Ajyel ja jbʼiʼiltik ja bʼa slibro ja Jyoba, ja «libro bʼa oj julkʼujolal», wani skʼana oj jkʼuluktik jastik junuk. Ja Malaquías yala tʼilani oj xiwkotik yuja Dyosi sok spensarajel ja bʼa sbʼiʼili. Ta katikyi stoyjel pilan ma chikan jasunuk sok mi yeʼnuk ja Jyoba, ojni skus ja jbʼiʼiltik ja bʼa slibro bʼa sakʼanili, jun libro bʼa kechanta wa senyaʼan (Éx. 32:33; Sal. 69:28).

9 Ja yuj, yajel ja jsakʼaniltiki mini kechanukta skʼapjelyi ja Jyoba oj jkʼuluktik ja jasa wa skʼana sok yijel jaʼ. Ja jaw kechanta jun ekʼele wa xkʼulantik sok wa xkan patikajel. Ajyel bʼa sparte ja Jyoba sok kʼotel yaʼtijumik wani skʼana oj jetik tolabida soka jas wa xkʼulantik kʼuʼabʼal ayotik soka ja yeʼn (1 Ped. 4:1, 2).

MOK JKISTIK JA KʼANKʼUNEL YIʼOJ JA LUʼUMKʼINALI

10. ¿Jasa stukil bʼa chikan lek oj ajyuk sbʼaja matik wa xyaʼteltaye ja Dyos soka matik miyuki?

10 Ja artikulo bʼajtani jpaklaytik sbʼaja Caín, Salomón soka israʼelenyoʼiki. Ja yeʼnle yalawe wa xyaʼteltaye ja Jyoba, pe mini kechanukta jaʼ yaweyi stoyjel ja yeʼn. Ja sjejelik jaw wa sjeʼa jaman lek ja matik sbʼajxa ja Jyoba tʼilani oj ajyuke bʼa slado ja bʼa stojolili sok yijnajel ja bʼa malo (Rom. 12:9). Tsaʼan yajni ja Malaquías yala sbʼaja «libro bʼa oj julkʼujolal», ja Jyoba yala sbʼaja «stukil yiʼoj june maʼ toj sok june maʼ malo, ja stukil june maʼ wa xyaʼteltay ja Dyos sok june maʼ mi xyaʼteltay» (Mal. 3:18).

11. ¿Jas yuj tʼilan ayil-e ja tuk kechantani yeʼn kaʼunejtikyi ja jsakʼaniltik ja Jyoba?

11 Pilan modo bʼa sjejel wa xkatikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja stsaʼawotik jastal yaʼtijumiki, jani skʼulajel bʼa ayil-e ja tuk wanotik kʼiʼel ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi (1 Tim. 4:15; Mat. 5:16). La jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ xyilawe ja tuk ixuk winik toj ayon lek soka Dyosi? ¿Wan maʼ xleʼa modoʼik bʼa oj jeʼ jbʼaj kʼotelon jun taʼumantiʼ bʼa Jyoba?». Ja Jyoba jelni oj tristeʼaxuk ja stsaʼunejotikxa jastal xchonabʼ sok ti xtʼabʼtʼuni jkʼujoltik yaljel yabʼ ja tuk sbʼajotikxa ja yeʼn (Sal. 119:46; kʼuman ja Marcos 8:38).

¿Wan maʼ sjeʼa jaman lek kʼotelotik taʼumantiʼ bʼa Jyoba ja jastal kiʼunejtik ja jsakʼaniltiki? (Kʼela ja parrapoʼik 12 sok 13).

12, 13. ¿Jas yuj mini pasiluk snajel sbʼaj jujuntik Taʼumantiʼik jastal yaʼtijumik bʼa Jyoba?

12 Tristeni yabʼjel, pe jujuntik Taʼumantiʼ jaʼ wa snochowe ja yipalil yiʼoj «ja mundo» sok ja yuj mini jel tukuke yuja matik mi xyaʼteltaye ja Jyoba (1 Cor. 2:12). Ja matik yiʼoje ja ipal jaw jatani wa xwaj skʼujole ja jasa jel xkʼankʼuniyujile bʼa slekilal yeʼnle (Efes. 2:3). Jun sjejel, anima soka yibʼanal ja rasonik axeli, jujuntik wa skʼutes sbʼaje sok wa xchapa sbʼaje bʼa jun modo mi lekuk. Wa slapawe kʼuʼalik bʼa jel pitan sok bʼa wa xchiktes ja skwerpoʼe, ayni jach wa slapawe ja wa xwajye ja bʼa tsomjeli. Tuk wa skʼutsu ja yolome ma wa sjixawe bʼa jun modo jelxa tuk (1 Tim. 2:9, 10). Sok yuja jaw, ja yajni teyesok tuk ixuk winiki, jelni wokol stsajel matik junuk ja yamigo ja luʼumkʼinali (Sant. 4:4).

13 Jujuntik Taʼumantiʼik wa sjeʼawe bʼa tuk modoʼik mitoni yaʼunejuke elkan tsʼikan lek ja modoʼalik bʼa luʼumkʼinali. Jun sjejel, yajni wa xwajye bʼa jun kʼin, wa xchaniye ma wa sjeʼawe modoʼalik mi lekuk bʼa jun yaʼtijum Dyos. Ja bʼa paginaʼik bʼa Internet, wa xyawe kʼe spotoʼe ma yaljelik mi lekuk bʼa june maʼ takʼanxa. Bʼobʼta mini tojubʼaluk tsats ja bʼa kongregasyon yuj jun chaʼan mulal skʼulunej, pe mini kʼoteluk jun lekil sjejel sbʼaja matik wa skʼujolane sjejel jun smodoʼe bʼa toj (kʼuman ja 1 Pedro 2:11, 12).

Mokni katikan a-sjom-otik ja matik mi teyuke tsʼikan lek bʼa sparte ja Jyoba

14. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa stalnajel ja jastal jel chaʼanyabʼal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba?

14 Ja luʼumkʼinali tikʼanxta wa xnikwani skʼulajel «ja kʼankʼunel yiʼoj ja bʼakʼtelali soka kʼankʼunel yiʼoj ja satali sok stoyjel ja jastik yiʼoj june ja bʼa sakʼanili» (1 Juan 2:16, TNM). Pe ja keʼntiki sbʼajotik ja Jyoba, sok ja yuj ja yeʼn wa xyakitik ja mandar bʼa oj kijnaytik ja jastik jel kuxi soka «jas jex cʼancʼoni ja ba mundo» sok «sbej oj ajyucotic toj. Sbej que quechan ja yen ja Dios sacʼani oj jip jcʼujoltic soc» (Tito 2:12). Spetsanil ja bʼa jsakʼaniltiki: ja jastal wala kʼumanitiki, ja jmodotik bʼa waʼel, bʼa yujel, bʼa jkʼutik, ja bʼa jastal wa xchapa jbʼajtiki soka jastal wala aʼtijitiki, tʼilani a-sjeyi ja maʼ wa xyilawotiki kechanta ja kaʼunejtikyi ja jsakʼaniltik ja Jyoba (kʼuman ja 1 Corintios 10:31, 32 *).

JA KEʼNTIKI YAJXANI WA XKILA JBʼAJTIK

15. ¿Jas yuj jel tʼilan syajtajel sok sjejelyi lekil jkʼujoltik ja jmoj-aljeltiki?

15 Ja tsʼakatal wa xkaʼatik yuja jastal jel chaʼanyabʼal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba wani xcha chiknaji ja bʼa jastal wa xkiʼaj jbʼajtik soka jmoj-aljeltiki. Yujni ja yeʼnle cha sbʼajxani ja Dyosi. Ta mi xchʼay jkʼujoltik ja jaw, tolabida oj jyajtaytik sok sjejelyi lekil jkʼujoltik ja jmoj-aljeltiki (1 Tes. 5:15). Ja Jesús yala yabʼ ja snochumaniki: «Ta yaj cʼa huaxa huab abajex, entonces ti oj aljuca: Ja jau jumasa, seguro jaʼ snebuman ja Cristo porque jel juntiro yaj huax yab sbaje» (Juan 13:35).

16. ¿Jasa sjejel wa xtax ja bʼa Ley bʼa Moisés bʼa wa sjeʼa jastal wa xyabʼ ja Jyoba sbʼaja yaʼtijumiki?

16 La kiltik jun sjejel bʼa oj skoltayotik yabʼjel stojol jastal oj kil jbʼajtik ja bʼa kongregasyon. Ja jastik wa x-axi makunuk ja bʼa stemplo ja Jyoba kechantani jaʼ xchol ma pilubʼal bʼa oj axuk makunuk ja bʼa meran stoyjeli. Ja Ley bʼa Moisés wa xcholo tsʼikan lek jastal oj talnaxuk, sok ja matik wa skʼokoweʼi ojni miljuk (Núm. 1:50, 51). Ta ja Jyoba wa stalnay ja jastik wa x-axi makunuk ja bʼa stoyjel wa x-axiyiʼi, mastoni oj stalnay ja yaʼtijumik bʼa yaʼunejexayi ja sakʼanile sok toj aye. Bʼa jun ekʼele, yalayabʼ ja xchonabʼi: «Chikan maʼ wa syamawex ja weʼnlexi jani wan syamjel ja jsati» (Zac. 2:8).

17. ¿Jasunkiluk ja wa skisa sok wa smaklay ja Jyoba?

17 Ja Malaquías wa xyala ja Jyoba wa skisa sok wa smaklay yajni ja yaʼtijumiki lek wa xyila sbʼaje jujune bʼa yeʼnle (Mal. 3:16). Merani leka, ja Jyoba wa ‹snaʼa sbʼaj ja matik sbʼajxaniʼi› (2 Tim. 2:19, TNM). Wani xcham skʼujol bʼa spetsanil sok bʼa jujune ja jastik junuk wa xkalatik sok wa xkʼulantik (Heb. 4:13). Yajni mi xjeʼatikyi lekil kʼujol ja jmoj-aljeltiki, ja Jyoba wa xyila. Pe wani xcha bʼobʼ jkʼuʼuktik lek wa xya och juʼun yajni wa xkaʼatik perdon, wa xjamatik ja jnajtiki, wa xjama ja jkʼabʼtik bʼa yajel sok ja wa xjeʼa lekil kʼujol jbʼajtiki (Heb. 13:16; 1 Ped. 4:8, 9).

«JA JYOBA MINI OJ SJIPKAN JA XCHONABʼI»

18. ¿Jastal wa xjeʼatik wa xkatikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja chaʼan cholal yaʼunejkitik ajyel ja bʼa xchonabʼi?

18 Merani leka, wani xkʼanatik sjejelyi wa xkatikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja chaʼan cholal yaʼunejkitik ajyel ja bʼa xchonabʼi. Wa xnaʼatik ja jasa mas lek jtsaʼatik skʼulajeli jani yajelyi ja jsakʼaniltik. Anima teyotik «ba jun mundo ba jel piero», ma malo, wani xkʼanatik ja ixuk winik ayil-e mey jmultik sok la lijpukotik «jastal luz» ja bʼa «mundo» (Filip. 2:15). Mini tʼun wa xkisatik ja bʼa mi lekuki (Sant. 4:7). Wa xyajtaytik sok wa xkisatik ja jmoj-aljeltiki, pes wa xnaʼatik ja yeʼnle cha sbʼajxani Jyoba (Rom. 12:10).

19. ¿Jastal wa xyayi slekilal ja Jyoba ja matik kʼotelxa sbʼajuki?

19 Ja Biblia wa skʼapakitik ja it: «Ja Jyoba mini oj sjipkan ja xchonabʼi” (Sal. 94:14). Ja skʼapjel it merani lek, anima chikan jas x-ekʼ jbʼajtik. Mini soka chamel chʼakeli oj xchʼay ja yajtanel yiʼoj jmoktik ja Dyosi (Rom. 8:38, 39). «Ta sacʼanotic cʼa, ma ta huan cʼa la chamtic, sbajotic ni ja Cajualtica» (Rom. 14:8). Jelni xkʼanatik oj kʼotuk ja kʼakʼu oj ya sakʼwukjan ja yamigoʼik toj ja Jyoba matik chameleʼi (Mat. 22:32). Man wego, wani xkabʼtik stsamalil jitsan slekilalik. Jastalni wa xyala ja Biblia, «jelni lek xyila ja chonabʼ bʼa ja kʼotel sDyose ja Jyoba, ja chonabʼ yeʼn stsaʼunej bʼa oj kʼotuk jastal sdote» (Sal. 33:12).

^ par. 14 1 Corintios 10:31, 32 (YD): «Ke‘n wa xkala awabʼyex. ja jas wa xakʼuxuwexi. ja jas wa xawu‘ajexi. ja jas wa xakʼulanexi. kʼulanik spetzanil ja jastik junuki bʼa oj atoy‘ex ja dyosi. talna abʼajik bʼa mi oj awa‘ mokʼuk ja judiyo jumasa‘. cha jachʼni ja griyego jumasa‘. cha jachʼni ja jmoj‘alejeltik ja ixuk winik ja yegelesya ja dyosi».