Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Khitinakatï churapki ukanakajj kusisitäpjjewa

Khitinakatï churapki ukanakajj kusisitäpjjewa

“Churañanwa jukʼamp kusisiñajj utji” (HECH. 20:35).

CANCIÓN: 76, 110

1. Jehová Diosajj churiri Diosätapjja ¿kunjamsa luratanakapajj uñachtʼayistu?

JEHOVÁ DIOSAJJA, janïr taqe kuns lurkäna ukhajj sapapakïnwa. Ukampis Jupa pachpatak llakisiñat sipansa, jaqenakarusa alajjpachan jakirinakarus jakañwa churäna. Niyakejjay Jehová Diosajj ‘kusisiri Diosächejja’, kunatï sumäki ukanakwa churañ munistu (1 Tim. 1:11; Sant. 1:17). Diosajja jupjam kusisitäsna ukwa munaraki, ukatwa churirïñataki jan ukajj wajjtʼasirïñatak yatichistu (Rom. 1:20).

2, 3. 1) ¿Kunatsa mayninakar churañajj kusisiyistu? 2) ¿Kunanakatsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

2 Diosajj jupar uñtasitwa lurawayistu (Gén. 1:27). Mä arunjja, Jupjam chuymanïñasatakiw lurawayistu. Ukhamasti kusisit jakasiñatakisa Diosan bendicionap katoqañatakisa, Jehová Diosat yateqasisaw mayninakat llakisiñasa churirïñasaraki (Filip. 2:3, 4; Sant. 1:5). ¿Kunatsa Jupat yateqasiñasa? Cheqas yaqhanakar churañ muniri luratätanwa. Pantjasirïkstansa Jehová Diosat yateqasisajj kunatï utjkistu uk mayninakar chursnawa.

3 Mayninakar wajjtʼañsa churirïñsa Bibliaw yatichistu. Aka yatichäwinjja, Bibliajj uka toqet kunsa yatichistu ukwa yatjjataskañäni. Churirïñajj Jehová Diosamp sum apasiñatakiw yanaptʼistu, kuna luräwtï lurañasäki uk phoqañatakis yanaptʼarakistuwa uksa yatjjatarakiñäniwa. Ukatjja kunjamsa churañajj kusisitäñatak yanaptʼistu, kunatsa mayninakar wajjtʼirïñasapuni ukanaksa yateqarakiñäniwa.

MAYNINAKAR CHURTAN UKHAJJ DIOSAJJ KUSISIWA

4, 5. ¿Kunjamsa Jehová Diosasa Jesusas churirïña jan ukajj wajjtʼirïñ yatichistu?

4 Diosajj jupat yateqassna ukwa muni. Ukatwa mayninakar churtan ukhajj wal kusisi (Efes. 5:1). Jiwasajj ukham kusisitäsna ukwa munaraki, ukatwa kunatï aka oraqen utjki ukanak wali suma lurawayi, jiwasas ukham luratarakïtanwa (Sal. 104:24; 139:13-16). Ukhamasti mayninakar kusisitäpjjañapataki yanaptʼtan ukhajja, Diosaruw jachʼañchtanjja.

5 Cheqpach cristianonakajj Jesusatwa yateqastanjja. Jupajj kunjamatsa wajjtʼirïsna jan ukajj churirïsna ukwa uñachtʼayistu. Jupa pachpaw akham säna: “Jaqen Yoqapajj [...] janiw serviyasir jutkiti. Jupajj jakañap churañatakiw juti, ukhamat waljanir juchat kutsuyañataki” sasa (Mat. 20:28). Ukatwa apóstol Pablojj cristianonakar akham säna: “Cristo Jesusajj kunjam amuyunïkäntejj uka pachpa amuyunïpjjarakim” sasa. Ukatsti “taqe kun apanukusaw [...] mä esclavor tuküna, mä jaqjamaw nasirakïna” sasaw sarakïna (Filip. 2:5, 7). Ukhamasti sapa mayniw akham jisktʼasiñasa: “¿Kunjamsa Jesusat jukʼamp yateqasirista?” sasa (1 Pedro 2:21 liytʼañataki).

6. Jaqe masipar khuyaptʼayiri samaritanot Jesusajj parläna ukhajja, ¿kunsa yatichañ munäna? (Página 18 ukankir dibujo uñjjattʼäta).

6 Jiwasatï Diosatsa Yoqapatsa yateqasiñäni ukhajja, Diosampejj suma uñjatäñäniwa. Ukatakejj mayninakat llakisiñasawa, kuna yanaptʼsa munapjje uksa amuyañasarakiwa. Ukham lurañajj kunja wakiskirisa uk amuyapjjañapatakejj jaqe masipar khuyaptʼayiri samaritano jaqetwa Jesusajj parläna. Arkirinakapajj taqe kasta jaqenakaruw yanaptʼapjjañapäna ukwa ukampejj yatichañ munäna (Lucas 10:29-37 liytʼañataki). Ukampis ¿kunatsa uka uñachtʼäwit parläna? Cheqas mä judío jaqew Jesusarojj “¿khitipunis cheqpach jaqe masijajja?” sasin jisktʼäna, ukatwa uk säna. Kuntï Jesusajj uka jaqer siskäna ukajja, Jehová Diosampi suma uñjatäñ munstan ukhajj samaritano jaqet yateqasisajj mayninakar khuyaptʼayañasawa ukwa amuytanjja.

7. Jehová Diosan munañaparjam taqe kun lurañajj jukʼamp wakiskirïtapjja, ¿kunjamatsa uñachtʼaysna? Uk qhanañchtʼma.

7 ¿Kunatsa cristianonakajj wajjtʼirïñasa? Mayajj akäspawa, Supayajj kuntï Edén jardinan siskäna ukatwa wajjtʼirïñasa. Jupajja, Adanampi Evampisa jaqenakasa Diosar istʼañat sipan jupanak pachpatak llakisipjjaspa ukhajja, jukʼamp sumwa jakasipjjaspa sasaw säna. Evajja, Diosjamäñwa munäna. Adanasti Jehová Diosar istʼañat sipansa Evaruw istʼäna, ukhamatwa jupanak pachpatak taqe kun munirïpjjatap uñachtʼayapjjäna (Gén. 3:4-6). Jan istʼasirïpjjatapat kuna jan walinakas utjawayi uk qhanwa amuytanjja. Maynitakik taqe kuns munañajja, janiw kusisitäñatak yanaptʼkistuti antisas jukʼamp llakinakaruw puriyistu. Ukhamajj mayninakar wajjtʼasajja, Diosan munañaparjam taqe kun lurañajj jukʼamp wakiskirïtapwa uñachtʼaytanjja.

KUNA LURAÑTÏ DIOSAJJ CHURKISTU UK PHOQAÑASAWA

8. ¿Kunatsa Adanampi Evampejj mayninakat llakisipjjañapäna?

8 Adanampi Evampejj Edén jardinan panipakïpkchïnsa, kunanaktï Jehová Diosajj jupanakar siskäna ukajj mayninakat llakisiñatakiw yanaptʼañapäna. Diosajj jupanakar bendisïnwa, ukat akham sarakïnwa: “Wali mirantapjjam, aka oraqerusti phoqhantapjjarakim, apnaqapjjarakim” sasa (Gén. 1:28). Kunjamtï Jehová Diosajj taqe luratanakapat wal llakiskejja, ukhamarakiw Adanampi Evampejj janïr nasipkäna uka wawanakapat llakisipjjañapäna. Taqeni kusisit jakasipjjañapatakejja, aka oraqpachwa mä paraisor tukuyapjjañapäna. Ukham lurañatakejj familpachaw yanaptʼapjjañapäna.

9. Adanampi Evampi jan juchani nasipkaspäna uka wawanakapampitï aka oraq mä paraisor tukuyapjjaspäna ukhajja, ¿kunatsa wali kusisitäpjjaspäna?

9 Adanasa, Evasa, jan juchani nasipkaspäna uka wawanakapasa, aka oraq mä paraisor tukuyapjjaspäna ukhajja, Jehová Diosan amtap phoqasiñapatakiw yanaptʼapjjaspäna, samarañaparus mantapjjarakispänwa (Heb. 4:11). Ukham lurasajj wali kusisitaw jakasipjjaspäna. Jehová Diosajj churirïpjjatapatsa mayninakat llakisipjjatapatsa bendisispänwa.

10, 11. Jehová Diosajj arunakap yatiyañasa, Jesusan arkiripar tukuyañaswa mayistu ¿kunas uk phoqañatakejj yanaptʼistaspa?

10 Jichhürunakanjja, Jehová Diosajj arunakap yatiyañasa, Jesusan arkiripar tukuyañaswa servirinakapar mayistu. Uk phoqañatakejj jaqenakar yanaptʼañ munañaw chuymasan utjañapa. Cheqas Jehová Diosampiru jaqe masisampiruw munasiñasa, ukhamatakwa uk phoqsna.

11 Nayrïr patak maranakanjja, apóstol Pablojj jupampita mayni cristianonakampit parlkasajj akham sänwa: “Nanakajj Diosamp chika trabajirïpjjtwa” sasa. Jupanakajj Diosan cheqa yatichäwinakap ayruntapkaspasa umampis warjjatapkaspa ukhamänwa (1 Cor. 3:6, 9). Jiwasajj ukhamarakiw ‘Diosamp chika trabajsna’, ukatakejja tiemposampi qollqesampi chʼamasampiw Diosan arunakap yatiyañatak yanaptʼsna. Ukham lurañajj mä suma bendicionawa.

Biblian cheqa yatichäwinakap yatjjatañapatak yaqhanakar yanaptʼasajj wali kusisitätanwa, ukham yaqha luräwejj janiw utjkaspati. (Párrafo 12).

12, 13. Jesusan arkiripäpjjañapatak jaqenakar yanaptʼañäni ukhajja, ¿kuna bendicionanaksa katoqañäni?

12 Diosan arunakap yatiyañataki, Jesusan arkiripar tukuyañataki tiemposampi chʼamasampi yanaptʼtan ukhajja, wali kusisitätanwa. Yaqhanakar Bibliat yatichapki uka jilat kullakanakajja, ukham yanaptʼañajj wali kusiskañawa sasaw sapjje. Mä jaqejj Biblian cheqa yatichäwinakapa amuyas wal kusisi, Diosarus jukʼamp confiyi, nayra jakäwipsa jaytjje, kuntï yateqki uk yaqhanakarus parli ukhajja, wali kusiskañawa. Jesusas ukhamarakiw 70 arkirinakapajj yatiyir sarasin suma experiencianak jikjjatasa ‘wali kusisit’ kuttʼanipkäna ukhajj kusisirakïna (Luc. 10:17-21).

13 Kunjamsa Diosan arunakapajj jaqenakar yanaptʼaski uk uñjasajja, oraqpachanwa jilat kullakanakajj wal kusisipjje. Anna * sat mä soltera tawaqot parltʼañäni, jupajj kawkjantï yatiyirinakajj munaski uka cheqaruw yanaptʼañataki jakasir sarjje, Europa oriental toqeru. Jupajj akham siwa: “Akanjja walja jaqenakaw Bibliat yateqañ munapjje, ukajj wal gustito. Diosan arunakap yatiyañajj wali kusiskañawa. Utar kuttʼanta ukhajja, Bibliat yatichkta uka jaqenakajj kuna llakinakanïpjjesa, kuna jan walinakansa uñjasipjje ukanakatwa lupʼta, janiw llakinakaj amtañatakis tiempojj utjkituti. Kunjamsa jupanakar chʼamañchtʼirista, kuna yanaptʼsa munapjje ukanakwa amuytʼarakta. ‘Katoqañat sipansa churañanwa jukʼamp kusisiñajj utji’ siski uka arunakajj cheqätap qhanwa amuyta” sasa (Hech. 20:35).

Diosan arunakap taqe utanakan yatiytan ukhajja, suma yatiyäwinak istʼapjjañapatakiw jaqenakar yanaptʼtanjja. (Párrafo 14).

14. Mä jukʼa jaqenakakis Diosan arunakap istʼapkchejja, ¿kunjamsa yatiyasajj kusisitakïsksna?

14 Jaqenakajj janis istʼañ munapkchistojja, suma yatiyäwinak istʼapjjañapatakiw yanaptʼasktanjja, ukaw kusisiyistu. Cheqansa luräwisajj Ezequiel profetajj katoqkäna uka luräwjamarakiwa, Jehová Diosajj jupar akham sänwa: “Jumajj arunakajja jupanakarojj qhanañcham, istʼapjjpasa janis istʼapjjpan” sasa (Ezeq. 2:7; Is. 43:10). Yaqhepajj Diosan arunakap janis istʼañ munapkchejja, Diosajj qhawqsa chʼamachastan uk wali valoranitwa uñji (Hebreos 6:10 liytʼañataki). Mä jilatajj Diosan arunakap yatiyañ toqet akham siwa: ‘Nanakajj ayruntapjjtwa, umampiw warjjatapjjta, jiltayañapatakejj Diosaruw mayipjjarakta’ sasa (1 Cor. 3:6).

¿KUNJAMSA KUSISITÄSNA?

15. ¿Yuspärapjjestu ukhakit jaqenakar yanaptʼañasäspa? Uk qhanañchtʼam.

15 Jesusajj kusisitäsna ukwa muni. Ukatwa akham säna: “Yaqhanakar churasipkakim, churatäpjjarakïtawa. Isimankir bolsanakamarus walja churapjjätam, suma liminttʼata, thalanttʼata, jilarkiriraki. Kunjamtï jumanakajj yaqhanakar uñjapktajja, ukhamarakwa jupanakajj uñjapjjätam” sasa (Luc. 6:38). Cheqas walja jaqenakajja, yanaptʼtan ukhajj yuspärapjjestuwa, ukampis janiw taqe kunpun sum katoqasipkiti. Katoqasirinakajja, yaqhanakar yanaptʼañ munapjjarakispawa. Ukhamajja janis jaqenakajj yuspärapkchistojja, yanaptʼañatak chʼamachasiskakiñasawa. Ukham lurasajj qhawqsa mayninakar yanaptʼsna uk janiw yatktanti.

16. ¿Khitinakarus churañasa, ukat kunatsa?

16 Mayninakar taqe chuyma churirinakajja, janiw kun katoqañ layku churapkiti. Jesusajj uka toqet akham sänwa: “Jumajj mä jachʼa manqʼäwi wakichkäta ukhajja, pobrenakaru, amparat usutanakaru, cojonakaru, juykhunakar invitañamawa, ukhamatwa jumajj wal kusisirakïta. Jumar kuttʼayañatakejj janiw jupanakan kunas utjkiti” sasa (Luc. 14:13, 14). Biblianjja, “khititejj mayninakaru khuyapayasiñamp uñji ukajj bendecitawa” ukat “jan kunan jaqempiru, pisi chʼaman jaqempir uñjirejj kusisiñan jaqewa” sasaw qhanañchi (Prov. 22:9; Sal. 41:1). Cheqas mayninakar yanaptʼasajj kusisitätanwa.

17. ¿Kunanak churañas kusisiyistaspa?

17 Apóstol Pablojja, “katoqañat sipansa churañanwa jukʼamp kusisiñajj utji” sasin Jesusajj siskäna uka arunak aytäna ukhajja, janiw kunatï utjkistu uk churañatak parlkänti, jan ukasti mayninakar chʼamañchtʼañata, yanaptʼa munapki ukanakar yanaptʼañatwa parlarakïna (Hech. 20:31-35). Apóstol Pablojj arunakapampi, luratanakapampiw kunjamsa jiwasajj tiemposampisa, chʼamasampis mayninakar yanaptʼsna, mayninakat llakissna, munasiñampi uñjsna ukanak yatichawayistu.

18. Mayninakar churañatjja, ¿kamsapjjes walja yatjjatirinakajja?

18 Jaqenakajj kunjamsa apasipjje uka toqet yatjjatirinakajja (sociólogos), mayninakar churirinakajj kusisitäpjjewa sasaw sapjjaraki. Uka toqet parlir mä yatichäwejj akham siwa: “Mayninakar yanaptʼasajja, jaqenakajj jukʼamp kusisitäpjjewa” sasa. Yaqhep yatjjatirinakajja, ‘ukham lurañajj kusisit jakañataki jan usuntañatakiw yanaptʼi’ sasaw sapjje. ‘Jan usuntañatakisa jukʼamp kusisitäñatakis jan kun katoqañ suyasaw mayninakar yanaptʼañasa’ sasaw yaqhepajj sapjjaraki. Jiwasajj ukhamätap yatjjayätanwa, kunattejj Luririsaw mä arunjja, Jehová Diosaw Biblia toqejj “churañanwa jukʼamp kusisiñajj utji” sasajj yatichistu (2 Tim. 3:16, 17).

MAYNINAKAROJJ CHURASIPKAKIÑÄNI

19, 20. ¿Kunatsa mayninakar churaña jan ukajj wajjtʼañ muntan?

19 Jupanakan munañapak thaqer jaqenak taypin jakatas laykojja, jiwasatakejj mayninakar churañajj chʼamakïspawa. Ukampis pä jachʼa mandamientonakajj kawkïrinakasa uka toqet Jesusajj akham sänwa: ‘Jehová Diosamarojj taqe chuymamampi, taqe almamampi, taqe amuyumampi, taqe chʼamamampi munasiñamawa. Jaqe masimarojj juma kikparjam munasiñamawa’ sasa (Mar. 12:28-31). Kunjamtï aka yatichäwin yatjjataniwayktanjja, Diosar munasipki ukanakajj Jupat yateqasiñatakiw chʼamachasipjje. Diosasa Yoqapas churirïpjjewa, panpachanirakiw kusisit jakasiñasatakisa jupanakat yateqasiñatakis chʼamañchapjjestu. Jehová Diosar taqe chuyma serviñatakisa jaqe masisar yanaptʼañatakis chʼamachasiñäni ukhajja, Diosaruw jachʼañchañäni, mayninakarus yanaptʼañäniwa, bendicionanaksa katoqarakiñäniwa.

20 Taqeniw mayninakar yanaptʼañatak chʼamachastanjja, yamas cristiano masinakasar yanaptʼañ wal muntanjja (Gál. 6:10). Ukham luraskakiñäni ukhajja, jaqenakajj yuspärapjjestaniwa munasiñampiw uñjapjjestani, kusisitaw jakasirakiñäni. Proverbios 11:25 textojj akham siwa: “Khititï churañ yatki ukaw jukʼamp katoqe; churiristi churatapatjamwa katoqarakini” sasa. Jiwasajja, jakäwisansa Diosar serviñansa walja toqenakatwa mayninakat llakisitas uñachtʼaysna, taqe chuyma churirïtassa uñachtʼayaraksnawa. Jutïr yatichäwinwa ukanakat mä qhawqha yatjjataskañäni.

^ Párrafo 13 Yaqha sutimp uchatawa.