Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Sjamjel ja jkʼujoltiki wa xya gustoʼaxukotik

Sjamjel ja jkʼujoltiki wa xya gustoʼaxukotik

«Mas ni jel lec huax yila ja maʼ huax yaa» (HECH. 20:35).

TSʼEBʼOJ 76 SOK 110

1. ¿Jastal wa sjeʼa ja kʼulbʼenik jaman ja skʼujol ja Jyoba?

YAJNI ja Jyoba och skʼuluk ja jastik junuki, stuchʼilni ajyi. Pe mini kechanta spensaraʼan bʼa yeʼna, yayi sakʼanil jitsan jastik jel bibo, ja matik mi xbʼobʼ kiltiki soka ixuk winik. Yeʼnani ja ‹Dyos maʼ jel gusto x-ajyi›, sok jelni sgusto yajel jastik junuk bʼa lek (1 Tim. 1:11, TNM; Sant. 1:17). Yuja cha wa skʼana gusto oj ajyukotiki, wa sjeʼakitik jastal sjamjel ja jkʼujoltiki (Rom. 1:20).

2, 3. a) ¿Jas yuj gusto wala ajyitik ta yuj jaman jkʼujoltik wa xkaʼatik? b) ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

2 Ja Dyos skʼulan ja ixuk winik jastalni splanta ja yeʼn (Gén. 1:27). Bʼa tuk yaljelik, skʼulanotik bʼa xchiktes ja smodoʼik. Ja yuj, ta wa xkʼana gusto oj ajyukotik sok yabʼjel stojol ja jsakʼaniltiki, tʼilani oj jnochtik ja sjejel wa xyaʼa, bʼa oj cham jkʼujoltik sbʼaja jmojtiki sok sjamjel ja jkʼujoltiki (Filip. 2:3, 4; Sant. 1:5). ¿Jas yuj? Yaljel bʼa jun modo mi wokoluk, yujni jach skʼulanotik. Ama mulanumotik, wani xbʼobʼ jam ja jkʼujoltik jastal ja yeʼn.

3 Ja Biblia wa sjeʼakitik jastal sjamjel ja jkʼujoltik bʼa yajel. Ja bʼa artikulo it, oj jpaklaytik jujuntik jastik junuk wa xyala kabʼtik ja Yabʼal ja Dyos sbʼaja yaljel it. Oj kiltik ja sjamjel ja jkʼujoltik bʼa yajel wa skoltayotik bʼa lek oj yil-otik ja Jyoba, sok bʼa skʼulajel ja aʼtel yaʼunejkitiki. Cha oj jpaklaytik sbʼaja slajelal yiʼoj ja modo it soka gustoʼil, sok jas yuj jel tʼilan mok axwukotik bʼa sjamjel ja jkʼujoltik bʼa yajel.

JA JASTAL LEK OJ YIL-OTIK JA DYOS

4, 5. ¿Jas sjejel bʼa jaman kʼujolal yaʼunejkitik ja Jyoba soka Jesús?

4 Ja Jyoba wa skʼana oj jnochtik ja smodoʼik, sok ja yuj gusto wa x-ajyi ta jaman ja jkʼujoltik (Efes. 5:1). Tini wa xchiknaji lek ja Dyosi wa skʼana gusto oj ajyukotik. Wa xkilatik yuja jastal skʼulanotiki soka tuktukil stsamalil skʼulbʼeni (Sal. 104:24; 139:13-16). Jachuk wani xtoyotik ja yajni wa xkʼujolantik bʼa yajel gustoʼaxuk ja tuk.

5 Ja meran kʼuʼumanik Dyosi jawa xnochotik ja Jesús, bʼa wa sjeʼakitik stojolil lek bʼa sjamjel ja jkʼujoltik ja janekʼto wa xbʼobʼ sjeʼ june. Ja yeʼn yala: «Qʼuelahuil ja queni. Coelon jan ja ba satqʼuinali pero mi jaquelucon ba ay maʼ oj yateltayon. Jaquelon ba oj colta ja cristiano - oj caa ja jvida ba oj bob ajyuc libre spetzanil ja yenlei» (Mat. 20:28). Ja yuj ja jekabʼanum Pablo yala yabʼ ja nebʼumaniki: «Porque qʼuelahuilex ja Cajualtic Cristo Jesusi, ¡jauc to ma quentiqui! [...] Jac manxuc jastal jun yal alatz pero mi quechanuc ja jahui. Jac ba oj yatelta ja cristiano jumasa» (Filip. 2:5-7). Ja yuj lekni oj jobʼ jbʼajtik: «¿Oj maʼ bʼobʼ jnoch masto lek ja smodo ja Jesús yuja jastal wanon skʼulajeli?» (kʼuman ja 1 Pedro 2:21).

6. ¿Jasa sjeʼakitik ja Jesús soka loʼil sbʼaja samaritano? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

6 Wani xbʼobʼ yil-otik lek ja Jyoba ta wa xnochotik ja stojil sjejel yaʼunejkitik soka Yunini. Ja yuj jelni tʼilan oj cham jkʼujoltik ja jastal wa xtax ja tuk sok slejel modo jastal oj jkoltaytike ja bʼa jas wa xmakuniyujile. Ja sjejel bʼa lekil samaritano, ja Jesús xchiktes lek bʼa wani skʼana ja snochumanik oj jkʼuluktik ja janekʼ wa xlajxi kujtik bʼa skoltajel ja tuk, chikani bʼa jakele (kʼuman ja Lucas 10:29-37). La kaʼ jul jkʼujoltik ja Jesús sjeʼa ja loʼil it yujni jobʼjiyi yuj jun judío: «¿Machuncʼa ja jmojtic ba?». Ja sjakʼjel yaʼa wa sjeʼa tʼilani pwesto oj ayukotik sjamjel ja jkʼujoltik bʼa lek oj yil-otik ja Dyosi jastalni ja samaritano.

7. ¿Jasa ti chʼikan ja sjamjel jkʼujoltiki soka kʼumal ya ochuk ja Satanás ja bʼa kʼachinubʼ bʼa Edén?

7 Ja kʼuʼumanotik Dyosi ay kiʼojtik jitsan rason bʼa sjamjel ja jkʼujoltiki. June, yujni ja sjamjel jkʼujoltiki ti chʼikan soka kʼumal ya ochuk ja Satanás ja bʼa kʼachinubʼ bʼa Edén. ¿Jas yuj jach wa xkalatik? Ja yeʼn yala yabʼ ja Adán soka Eva sok spetsanil ja ixuk winiki, masni bʼi lek oj wajyujile ta kechanta wa xwaj skʼujole bʼa yeʼnle sok skʼulajel bʼajtan ja jas wa skʼanawe bʼa yajelkan tsaʼan ja skʼuʼajelyi ja Dyosi. Ja Eva skʼana oj kʼot jastal Dyos, jaxa Adani jatani skʼana lek oj iljuk yuja xcheʼumi sok mi jaʼuk ja Jyoba (Gén. 3:4-6). Tini wa xkilatik ja jas ijijanyile. Ja ilkʼujoli mini wa xya ajyukotik gusto. Ta jaman jkʼujoltik, tini wa xjeʼatik jkʼuʼunejtik lek ja jasa mas sbʼej skʼulajeli jani ja jastal wa sjeʼakitik ja Jyoba.

¿JASTAL OJ BʼOBʼ JKʼULUKTIK JA AʼTEL YAʼUNEJKITIK JA DYOSI?

8. ¿Jas yuj tʼilan oj spensaraʼuke ajyi sbʼaja yintil ja Adán soka Eva?

8 Anima ja Adán soka Eva stuchʼil ajyiye ja bʼa kʼachinubʼ bʼa Edén, ja rasonik ajiyile yuja Jyoba tʼilani oj spensaraʼuke ja bʼa slekilal ja tuk. Ja Dyosi ya koʼyi slekilale sok yala yabʼye, aʼaybʼuke, a-sbʼutʼ-e ja luʼumi sok a-stalnaye (Gén. 1:28). Ja Kʼulumani jelni xcham skʼujol ja skʼulbʼeni, ja yuj ja yeʼnle tʼilani oj cham skʼujole ja yintile. Ja yuj bʼa oj yabʼye stsamalil ja bʼa kʼachinubʼi tʼilani oj yawe niwanbʼuk bʼa sutanal ja Luʼumi. Ja niwan aʼtel jaw wani skʼana ja skoltanel bʼa spetsanil ja pamilya.

9. ¿Jas yuj ojni ajuk gustoʼaxuke ajyi ja ixuk winik ja oj yawe niwanbʼuk ja kʼachinubʼi?

9 Yajel niwanbʼuk ja kʼachinubʼi, ja ixuk winik bʼa toji ojni koltanuke ajyi ja bʼa jas wa skʼana oj skʼuluk ja Jyoba, sok jachuk oj ochuke ja bʼa sjijlel ja Dyosi (Heb. 4:11, TNM). Kechantani wa xbʼobʼ ekʼ bʼa kolomtik ja jastal jel gusto oj ajyuke ajyi. Chomajkil, ojni ajuk koʼ slekilale ajyi yuja Jyoba yuja jaman skʼujole sok ja wa xcham skʼujole sbʼaja tuk.

10, 11. ¿Jastal oj bʼobʼ jkʼuluktik ja aʼtel bʼa xcholjel soka yajel och nebʼuman?

10 Ja bʼa jtyempotiki, ja Jyoba yaʼunejyi jun aʼtel ja yaʼtijumiki: xcholjel sok yajel och nebʼumanik. Bʼa skʼulajel, tʼilani meran oj cham jkʼujoltik ja bʼa slekilal ja tuk. Ojni bʼobʼ kujtik ta stojolil ja jas wa snikawotik skʼulajeli, bʼa jani syajtajel ja Dyos soka jmojtiki.

11 Ja bʼa bʼajtan siglo, ja jekabʼanum Pablo yala ja yeʼn soka tuk nochumanik bʼa Kristo smojni sbʼaje «ja ba yatel ja Diosi» yujni stsʼunuwe sok yawe och yalel ja inat bʼa smeranil ja bʼa sGobyerno ja Dyosi (1 Cor. 3:6, 9). Ja wego, ja keʼntiki cha wani xbʼobʼ kʼotkotik jmoj jbʼajtik «ja ba yatel ja Diosi». ¿Jastal? Sjamjel ja jkʼujoltik bʼa yajel ja jtyempotiki, jtakʼintik soka kiptik bʼa skʼulajel ja cholal sjipunej jkʼujoltik ja Dyos. ¡Juni niwan cholal!

June ja bʼa aʼtelik jel xyaʼa gustoʼil jani skoltajel june bʼa oj yabʼ stojol ja smeranil wa xtax bʼa Biblia. (Kʼela ja parrapo 12).

12, 13. ¿Jastik junuk ja slekilal oja wal ja weʼn yuja aʼtel bʼa yajel och nebʼumanik?

12 Jelni xyaʼa gustoʼil sjamjel ja jkʼujoltik bʼa yajel ja jtyempotik soka kiptik ja bʼa xcholjeli. Jitsan jmoj-aljeltik bʼa ajyelyujile ja cholal bʼa yajel estudio bʼa Biblia wa xyalawe jani june ja bʼa aʼtelik bʼa wa x-aji gustoʼaxuke. Jelni tsamal yiljel jastal jun ixuk winik wa xgustoʼaxi yajni wa xyabʼ stojol ja smeranil bʼa Biblia, jastal wa xkʼi ja skʼuʼajel yiʼoji, jastal wa stukbʼes ja sakʼanil sok jastal wa xkʼe loʼilanuk soka tuk ja jas wa snebʼa. Ja Jesús jelni gustoʼaxi yajni ja 70 snebʼumani «jel gusto aye juntiro» ja kumxiye yuja jel lek wajyujile ja bʼa xcholjeli (Luc. 10:17-21).

13 Bʼa sutanal ja luʼumi, ja cholumaniki jelni wa xgustoʼaxiye yuja wa xyilawe janekʼto wa xkoltaji ja sakʼanil ja ixuk winik yuja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. La jpensaraʼuktik sbʼaja Anna, jun akʼix waj kulan bʼa jun lugar bʼa Europa oriental bʼa wa xkʼanxi mas cholumanik. * Ja yeʼn stsʼijbʼan: «Jel xyaki gusto ja jitsan ixuk winik wa skʼanawe oj skʼuluke estudiar ja Biblia. Ja xcholjeli jel wa xya gustoʼaxukon. Yajni wala kʼotyon ja bʼa jnaji, mi wa xkankuj tyempo bʼa spensarajel bʼa keʼn ita. Jata wajel jkʼujol ja bʼa kestudianteʼiki, ja wokol wan ekʼel sbʼaje soka jastik wa xcham skʼujole. Wa xleʼa modo jastal oj jtsatsankʼujoluke sok skoltajele. Jkʼuʼunej lek ‹mas ni jel lec huax yila ja maʼ huax yaa›» (Hech. 20:35).

Yajni wala ulatanitik bʼa naʼits naʼits wani xleʼatik modo bʼa oj yabʼye ja ixuk winik ja lekil rasoni. (Kʼela ja parrapo 14).

14. Anima mi spetsanil ja ixuk winik wa smaklaye ja lekil rasoni, ¿jastal oj bʼobʼ kabʼtik gustoʼil ja bʼa xcholjeli?

14 Anima ja ixuk winik mi smaklayotike, jelni lek wa xya ajyukotik yuja wa xleʼatik modo bʼa oj yabʼye ja lekil rasoni. Pes ja bʼa jtyempotiki, ojni slajtik ja cholal kiʼojtik soka cholal ajiyi ja aluman Ezequiel. Ja Jyoba yala yabʼ: «Tʼilani oja walyabʼye ja yeʼnle ja jas wa xkala, ama smaklaye ma miyuk» (Ezeq. 2:7; Is. 43:10). Ta jujuntik ixuk winik mi chaʼanyabʼal xyilawe ja rason wa xkiʼajtik och yile, ja Dyosi jelni chaʼanyabʼalil xyila ja janekʼ wa xkʼujolantiki (kʼuman ja Hebreos 6:10). Jun choluman bʼa sjeʼa jun lekil smodo sbʼaja jaw, yala: «Jtsʼununejtik, kaʼunejtik och yalel sok kaʼunejtikyi orasyon bʼa smajlajel ja Jyoba oj snik ja skʼujole bʼa oj smaklaye» (1 Cor. 3:6).

JA JASTAL OJ BʼOBʼ AJYUKOTIK GUSTO

15. ¿Jata maʼ oj jetik jaman jkʼujoltik ta ja ixuk winik wa xyaʼawe tsʼakatal? Cholo.

15 Ja Jesús wa skʼana gusto oj ajyukotik. Ja yuj yakitik ja mandar it: «Ay cʼa jas ahuiojex, aahuic yi ja hua mojexi. Oj ni cho aajuc ahuilex mas ja huenlexa. Ja jastal huaxa huaa yi ja hua mojexi, jach ni oj cho ya cumxuc ahuilexa. Ja sbisol oj aajuc ahuilexi, tzaubal ni ja bis jahua. Mi jaxanuc oj aajuc ahuilex. Tʼenubal lec soc huosan lec» (Luc. 6:38). Ama mi spetsanil lek xyiʼaje ja jas wa xkaʼatik sok spetsanil jkʼujoltiki, pe ja matik lek wa xyiʼaje ojni bʼobʼ nikjuke bʼa oj cha yaʼe ja yeʼnle bʼa jachuk ja tuk oj cha skʼuluke. Ja yuj, tʼilani mi oj katikan sjamjel ja jkʼujoltiki anima lajansok ja ixuk winik mi chaʼanyabʼalil xyila. Mini xnaʼatik ja jasa oj lajxukujtik jawa xjeʼatik jaman jkʼujoltiki.

16. ¿Machtik ja oj jetikyi jaman jkʼujoltik sok jas yuj?

16 Ja maʼ meran jaman skʼujoli mini wa smajlay oj cha ajuk kumxukyi. Ja Jesús ajyini tʼabʼan skʼujol ja it: «Cuando huaxa cʼulan jun huaelali, loco ja pobre jumasa soc ja impedido jumasa soc ja renco jumasa soc ja maʼ tupel ja sati. Ti oja huil que jel gusto oj canuc ahualtzili, porque mi oj bob cho yaa hui ja yenlei» (Luc. 14:13, 14). Ja Biblia wa xyala ja maʼ jaman skʼujoli ojni ajuk koʼyi slekilal sok «ja maʼ wa sjeʼayi lekil smodo ja maʼ jel ajula sbʼaji» jelni gusto wa x-ajyi (Prov. 22:9; Sal. 41:1). Ja yuj, tʼilani oj jam ja jkʼujoltik yujni wa xya gustoʼaxukotik skoltajel ja tuk.

17. ¿Jastik oj bʼobʼ katik bʼa gusto oj ajyukotik?

17 Yajni ja Pablo yala ja jas yala ja Jesús «mas ni jel lec huax yila ja maʼ huax yaa», mini ja ta kʼan yal bʼa yajel jastik junuk, cha jachuk ja tsatsankʼujolanel, tojwanel sok skoltajel ja maʼ ay jas wa xmakuniyuji (Hech. 20:31-35). Ja jekabʼanumi sjeʼakitik sok yaljelik sok ja jas skʼulani bʼa sjamjel ja jkʼujoltik bʼa yajel ja jtyempotik, ja kiptik, smaklajel sok yajtanel.

18. ¿Jasa kʼotel snaʼe ja matik jel chapani?

18 Ja paklanumiki cha yiluneje ja yajeli wa xya gustoʼaxukotik. Jastalni wa xyala jun artikulo, ja ixuk winik wa xyalawe masni gusto wa x-ajyiye yajni wa skʼulaneyi jastik lek ja tuk. Cha wa xyalawe ja skoltajel ja jmojtiki wa xya kabʼtik stsamalil ja jsakʼaniltiki yujni wa xtaʼatik ja jasa mero wa xmakunikujtiki. Jastalni wa xyalawe ja matik jel chapani, ja ixuk winik matik wa skʼapa sbʼaje skoltajel ja tuk jach mi oj tupjuke masni lek wa x-ajyi ja sakʼanile sok wa xyabʼye gustoʼil. Ja it mini cham xkabʼtik ja matik wa xkilatik ja Biblia jani ja Yab’al ja jKʼulumantik maʼ jel xyajtani, ja Jyoba (2 Tim. 3:16, 17).

MOK AXWUKOTIK SJAMJEL JA JKʼUJOLTIK

19, 20. ¿Jas rasonik kiʼojtik bʼa sjamjel ja jkʼujoltiki?

19 Yuja joybʼanubʼalotik yuj ixuk winike bʼa kechanta wa xwaj skʼujole bʼa yeʼnle bʼobʼta wokolni oj kabʼtik oj ajyuk jaman ja jkʼujoltiki. Pe ja Jesús yala ja chabʼ mandar mas tʼilani jani syajtajel ja Jyoba sok spetsanil ja jkʼujoltiki, ja kaltsiltiki, ja jpensartiki sok spetsanil ja kiptiki sok syajtajel ja jmojtik jastalni wa xyajtay jbʼajtik ja keʼntik (Mar. 12:28-31). Jastalni kilunejtik ja bʼa artikulo it, ja matik wa syajtay ja Dyos wani skʼujolane bʼa snochjel ja smodoʼik. Ja yeʼn soka Yunini jelni jaman skʼujole, sok xchawanile wa xyalawe kabʼtik la jkʼuluktik yujni meran oj ya gustoʼaxukotik. Ja janekʼ wa xkʼujolantik bʼa ajyel jaman jkʼujoltik soka Dyosi soka jmojtiki ojni ajukyi stoyjelal ja Jyoba sok jlekilaltik bʼa keʼntik sok sbʼaja tuki.

20 Wantikxani maʼ skoltajel ja jmojtiki, mastoni ja jmoj-aljeltiki (Gál. 6:10). Ta mi kʼa la axwitik, bʼobʼta ja tuk ixuk winiki ojni yaʼe kitik tsʼakatal sok oj syajtayotike yuja jaw, sok jaxa keʼntiki gusto oj ajyukotik. Ja Proverbios 11:25 wa xyala: «Ja ixuk winik jaman skʼujoli lek wa xwajyuj, sok ja maʼ wa xyaʼa yalel ja tuk, ojni cha ajukyi yalel ja yeʼn». Ayni jitsan modo bʼa sjamjel ja jkʼujoltik, sjejel tsamal ja jmodotik sok mi oj jmajlaytik oj ajuk kumxukitik ja bʼa jsakʼaniltiki sok ja bʼa xcholjeli. Ja bʼa artikulo jakumi, oj kiltik jujuntik ja bʼa jaw.

^ par. 13 Tukbʼesnubʼal ja sbʼiʼili