Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

¿Tikmatij tla yemelak ijkon opanok?

¿Tikmatij tla yemelak ijkon opanok?

“Akin tlanankilia ijkuak xikuajli kikaki tlenon opanok, xtlamachilise niman tepinajti” (PROV. 18:13).

TLAKUIKALTIN: 126, 95

1, 2. a) ¿Tlenon melak noneki matiuelikan matikchiuakan, niman tleka? b) ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?

MELAK noneki kuajli matikitakan tla itlaj yemelak noso xyemelak. Yejuin itlaj tlen melak noneki matiuelikan matikchiuakan (Prov. 3:21-23; 8:4, 5). Tla xijkon tikchiuaj, Satanás niman tlaltikpakchanejkej nimantsin ueliskej techkajkayauaskej (Efes. 5:6; Col. 2:8). Yemelak, noneki nochi kuajli matikmatstokan niman ijkon kuajli yes tlen tiknemiliskej. Proverbios 18:13 kijtoua: “Akin tlanankilia ijkuak xikuajli kikaki tlenon opanok, xtlamachilise niman tepinajti”.

2 Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej tlenon uelis kichiuas matechtekiyomaka tikmatiskej tla itlaj yemelak ijkon opanok. Noijki, tomachtiskej seki itlajtolyekanalisuan Biblia niman neskayomej tlen techititiskej kenon tikitaskej tla yemelak tlen techijliaj.

MAKA MATIKNELTOKAKAN “NOCHI TLAJTOJLI”

3. ¿Tleka noneki matiktlakamatikan tlen kijtoua Proverbios 14:15? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

3 Ipan yejuin tonaltin, nochiuiyan tijkakij niman tikitaj miyek tlemach. Seki tikitaj ipan Internet, ipan televisión noso oksekan tijkakij. Kanaj noijki tikinseliaj miyek correos, mensajes de texto niman tlen techuajtitlaniliaj akin imiuan touikaj. Kuakon, noneki matotlajpiyakan niman kuajli matikitakan tla yemelak tlen tikpouaj niman tlen tijkakij. Akin imiuan touikaj kanaj itlaj techijliaj pampa kinekij techpaleuiskej, san ika, nemij oksekimej tlaltikpakchanejkej akin kiteijliaj tlen xmelauak noso xnochi kuajli kiteijliaj. ¿Katlejua itlajtolyekanalis Biblia uelis techpaleuis matikitakan tla yemelak tlen techijliaj? Proverbios 14:15 kijtoua: “Akin xtlamachilise kineltoka nochi tlajtojli, san ika, akin tlamachilise tlanemilia itech kanon nejnemis”.

4. a) ¿Kenon uelis techpaleuis Filipenses 4:8, 9 matiktlapejpenikan tlenon tikpouaskej? b) ¿Tleka noneki matikmatikan tlen yemelak? (Noijki xkita recuadro “ Tlen techpaleuiya matikmatikan tlen yemelak panoua”).

4 Noneki matikmatikan tlen yemelak opanok niman ijkon kuajli tikitaskej tlenon tikchiuaskej. Ika yejon, noneki kuajli matiktlapejpenikan tlenon tikpouaskej (xpoua Filipenses 4:8, 9). Maka matikpolokan tiempo tikimitstoskej páginas ipan Internet tlen xnochi kijtouaj tlen melauak noso tikinpoujtoskej correos noso mensajes de texto kampa kijkuilouaj tlen san kitekakiliaj. Melak noneki maka matikalakikan ipan páginas ipan Internet kampa akin kixnamikij tlen melauak kijtouaj tlen yejuamej kinemiliaj. Yejuamej kinekij maka sa matitlaneltokakan niman kinekij techkajkayauaskej. Yejon tlen kijtouaj, uelis kichiuas matikchiuakan tlen xkinamiki. Maka keman matiknemilikan ika xtechijtlakos tlen kijtouaj (1 Tim. 6:20, 21).

5. ¿Kenon okinkajkayaujkej israelitas, niman kenon okimijtlako?

5 Ijkuak noteijlia tlen xmelauak, uelis panos tlen xkuajli. Yeuejkaui, ijkuak nemiya Moisés, 12 tlakamej oichtakatlachiatoj ipan Tlajli tlen yokimijlikaj kinmakaskej. Ijkuak ouajnokuepkej, majtlaktli ichtakatlachixkej okijtokej tlen xteyolchikaua (Núm. 13:25-33). Yejuamej okseki okontlatlalilijkej tlen okitatoyaj niman israelitas onomojtikej niman onajmankej (Núm. 14:1-4). ¿Tleka? Kanaj okinemilijkej ika tlen okimijlikej yemelak katka pampa miyekej noijki ijkon okijtokej. Kuakon, yejuamej xokinejkej kikakiskej tlen melauak kijtouayaj Josué niman Caleb (Núm. 14:6-10). Yejuamej xokitakej tla tlen okimijlikaj yemelak katka nion xotlaneltokakej itech Jehová, san okineltokakej tlen xmelauak katka.

6. ¿Tleka xkipiya techmojkatlachialtis tlen kijtouaj itech ikalpan Jehová?

6 Melak noneki matotlajpiyakan ijkuak tijkakiskej tlen kijtouaj itech ikalpan Jehová. Matikilnamikikan ika totlauelikniuj Satanás “kinteixpanuiaya on tokniuan” (Apoc. 12:10). Jesús okijto ika akin techtlauelitaskiaj techtlajtolchijchiuiliskiaj niman kijtoskiaj tlen xmelauak (Mat. 5:11). Tla nochipa tikilnamikij yejuin, xtechmojkatlachialtis ijkuak kitejteneuaskej ikalpan Jehová.

7. ¿Tlenon kipiya totlajtoltiskej ijkuak tiknekiskej tiktitlaniskej se correo noso se mensaje?

7 ¿Tikuelita tikintitlanilis correos niman mensajes akin imiuan timouika? Ijkuak itlaj tikita ipan noticias noso itlaj tijkaki, ¿tikneki nimantsin tikteijlijtiuetsis ijkon ken akin kitemaka noticias? Ijkuak tiknekis tiktitlanis se correo noso se mensaje, xmotlajtolti: “¿Kuajli nikmatstika ika yejuin melauak? ¿Kuajli yonikitak tla yemelak ijkon opanok?”. Tla xkuajli tikmati, kanaj titekajkayaujtoskia. Kuakon, tla xtikmati ika tlen otijkak melauak, maka xtitlani. ¡Xpopolo!

8. a) ¿Tlenon yokichiujkej akin techtlauelitaj ipan seki kalpamej? b) ¿Kenon ueliskia tikinpaleuijtoskiaj maski nion xtikmatiskiaj?

8 Melak teijtlako nimantsin tikintitlanis correos niman mensajes. Ipan seki kalpamej xtechkauiliaj matitenojnotsakan. Akin techtlauelitaj kanaj kiteijliskej itlaj niman ijkon techmojtiskej noso techtlanemililtiskej ika xuelis titlaneltokaskej intech tokniuan. Matitlanemilikan itech tlen opanok yeuejkaui ipan Unión Soviética. Policía akin kimixmatiyaj ken KGB okiteijlikej ika sekimej tokniuan akin miyekej kimixmatstoyaj okinkajkayaujkej itekipanojkauan Jehová. * Miyekej tokniuan okineltokakej yejuin tlen xmelauak katka, niman okikaujkej ikalpan Jehová. Sakin, miyekej ouajnokuepkej, san ika, sekimej xkeman ouajnokuepkej. Tlen okimijlikej okijtlako intlaneltokil (1 Tim. 1:19). ¿Tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon maka topan nochiuas yejon? Maka keman matikteijlikan tlen oksekimej kijtouaj tla xtepaleui noso tla xtikasikamatij tleka ijkon kijtouaj. Maka nochi matikneltokakan tlen tijkakij. Nochipa kuajli matikitakan tla ijkon opanok.

IJKUAK XNOCHI TECHIJLIAJ

9. ¿Tlenon noijki kichiua matechtekiyomaka tikmatiskej tla yemelak tlen techijliaj?

9 Kemantika techtekiyomaka tikmatiskej tla yemelak tlen techijliaj pampa kanaj xnochi opanok tlen kijtouaj noso xnochi techijliaj. Matikilnamikikan ika uelis techkajkayauaskej ijkuak xnochi techijliaj. ¿Tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon xtechkajkayauaskej? (Efes. 4:14).

10. a) ¿Tleka israelitas ikimixnamikiskiaj imikniuan? b) ¿Tlenon okinpaleui maka ijkon makichiuakan?

10 Matikitakan tlenon inpan onochiuj israelitas akin onenkej ipan itonaluan Josué niman chantiyaj kampa ikalakiyan tonajli itech atentli Jordán (Jos. 22:9-34). Yejuamej okitekakilijkaj ika israelitas akin chantiyaj kampa ikisayan tonajli itech Jordán okichijchiujkaj se ueyi tlaixpan nisiuj atentli. Yejon tlen okitekakilijkej yemelak ijkon opanoka, san ika, xnochi okimijlikaj. Niman okinemilijkej ika imikniuan xok kinekiyaj kitlakamatiskej toTajtsin, kuakon, onosentlalijkej niman ijkon kominixnamikiskej (xpoua Josué 22:11, 12). * San ika, achto yaskej, israelitas akin chantiyaj kampa ikalakiyan tonajli okintitlankej sekimej tlakamej makitatij tlenon yemelak opanok. ¿Tlenon okasikamatitoj? Israelitas akin chantiyaj kampa ikisayan tonajli xokichijchiujkaj se tlaixpan niman ijkon kinuentlaliliskej tajtsitsintin akin xmelajkej. Yejuamej okichijchiujkaj pampa kinekiyaj ika nochimej makimatikan ika yejuamej kiueyichiuayaj Jehová. Kuajli tikmatstokej ika israelitas melak opajkej pampa xokimixnamikitoj imikniuan. Yejuamej achtopa okinejkej kasikamatiskej tlenon yemelak opanok.

11. a) ¿Tleka okichiuilijkej Mefibóset tlen xkinamikiya? b) ¿Tlenon nonekiya kichiuaskia David?

11 Kanaj texchiuiliskej tlen xkinamiki pampa sekimej techtlajtolchijchiuiliaj niman xnochi kijtouaj tlen yemelak. Matitlanemilikan itech tlen ipan onochiuj Mefibóset. Tekiuaj David ika iyojlo okikuepili Mefibóset nochi tlaltin tlen itlatki katka Saúl, iabuelo Mefibóset (2 Sam. 9:6, 7). San ika, sakin okijlikej David tlen xmelauak katka itech Mefibóset. Yejua xkuajli otetlajtolti tla tlen kijlitoyaj yemelak ijkon katka, niman okikuili nochi tlen itlatki katka (2 Sam. 16:1-4). Sakin, ijkuak David iuan otlajto, okitak ika xkuajli tlen okichiujka. Kuakon, okikuepili Mefibóset seki tlen itlatki katka (2 Sam. 19:24-29). Tla David achtopa kuajli tetlajtoltiskia niman xnimantsin kineltokaskia tlen okijlikej, xkichiuiliskia Mefibóset tlen xkinamikiya.

12, 13. a) ¿Tlenon okichiuj Jesús ijkuak okitlajtolchijchiuilijkej? b) ¿Tlenon uelis tikchiuaskej tla yakaj techtlajtolchijchiuilia?

12 ¿Tlenon uelis tikchiuaskej tla yakaj techtlajtolchijchiuilia? Jesús niman Juan Teapolaktijketl okixnamijkej yejuin (xpoua Mateo 11:18, 19). ¿Tlenon okichiuj Jesús? Yejua xompa onokauj imiuan nokamatlatlantok niman ijkon kintlaneltokiltis ika tlen kijtouayaj xmelauak katka. Yejua okinyolchikauj sa no yejuamej makitakan tlen yemelak panouaya, kinekiya makitakan tlen kichiuaya niman tlen temachtiaya. Ijkon ken okijto, tlamachilistli “noteititia yejua  ika on tlen nochiua”.

13 Tejuamej uelis tikchiuaskej ijkon ken okichiuj Jesús. Kemantika, tlaltikpakchanejkej uelis techtejteneuaskej, niman kanaj yejuin techijtlakos pampa oksekimej xok kuajli techitaskej. ¿Uelis itlaj tikchiuaskej? Tla yakaj techtlajtolchijchiuilia, matikteititikan ika xmelauak tlen kijtouaj ika tlen tikchiuaj. Ijkon ken okichiuj Jesús, tla tejuamej kuajli tikyekanaj tonemilis, miyekej kitaskej ika xmelauak tlen kijtouaj totech.

¿TLENON TIKNEMILIAJ TOTECH?

14, 15. ¿Tleka xkipiya ika san totech titlaneltokaskej?

14 Yotikitakej ika uelis techtekiyomakas tikitaskej tla itlaj yemelak ijkon opanok. Aman tej, pampa titlajtlakolejkej, yejon noijki kichiua matechtekiyomaka tikitaskej tla itlaj yemelak ijkon. Kanaj yotiuejkaujkej miyek xiuitl tiktekichiuilijtokej Jehová niman kanaj kuajli yotikmatkej tlenon kinamiki matikchiuakan ijkuak itlaj topan panoua. Kanaj oksekimej techtlakaitaj pampa kuajli ken titlanemiliaj. ¿Uelis techijtlakos yejuin?

15 Kema, uelis peuas san totech titlaneltokaskej. Kanaj tijkauiliskej ika tlen tikmachiliaj niman tlen tikneltokaj makiyekana totlamachilis. Kanaj peuas tiknemiliskej ika kuajli tikasikamatij itlaj maski xtikmatij nochi tlen opanok. ¡Yejuin uelis techijtlakos! Biblia techmelajkaijlia: “Maka xmopaleui san ipan motlamachilis” (Prov. 3:5, 6; 28:26).

16. Ipan yejuin neskayotl, ¿tlenon panoua ipan se restaurante, niman tlenon kinemilia Tomás?

16 Matikitakan se neskayotl kampa techititis ika totlamachilis uelis techkajkayauas: xnemili ika se yeuajli se tokniuj akin youejkauj ken tlayekanketl akin itoka Tomás nemi ipan se restaurante. Niman kita ika noijki ompa nemi se tokniuj tlayekanketl akin itoka Juan, san ika, tlakuajtika iuan se siuatl akin xisiuauj. Nesi ika omemej melak yolpakij. Kita ika melak uetskaj niman hasta nonapalouaj. Tomás melak yonomojti niman notlajtoltia: “¿Yokikauj isiuauj? ¿Tlenon panos imiuan inkoneuan?”. Tomás yokitaka ika sekimej tokniuan ijkon inpan yonochiujka. ¿Kenon timomachiliskia tla tejua tiTomás yeskia?

17. a) Ipan yejuin neskayotl, ¿tlenon sakin okimat Tomás? b) ¿Tlenon tiuelij itech yejuin neskayotl?

17 San ika, kuajli matitlanemilikan. Maski Tomás yokinemilijka ika Juan yokikajkayaujka isiuauj, ¿yemelak nochi kuajli kimatstoya? Ipan yejon yeuajli, Tomás okonots Juan niman okimat ika yejon siuatl akin iuan tlakuajtoya ikniuj katka, niman ika uejka chantiya. Juan niman ikniuj siuatl youejkaujkaj ika xok noitayaj. Niman pampa ikniuj xuejkauiskia, Juan okijli tla ueliskiaj san sekan tlakuaskej ipan se restaurante. Isiuauj xouel imiuan oyaj. Tomás melak oyolseuj pampa xakaj okijli tlen yejua okinemilijka. ¿Tlenon tiuelij itech yejuin? Ika maski melak yotiuejkaujkej tiktekichiuilijtokej Jehová, nochipa noneki kuajli matikitakan tla itlaj yemelak ijkon opanok.

18. ¿Tlenon uelis kichiuas matiknemilikan tlen xkuajli itech se tokniuj?

18 Uelis melak techtekiyomakas tikitaskej tla itlaj yemelak ijkuak techijliaj itlaj kampa kiteneuaj se tokniuj akin xkuajli iuan touikaj. Tla san nochipa titlanemilijtokej itech tlen xtikuelitiliaj, kanaj san tiknemilijtoskej ika xuelis itech titlaneltokaskej. Kuakon, tla tijkakij itlaj tlen xkuajli itech yejon tokniuj kanaj nimantsin tiknekiskej tikneltokaskej maski xnesi tla yemelak tlen kijtouaj itech. ¿Tlenon tiuelij itech yejuin? Tla tiknemiliaj tlen xkuajli intech tokniuan, uelis tiknemiliskej tlen xkinamiki niman tlen xmelauak (1 Tim. 6:4, 5). Kuakon, maka matijkauilikan ika nexikojli niman tlen xkuajli tikmachiliaj manoneluayoti ipan toyojlo. Maka keman matikilkauakan ika Jehová kineki matikintlasojtlakan tokniuan niman matikintlapopoluikan ika nochi toyojlo (xpoua Colosenses 3:12-14).

ITLAJTOLYEKANALISUAN BIBLIA TECHTLAJPIYAJ

19, 20. a) ¿Katlejua itlajtolyekanalisuan Biblia uelis techpaleuis matikitakan tla yemelak tlen techijliaj? b) ¿Tlenon tikitaskej ipan okse tlamachtijli?

19 Ipan yejuin tonaltin, melak ouijtika tikitas tla itlaj yemelak. ¿Tleka? Pampa miyekpa xnochi kuajli techijliaj, noso miyek tlen techijliaj xmelauak niman noijki pampa titlajtlakolejkej. ¿Tlenon uelis techpaleuis? Tlajtolyekanalistin tlen onokej ipan iTlajtol toTajtsin. Se neskayotl, se tlajtolyekanalistli techmachtia ika akin tlanankilia ijkuak xikuajli kikaki tlenon opanok, yejua xtlamachilise niman tepinajti (Prov. 18:13). Okse tlajtolyekanalistli techilnamiktia ika xkipiya nochi tikneltokaskej tla xtikmatij tla yemelak ijkon (Prov. 14:15). Niman noijki tiuelij ika maski yotiuejkaujkej tiktekichiuilijtokej Jehová, xkipiya topaleuiskej san ipan totlamachilis (Prov. 3:5, 6). Itlajtolyekanalisuan Biblia techtlajpiyaj pampa techmachtiaj matikitakan tla itlaj yemelak ijkon opanok niman kuajli matitetlajtoltikan pampa ijkon tikasikamatiskej tlen yemelak niman tikchiuaskej tlen kuajli.

20 San ika, onka okse tlemach tlen kichiua matechtekiyomaka tikitaskej tla itlaj yemelak: ika nimantsin itlaj tiknemilia intech oksekimej san ipampa tlen tikitaj. Ipan okse tlamachtijli, tikitaskej yeyi tlemach tlen uelis kichiuas ijkon matikchiuakan, niman noijki tikitaskej tlenon techpaleuis maka ijkon matikchiuakan.

^ párr. 8 Xkita Anuario 2004, páginas 110 niman 111, niman Anuario 2008, páginas 133-135.

^ párr. 10 Josué 22:11, 12: “Sakin, oksekimej israelitas okimatkej niman okijtokej: ‘¡Xkitakan! Rubenitas, gaditas niman tlajko ifamilia Manasés okichijchiujkej se tlaixpan kampa peua tlajli Canaán kampa onka Jordán niman kampa intlatki israelitas’. Ijkuak israelitas okikakej yejon, nochi kalpan itech Israel onosentlalijkej Siló niman ijkon kominixnamikiskej”.