1. Isayaasi Yesuusi daafira mayyee masaalino? Tini jawaachishshannote yineemmohu mayiraati?

ISAYAASI Mootichinke Yesuusi Kiristoosi daafira masaalino masaalo, hagiirsiissannotenna sheshifachishshannote. Isi Yesuusi daafira togo yee masaalino: “Illesinni lai garinni calla yoo diyaanno; maccasinni macciishshi garinni calla dicoyiˈranno.” Hatteentenni Yesuusi, “buxanete taashshe coyiˈranno.” (Isa. 11:3, 4) Tenne afanke sheshifachishshannote yineemmohu mayiraati? Korkaatuno, heeˈnoommohu taashshote xeˈne batidhinonna manna mulla kae giwanno manni woˈmino alameraati. Aana lae yoo yaannokkihu guutu Daanyi gashshanno yanna quqquxamme agadhineemmo!

2. Yesuusi mayyee hajajinonke? Konni birxichira maa ronseemmo?

² Barru baala xaandeemmo manni daafira mitore coyiˈneemmo. Ikkollana, Yesuusi gede guuta ikkinoommokki daafira, wolootaho gara ikkitinokki lao heedhankera dandiitanno. Ninke duucha woyite manna aana laˈne yoo yaa rakkannonke. Yesuusi kayinni uullate noo waro togo yee hajajinonke: “Halaalu yoo yiiyye ikkinnina manna alba laˈine coyidhinoonte.” (Yoh. 7:24) Ee, Yesuusi isi lawishsha harunsine manna aana calla laˈne yoo yaa hoogate qorophinammora hasiˈranno. Konni birxichira wolootu daafira dancha  woy busha lao heedhannonke gede assannoha sase coye ronseemmo; insano: sirchoho woy gaˈrete, jirotenna diroho. Mitto mittonka laˈneemmo woyite Yesuusi hajajo harunsa dandiineemmo gara ronseemmo.

3, 4. (a) Pheexiroosi isi gaˈre ikkinokki mannira noosi hedo biddi assiˈranno gede kaaˈlinosiri maati? (Hanafote noo misile lai.) (b) Yihowa Pheexiroosi hiikkonne haaro halaale huwatanno gede kaaˈlinosi?

³ Pheexiroosi Qiisaariyaho noohu Yihudu wido ikkinokkihu Qornelewoosi yinanni manchiwa haˈranno gede kullisi woyite mayi macciishshaminosiro heda dandaatto. (Soq. 10:17-29) Wolu Yihudu manninte gede Pheexiroosi lophinohu, Yihudu wido ikkinokki manna battaawinohu gede assine laˈnanni dagoomi giddooti. Ikkollana, Pheexiroosi togoo hedo biddi assiˈranno gede assannosi coyi tuncu yiinosi. Lawishshaho, isi mitte dhagge ikkitanno ajuuja laino. (Soq. 10:9-16) Pheexiroosi laino ajuuja maati? Isi battaabbino yee hedanno saadanni woˈminohu mittu hocci iiminni dirranna laino; hakkiinni mitte huuro iiminni, “Pheexiroosi, kaˈe gorrite iti!” yitinosi. Pheexiroosi diˈˈiteemmo yiino. Isi ita giwita, “Maganu faansinoha [keereensinoha] ati battete yitooti” yitanno huuro iiminni daggino. Ajuuja laihu gedensaanni, Pheexiroosi Yihowa maa kulasira hasiˈrinoro afa hooge gurchaawino. Hakkiinni Qornelewoosi soyino manni Pheexiroosiwa dayi. Qullaawu ayyaani Pheexiroosi Qornelewoosiwa haˈrano gede kulisita isi dayino manni ledo Qornelewoosi minira haˈrino.

⁴ Pheexiroosi aana calla lae yoo yaannoha ikkoommero, Qornelewoosi minira dieanno. Yihudu manni insa gaˈre ikkinokki manni minira horonta dieanno. Ikkina Pheexiroosi manna mulla kae giwate hedo qeele Qornelewoosiwa haˈrinohu mayiraati? Pheexiroosi haˈranno gede assitinositi, laino ajuujaatinna qullaawu ayyaani uyinosi biddishshaati. Isi Qornelewoosi coyiˈrinore macciishshihu gedensaanni qullaawu ayyaaninni togo yee coyiˈrino: “Halaalinta Maganu manna mallaadannokkita xa buuxoommo. Aye gosano ikkiro Maganu waajjannosihanna dancha loosannoha baxanno.” (Soq. 10:34, 35 ) Pheexiroosi haarote huwatinori, lowo geeshsha hagiirsiisinosi! Baalunku Kiristaani hakkonne biddishsha harunsa hasiissanonsa yineemmohu mayiraati?

5. (a) Yihowa baalunku Kiristaani maa huwatara hasiˈranno? (b) Halaale anfoommoha ikkirono, hiittenne hedo qeela qarrissankera dandiitanno?

⁵ Yihowa Pheexiroosi widoonni baalunku Kiristaani Isi manna mallaadannokkita huwatanno gede assino. Gaˈrenke, sirchinke, gobbankenna coyiˈneemmo afii ikkihano ikkiro, Yihowa kuri coyibba aana diˈˈillachishanno. Aye manchino Magano waajjannohanna dancha ikkinore assannoha ikkiro Isi baxannosi. (Gal. 3:26-28; Aju. 7:9, 10) Tini halaale ikkitinota ati umikki huwatoottoti dihuluullissannote. Ikkollana lophoottohu manna mulla kaˈne gimbanni qooxeessira woy hattoo maate giddolla ikki? ‘Ani manna dimallaadeemmo’ yite hedattoha ikkara dandaanno; ikkollana togoo hedo giddokkinni gudisante fultinokkiha ikkara dandaanno. Pheexiroosi, Yihowa mallaadannokkiha ikkinota wolootu huwattanno gede kaaˈlate qoosso afiˈrinoha ikkirono, yannate gedensaanni isi umisi woloota mallaadino woyiti no. (Gal. 2:11-14) Yesuusi roso harunsine manna aana laˈne yoo yineemmokki gede qoropha dandiineemmohu hiittoonniiti?

6. (a) Manna mulla kae giwate hedo giddonkenni fushshine hunate mayi kaaˈlannonke? (b) Mittu songote cimeessi borreessino rippoorte maa leellishshanno?

⁶ Manna mulla kaˈne giwate hedo giddonke  nooha ikkiro, caabbicho ikkinohu Maganu Qaalinni ninkeneeto seekkine layiˈra hasiissannonke. (Far. 119:105) Manna mulla kaˈne giwate hedo giddonke noota huwata hoongummoro nafa, wolootu tenne huwattara dandiitanno daafira, insa baxillunni uyitannonke kaaˈlo adha hasiissannonkeha ikkara dandaanno. (Gal. 2:11, 14) Togoo akatta giddonke bayicho assidhuro, ninkera leella hooggankera dandiitanno. Hanni mitto woˈnaalsha laˈno: Mittu cimeessi woˈma yanna soqqamaano ikkino minaanninna minaama daafira sinu biirora rippoorte borreessino. Minaanni batinyu manni woffi asse laˈˈannote shiima gaˈre giddo ilaminoho. Rippoorte borreessi cimeessi umisi, hattenne gaˈre ajishe laˈˈannota huwatinokkiha ikkara dandaanno. Hakku cimeessi minaanni daafira batinye dancha coye borreessino. Ikkollana cimeessu borrote aana togo yiino: ‘Minaanni wolootu ajishshe laˈanno gaˈre wido ikkirono, akatisinna heeˈranno heeshsho danchate; tini qolte mittu manchi hattenne gaˈre wido ikkino daafira calla xuraamo ikkanno yaa ikkitinokkita leellishshanno.’ Konni lawishshinni maa ronseemmo? Yihowa dirijjite giddo noonke qeechi ikkihano ikkiro, giddonke woloota mulla kae giwate hedo nooronna teˈee afate ninkeneeto ganyine layiˈranna wolootu uyitannonke kaaˈlo adha hasiissannonke. Wolere maa assa dandiineemmo?

7. Wodananke halashshine fana dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁷ Wodananke halashshine fannummoro, manna mulla kaˈne giwate bayicho baxille wonsha dandiineemmo. (2 Qor. 6:11-13) Muli jaallakki ikkitanno gede hasiˈrattori ate gaˈre, sirchonna gobbakki manna woy ati coyiˈratto afoo coyidhannore callaati? Hatto ikkiro wodanakki halashshite fani. Atewiinni baxxino budi noonsa roduuwa soqqansho ledokki fultanno woy waartanno gede mayira dikoyisattonsa? (Soq. 16:14, 15) Hatto assittoro, wodanikki giddo baxille wonshidhe manna mulla kae giwate hedo heedhannohekki gede assiˈratto. Ikkollana woloota aana calla laˈne yoo yineemmo gede guficho ikkannonkehu wolu coyino no. Hakkuno jirote.

8. Leewaawoota 19:15 jiro woy buxima laˈne yoo yaate daafira mayitanno?

⁸ Maalaamittete jiro wolootaho gara ikkitinokki lao heedhannonke gede assitankera dandiitanno. Leewaawoota 19:15 togo yitanno: “Buxichoho godowa hossinoonte; dureessa waajjitinoonte; manna taashshitine laˈe.” Ikkollana mittu manchi buxicho woy dureessa ikkasi isira noonke lao gara woy gara ikkitannokki gede assitannohu hiittoonniiti?

9. Selemooni hiikkonne halaale borreessino? Konni qummeeshshinni maa ronseemmo?

⁹ Selemooni qullaawu ayyaaninni guuntete xeˈne noonsa mannire borreessino. Isi Lawishsha 14:20 te togo yiino: “Buxicho olliisi nafa gamba diassiˈrannosi; dureessaho kayinni lowo jaalla noosi.” Kuni qummeeshshi maa rosiisannonke? Qoropha hoongummoro, buxane ikkitino roduuwinkewa aana agurre, dureeyye ikkitino roduuwa calla jaallanke assiˈnammora dandiineemmo. Maalaamittete jiro calla laˈne wolootaho yoo yaa lowo geeshsha gawajjitanno yineemmohu mayiraati?

10. Yaiqoobi Kiristaana hiikkonne gawajjanno coye kule qorowisiisino?

¹⁰ Maalaamittete coye laˈne wolootaho yoo yineemmoha ikkiro, songote giddo babbadooshshe kalanqammora dandiineemmo. Umi xibbi diro togoo babbadooshshi mite songo giddo kalaqamino daafira, rosaanchu Yaiqoobi Kiristaana qorowisiisino. (Yaiqoobi 2:1-4 nabbawi.) Xaa yannarano songonke gawajjotenni agarate, togoo hedo heedhannonkekki gede assiˈra hasiissannonke.  Ikkina manna aana calla laˈne yoo yaatenni qoropha dandiineemmohu hiittoonniiti?

11. Mittu manchira noositi maalaamittete jiro Yihowa ledo noosi jaaloomi ledo xaadooshshe afidhino? Xawisi.

¹¹ Roduuwanke Yihowa laˈˈanno garinni laˈˈa hasiissannonke. Mittu manchi Yihowa albaanni muxxe ikkannohu buxicho woy dureessa ikkasinni diˈˈikkino. Yihowa ledo noonke jaalooma bikkinannihu, noonkete maalaamittete jiro deerrinni diˈˈikkino. Yesuusi, “dureessaho Maganu Gashshoote ea lowo geeshsha qarraho” yiinoha ikkirono, dureessu Maganu Mangiste ea didandaanno diyiino. (Mat. 19:23) Qoleno Yesuusi, “Maganu Gashshooti kiˈneha ikkino daafira, kiˈne buxane baˈraadhinoonnireeti” yiino. (Luq. 6:20) Togo yaa buxane baala Yesuusi roso harunsitino woy baxxino atoote afidhino yaa diˈˈikkino. Batinye buxane Yesuusi roso diharunsitino. Konni daafira, mittu manchira Yihowa ledo noosi jaaloomi maalaamittete jirosi aana xintaminoho yaa didandiinanni.

12. Qullaawu Maxaafi buxaneteno ikko dureeyyete mayi biddishsha aanno?

¹² Yihowa baxannonna isira woˈmu wodaninsanni soqqamannori buxanenna dureeyye roduuwi noonke. Qullaawu Maxaafi dureeyye, ‘Hawaqiˈnannikki coye hexxa agurte Magano hexxitanno’ gede amaalanno. (1 Ximootewoosi 6:17-19 nabbawi.) Maganu Qaali Isi soqqamaano dureeyyeno ikkito buxane woxu baxillinni umonsa agadhitanno gede qorowisiisanno. (1 Xim. 6:9, 10) Ee, roduuwanke Yihowa laˈˈanno garinni laˈneemmoha ikkiro, noonsaha maalaamittete coye calla laˈne yoo diyineemmo. Manna dironsa laˈne yoo yaa garahoyya? Hanni laˈno.

13. Qullaawu Maxaafi jajjabba ayirrisate daafira maa rosiisannonke?

¹³ Qullaawu Maxaafi duucha hige jajjabba manna ayirrinseemmo gede hajajannonke. Leewaawoota 19:32 togo yitanno: “Jawaho kaˈine darga uuyye; geerra ayirrisse; Maganoˈne waajje.” Qoleno Lawishsha 16:31, “Seedu diri keeraanote baˈraaˈraati; awuuwe ayirrinyu baˈlattooti” yitanno. Phaawuloosino, Ximootewoosi jajjabba roduuwa annuwu gede asse laˈˈanno gede ikkinninna mishannonsakki gede qorowisiisinosi. (1 Xim. 5:1, 2) Ximootewoosi jajjabbu roduuwisi aana silxaane noosiha ikkirono, isi insa shaqqillunninna ayirrinyunni towaatino.

14. Diro ninke rooranno mancho amaala woy seejja hasiissannonkehu hiittoo yannaraati?

¹⁴ Mittu jawu rodii afanni heeˈre cubbo loose Yihowa dadillisannohalla ikki? Yihowa afanni heeˈre cubbo loosino manchi jawa ikkino daafira calla gatona yaannosi yaa diˈˈikkino. Isayaasi 65:20 te nooha xintu seera wodanchi; qummeeshshu togo yaanno: “Xibbu dirinni heeˈre reyannoha anje heeˈre reyinohu gede assine kiirranni; hakkuyi kawa reyannohu kayinni rumammohu gede kiiramanno.” Hiziqeelino togooha xintu seera kulino. (Hiz. 9:5-7) Konnira, baalunkunni roore ayirrisa hasiissannonkehu biˈre birqiiqinni kayise nooha Magano Yihowa ikkinota dea dihasiissannonke. (Dan. 7:9, 10, 13, 14) Yihowa ayirrinseemmoha ikkiro, mittu manchi diri jawa woy shiima ikkino daafira amaalatenni badhera dihingemmo.—Gal. 6:1.

15. Wedella roduuwa ayirrisa lainohunni Phaawuloosiwiinni maa ronseemmo?

¹⁵ Songote giddo nooha wedella roduuwa ma garinni laˈˈa hasiissannonkeyya? Soqqamaasinchu Phaawuloosi wedellichu Ximootewoosira togo yee borreessino: “Anjekki ayino mishoonkehe; coyiˈratto coyinni, heeˈratto heeshshonni, baxillunni, ammanatenninna fayyaaleessimmatenni ammanaasinete dancha lawishsha ikki.” (1 Xim. 4:12) Phaawuloosi tenne sokka borreessanno woyite Ximootewoosira 30 diri balla ikkisikki digatino. Ikkirono, Phaawuloosi Ximootewoosira lowoha loosu qeecha  uyinosi. Tennenni maa ronseemmo? Wedella roduuwa diro calla laˈne yoo yaa dihasiissannonke. Mootichinke Yesuusi uullate aana noo waro soqqanshosi gumulinohu 30 diri balla heeˈre ikkinota dea dihasiissannonke.

16, 17. (a) Cimeeyye mittu rodii songote soqqamaancho woy cimeessa ikkate ikkado ikkinotanna teˈee murtannohu ma garinniiti? (b) Meessi hedo woy budi garinni heda Qullaawu Maxaafi ledo sumuu yitannokkihu hiittoonniiti?

¹⁶ Mitu qooxeessira mannu wedella diayirrisanno; ninke heeˈneemmohu hattoo qooxeessira ikkara dandaanno. Hatto ikkiro, songote giddo noo cimeeyye wedellu roduuwi ikkadda ikkitinoha ikkirono songote soqqamaasine woy cimeeyye ikkite shoomantanno gede shiqishate huluullantara dandiitanno. Baalanti cimeeyye, Qullaawu Maxaafi mittu manchi songote soqqamaancho woy cimeessa ikkannoha diru deerra kulannokkita qaaga hasiissannonsa. (1 Xim. 3:1-10, 12, 13; Tit. 1:5-9) Mittu cimeessi umisi bude harunse biddishsha fushshannoha ikkiro, massagamannohu Qullaawu Maxaafinni diˈˈikkino yaate. Cimeeyye wedella uminsa laonni woy budinsa garinni ikkikkinni Qullaawu Maxaafinni bikka hasiissannonsa.—2 Xim. 3:16, 17.

¹⁷ Qullaawu Maxaafi hedo ledo sumuu yaannokkihu togoo budi ikkadda ikkitinori songote giddo qoosso afidhannokki gede assara dandaanno. Hanni mitto lawishsha laˈno. Mitte gobbara ikkado ikkinohu songote soqqamaanchira lowoha loosu qeecha uyinoonnisi. Cimeeyye kuni rodii Qullaawu Maxaafi kulanno garinni ikkado ikkinota affinoha ikkirono, cimeessa ikkanno gede dishiqishshino. Mite jajjabba cimeeyye kuni rodii wedellicha ikkino daafira cimeessa ikkate diˈˈiillino yite heddino. Wedellichu rodii aja ikkasinni calla cimeessa ikke shoomama hoogasi dadillissannote. Togoo budi batinye gobbara egennaminoha ikkinota addi addi rippoorte leellishshanno. Budinke garinni woy meessi laonni heda agurre Qullaawu Maxaafinni massagama lowo geeshsha hasiissannote! Yesuusi manna aana laˈne yoo yineemmokki gede uyinonke hajajo agadha dandiineemmohu hatto assinummoro callaati.

18, 19. Woloota Yihowa laˈˈanno garinni laˈˈate maa assa hasiissannonke?

¹⁸ Guuntete xeˈne heedhunkerono, woloota Yihowa laˈˈanno garinni mallaandummokkinni laˈˈa hasiissannonketa ronsoommo. (Soq. 10:34, 35) Togo assate kayinni agurrummokkinni sharramanna ganyine Maganu Qaali giddo noo biddishsha harunsate woˈnaala hasiissannonke. Konne biddishsha seekkine harunsinummoro, Yesuusi manna aana laˈne yoo yineemmokki gede hajajinonke hajajo agadha dandiineemmo.—Yoh. 7:24.

¹⁹ Muli yannara Mootichinke Yesuusi Kiristoosi mannu oosora taalo yoo yaanno; isi yoo yaannohu lainorinninna macciishshinorinni calla diˈˈikkino. (Isa. 11:3, 4) Hattee yanna quqquxamme agadhineemmo!