1. ¿Jasun yala ja Isaías sbʼaja Jesús, sok jas yuj jel wa stsatsankʼujolanotik ja yaljelik jaw?

JA Isaías stsʼijbʼan bʼajtanto lek ja yaljelik it sbʼaja Jesús: «Mi jaʼita oj wajsok ja jastik wa xyila ja sati, mi oj tojwanuk soka jas kechanta oj yabʼ ja xchikini. Sok stojolil lek oj tojwanuk bʼa skoltajel ja matik jel ajula sbʼaji» (Is. 11:3, 4). Ja yaljelik it jelni wa stsatsankʼujolanotik, pes yujni teyotik ja bʼa luʼumkʼinal it bʼutʼel ilkʼujolanel. Jpetsaniltik wani xkʼanatik akʼotuk ja tyempo bʼa oj skʼankitik kwenta ja Jesús, ja Jwes jel toj bʼa mi jata wa xyila ja jplantatiki.

2. ¿Jas mandar yakitik ja Jesús, sok jasa oj jtatik tiʼal ja bʼa artikulo it?

² Spetsanil ja kʼakʼuʼiki, ayni jas wa xpensaraʼantik sbʼaja tuk ixuk winiki. Pe yuja mulanumotiki, mini pasiluk yiljel bʼa jun modo stojol, jastalni wa skʼulan ja Jesús. Jaʼitani wa xwaj jkʼujoltik ja jastal wa xkilatiki. Anima, yajni ja Jesús ti ajyi ja bʼa Luʼum, yakitik ja mandar it: «Mi lom la cʼumaniyex cuando mi xa naahuex jastal ja sbeji. Quechan ta seguro cʼa ayex, eso sí, oj bob cʼumananic» (Juan 7:24). Jastalni wa xkilatik, ja yeʼn wa skʼana oj jnochtik ja sjejel yaʼakani sok mi jaʼita oj waj jkʼujoltik ja jasa wa xkilatiki. Ja bʼa artikulo it, oj jtatik tiʼal bʼa oxe jasunuk bʼa ti chʼikan ja jastal wa xpensarantiki: ja rasa ma ja  jchonabʼtik, ja takʼini sok ja jabʼiltiki. Bʼa jujune oj kiltik jastal oj bʼobʼ jnochtik ja mandar yaʼa ja Jesús.

3, 4. a) ¿Jas yuj tukbʼi ja jastal wa xyila ja jekabʼanum Pedro ja matik mi judíoʼuki? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo). b) ¿Jas yajkʼachil rason aji ekʼyi ja Pedro yuja Jyoba?

³ La jpensaraʼuktik spetsanil ja jas ekʼ bʼa yolom ja jekabʼanum Pedro yajni aljiyabʼ awajuk ja bʼa chonabʼ Cesarea, ja bʼa snaj jun winik mi judíoʼuk sbʼiʼil Cornelio (Hech. 10:17-29). Jastalni ja judíoʼik ja bʼa styempo, ja Pedro jani kʼi soka kostumbre bʼa yilawe ja matik mi judíoʼuk jastal ixuk winik bʼa kuxe. Pe ayni jas ekʼ ja bʼa sakʼanil bʼa stukbʼes ja jastal wa spensaraʼani. Jun sjejel, yila jun nakʼsat bʼa Dyos (Hech. 10:9-16). Ja bʼa jaw, yila koʼkon jastal jun kʼuʼuts bʼutʼel chanteʼik bʼa kux sok yabʼ jun kʼumal bʼa satkʼinal bʼa alji yabʼ a-smile sok a-skʼuxe. Pe yala mi oj skʼuluk. Jaxa kʼumali wa xyala: «Ja jas huax yala que lec scʼuxjel ja Diosi, mi xa huala ta quistaluc». Yajni chʼak yil ja nakʼsati, ja Pedro mini snaʼa jas oj skʼuluk sok mi xyabʼ stojol ja jas wa xkʼan yal ja kʼumali. Ja bʼa jutsʼin jaw, julye jujuntik s-akʼa rason ja Cornelio. Ja Pedro snocho ja tojelal ajiyi yuja yip ja Dyosi sok waj ja bʼa snaj ja winik jaw.

⁴ Ja judíoʼik mini tʼun x-ochye ja bʼa snaj ja matik mi judíoʼuki. Ja yuj, lekukxta ja Pedro jata waj skʼujol ja jastal ja ixuk winik, mini oj wajuk ajyi ja bʼa snaj ja Cornelio. Pe ¿jas yuj skʼulan? Jani stsʼakatal soka jas yila ja bʼa nakʼsat sok ja bʼa stojelal ja yip ja Dyosi. Tsaʼan yajni smaklay ja jasa xcholo ja Cornelio, ja Pedro jelni nikji bʼa yala ja jasa aji ekʼyi yuja Dyos: «Ja huego huax cʼuan que ja Diosi, mi ni jun maʼ menos huax yilaa. Chican jastic razailotica, ja maʼ huax xiu yuj ja Diosi, ja maʼ huas scʼulan yi lec ja smoji, lec ni huax yila ja Diosa» (Hech. 10:34, 35). Ja yajkʼachil rason aji ekʼyi ja Pedro jelni oj koltajuk ja nochumanik. ¿Jastal modo?

5. a) ¿Jasa wa skʼana ja Jyoba oj kabʼtik stojol spetsanil ja yaʼtijumiki? b) Ama wa xnaʼatik ja Jyoba mini tsaʼubʼalta ja maʼ lek wa xyila, ¿jasa oj bʼobʼ ekʼ jbʼajtik?

⁵ Ja Jyoba ya makunuk ja Pedro bʼa skoltajel spetsanil ja yaʼtijumik bʼa snajel mini tsaʼubʼalta ja maʼ lek wa xyila. Ja Dyos mini xyila stukil ja tuktukil rasa, chonabʼik, kʼumalik sok kʼoleʼik. Lekni wa xyila spetsanil ixuk winik bʼa wa xiwyeyuj sok wa skʼulan ja bʼa stojolili (Gál. 3:26-28; Apoc. 7:9, 10). Wani xkʼuʼantik lek spetsanil ja yaʼtijumik Dyos wa xnaʼatik merani lek ja it sok wa xpensarantik mini tsaʼubʼalta oj kiltik ja ixuk winiki. Pe ta ti kʼiʼelotik bʼa ay kostumbreʼik ma bʼa jun pamilya bʼa wa x-ilkʼujolani, bʼobʼta ja bʼa jkʼujoltik ayni wanto x-ajyikujtik. Ja Pedro, ja maʼ ajyiyuj ja cholal bʼa skoltajel ja tuk bʼa oj snaʼe mini tsaʼubʼalta ja maʼ lek wa xyila ja Dyosi, tyempo tsaʼan ja yeʼn cha sjeʼa aytoni yiʼoj tʼusan ilkʼujolanel (Gál. 2:11-14). Anto, ¿jastal oj bʼobʼ jnochtik ja mandar bʼa Jesús sok mi jaʼita oj kaltik ja jas wa xyila ja jsatiki?

6. a) ¿Jasa oj skoltayotik bʼa yajel el ja bʼa jkʼujoltik ja ilkʼujoli? b) ¿Jasa xchiktes jun jmoj-aljeltik yajni sjeka jun juʼun?

⁶ Bʼa oj kiltik ta ayto kiʼojtik tʼusan ilkʼujol, jelni tʼilan oj katik slaj sbʼaj ja jmodotik soka jas wa xnebʼatik ja bʼa Yabʼal ja Dyosi (Sal. 119:105). Cha ojni bʼobʼ jobʼtikyi jun kamigotik bʼa wa xjipa jkʼujoltik ta mi wa xyila wanto la ilkʼujolanitik tʼusan (Gál. 2:11, 14). Wani xbʼobʼ ajyuk tsʼunan lek bʼa keʼntik bʼa ayni mi pasiluk oj kaʼ jbʼajtik kwenta. La kiltik ja sjejel bʼa  jun ansyano bʼa sjeka jun juʼun ja bʼa naʼits Betel bʼa jun nupanun bʼa toj ajyele wane aʼtel bʼa tyempo tsʼikan. Ja tatamali ti sbʼaj bʼa jun rasa mi jel aʼayuke bʼa tʼusan mi spetsaniluk ja ixuk winiki mi lek wa x-iljiye yuj. Pe ja ansyano jaw bʼa skʼulan ja juʼuni mi yaʼunejuk sbʼaj kwenta ta ayto yiʼoj ilkʼujol sbʼaja rasa jaw. Anima stsʼijbʼan jitsan jastik lek sbʼaja tatamali, ja bʼa xchʼakulabʼil ja sjuʼuni yala: «Anima ti sbʼaj [ja bʼa rasa jaw], ja smodoʼik soka sakʼanil yiʼoji wa skoltay ja tuk bʼa ayabʼye stojol [ja rasa jaw] mi wa stojolan kuxe sok bʼa yiʼoje jun sakʼanile bʼa jel skoʼelal, bʼa jachni ja sakʼanile jitsan ja bʼa kostumbre jaw». ¿Kabʼtik maʼ stojol? Chikani jas cholal kiʼojtik ja bʼa xchonabʼil ja Dyos, tʼilani oj jpaklay jbʼajtik lek sok pwesto ajyel bʼa skʼanjel oj skoltayotik ja tuk bʼa yiljel ta mixa ay ilkʼujol ja bʼa jkʼujoltiki. ¿Jas mas oj bʼobʼ jkʼuluktik?

7. ¿Jastal oj bʼobʼ jetik jamunejtik ja jkʼujoltik bʼa smojtajel chikan machʼa?

⁷ Ta wa xjama ja jkʼujoltik bʼa smojtajel chikan machʼa, ja yajtaneli ojni ya eluk ja ilkʼujol kiʼojtiki (2 Cor. 6:11-13). ¿Jaʼita maʼ kʼajyel wa xkatik ekʼ tyempo soka matik junxta jkʼumaltiki ma ja jrasatik sok ja bʼa jchonabʼtiki? Ta jachuki, la jletik modo bʼa slokjele ja bʼa mi junukxta jakelotiki. ¿Jas yuj mi xlokotike ja bʼa xcholjeli ma slokjele waʼel bʼa jnajtik ma ajyel jun rato sok tuk jmoj-aljeltik? (Hech. 16:14, 15). Ta jkʼulantik, ja bʼa jkʼujoltiki bʼutʼelni oj ajyuk ja yajalkʼujoli bʼa mini oj ajyuk ilkʼujol. Pe cha ay tuk jastik junuk bʼa mey stʼilanil bʼa oj bʼobʼ sjom ja jastal wa xkilatik ja tuk, jastalni ja takʼin.

8. Jastalni wa xyala ja Levítico 19:15, ¿jasa oj bʼobʼ sjom ja jastal wa xkilatik ja tuk?

⁸ Pilan jasunuk wa xbʼobʼ sjom ja jastal wa xkilatik ja tuk jani ja takʼini. Jani jaw ja jas wa xkʼan yal ja Levítico 19:15: «Mokni akʼulukex ja bʼa mi stojoluk ja bʼa tojwaneli. Mokni awil bʼa jun modo mi lekuk ja pobre sok mok jata lek awil ja maʼ riko. Sok stojolil oja toj». Ja spobreʼil ma srikoʼil jun winik, ¿jastal oj bʼobʼ sjom ja jastal wa xpensarantik bʼa jun ixuk winik?

9. ¿Jasa smeranil stsʼijbʼan ja Salomón bʼa tristeni yabʼjel, sok jasa wa xnebʼatik?

⁹ Yuja yip ja Dyos, ja Salomón stsʼijbʼan ja smeranil sbʼaja jas wa skʼulan ja ixuk winik mulanumi: «Ja winik bʼa pobre wa x-ijnaji yuja smoji, pe jel jitsan ja yamigo ja riko» (Prov. 14:20). ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa teksto jaw? Ta mi kʼa xtalnay jbʼajtik, jatani oj jletik yamigoʼajel ja jmoj-aljeltik bʼa ayiʼoje jitsan takʼin sok yajelkan smojtajele ja matik mey yiʼoje jitsan takʼini. ¿Jas yuj jelni xiwela sbʼaj yiljele chaʼanyabʼalil kechanta yuja jastik yiʼoje?

10. ¿Jasunkiluk ja jel xiwela sbʼaj xchiktes ja Santiago?

¹⁰ Ta jaʼ kechanta lek wa xkilatik ja tuk yuja stakʼine, wani xbʼobʼ jomtik ja jastal tsoman wa xtax ja kongregasyoni. Ja bʼa bʼajtan siglo, ja nebʼuman Santiago yala ja bʼi ja wokol it wan spiljel jujuntik kongregasyonik (kʼuman ja Santiago 2:1-4). Mokni katikan aʼekʼuk ja it ja bʼa jkongregasyontiki. ¿Jastal oj bʼobʼ jkʼultik luchar sbʼaja jaw?

11. Cholo janekʼto wa xjomji yuja jastik sbʼaj jun ixuk winik ja jastal wa xyila sbʼaj soka Jyoba.

¹¹ Tʼilani oj kiltik ja jmoj-aljeltik jastalni wa xyila ja Jyoba. Ja yeʼn mini jaʼukta mas lek wa xyila ja maʼ riko. Ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Dyosi mini ja ti chʼikanuk yuja jitsan jastik kiʼojtiki. Anima ja Jesús yala jelni «huocol huax yaa sbaj jun rico ba oj cʼulajuc mandar yuj ja maʼ tey ba satqʼuinali», pe mini  yala mi oj bʼobʼyuj (Mat. 19:23). Ja Jesús cha yala: «Ja janecʼ huaxa naahuex jel ajul abajex [...] ¡jel lec huaxa huilahuex! Ti xa ni ayex ja ba scʼab ja Diosi» (Luc. 6:20). Pe mini kʼan yal spetsanil ja pobreʼik oj smaklaye sok oj ajuk koʼ slekilale bʼa jun modo jel chaʼanyabʼalil. Pes ajyini jitsan pobreʼik bʼa mini kʼotye snebʼuman ja Jesús. Ja jasa wa xkʼan jchiktestiki jani mi xbʼobʼ kaltik ta jun ixuk winik yamigo ma mi yamigoʼuk ja Jyoba yuja jastik sbʼaji.

12. ¿Jasa wa x-aljiyabʼye ja matik rikoʼe soka pobreʼik yuja Biblia?

¹² Ja bʼa xchonabʼ ja Jyoba ayni jitsan jmoj-aljeltik bʼa wa syajtaye sok wa xyaʼteltaye sok spetsanil skʼujole. Jujuntik rikoʼe sok pobreʼe. Ja Biblia wa xyayi ja mandar it ja matik riko: «Mi jauc oj huaj scʼujole soc ja sricoile jahui porque ja taqʼuin jahui oj ni chʼacuca. Sbej que jaʼ oj sip scʼujole soc ja Dios sacʼan lequi» (kʼuman ja 1 Timoteo 6:17-19). Cha jach wa xyala yabʼ spetsanil ja yaʼtijum ja Dyos, rikoʼe ma pobreʼe, bʼa jelni xiwela sbʼaj ja syajtajel ja takʼini (1 Tim. 6:9, 10). Ta wa xjama ja jsatiki sok wa xkilatik ja jmoj-aljeltik jastalni wa xyila ja Jyoba, mini jaʼita lek oj kiltike yuja jastik sbʼaje. ¿Pe lek maʼ jaʼ ta oj waj jsatik yuja sjabʼile? La kiltik.

13. ¿Jasa wa xyala kabʼtik ja Biblia sbʼaja jastal oj kiltike ja matik ayxa skʼujole?

¹³ Ja Biblia tikʼanxta wa xyakitik ja mandar la jkistike ja matik ayxa skʼujol jastalni wa sbʼajine. Ja Levítico 19:32 wa xyala: «Tʼilani oja kis ja maʼ sakxa yolomi, sok chaʼanyabʼal oja wil ja maʼ awelxa, sok tʼilani xiwel oj ajyan soka wa Dyosi». Ja Proverbios 16:31 wa xyala kabʼtik: «Ja maʼ sakxa yolomi jach jastal jun korona bʼa jel tsamal ja yajni ti wa xtax ja bʼa bʼej bʼa stojolil». Ja jekabʼanum Pablo yala yabʼ ja Timoteo mok bʼi staʼ tiʼal malo jun winik bʼa ayxa skʼujol, jani ayayi rason ‹jastal mero stat› (1 Tim. 5:1, 2). Anima ja Timoteo masni tsats ja xchol yiʼoj yuja smoj-aljelik bʼa ayxa skʼujole, tʼilani oj skis lek sok oj snaʼ syajulale.

14. ¿Jas tyempoʼil sbʼejni oj jtojtik june bʼa mas ayxa skʼujol yuja keʼntik?

¹⁴ ¿Pe jaxa ta jun jmoj-aljeltik bʼa ayxa skʼujol gana koʼ mulal ma wa xya ajyuk jun jasunuk mi lek xyila ja Jyoba? Ja Jyoba mini jaʼita oj yil ja splanta sok mini jaʼita oj yaʼ ekʼyi chaʼan ja smul yuja ayxa skʼujoli. La kiltik ja rason wa xtax ja bʼa Isaías 65:20: «Jaxa mulanumi ojni ajuk stup ja smul, ama ayxa yiʼoj 100 jabʼil». Wa xtaʼatik jun rason bʼa juntikxta bʼa jun nakʼsat yila ja Ezequiel (Ezeq. 9:5-7). Ja yuj ja jas oj waj jkʼujoltiki jani tolabida skisjel ja Jyoba ja «Ansyano bʼa Kʼakʼuʼik» (Dan. 7:9, 10, 13, 14). Anto, mini oj xiwkotik bʼa tojwanel ja yajni ay stʼilanil, chikani jas sjabʼil yiʼoje (Gál. 6:1).

15. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja jekabʼanum Pablo sbʼaja skisjel ja jmoj-aljeltik matik mito ay lek skʼujole?

¹⁵ ¿Jastal oj kiltik ja matik mito ay lek skʼujole? La kiltik sbʼaja Timoteo. Ja jekabʼanum Pablo yayi ja rason it ja Timoteo: «Mi ni sbejuc mi oj maclajuc ja jas oja huali porque ja hueni oja lee modo jastal oj cʼumanan toj. Toj la ajyi. Yaj xa huab ja Diosi soc ja quermanotiqui. Jea tzamal ja hua modo jastal huaxa cʼuani» (1 Tim. 4:12). Yajni stsʼijbʼan ja yaljelik it ja jekabʼanum Pablo, ja Timoteo bʼobʼta masxa ja 30 jabʼil yiʼoj. Pe ja Pablo yaʼunejxayi cholalik bʼa mas chaʼanyabʼal ja Timoteo. Chikani jas yuj ja yayi ja rason jaw, ja jasa wa xnebʼatiki mini kechanta ja oj waj jsatik ja sjabʼile ja jmoj-aljeltik  matik mito ay lek skʼujole. La kaʼ jul jkʼujoltik ja Jesús kʼe stulyi ja yaʼtel ja yajni ayiʼoj tʼusan mas ja 30 jabʼili.

16, 17. a) ¿Jastal wa xyilawe ja ansyanoʼik ta jun jmoj-aljeltik wa skʼulane ja jas tʼilan wa xyala ja Biblia bʼa oj ochuke skoltuman ansyano ma ansyano? b) ¿Jasa mi slaja sbʼaj ja jas wa xyala ja Biblia soka jkostumbretik ma ja jastal wa xpensaraʼantiki?

¹⁶ Bʼa jujuntik kostumbre, mini jel skisawe ja keremtiki. Ta jachuk ja bʼa jlugartiki, bʼobʼta ja jmoj-aljeltik ansyanoʼik ayni mi oj skʼane bʼa oj yawe ochuk skoltuman ansyano ma ansyano ja keremtik bʼa wa skʼulane ja jas tʼilan wa xyala ja Biblia. Ja ansyanoʼik tʼilan oj jul skʼujole ja Biblia mini xyala janekʼ jabʼil tʼilan oj ajyukyuj jun jmoj-aljeltik bʼa oj yi jun cholal (1 Tim. 3:1-10, 12, 13; Tito 1:5-9). Ta jun ansyano ya ajyuk jun mandar yaʼunej eluk bʼa skostumbre, mini jaʼuk wan snochjel ja jastal wa xyala ja Biblia. Ja ansyanoʼik mini jata oj waj sate yuja jastal wa xyilawe jun kerem ma ja jastal ja kostumbreʼik bʼa slugari, jani ja jastal wa xyala ja Yabʼal ja Dyosi (2 Tim. 3:16, 17).

¹⁷ Ta ja ansyanoʼik ja wa snochowe ja jastal ja skostumbreʼe sok mi jaʼuk ja Biblia, bʼobʼta mini oj skʼan-e bʼa oj och skoltuman ansyano ma ansyano ja jmoj-aljeltik bʼa wa skʼulan ja jas wa xyala ja Biblia. Bʼa jun país, jun skoltuman ansyano bʼa wa xjipji kʼujolal ayni yiʼoj jujuntik cholal bʼa chaʼanyabʼalil ja bʼa skongregasyoni. Anima ja ansyanoʼik akwerdo aye bʼa wani skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼyuj ja jas wa xyala ja Biblia bʼa oj ochuk ansyano, mini yawe ochuk. Jujuntik ansyanoʼik bʼa ayxa skʼujole wa xyalawe jelto bʼi untik bʼa oj och ansyano. Ja mas triste, ja stojolil ja mi yawe ochuki jata bʼi yuja splanta. Ama ja it kechantani jun sjejel, pe wani xchiknaji jitsan ansyano jachni wa spensarane bʼa sutanal ja luʼumkʼinali. Ja yuj jelni stʼilanil ja oj jnochtik ja Biblia sok mi jaʼuk ja jkostumbretik ma ja jastal wa xpensarantiki. Kechanta jachuk wa xkʼuʼantik ja jas wa xyala ja Jesús sok mi jata oj waj jsatik ja splanta.

18, 19. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj kiltik ja tuk jastalni wa xyila ja Jyoba?

¹⁸ Anima mulanumotik, ojni bʼobʼ jnebʼtik bʼa yiljel ja tuk bʼa mini tʼun ilkʼujol, jastalni wa xyila Jyoba (Hech. 10:34, 35). Ja yuj, tʼilani oj jkʼujoluktik tolabida sok la jnochtik ja jastik wa xya juljkʼujoltik ja Yabʼal ja Dyosi. Ta wa xkʼulantik, jani wantik skʼuʼajel ja mandar yaʼa ja Jesús bʼa mi jaʼita oj waj jsatik ja splantaʼe (Juan 7:24).

¹⁹ Jelxani mojan, ja jmandaranumtik Jesukristo oj skʼanyi kwenta ja ixuk winik sok stojolil lek, bʼa mi jaʼita oj ijuk yuja jastik wa xyila ja sati ma ja jas wa xyabʼ yabʼalil (Is. 11:3, 4). Jelni tsamal juntiro ja jaw.