Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Paciencianïña: jan qarjtas aguantaskakiña

Paciencianïña: jan qarjtas aguantaskakiña

AKA “qhepa urunakanjja”, jan walit jukʼamp jan waliruw sarasktanjja, ukatwa Jehová Diosan servirinakapajj jukʼamp paciencianïñasa (2 Tim. 3:1-5). Akapachankir jaqenakajja, jupanak pachpa munasirinaka, jan kuna acuerdorus mantañ munirinaka, munañapampi apnaqayasirinaka ukhamäpjjewa. Ukham jaqenakajj janiw paciencianïpkiti. Ukatwa cristianonakajj akham jisktʼasiñasa: “¿Akapachankir jaqenakjamat jan paciencianëjjtjja? ¿Paciencianïñajj kamsañsa muni? ¿Kunjamsa taqe kunsa pacienciampi luriristjja?” sasa.

PACIENCIANÏÑAJJ KAMSAÑSA MUNI

Bibliarjamajja, paciencianïñajj janiw aleq mä jan waltʼäwi tʼaqesisa ukhamak aguantaña sañ munkiti, jan ukasti askichasiniwa sasin jan qarjtas aguantaskakiña sañwa muni. Paciencianïtas uñachtʼaytan ukhajja, janiw jiwas pachpataki llakisktanti, jan ukasti mayninakatsa llakisiraktanwa, jan wal uñjapkistu ukanakatsa ukhamarakiw llakistanjja. Sum apasiñwa thaqaraktanjja. Munasiñatwa pacienciajj utji sasaw Bibliajj qhanañchi (1 Cor. 13:4). * Ukatjja pacienciajj ‘espíritu santon achupat’ maynïriwa sasaw qhanañcharaki (Gál. 5:22, 23). ¿Kunsa paciencianïñatakejj lurañasa?

PACIENCIANÏÑATAKEJJ KUNSA LURSNA

Paciencianïñatakejja, Diosaruw espíritu santo mayiñasa. Diosajj jupar confiyirinakaruw espíritu santo churi (Luc. 11:13). Diosan espiritupajj wali chʼamanïkchisa, Diosar mayisktan ukarjam lurañatakejj jiwasaw chʼamachasiñasa (Sal. 86:10, 11). Mä arunjja, paciencianïñatakejj sapüruw chʼamachasiskakiñasa, ukhamatwa tiempompejj paciencianëjjañäni. Ukampis ¿kunanakampsa paciencianïñatakejj lursna?

Jesusajj kunjamsa paciencia uñachtʼayäna uk yatjjatasaw jupjam paciencianirakïsna. Apóstol Pablojj ‘machaq jaqëñamp isthapisiñat’ cristianonakar parlkäna ukhajja, paciencianïñampitwa parlaskarakïna, akham sasaw säna: “Criston sumankañapajj chuymanakam apnaqpan” sasa (Col. 3:10, 12, 15). Uka sumankañajj chuymas ‘apnaqañapatakejja’ Jesusatwa yateqasiñasa. Jupajja Jehová Diosaw taqe kunsa horasapar askichaskani sasaw confiyäna. Jiwasatï Jesusjam Diosar confiyañänejja, kunas kunäpan pacienciampipuniw taqe kuns lurañäni (Juan 14:27; 16:33).

Jehová Diosajj arsuwayki uka Paraíso puriniñap walsa munkstanjja, Jupajj jiwasamp kunja paciencianisa uk lupʼiñaw pacienciampi suyañatak yanaptʼistu. Bibliajj akham sistuwa: “Jehová Diosajj promesap phoqañatakejj janiw qheptʼkiti, kunjamtï yaqhep jaqenakajj amuyapki ukhamjja, jan ukasti wali pacienciampiw jumanakar suyasipktamjja; janiw khitin jiwañapsa jupajj munkiti, jan ukasti taqenin arrepentisipjjañapwa muni” sasa (2 Ped. 3:9). Jehová Diosajja, jiwasampejj wali paciencianiwa, uka toqet lupʼiñaw mayninakar pacienciampi uñjañatak yanaptʼistu (Rom. 2:4). Ukarjamajja, kunanakansa paciencianïñajj wakisi uka toqet jichhajj yatjjatañäni.

KUNANAKANSA PACIENCIANÏÑAJJ MUNASI

Kunayman toqetwa paciencianïtanti janicha ukajj yantʼat uñjasispa. Amuytʼañataki, inas mä wakiskir toqet maynir parlañ munstan, ukampis jupatï parlaskchejja, pacienciampiw parlañ tukuyañap suytʼañasa (Sant. 1:19). Maysa toqetjja, yaqhep jilat kullakanakan luratanakapaw jiwasatakejj jan walïkaspati, colerayistaspawa, ukhaw paciencianïñajj wakisiraki. Wal colerasiñat sipansa, pantjastan ukhajj Jehová Diosasa Jesusasa kunja pacienciampis uñjapjjestu ukwa amtañasa. Jupanakajj janiw taqe pantjasitanakas uñchʼukipkistuti, jan ukasti suma luratanakaswa uñjapjje, qhawqsa jan pantjasiñatak chʼamachastan uksa uñjapjjarakiwa (1 Tim. 1:16; 1 Ped. 3:12).

Maynitï, ‘jan walinak parlta, janiw wal lurktati’ sistaspa ukhaw paciencianïtanti janicha ukajj yantʼat uñjasirakispa. Ukham satajj inas jankʼaki colerassna, jan ukajj janiw ukhamäkiti sasin sissna. Ukampis Bibliajj akham sasaw ewjjtʼistu: “Jachʼa jachʼa tukuñat sipansa, paciencia chuymanïñawa jukʼamp askejja. Jan colerasiñampi atipayasimti, colerasiñasti pisi amuytʼan jaqenkiwa” sasa (Ecl. 7:8, 9, Aymar Biblia). Ukampis kuntï sapkistu ukatï kʼarïchi ukhajja, pacienciampiw kunjamsa ukarojj qhanañchañäni uk amuytʼasiñasa. Jesusajj ukwa ina chʼusat jiskʼachapjjäna ukhajj luräna (Mat. 11:19).

Awk taykanakajja, wawanakapan jan wali amuyunakapa, jan wali munañanakapa cheqañchañatakejj wali paciencianïpjjañaparakiwa. Escandinavia toqenkir Betelan trabajir Mattias jilatat parltʼañäni, waynitüskäna ukhajja, Testigötapat sapa kutiw escuelan jiskʼachapjjerïna. Qalltanjja awk taykapajj janiw uk yatipkänti, ukampis wawapajj ukham jiskʼachatäsajj Biblian yatichäwinakapat pächasjjänwa, ukatwa wali pacienciampi yanaptʼapjjañapäna. Gillis sat tatapajj “wali paciencianïpjjañajaw wakisïna” sasaw säna. Mattiasajj akham sasaw jisktʼasjjäna: “¿Khitis Diosajja? ¿Bibliajj Diosan Arupätap kunjamatsa yattan? ¿Diosapunit kuntï lurañasäki uk sispachïstu? Janiw jumanakjam amuykti ni creykaraktti, kunatsa ukham juzgapjjesta” sasaw awkiparojj sisjjarakïna.

Gillis jilatajj akham siwa: “Awisajja yoqajajj wali colerataw parlapjjerïtu, ukampis janiw nanak contrajj colerkänti, jan ukasti Diosar uñtʼatapat tʼaqeskäna ukatwa wal coleräna” sasa. ¿Kunsa Gillis jilatajj luräna? Jupajj akham siwa: “Walja kutiw parlañatak yoqajampi qontʼasipjjta, walja horanakwa parlapjjerïta. Niya sapa kutiw kuntï siskäna uk aleqak istʼirïta, awisajja kunas chuymapan utjäna uk yatiñatakisa kuntï amuykäna uk yatiñatakisa jisktʼarakirïtwa. Awisasti jisktʼapar qhanañchasajj niya mä uru uka toqet lupʼiñapatakiw tiempo churirïta. Yaqheppachajja ‘parlkista uka toqet pienstʼäwa, mä qhawqha urunakatwa qhanañchtʼäma’ sasaw sirïta. Ukham sapa kuti parlapjjatajatwa yoqajajj kunatsa Jesusajj jiwäna, kunatsa Diosajj Taqe Kunjjar Munañani, Diosajj kunja munasirisa ukanak amuyjjäna, creyjjarakïna. Chuymapar purtʼañajj chʼamäkchïnsa, tiempompejj Jehová Diosar jukʼat jukʼatwa jukʼamp munasjjäna. Ukham chuymapar purtʼañatakejj wali paciencias munaskchïnjja, chʼamachasipjjatajajj janiw inamayäkänti, ukatwa esposajampejj wali kusisitäpjjta” sasa.

Yoqapar yanaptʼapkäna ukhajja, Gillis jilatampi esposapampejj Jehová Diosaw yanaptʼistani sasaw confiyapjjäna. Jilatajj akham siwa: “Walja kutiw Mattias yoqajarojj ‘nayasa mamitamasa wal munasipjjsma, yatichäwinakap amuyañamatakejj Jehová Diosar taqe chuymaw mayirapipjjsma’ sasaw sirïta” sasa. Ukham pacienciampi wawapar yanaptʼapjjatapatjja, jupanakajj wal yuspärapjje.

Cristianonakajja, mä familiarajj wali jaya tiempo usuntatäjje ukhajj ukhamarakiw paciencianïpjjañapa. Elena * kullakat parltʼañäni, jupajj Escandinavia cheqanwa jakasiraki.

Mä kimsaqallqo maranak nayrajja, Elena kullakan esposoparojj pay kutiw wilajj pʼeqepan phalläna. Ukham usuntatapatjja, esposopajj kunas khuyaptʼayasiñajja, kusisiñasa, mayninakat sinttʼasiñas uk janiw amuyjjeti. Esposopar cuidañajj Elena kullakatakejj wali chʼamawa. Kullakajj akham siwa: “Wali paciencianiñajaw wakisïna, Diosarus yanaptʼa wal mayisiñajänwa. Filipenses 4:13 textow wal chuymachtʼitu, ukanjja ‘khititejj nayar chʼam churkitu ukan chʼamapampejja taqe kunatakiw nayajj chʼamanïta’ sasaw qhanañchi” sasa. Diosan chʼamapampejja, Elena kullakajj wali pacienciampiw jan qarjtas aguantaskaki, Jehová Diosaw yanaptʼitani sasaw confiyaraki (Sal. 62:5, 6).

PACIENCIANÏÑATAKEJJ JEHOVÁ DIOSAT YATEQASIÑÄNI

Cheqansa, taqenit sipansa Jehová Diosaw jukʼamp pacienciani (2 Ped. 3:15). Walja kutiw paciencianïtap uñachtʼayäna, ukajj Biblian qellqatawa (Neh. 9:30; Is. 30:18). Amuytʼañataki, Jehová Diosajj Sodoma marka tʼunjañ amtäna ukhajja, Abrahán chachajj ukham amtatapat walja kutiw Diosarojj jisktʼäna. Jehová Diosajja, kunanakas Abrahanarojj llakisiyäna uk parlañ tukuyañapkamaw wali pacienciampi istʼäna. Ukatjja jisktʼanakaparojj mayat mayatwa qhanañchäna, ukhamatwa Abrahanat llakisitap uñachtʼayäna, ‘tunka jan juchani jaqenakakis utjani ukhajja, janiw Sodoma markarojj tʼunjkäti’ sasaw sarakïna (Gén. 18:22-33). Cheqas ukajja, paciencianïñatakisa jan jankʼak colerasiñatakisa wali yateqaskayawa.

Machaq jaqëñampi isthapisiñatakejja, paciencianïñajj wali wakiskiriwa. Jiwasatï paciencianïñatak chʼamachasiskakiñänejja, wali munasiri, pacienciani alajjpachankir Awkisaruw jachʼañchañäni, ukatjja “khitinakatejj Diosar confiyapjjatap laykusa paciencianïpjjatap laykusa Diosan promesap herenciar uñtat katoqap[kani]” jupanakjamaw katoqarakiñäni (Heb. 6:10-12).

^ Párrafo 4 Espíritu santon achupatjja, mayat maywa yatjjatasktanjja, nayrïr kutinwa munasiñat yatjjatawaytanjja.

^ Párrafo 15 Yaqha sutimp uchatawa.