Ir al contenido

Ir al índice

“Chay imasta yachankichejña, chaykunata ruwaspataj kusisqa kankichej”

“Chay imasta yachankichejña, chaykunata ruwaspataj kusisqa kankichej”

“Mikhunayqa kachamuwajniypa munayninta ruwanay, kamachiwasqantataj tukuchanay” (JUAN 4:34).

80, 35 TAKIYKUNA

1. ¿Imaspitaj rikukusunman kay mundomanta runas jina yuyaspa?

KAY qhepa pʼunchaykunapi runasqa paykunallata munakunku, qolqeta munakunku, may kasqankuta yuyakunku, jatunchakunku, munayninkuwantaj atipachikunku (2 Tim. 3:1-3). Chayrayku noqanchejpis mana llampʼu sonqo kayta atillanchejchu, nitaj Bibliaman jina kausakuytapis. Noqanchejqa yachanchej kay mundomanta runas jina kausakuy mana allinchu kasqanta. Jinapis sajra runasmanta envidiakushasunman kusisqas kausakusqankuta rikuspa (Sal. 37:1; 73:3). Chayrayku ichapis yuyayta qallarisunman: “Qhasillatasina wajkunaj allinninkuta maskʼani. Llampʼu sonqo kajtiy runasqa muñeconkuta jina apaykachawanqanku”, nispa (Luc. 9:48). Kay mundomanta runas jina yuyayta qallarisunman chayqa, hermanos ukhupi tʼaqanakuy kanman. Chaynejtataj runasqa mana reparayta atinkumanchu Testigos kasqanchejta. Chaywanpis Diospa llampʼu sonqo kamachisninmanta yachakuy mayta yanapawasunman.

2. ¿Imaspitaj piensarisunman Bibliapi Diospa kamachisninmanta leeshaspa?

2 Creeypi sumaj sayasqa kanapajqa, Diospa kamachisninmanta yachakuy mayta yanapawasunman. Bibliapi paykunamanta leeshaspaqa piensarisunman imaynatachus Diosman astawan qayllaykusqankupi, imasta ruwaspachus Diosta kusichisqankupi, imaynatachus Jehová Dios allin kajta ruwanankupaj yanapasqanpi ima.

¿IMATATAJ RUWASUNMAN DIOSMAN QAYLLAYKUNAPAJ?

3, 4. 1) ¿Imasnejtataj Jehová Dios yachachiwanchej? 2) ¿Diosta rejsinallanchejchu kasqa?

3 Jehová Diosqa tukuy imaymanamanta yuyaychawanchej, yachachiwanchejtaj. Payqa yachachiwanchej Biblianejta, publicacionesnejta, Internetpi jw.org nisqanejta, JW Broadcasting nisqanejta, tantakuykunanejta, asambleasnejta ima. Chaykunaqa Diosta rejsinapaj yanapawanchej. Chaywanpis Diosta mana rejsinallanchejchu tiyan. Manachayqa Jesús jina ruwananchej tiyan. Pay nerqa: “Mikhunayqa kachamuwajniypa munayninta ruwanay, kamachiwasqantataj tukuchanay”, nispa (Juan 4:34).

4 Jesuspajqa Diospa munayninta ruway mikhunan jina karqa. Noqanchejpajpis ajinallataj kanan tiyan. Uj sumaj mikhunaqa cuerponchejta kallpachan, ajinallatataj Diospa munayninta ruwayqa kusiyta qowanchej, creeyninchejtataj kallpachan. Chaytataj tukuychá repararqanchej predicacionman rispa. Imajtinchus wakin kutispi may saykʼusqa kashaspapis predicacionman rispaqa, wasinchejman kallpachasqa, kusisqataj kutipunchej.

5. ¿Allinchu kasqa yachayniyoj kananchej?

5 Diospa nisqasninta kasukusunchej chayqa, yachayniyoj kasunchej (Sal. 107:43). Yachayniyoj kajtinchejtaj allinpuni imapipis riwasunchej. Bibliapis jinata nin: ‘Tukuy ima munasqasniykipis manapuni yachaywanqa ninakunchu. Yachayqa pichus tarejpajqa kausay sachʼa jina; kusikuyniyojmin chayta japʼispa mana kacharejkunaqa’, nispa (Pro. 3:13-18). Jesuspis nerqa: “Qankunaqa chay imasta yachankichejña, chaykunata ruwaspataj kusisqa kankichej”, nispa (Juan 13:17). Jesuspa discipulosnintaj Jesuspa nisqanman jinapuni kausakorqanku, chayraykutaj tukuy tiempo kusisqa karqanku.

6. ¿Imajtintaj Bibliaj nisqanman jina kausakunallanchejpuni kasqa?

6 Kay tiempopipis Bibliaj nisqanman jinallapuni kausakunanchej tiyan. Kayta entiendenapaj uj runapi piensarina. Payqa mecánico kananpaj estudianman, herramientastataj rantikunman. Chantá mecánico jina trabajanman. Unaytaña trabajaspapis chay runaqa sumaj mecánico kananpaj, yachakusqanta practicanallanpuni tiyan. Noqanchejwanpis ajinallataj. Diosmanta yachakuyta qallarishaspaqa kusisqa kasharqanchej, Bibliaj nisqanman jina kausakushasqanchejrayku. Chaywanpis kusisqallapuni kanapajqa, Jehová Diospa nisqanman jinallapuni kausakunanchej tiyan.

7. ¿Imatataj ruwananchej kasqa Diosman astawan qayllaykunapaj?

7 Qhepan parrafospeqa yachakusunchej imaschus jatunchakunapaj tanqawasqanchejta. Yachakullasuntaj imastachus Diospa kamachisnin ruwasqankuta jatunchakuypi mana urmanankupaj. Chaywanpis Diosman astawan qayllaykunapajqa mana chaykunata yachanallanchejchu tiyan. Manachayqa yachakusqanchejman jina kausakunanchej tiyan.

AMA MAY KASQANCHEJTA YUYAKUNACHU

8, 9. ¿Apóstol Pablo saqesqachu jatunchanankuta? (3 paginapi dibujota qhawariy).

8 Jehová Diosqa “munan tukuy laya runas salvasqa kanankuta, cheqa kajtataj allinta rejsinankuta” (1 Tim. 2:4). Manaraj Diosta rejsejkunataqa allinpaj qhawananchej tiyan. Apóstol Pablopis tukuy laya runasta allinpaj qhawarqa. Payqa judiosman, llulla diosesta yupaychajkunaman ima predicarqa. Chayta ruwaspataj rikucherqa kʼumuykukoj sonqo kasqanta.

9 Pabloqa ñaupaj kutirayku misionero jina viajashaspa Bernabewan Listraman viajarqa. Listrapi kashajtinkutaj Licaoniamanta kajkunaqa, Pablota Bernabetawan yupaychayta munarqanku. Imajtinchus chay runasqa nerqanku: “¡Runaman tukuspa dioskuna noqanchejman uraykamunku!”, nispa. Chantá Bernabeta suticharqanku Zeus nispa, Pablotataj Hermes nispa. Jinapis Pablowan Bernabewanqa mana jatunchachikorqankuchu. Nitaj sonqonkupi nerqankuchu: “Kaymá vidaqa, imajtinchus visitarqanchej chay iskay llajtaspeqa qhatiykachawarqanchej, kaypirí jatunchawanchej. Chantapis aswan rejsisqa kajtinchejqa, runasqa Diosmanta yachakuyta munallanqanku”, nispa. Chaytaqa mana yuyallarqankupischu. Astawanpis jatunmanta nerqanku: “¡Runa masis! ¿Imaraykutaj kay imasta ruwashankichejri? Noqaykupis qankuna jina runaslla kayku”, nispa (Hech. 14:8-15).

10. Pablowan Bernabewan, ¿may kasqankutachu yuyakusqanku?

10 Pablowan Bernabewan qankuna jina runaslla kayku nispaqa, nisharqanku pantaj runasllataj kasqankuta. Nitaj nisharqankuchu Licaoniamanta runas jina llulla diosesta yupaychasqankuta. Jehová Diosqa Pablota Bernabetawan misioneros kanankupaj tʼaqarqa (Hech. 13:2). Chantapis paykunaqa Diospa atiyninwan cieloman ripunankupaj ajllasqas karqanku. Jinapis paykunaqa mana may kasqankutachu yuyakorqanku. Astawanpis repararqanku Licaoniamanta runaspis paykuna jinallataj Diosmanta yachakuspa, cieloman ripunankupaj ajllasqas kayta atisqankuta.

11. ¿Imatataj allinta qhawarikunanchej kasqa predicashaspa?

11 Noqanchejpis Pablo jinallataj mana yuyananchejchu tiyan predicasqanchejrayku chayri waj imasta ruwasqanchejrayku wajkunamanta nisqa aswan sumaj kasqanchejta. Chayrayku allinta qhawarikunanchej tiyan predicanchej chay lugarmanta runasta mana pisipaj qhawanapaj. Astawanpis kallpachakunanchej tiyan Diosmanta yachakuyta munaj runasta tarinapaj. Chaypajtaj wakin hermanosqa waj llajtamanta runaspa parlayninkuta, costumbresninkutawan yachakunku. Chay hermanosqa mana yuyallankupischu waj runasmanta nisqa aswan sumaj kasqankuta. Astawanqa runaspa lugarninpi churakunku Diospa Palabranwan sonqonkuman chayanankupaj.

SUTISNINKUTA OQHARISPA DIOSMANTA MAÑAKUNA

12. ¿Imatataj Epafras ruwasqa hermanosmanta llakikusqanrayku?

12 Llampʼu sonqo kasqanchejta rikuchillasunmantaj hermanosninchejpaj Diosmanta mañapuspa (2 Ped. 1:1). Chayta Epafras sutiyoj cristianopis ruwarqa. Bibliaqa pisillata paymanta parlan. Apóstol Pabloqa Colosasmanta cristianosman cartanta qhelqashajtin Epafrasmanta nerqa: “Epafrasqa Diosmanta maytapuni mañapusunkichej”, nispa (Col. 4:12). Pabloqa chayta Romapi wisqʼasqa kashajtin qhelqarqa. Epafrasqa hermanosta allinta rejserqa, paykunamantataj llakikorqa. Chantapis Pabloqa Epafrasmanta nerqa: “Noqawan khuska presochasqa kashan”, nispa. Chaytaj sutʼita rikuchiwanchej paypis llakiykunasniyoj kasqanta (File. 23). Epafrasqa llakiykunasniyoj kaspapis wajkunamanta llakikorqa. Chayrayku paykunata yanapananpaj Diosmanta mañaporqa sutisninkuta oqharispa. Noqanchejpis Epafras jinallataj hermanospa sutisninkuta oqharispa Diosmanta mañapusunman. Diosninchejtaj chay hermanosta tʼukunapaj jina yanapanqa (2 Cor. 1:11; Sant. 5:16).

13. ¿Pikunapajtaj Diosmanta mañapusunman?

13 Allin kanman piensarinanchej pikunapajchus Diosmanta mañapunanchejpi. Epafras jina Diosmanta mañapusunman llakiypi rikukoj hermanospaj chayri familiarninchejpaj. Ichapis wakenqa jatun problemaspi kashanku chayri juchaman urmanankupaj jinaña kashanku. Qhatiykachasqa hermanospajpis sutisninkuta oqharispa Diosmanta mañapullasunmantaj. Chay hermanospa sutisninkuta yachanapajqa “Testigos de Jehová presos por sus creencias” nisqata leerisunman. Chaytataj tarisunman Internetpi jw.org nisqaman yaykuspa PRENSA > ASUNTOS LEGALES nisqa cheqapi. Wañupojpa familiaresninpajpis Diosmanta mañapullasunmantaj. Chantapis guerrarayku, terremotorayku, inundacionesrayku, qolqeta pisichikusqankurayku sufrej hermanospajpis Diosmanta mañapullasunmantaj. May chhika hermanosqa Diospa yanapanta necesitashanku. Paykunapajtaj Diosmanta mañapusunman. Chayta ruwaspataj mana allinnillanchejtachu maskʼasun, manaqa wajkunaj allinninkutapis (Fili. 2:4). Jehová Diostaj hermanospaj mañapusqanchejta uyarenqapuni.

UYARIYTA YACHANA

14. ¿Pimantataj uyariyta yachakusunman?

14 Llampʼu sonqo kasqanchejta rikuchillasunmantaj sumajta uyariyta yachaspa. Bibliapis niwanchej: “Sapa ujpis allinta uyariyta yachanan tiyan”, nispa (Sant. 1:19). Jehová Diosqa uj sumaj ejemplo, payqa uyariyta yachan (Gén. 18:32; Jos. 10:14). Imatachus Éxodo 32:11-14 (leey) versículos nisqanta qhawarina. Chay versiculospi nisqanman jina, Moisesqa tukuy llakiykunasninta Jehová Diosman willakorqa. Jehová Diostaj Moisesta sumajta uyarerqa. Chayqa rikuchiwanchej Jehová Dios pantaj runas kajtinchejpis uyariwasqanchejta. Chaywanpis noqanchejqa runasta mana uyariyta atillanchejchu, nitaj yuyaychawasqanchejtapis japʼikuyta atillanchejchu kutin kutita pantasqankurayku. Chaywanpis Jehová Diosqa paykunata uyarin.

15. ¿Imaspitaj piensarinanchej kanman Jehová Dios jina uyariyta yachanapaj?

15 Allin kanman piensarinanchej Jehová Dios jina uyariyta yachanapaj kallpachakushasqanchejpichus manachus. Payqa atiyniyoj kaspapis Abrahanta, Raquelta, Moisesta, Josueta, Manoata, Eliasta, Ezequiasta ima uyarerqa. Piensarillasunmantaj imaynasmantachus hermanosninchejta jatunpaj qhawasqanchejta rikuchinanchejpi. Ichapis yuyaychawasqanchejta japʼikusunman, chayman jinataj ruwasunman. Chantapis piensarisunman pikunachus uyarinanchejta necesitasqankupi. Ichapis uj hermano chayri familianchejmanta pillapis uyarinanchejta necesitashanman (Gén. 30:6; Jue. 13:9; 1 Rey. 17:22; 2 Cró. 30:20).

DIOSQA LLAKIYNINCHEJTA RIKUN

David nerqa: ‘Saqeychej jinata contraypi parlajta’, nispa. Noqanchejrí, ¿saqesunmanchu karqa contranchejpi parlajta? (16, 17 parrafosta qhawariy).

16. ¿Imatataj David ruwasqa Simei maldecishajtin?

16 Llampʼu sonqo kaspaqa, wajkuna contranchejpi parlajtinku mana phiñakuyninchejwan atipachikusunchu (Efe. 4:2). Imatachus 2 Samuel 16:5-13 (leey) versículos nisqanta qhawarina. Chay versículos nisqanman jina Simeiqa rey Saulpa parienten karqa. Simeiqa Davidta, yanapajkunasninta ima rumiswan chʼanqarqa, maldicerqataj. Davidqa Simeita wañurpachiyta atinman karqa. Chaywanpis pacienciawan aguantakorqa. Kunantaj qhawarinachej imachus Davidta ajinata aguantananpaj yanapasqanta. Chaypajqa Davidpa takiyninta qhawarinachej.

17. 1) ¿Imataj Davidta yanapasqa mana phiñakuyninwan atipachikunanpaj? 2) ¿Imatataj David jina ruwasunman?

17 Davidqa kinsa Salmo takiyta qhelqarqa wawan Absalonmanta ayqekushajtin. Chay kutipitaj Simeiqa Davidta rumiswan chʼanqarqa. Jinapis Davidqa mana phiñakuyninwan atipachikorqachu. Imajtinchus Davidqa jinata nerqa: “Noqaqa qhaparikuspa Tata Diosmanta mañakuni, paytaj santo orqonmanta uyarimuwan”, nispa (Sal. 3:4). Noqanchejpis David jinallataj Diosmanta mañakusunman ima llakiypi rikukuspapis. Ajinamanta Jehová Diosqa atiyninwan yanapawasunchej aguantanapaj. Tukuypis kallpachakuna pillapis contranchejpi imatapis ruwajtin ama chay rato phiñakunapaj. Jehová Dios llakiyninchejta entiendesqanpi, yanapanawanchejpitaj atienekuna.

YACHAYQA NI IMAWAN KIKINCHAKUNCHU

18. ¿Jehová Dios bendeciwasunchu llampʼu sonqollapuni kajtinchej?

18 Allin kajta ruwaspaqa, yachayniyoj kasunchej, Jehová Diospis bendeciwasunchej. Chayraykuchá Biblia nin: “Ni aswan munana kajpis yachaywan kikinchakunmanchu”, nispa (Pro. 8:11). Yachayniyoj kasqanchejqa mana ashkha imasta yachasqanchejpichu yachakun. Manachayqa sumaj yachaywan allin kajtapuni ruwasqanchejpi. Bibliaqa nin chhakaspis “sumaj yachayniyoj” kasqankuta. Chhakasqa sumaj yachaywan qʼoñi tiempopi ashkha mikhunasta tantakunku (Pro. 30:24, 25). Chantapis Biblia nillantaj: “Diospa atiynenqa, yachayninpis Cristonejta rikuchikun”, nispa. Imajtinchus Cristoqa Diospa munaynintapuni ruwarqa (1 Cor. 1:24; Juan 8:29). Jehová Diosqa bendeciwasunchej llampʼu sonqosllapuni kajtinchej, yachaywan allin kajtapuni ajllajtinchej ima (Mateo 7:21-23 leey). Chayrayku kallpachakunallapuni llampʼu sonqos kanapaj, ajinamanta congregacionpi tukuypis ujchasqas Jehová Diosta yupaychasunchej. Chaywanpis allin kajta ruwanapaj tiempochakunanchej tiyan, pacienciakunanchejtaj tiyan. Allin kajta ruwajtinchejqa llampʼu sonqo kasqanchejta rikuchisunchej. Llampʼu sonqo kaspataj wiñaypaj kusisqas kasunchej.