1. ¿Jastal oj bʼobʼ sjom ja jastal chʼin wa xkaʼa jbʼajtik ja yeʼnta wa spensaraʼan sbʼaje ja luʼumkʼinal it?

WOKOLNI yajel makunuk ja bʼa jsakʼaniltik ja jas wa xnebʼatik ja bʼa Biblia. ¿Jas yuj? Jun rason, yujni «ja stza‘anil kʼakʼu jumasa‘» mini pasiluk wa xbʼobʼ kaʼ jbʼajtik chʼinil bʼa yajel makunuk. Joybʼanubʼalotik yuj ixuk winik bʼa yeʼnta wa syajtay sbʼaje sok wa syajtaye ja takʼini, bʼa jel stoyo sbʼaje sok jel niwan xyaʼa sbʼaje, sok mini snaʼa skomjel sbʼaje (2 Tim. 3:1-3, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). Jujuntik yaʼtijum Dyos bʼobʼta mini lek oj yil-e ja modoʼal jaw, bʼa jelni wa x-ilxi sok wa skʼana ja luʼumkʼinali, pe bʼobʼta ojni okʼ skʼujole ja jastik lajansok slekilal wa xyiʼajani (Sal. 37:1; 73:3). Ayni oj bʼobʼ sjobʼ sbʼaje ta wani xmakuni yajel bʼajtan bʼej ja jas wa skʼanawe ja tuk sok ta ojto kisjuke ja ta yaʼa sbʼaje ‹mas chʼinili› (Luc. 9:48). Yajelkan a-sjom-otik ja jastal yeʼnta wa spensaraʼan sbʼaje ja ixuk winik bʼa luʼumkʼinal it ojni bʼobʼ sjom ja jastal wala taxtik soka jmoj-aljeltiki sok ja wa xnaji jbʼajtik jastal yaʼtijumik Dyos. Ja yuj, jelni oj skoltayotik spaklajel sok snochjel jujuntik sjejel bʼa Biblia.

2. ¿Jastal wa xbʼobʼ skoltayotik ja sjejelik bʼa yaʼtijumik toj ja Dyosi ja bʼa najate?

 ² Bʼa snochjel ja sjejel ja yaʼtijumik toj ja Dyosi, tʼilani oj jpaklaytik ja jastik skʼulaneʼi. ¿Jastal kʼot yamigoʼuke ja Jyoba? ¿Jasa skʼulane bʼa mi oj xchʼay-e ja jastal lek iljiye yuja Dyosi? ¿Jastal ajyiyujile ja ipal bʼa oj skʼuluke ja jas skʼana? Ja tikʼe spaklajel it jelni tʼilan bʼa oj jmakʼlay jbʼajtik lek soka Yabʼal ja Dyosi.

3, 4. a) ¿Jastik modo wa x-ajikitik chapjelal bʼa Biblia? b) ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik jel tʼilan ayto jas mas oj jkʼuluktik yuj kechan spaklajel bʼa smakʼlajel jbʼajtik soka Yabʼal ja Dyosi?

³ Ja nochumanik bʼa Kristo wa x-ajikitik jitsan rason sok chapjelal bʼa Biblia, juʼunik bʼa Biblia, ja sitio jw.org, ja JW Broadcasting, ja tsomjelik soka niwak tsomjelalik. Pe bʼa oj jmakʼlay jbʼajtik soka Yabʼal ja Dyosi, tʼilani ayto jas mas oj jkʼuluktik yuj kechan spaklajel, pes ja Jesús yala: «Ja juael ja queni. Jaʼ ni [...] cuando huax cʼulan ja jas huas scʼana ja maʼ seconejon coni, jayuj oj ni chʼac jcʼuluc ja yatela» (Juan 4:34).

⁴ Jastalni yala ja Jesús, ajyel kʼuʼabʼal soka Dyos tini chʼikan sbʼaja smakʼlajel jbʼajtik soka Yabʼali. ¿Jastal modo? Yajni wa xkabʼtik jun lekil waʼelal, jel gusto sok bʼutʼel wala kantik. Jachni junxta, yajni wa xkʼulantik ja jas wa skʼana ja Dyosi, wa stsatsbʼi ja skʼuʼajel kiʼojtik sok bʼutʼel xkabʼtik wala ajyitik soka Yabʼal ja Dyosi. ¿Anke ayni ekʼele mini tʼun jganatik wala wajtik ja bʼa xcholjel pe jelxani gusto wala kumxitik sok masxani ay jganatik?

5. ¿Jastik slekilal wa x-ajyi kujtik ta bibo ajyitiki?

⁵ Yajni wa xkʼulantik ja bʼa jsakʼaniltik ja jas wa sjeʼakitik ja Dyosi, wani la biboʼaxitik (Sant. 3:13). Sok mini lomuk ja slekilaliki. Ja Biblia wa xyala mini june ja bʼa wa xkʼankʼuni kujtiki oj slaj ja biboʼili sok ja it «juni teʼ bʼa sakʼanil sbʼaja matik wa syamawe, sok ja matik syamuneje lek ojni ajuk sbʼiʼiluke gustoʼil» (Prov. 3:13-18). Bʼa jun ekʼele, ja Jesús yala yabʼ ja snochumaniki: «Huan cʼa xa cʼulanex [ja jastik it], jel ni gusto oj ajyanica» (Juan 13:17). Tolabida gusto oj ajyuke ta mi yaʼawekan ajyel kʼuʼabʼal soka Jesús. Sok jachni skʼulane. Skʼuʼajel ja srasoniki sok snochjel ja smodo jani skʼulane ja bʼa sakʼanile.

6. ¿Jas yuj jel tʼilan mi oj katikan skʼuʼajel ja jas wa sjeʼakitik ja Biblia?

⁶ Ja bʼa jtyempotiki, jelni cha ayiʼoj stʼilanil ja mi oj katikan skʼuʼajel ja sjejelik bʼa Biblia. La jpensaraʼuktik sbʼaj jun albañil, ja yeʼn wa snaʼa jastal oj ya makunuk ja syamkʼabʼ sok ja jastik wa xmakuni bʼa yajel kʼeʼuk jun naʼits. Pe kechantani ta ya makunuk ja jastik junuk it, oj kʼot jun lekil albañil. Bʼobʼta yaʼunejxa kʼeʼuk jujuntik naʼits sok ayxa yiʼoj snajel. Pe ta wa skʼana oj snebʼ mas, tʼilani mi oj yakan skʼulajel ja jasa snebʼuneji. Jachni junxta, yajni kʼe jpaklaytik ja Biblia, kʼe katik makunuk ja jas wa xnebʼatiki sok kilatik jujuntik slekilal. Pe bʼa mi oj katikan yabʼjel ja gustoʼil it, tʼilani chʼin oj kaʼ jbʼajtik skʼuʼajel kʼakʼu kʼakʼu soka jas wa sjeʼakitik ja Jyoba.

7. Bʼa bibo oj ajyukotik, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktik soka jas wa xnebʼatik sbʼaja sjejelik bʼa Biblia?

⁷ La kiltik jujuntik bʼa oj bʼobʼ yaʼ och probar ja janekʼ chʼin wa xkaʼa jbʼajtiki sok la kiltik jastal kuchyujile ja yaʼtijumik Dyos bʼa tyempo najate, ekʼ sbʼaje bʼa juntikxta. Ta wa xkʼanatik yajel tsatsbʼuk ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Dyosi, mokni malanukta kabʼtik ja kechan spaklajel ja juʼun it. Tʼilani la jpensaraʼuktik jastal oj katik makunuk ja bʼa jsakʼaniltik ja jastik wa xnebʼatik sok wego la jkʼuluktik.

8, 9. Sbʼaja jas wa xcholo ja Hechos 14:8-15, ¿jasa wa sjeʼakitik sbʼaja jastal yaʼa sbʼaj chʼinil ja jekabʼanum Pablo? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

⁸ Ja Jyoba «huas scʼana que mi ni june oj chʼayuc ja caltziltiqui. Huas scʼana que jpetzaniltic oj cabtic ja smeranil ja sbaj Diosi» (1 Tim. 2:4). ¿Jastal wa xkilatik ja ixuk winik bʼa mito snaʼaweʼi? Ja jekabʼanum Pablo waj ja bʼa sinagogaʼik bʼa slejel ja matik wanxa snaʼawe tʼusan bʼa Dyos. Pe mi kechan xcholo yabʼ ja matik judío, cha jachni ja matik wa stoyowe tuk dyosik. Ja jastal sjakʼawe ja matik stoyowe tuk dyosiki ya och probar ja jastal chʼin wa xyaʼa sbʼaji.

⁹ Jun sjejel, ja bʼa bʼajtan sbiaje bʼa xcholjel ja Pablo, ja swinkil ja lugar bʼa Licaonia skʼuʼane ja Pablo soka Bernabé yeʼnleni ja dyosik Zeus sok Hermes jach chikʼ bʼakʼete. ¿Ijiye maʼ ja Pablo soka Bernabé bʼa oj kʼotuke jastal june maʼ jel naʼubʼal sbʼaj? ¿Yilawe maʼ ja it jun jasunuk bʼa jel xlikiki yuja jel iljiye kontra ja bʼa tsaʼanxta chabʼ chonabʼik ekʼel yulatayeʼi? ¿Spensarane maʼ yuja jastal jel lek iljiye oj koltajukeyuj bʼa xcholjel mas? Mini tʼusan. Wegoxtani xchʼiʼa ja skʼuʼeʼi sok kʼe awanuke ja bʼay ja jitsan ixuk winiki: «¿Jas yuj jach huanex scʼulajeli? ¿Huan ma xa hualahuex ta mi huinicucoticon ja quenticoni como jastal ja huenlexi?» (Hech. 14:8-15).

10. ¿Jas modoʼil yabʼye stojol ja Pablo soka Bernabé junxtaʼe soka licaonioʼiki?

¹⁰ Ja Pablo soka Bernabé wani snaʼawe junxta mulanume jastal ja ixuk winike jaw. Pe mini kʼan yal ta junxta ja jastal wa stoyowe ja Dyos soka licaonioʼiki. Ja yeʼnle kʼotele misioneroʼik bʼa yiʼoje jun cholal jel chaʼanyabʼalil (Hech. 13:2). Chomajkil, jani tsajiye yuja yip ja Dyosi sok ajyiyujile ja smajlajel bʼa oj wajuke bʼa satkʼinal. Pe cha wani snaʼawe ja ixuk winike jaw ojni cha bʼobʼ ajyukyujile ja smajlajel jaw ta skʼuʼane ja jas wane xcholjeli.

11. ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja jastal yaʼa sbʼaj chʼinil ja Pablo ja yajni wa xcholotiki?

¹¹ ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja jastal yaʼa sbʼaj chʼin ja Pablo? Jun modo jani oj kuchkujtik chikan jas kʼankʼunel bʼa oj ajuk jtoyjeltik sbʼaja jas wa xlajxikujtik yuja skoltanel ja Jyoba. Tʼilani la jobʼ jbʼajtik: «¿Jastal wa xkila ja ixuk winik bʼa wa xcholo yabʼi? ¿Sjomowonta maʼ ja ilkʼujolanel yiʼoje ja bʼa lugar wala taxyoni?». Wegoni wa x-ilxi jastal ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba mini xyaʼawekan slejel ja ixuk winike bʼa wa skʼanawe snebʼjel ja smeranili. Ayni ekʼele, tʼilani oj snebʼe jun kʼumal sok ja skostumbre ja ixuk winik bʼa jel pobreʼe. Pe ja jmoj-aljeltike it mini wa skʼuʼan sbʼaje mas chaʼanyabʼalile yuja yeʼnle. Jaʼukto maʼ, wani sleʼawe modo bʼa yabʼjel stojol jujune ja ixuk winik bʼa snajel jastal skoltajel bʼa oj skis-e ja rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi.

12. ¿Jastal sjeʼa ja Epafras syajtay sok cham skʼujol ja tuki?

¹² Pilan modo bʼa oj jetik chʼin wa xkaʼa jbʼajtik sok wa xkʼuʼantikyi ja Jyoba jani skʼanjel ja bʼa korasyontik sbʼaja jmoj-aljeltik bʼa junxta skʼuʼajel kiʼojtiki (2 Ped. 1:1). Jachni skʼulan jun nebʼuman bʼa Kristo sbʼiʼil Epafras. Ja Biblia kechan wa staʼa tiʼal oxe ekʼele bʼa yeʼna, sok tini wa xtax ja bʼa juʼunik stsʼijbʼan ja Pablo. Yajni ja jekabʼanum ti lutan bʼa jun naʼits bʼa Roma, stsʼijbʼanyi ja nebʼumanik bʼa Colosas bʼa tolabida wa skʼulan orasyon ja Epafras yuj yeʼnle (Col. 4:12). Ja Epafras wani snaʼa sbʼaj lek ja smoj-aljelik sok chamni skʼujol  bʼa yeʼnle. Sok anima ayiʼoj swokolik, pes tini aye ‹lajan ja bʼa preso› soka Pablo, tolabida cham skʼujol sbʼaja jas wa xmakuniyujile ja tuk sbʼaja Dyos (Filem. 23). Pe jaʼukto maʼ, skoltay sok jachuk sjeʼa janekʼto wa syajtay sok wa xcham skʼujol bʼa yeʼnle. Ja jas wa xkʼanatik bʼa korasyontik yuja jmoj-aljeltiki jelni wa xkoltani, mastoni ja yajni wa xtaʼatik tiʼal ja sbʼiʼile (2 Cor. 1:11; Sant. 5:16).

13. ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Epafras ja yajni wa xkatikyi orasyon?

¹³ ¿Machtik ja bʼa jmoj-aljeltik wa skʼana oj jtatik tiʼal ja bʼa korasyontiki? La jpensaraʼuktik june bʼa wa xnaʼatik ja sbʼiʼili. Jastalni ja Epafras, jitsan jmoj-aljeltik ja bʼa jtyempotiki wa skʼanawe bʼa yorasyone jujuntik ja bʼa skongregasyone ma bʼa pamilyaʼik bʼa ayiʼoje niwak cholalik ma tʼilani oj stsaʼe skʼulajel jastik jel tʼilan ma prebaʼik wa stʼaspune. Jaxa tuk wa staʼawe tiʼal ja bʼa yorasyone ja sbʼiʼile ja jmoj-aljeltik wa xtax ja bʼa artikulo «Testigos de Jehová presos por sus creencias», ja bʼa sitio jw.org (kaʼax bʼa PRENSA > ASUNTOS LEGALES). Cha mokni chʼay jkʼujoltik ja matik ay maʼ chamelyuji, ja matik ajkʼachto ekʼel sbʼaj jun desgrasya ma guerra sok ja matik wane wokolanel bʼa stajel ja jas wa xmakuniyujile. Wani xnaʼatik ay jitsan jmoj-aljeltik bʼa wa skʼana oj katik orasyon yuj yeʼnle. Yajni wa xkʼulantik, ti wa xjeʼatik mi kechan wa xcham jkʼujol bʼa keʼntik ita, cha wani xcham jkʼujoltik ja tuk (Filip. 2:4). Ja Jyoba wani smaklay ja orasyonik jaw.

14. ¿Jas yuj wa xkalatik yeʼnani ja Jyoba ja lekil sjejel bʼa smaklajel ja tuk?

¹⁴ Pilan modo sjejel chʼin wa xkaʼa jbʼajtik jani pwesto ajyel bʼa smaklajel ja tuk. Ja Santiago 1:19 wa xyala ja nochumanik bʼa Kristo ‹sbʼejni oj jmaklaytik›. Ja lekil sjejel kiʼojtik sbʼaja it jani ja Jyoba (Gén. 18:32; Jos. 10:14). La kiltik ja jas wa sjeʼakitik ja Éxodo 32:11-14 (kʼuman). Ja Jyoba mini tʼilanukyuj oj yabʼ ja jas wa spensaraʼan ja Moisés, pe yaʼakan bʼa oj yal ja jastal wa xyabʼ ayi. ¿Machunkiluk bʼa keʼntik oj smaklay june bʼa ay jas mi stojoluk skʼulunej sok oj snoch ja jasa wa xyala? Pes ja Jyoba wani smaklay lek ja ixuk winik bʼa wa xyaweyi orasyon sok meran skʼuʼajel.

15. ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Jyoba?

¹⁵ Tʼilani oj jobʼ jbʼajtik jujune ja keʼntik: «Ta ja Jyoba yaʼa sbʼaj chʼin bʼa smaklajel ixuk winike jastal ja Abrahán, Raquel, Moisés, Josué, Manóah, Elías sok Ezequías, ¿mi maʼ sbʼejni cha jach oj jkʼuluk ja keʼn? ¿Oj maʼ bʼobʼ jkis-e mas ja jmoj-aljeltik yiljele chaʼanyabʼalil, smaklajel sok snochjel ja jas wa xyalawe? ¿Ay maʼ june ja bʼa jkongregasyon ma ja bʼa jpamilya bʼa wa skʼana oj jmaklay lek? ¿Ay maʼ jas oj jkʼuluk sbʼaja jaw?» (Gén. 30:6; Juec. 13:9; 1 Rey. 17:22; 2 Crón. 30:20).

16. ¿Jasa skʼulan ja David yajni aji kʼe yolom yuja Simeí?

¹⁶ Ja chʼin wa xkaʼa jbʼajtik wa xkoltani bʼa oj jkom jbʼajtik ja yajni ay maʼ wa xya kʼe kolomtiki (Efes. 4:2). Jun sjejel bʼa wa sjeʼakitik lek ja it ti wa xtax bʼa 2 Samuel 16:5-13 (kʼuman). Ja David soka yaʼtijumik kuchyujile ja utanel soka ixtalanel kʼulajiyile yuja Simeí, june ja bʼa spamilya ja mandaranum Saúl. Ja David ojni bʼobʼ xchʼay snajel ajyi ja jas wan ekʼeli, pe spensaraʼan mas lek oj kuchyuj. ¿Bʼa yaʼ eluk ja ipal bʼa kuchyuj? Oj jtatik ja sjakʼjel spaklajel ja Salmo 3.

17. ¿Jas yuj bʼobʼ skom sbʼaj ja David, sok jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja jasa skʼulani?

¹⁷ Jastalni wa xyala ja yal yolomajeli,  ja salmo 3 kʼulaxi yajni ja David «wan spakjel ajnel yuja skerem Absalón». Ja bersikuloʼik 1 sok 2 wa syaka sbʼaj lek soka jas wa xcholo ja bʼa kapitulo 16 bʼa 2 Samuel. Ja Salmo 3:4 wa xchiktes ja janekʼto sjipa skʼujol bʼa Dyos ja David. Yala: «Oj jkʼumuk tsats lek ja Jyoba, sok ja yeʼn oj sjakʼjanki masan ja bʼa sakal switsi». Ja keʼntiki cha ojni bʼobʼ katikyi orasyon ja yajni wala iljitik kontra. Sok jachuk, ja Jyoba oj yakitik ja yip bʼa oj bʼobʼ kuchkujtik. ¿Wan maʼ xjul jkʼujoltik bʼa jun jasunuk bʼa tʼilan oj tekʼxukujtik ma yajel perdon june bʼa wa skʼulankitik jastik bʼa mey sbʼej? ¿Wan maʼ xjipa jkʼujoltik bʼa wa xyila ja jwokoltik ja Jyoba sok oj skoltayotik?

18. ¿Jasa slekilal oj kiltik ta mi xkaʼatikan skʼulajel ja smandarik ja Jyoba?

¹⁸ Ta wa xkʼulantik ja jas wa xnaʼatik bʼa stojoli, ojni jtatik jitsan slekilal. Ja yuj sbʼejni lek ja jas wa xyala ja Proverbios 4:7: «Ja biboʼili jani ja jasunuk mas tʼilani». Ama ja biboʼil tini wa xjak bʼa snajel, ja jas wa sjeʼa biboʼotiki jani ja jas wa xtsaʼatik skʼulajeli, mi jaʼuk ja snajel kiʼojtiki. Ja Biblia wa xyala cha jachuk ja yal xanichiki ‹kʼulubʼale bʼa bibo oj ajyuke›, pes snajtil ja bʼa verano ‹wa xchapawe ja swaʼele› (Prov. 30:24, 25). Ja Kristo jani ja ‹sbiboʼil ja Dyosi› sok tolabida wa skʼulan ja jas wa skʼana ja sTati (1 Cor. 1:24, TNM); Juan 8:29). Ja Dyos wa snaʼa mini junukxta ja wa xnaxi jas oj kʼulaxuki soka skʼulajeli. Ja yeʼn wa xya koʼ slekilal ja matik wa xyaʼa sbʼaj chʼini sok wa xtekʼxiyuj sok wa skʼulane ja jas wa snaʼawe bʼa leki (kʼuman ja Mateo 7:21-23). Ja yuj, la jkʼujoluktik bʼa koltanel bʼa jachuk ja kongregasyon oj kʼot jun lugar bʼa jpetsaniltik oj kaʼ jbʼajtik chʼinil yaʼteltajel ja Jyoba. Ama wani skʼana tyempo sok pasensya bʼa yajel makunuk ja jas wa xnaʼatik leki. Pe ta jkʼulantik, ojni jetik chʼin wa xkaʼa jbʼajtik sok gusto oj ajyukotik ja wego sok bʼa tolabida.