Känändre nekänti

Indice yete känändre

Nikwe kukwe metre niedre

Nikwe kukwe metre niedre

“Munkwe kukwe metre nie jai kwärikwäri” (ZAC. 8:16).

KANTIKO: 56, 124

1, 2. ¿Dre köböite kukwe tare tä nemen ni kä nebätä ye kisete aune nire köböite kukwe ye tä nemen bare?

TELÉFONO, ñotra, karo aune nevera sribebare ye köböire jondron ruäre tä nemen nuäre nuaindre nie. Akwa, nitre mada abokän tä jondron ni murie ketakäre ye sribere bäri, ñodre kürü, cigarrillo aune bomba. Akwa, jondron kädrite jatäri ne sribe jämi känenkri, kukwe keteiti ye köböite ni kä nebätä kisete kukwe tare tä nemen bare mekerabe nükebe kä nengwane. ¿Drebätä nita blite? Ni ngöka yebätä, ni ngökata ye ñaka kwin gare nie, akwa nuainta ni mada ngökakäre. Diablukwe ni ngökabare kena nieta, yebätä Jesukristo niara kädekani, “ni ni ngökaka rün” (ñäkädre Juan 8:44 yebätä). ¿Ñongwane ni ngökani kwe?

2 Ye nuainbare kwe kirabe sete jardín Edén yete. Ngöbökwe kä bä nuäre biani Adán bätä Eva ie yete nämänentre nüne kä jutobiti. Akwa, Ngöbökwe niebare ietre niaratre ñaka rabadre “kri dre kuin btä dre käme mikakrä gare” jai ye kwete. Niaratre ñaka kukwe ye mikadre täte ngwane krütadre niebare ietre. Kukwe ye nämäne gare kwin Satana ie, akwa yebiti ta kulebra mikani kwe kukwe ngwarbe niere kena Eva ie: “Mun ñan krütadre”. Aune niebare kwe arato: “Ñobtä ñan angwane munkwe kri ngwäkä se kwetadre angwane, mun rabadre töbtä kri. Dre kuin btä dre käme rabadre gare jökrä munye. Mun rabadre Ngöbö kwrere arato abko, ie Ngöbö ñan tö” (Gén. 2:15-17; 3:1-5, Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena).

3. a) ¿Ñobätä ni raba niere Satana ni ngökabare ye käme krubäte? b) ¿Ye köböite dre namani bare?

3 Satanakwe kukwe ñaka metre niebare ye käme krubäte, ñobätä ñan aune Evakwe kri ngokwä ye kwetadre ngwane krütai ye nämäne gare metre satana ie. Eva aune muko kwe ñaka Jehová kukwei mikani täte, yebätä kä nikani ta ngwane niaratre krütani (Gén. 3:6; 5:5). “Ni jökrä nikani krüte” aune “Adánkwe ja mikani ngite, ye köböite ni jökrä namani ngite Ngöbö ngwärekri”, ye abokän kukwe tare krubäte namani bare (Rom. 5:12-14). Ngöbö tö namani ni kä nebätä tuai nüne kärekäre, akwa ye erere ñaka tä nemen bare, ñakare aune nita nüne kä 70 o 80 ye aibe te. Aune, “ja tare nikata krubäte aune nita nemen ulire” kukwe yebe ni jökrä tä ja tuin (Sal. 90:10). Diablukwe ni ngökani ye köböite, ¡kukwe tare namani bare!

4. a) ¿Kukwe meden ngwantarita abokän nikwe mikadre gare jai? b) Kukwe nieta Salmo 15:1, 2 yekänti erere, ¿nire nire aibe raba nemen ja ketamuko Jehovakwe?

4 Satana tä ja ngwen ño yebätä Jesukwe kukwe ne niebare: “Kena abti kä nüke mtare, diablu [...] ñan tä kukwe era metre niere jire chi”. Aune täbe nuainne jankunu. Diablu täbe ni “kä jökräbti temen” ngökö kukwe ngwarbe yebiti (Apoc. 12:9). Akwa ni ñaka tö ja ngökamana ie. Ye medenbätä, kukwe ketamä ngwantarita ne ani mike gare jai: ¿Satana tä nitre ngökö ño? ¿Ñobätä nitre tä ni ngökö? Adán aune Eva ñaka ja ketabare jankunu Jehovabe ye erere ni ñaka tö ja ngwain yekäre, nita kukwe metre niere kä jökrä ngwane, ¿ye nita bämike ño? (Ñäkädre Salmo 15:1, 2 yebätä). *

¿SATANA TÄ NITRE NGÖKÖ ÑO?

5. ¿Kä nengwane Satana tä nitre ngökö ño?

5 Ni ñaka raba ja tuenmetre ngökadre Diablu ie ye nämäne gare apóstol Pablo ie, ñobätä ñan aune “Satana käre tä juto biare kukwe miketbe ni rüere, ye abko garera nie” (2 Cor. 2:11). Nitre gobranka töi käme, nitre kukwe ngwarbe mikaka täte, nitre jondron rürübäinkä ye jökrä Diabluta gobraine ye gare metre nie (1 Juan 5:19). Aisete, nitre ütiäte krikri ji ngwanka abokän Satana bätä chokalitre tätre töi mike kukwe ngwarbe niere ye abokän garera nie (1 Tim. 4:1, 2). Ñodre, nitre ruäre jondron rürübäinkä tätre jondron ñaka kwin rürübäine aune tätre jondron ye bä mike kwin aune ñaka blo, ne kwe kökadre ietre, o tätre nitre jondron kökaka ngökö ngwian diankakäre kän.

6, 7. a) ¿Ñobätä nitre ji ngwaka kukwe ngwarbe yebätä ye metrere ngite? b) ¿Nitre kukwe ngwarbe driekä tä kukwe meden meden ngwarbe driere?

6 Nitre ji ngwanka kukwe ngwarbe yebätä ye metrere ngite. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune niaratre tä kukwe ngwarbe driere ye nire tä mike täte aune kukwe ñaka kwin Ngöbö okwäkänti nuainne yekwe nüna kärekäre ñaka rabai (Os. 4:9). Nitre ji ngwanka kukwe ngwarbebätä ye nämäne nitre ngökö nämäne gare kwin Jesús ie. Niebare kwe ietre: “¡Aingwaree! Ngöbö bike mun Kukwe Biani Ngöbökwe Moiséye dirikä amne mun bariseo mike ja ngie nuen kri, ñobtä ñan angwane munta ja bä mike kuin abko krörö: Munta niken kä mdabti amne munta niken mrenbti kä mda mda känti ni mda mda känene töi kwitakäre jakri. Ye erere tärä nebe nekete munkri angwane, kukwe dirita munkwe ietre abko erere tätre nuene. Abtä mun köböite tätre ja mike ngite bäri krübäte mun ngwä” (Mat. 23:15). Jesukwe ñäkäbare ja dibiti niaratre ie aune kukwe metre niebare kwe ietre: “Mun rün era metre munkwe abko diablu” aune “ni kämikaka” (Juan 8:44).

7 Nitre ji ngwanka kukwe madabätä, nitre sacerdote, nitre dirikä... niaratre kädekata jene jene, akwa jökrä tätre kukwe ngwarbe driere. Nitre fariseo ye erere nitre ye tä “kukwe era metre Ngöböbtä ketebti jökrä” aune kukwe “era metre” Ngöbökwe ye tätre kwite bä jene (Rom. 1:18, 25). Tätre kukwe ngwarbe driere, ñodre “nita nemente nire ye ngwane, nita nemente nire kärekäre”, ni ñan krüte jire, ni tä krüte biti nita nikwite jondron nire mada erere aune nitre brare aune merire ruäre tä nemen jabe ye tuin kwin ietre, arato nitre ye tä ja mäkete ye Ngöböta kain ngäbiti nieta kwetre.

8. a) ¿Kukwe meden ngwarbe gobrantre köböra niere? b) ¿Nikwe töbikadre ño kukwe yebätä?

8 Nitre gobranka kä nebätä ye tätre kukwe ngwarbe niere nitre ngökakäre. Kukwe ngwarbe ne niaratre köböra niere: “Kä titebe aune jondron blo ñan tärä nengwane”. Akwa, “ye bätäbe jondron niaratre kämikakäre rikai bititre ñäre ñakare”. Nitre tä kukwe ñaka metre niere kä krüte yebätä, yei nikwe ñaka ja tuanemetre ngökadre. “Ji dokwäte [Jehová] köböi rükai ño ni gokä deu kwrere” ye gare kwin nie (1 Tes. 5:1-4NGT).

¿ÑOBÄTÄ NITRE TÄ NI NGÖKÖ?

9, 10. a) ¿Ñobätä nitre tä ni ngökö aune ye köböite dreta nemen bare? b) ¿Nikwe dre ngwandre törö jai Jehovabätä?

9 Kä nengwane, mantre jetebe nitre tä ni ngökö. Nitre tä gobranka ye ñan aibe tä nuainne. Täräkwata ütiätebätä “Por qué mentimos” nieta ye tä mike gare krörö: “Ni ngökata ye abokän ni jökrä tä nuainne”. Metrere nitre tä ni ngökö ja kriemikakäre, ja mikata ngite kwetre ye ükakäre o sribi bäri kwin biandre ietre, ngwian rabadre bäri kwetre bätä jondron mada rabadre kwetre yekäre tätre nuainne. Täräkwata yebätä mikani gare arato, “nitre tä ni ngökö krubäte ñodre, nitre gare ietre, ja ketamuko kwetre, sribi muko kwetre aune mräkätre ye ngökata kwetre”.

10 ¿Ni ngökata krubäte ye köböite dreta nemen bare? Ye köböite ni ñaka tä nemen tö ngwen jai aune ja kete jankunu. Ñodre, meri iti ñaka ja ngwen metre muko kwe ie aune tä dre nuainne ye tä üke muko kwe yebätä ngwane, jata nemen ruin ño muko kwe ie ye ni raba bämike ja töite. Aune ni brare tä muko kwe tarere bätä monsotre ye ngübare kwin tä bämike ni mada ngwärekri, akwa gwi abokän tä muko aune monsotre kwe ye nuainne tare, ye käme krubäte. Akwa, nitre ye ñaka raba kukwe ye üke Jehovabätä, ñobätä ñan aune “jändrän jökrä tä bütiere Ngöbö ngwärekri” (Heb. 4:13).

11. ¿Ananías aune Safira ja ngwani käme ye tä dre driere nie? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

11 Konkrekasion siklo kena yete, nitre gure kädeka nämäne Ananías aune Safira ye Satanakwe töi mikani ni ngökö Ngöbö okwäkänti mikata gare Bibliabätä. Kä rürübäinbare kwetre ye abokän ütiä biani nuäi ietre ye jökrä nämäne bien niebare kwetre nitre apóstol ie, akwa metrere niaratre ñaka nämäne ngwian ye bien jökrä. Ja mräkätre töbikadre kwin bätätre aune niaratre ye mantiame niedre bätätre yei tö namani. Akwa nämänentre ni ngökö ye gani Jehovakwe, yebätä mikani ja ngie nuin kwe (Hech. 5:1-10).

12. ¿Nitre ni ngökaka ñaka ja töi kwite yebätä dre rabai bare aune ñobätä?

12 ¿Jehová töita ño ni ngöka yebätä? Satana aune nitre ni ngökaka abokän ñan ja töi kwite ye jökrä näin “ñukwä jutra ngitiekä” yete. Ye abokän gaite kärekäre meden gärätä (Apoc. 20:10; 21:8; Sal. 5:6). ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune nitre ni ngökaka ye Jehovata mike tuin jai nitre tä ja ngwen ‘nukro’ ye erere, ye abokän nitre tä käre jondron käme krubäte Ngöbö okwäkänti nuainne ye meden gärätä (Rev. 22:15TNM).

13. ¿Kukwe meden gare nie Jehovabätä aune ye tä ni töi mike dre nuainne?

13 Jehová ñan “ni kä nebätä erere ni ngökö” ye gare kwin nie. Arato nieta, “ñan ja kukwei kitadre jire chi temen kwe” (Núm. 23:19; Heb. 6:18). Biblia tä niere Ngöbö brukwä “ni tidrä blitaka ngwarbe” ye kräke (Prov. 6:16, 17). Niarakwe ni kadre ngäbiti yekäre, tä kukwe meden ükete nuaindre nie ye nikwe mikadre täte aune käre kukwe metre niedre. Nikwe kukwe ne mikadre täte: “Munkwe ñan ja ngöka kwärikwäri” (Col. 3:9).

NI JEHOVÁ MIKAKA TÄTE TÄ KUKWE METRE NIERE

14. a) ¿Kukwe meden känti ni abokän ñaka ja erebe nitre kukwe ngwarbe mikaka täte yebe? b) Kukwe nieta ja jie ngwankäre Lucas 6:45 yekänti ye mä raba mike gare.

14 ¿Nitre kristiano metre ye ñobätä ñaka ja erebe nitre kukwe ngwarbe mikaka täte yebe? Ni Ngöbö mikaka täte tä kukwe metre niere (ñäkädre Zacarías 8:16, 17 yebätä). * Pablo mikani gare, nita kukwe metre niere ye ngwane, ni “abko sribikä era metre Ngöbökwe” (2 Cor. 6:4, 7). Jesukwe niebare dreta ni brukwäte ye ererebätä nita blite (Luc. 6:45). Ye medenbätä, kukwe metre tä ni brukwäte ye ngwane, nita blite metre. Kukwe chi o kukwe kri yekänti ni ñaka ni ngökö, ñakare aune nita kukwe metre niere ni madai, nitre sribikä nibe, ja ketamuko nikwe aune ni mräkätre yei. Kukwe meden meden känti nikwe kukwe metre niedre ye ani mike gare jai.

¿Monso merire ne tä ja ngwen ño? (Párrafo 15 aune 16 mikadre ñärärä).

15. a) ¿Ñobätä ñaka ja ngwandre käme nitre mada tä nuainne erere? b) ¿Dre raba mä dimike ñaka ja ngwen nitre mada ye erere? (Nota mikadre ñärärä).

15 Mä tä bati ngwane, mä tö ja ka ngäbitimana monsotre mada ie, akwa niaratre tätre ja ngwen käme ye erere mäkwe ñaka ja ngwandre. Tätre ja bämike ni kristiano metre ye kwrere, mräkätre aune ja mräkätre konkrekasionte ye okwäbiti, akwa tätre monsotre mada ñaka Ngöbö mike täte yebe o redes sociales yete ngwane ñaka ja ngwen ni kristiano erere. Tätre ñäke käme, dän ñaka kwin ni kristiano kräke tätre kite jabätä, musika käme kukwe nuin, dö ñain krubäte, droka duin, tä nemen ja kukwei mukore gore o kukwe bäri käme nuainne. Rün aune meye, ja mräkätre konkrekasionte bätä Ngöbö okwäkänti, tätre ja bämike jerekäbe (Sal. 26:4, 5). Nita Jehová mike täte ye nita niere jerekäbe, akwa ni brukwä abokän tä mente niarabätä ye gare kwin ie (Mar. 7:6). Bäri kwin kukwe nieta proverbio nete ne mäkwe mikadre täte: “Mäkwe ñaka bätä ngwan nitre ja mikaka ngite yebätä; ñakare aune, mäkwe Jehová jürä ngwan jabätä köbö kwatire kwatire” (Prov. 23:17). *

16. Ni törbadre sribidi köbö täte Ngöbö kräke ngwane, ¿nikwe kukwe mikadre gare ño täräkwatabätä?

16 Mä tö sribi prekursor regular, sribidi Betelte o sribi mada nuain köbö täte Ngöbö kräke ngwane, mäkwe ja kä tikadre täräkwatabätä ye ngwane, ütiäte krubäte kukwe ngwantarita ketare ketare yekänti mäkwe kukwe metre mikadre gare. Ñodre, mä ñaka bren, mätä dre den jai ja näkwitara aune mä töi tädre kwin ye erere mäkwe mikadre gare metre (Heb. 13:18). Mäkwe kukwe blo nuainbare aune mä ñaka mike gare nitre umbre ji ngwanka ie, ¿ye erere ngwane mäkwe dre nuaindre? Mäkwe ja di kärä niaratre ie ne kwe mäkwe sribidre töi jämebiti Jehová kräke (Rom. 9:1, TNM; Gál. 6:1).

17. Kukwe ngwandretari nie ja mräkätrebätä ngwane, ¿nikwe dre nuaindre?

17 Ne madakäre, ani kukwe ne bämike ja töite, gobrantre käkwe kukwe drieta nikwe ye ñäkäidre aune kukwe ngwandretari kwetre nie ja mräkätre mada yebätä. Ye ngwane, ¿nikwe kukwe jökrä mikadre gare ietre? Gobran Romano käkwe kukwe ngwanintari Jesús ie ye ngwane, dre nuainbare kwe. Kukwe nieta ja jie ngwankäre “kä rabakäre kwekebe aune kä blitakäre” ye mikani täte kwe aune ruäre ngwane ñaka blitabare kwe (Ecl. 3:1, 7; Mat. 27:11-14). Kukwe ye erere rabadre bare ngwane, nikwe ja ngwandre töbätä ne kwe nikwe ñaka kukwe kri mikadre ja mräkätre kisete (Prov. 10:19; 11:12).

Ñongwane ni rabadre kwekebe aune ñongwane nikwe kukwe metre niedre, ¿ye ñokänti raba nemen gare nie? (Párrafo 17 aune 18 mikadre ñärärä).

18. Nitre umbre ji ngwanka käkwe kukwe ngwandretari nie ja mräkä madabätä ngwane, ¿nikwe dre nuaindre?

18 Ani kukwe mada bämike. Nane ni iti käkwe ja mikadre ngite krubäte aune dre namani bare ye gare nie. Nitre umbre ji ngwanka tä kädekani konkrekasion ngübakäre kwin kukwe blo yebätä, aisete kukwe meden gare nie ye niaratre raba ngwentari nie. Ja ketamuko kwin nikwe o ni mräkä käkwe kukwe blo nuaindre ngwane, ¿nikwe dre nuaindre? Biblia tä mike gare, “nire tä kukwe namani bare erere niere ye tä blite metre” (Prov. 12:17; 21:28). Aisete, dre dre namani bare ye erere nikwe niedre jökrä nitre umbre ji ngwanka ie aune ñaka ükadre jire. Nitre umbre ji ngwanka yei kukwe ye rabadre gare, ne kwe nire käkwe ja mikani ngite dimika raba ño kwetre ja ketakäreta Jehovabe ye rabadre gare kwin ietre (Sant. 5:14, 15).

19. ¿Kukwe ja tötikara mada yekänti nikwe blitai drebätä?

19 Davidkwe niebare orasionte Jehovai: “Ni kukwe metre niekä ye käi juto mäbätä” (Sal. 51:6). Erametre, nikwe kukwe metre niedre ye ütiäte krubäte nämäne gare ie. Texto dianinkä kukwe ja tötikara ne kräke tä kukwe niere ye erere, ni kristiano metre ye rabadre kä jökrä känti kukwe metre niere jai kwärikwäri. Kukwe mada känti nita bämike ni abokän Ngöbö mikaka täte metre nita kukwe metre driere ni mada ie ye ngwane. Ni raba nuainne ño ye rabai gare nie kukwe ja tötikara mada yekänti.

^ párr. 4 Salmo 15:1, 2: “Jehová, ¿mäkwe nire kai ngäbiti ju mäkwe yete? ¿Nirekwe nünain ngutuä deme mäkwe yekänti? Ni ja ngwanka metre, kukwe metre nuainkä bätä kukwe metre niekä ja brukwäte ye käkwe nünain yete”.

^ párr. 14 Zacarías 8:16, 17: “Mun rabadre kukwe ne nuainne: ‘Munkwe kukwe metre nie jai kwärikwäri aune munkwe kukwe ükate ngwane, kukwe metre aune nüna jäme ye munkwe känä. Ñaka kukwe käme ribe ja kräke kwärikwäri, aune kukwe ngwarbe nieta mikakäre era ye munkwe ñan mika täte; ñan ñobätä aune Jehová tä niere: ti brukwä kukwe ye jökrä kräke’”.

^ párr. 15 Täräkwata Kukwe 10 monsotre tä ngwentari jai tä kukwe keta ti yekänti: ¿Ti nuadrete ye ngwane tikwe dre nuaindre? Aune Tärä Los jóvenes preguntan volumen 2 kapitulo 16 känti nieta, Una doble vida. ¿Por qué confesarlo?ye mäkwe mika ñärärä.