Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

WA XCHOLO JA SAKʼANILI

Ja Jyoba ya koʼ jitsan slekilal ja jasa jtsaʼa skʼulajeli

Ja Jyoba ya koʼ jitsan slekilal ja jasa jtsaʼa skʼulajeli

Jani wan ekʼel ja bʼa jabʼil 1939. Wala kʼetikon bʼa nalan akwal sok wala wajtikon soka karro bʼa mas ja jun ora man wala kʼotikon bʼa jun chʼin chonabʼ sbʼiʼil Joplin, bʼa suroeste bʼa Misuri (Estados Unidos). Ja jcholtikoni jani oj jbʼejtaytikon yibʼanal jach chʼabʼanxta ja territorio akʼubʼalkitikoni sok yajelkan tratadoʼik bʼa yibʼel ja bʼa pwertaʼik. Yajni wala chʼaktikon ja ojxta sakbʼuki, kibʼanaltikon wegoxta waj jchʼik jbʼajtikon bʼa karro sok kumxitikon ja bʼa yabʼalil oj jtaʼ jbʼajtikon soka tuk jmojtikoni. ¿Jas yuj eltikon xcholjel ja bʼa oraʼik jaw sok wegoxta wajtikon ja yajni chʼaki? Tito oj jchola wabʼyex mas tsaʼan.

MANXIYON bʼa 1934. Ja tat, ja Fred, sok ja jnan, Edna Molohan, 20 jabʼilxa yiʼoje jastal Paklanume bʼa Biblia (taʼumantiʼik bʼa Jyoba). Jelni wa xkayile tsʼakatal yuja sjeʼaweki syajtajel ja Dyos. Tini ajyitikon kulan bʼa Parsons, jun chonabʼ ja bʼa sureste bʼa estado bʼa Kansas. Ti ajyitikon bʼa jun kongregasyon bʼa tʼusan mi spetsaniluk ja jmoj-aljeltik tʼojubʼale oj wajuke bʼa satkʼinal. Tolabida wala wajtikon ja bʼa tsomjeliki sok tikʼan wala eltikon xcholjel ja Yabʼal ja Dyosi. Pe ja sabadoʼik bʼa och kʼakʼu jani kʼajyel wa xcholotikon ja bʼa calleʼik, ja bʼa jtyempotiki sbʼiʼil xcholjel bʼa ay jitsan ixuk winik. Ayni ekʼele wala kʼumbʼitikon, pe yajni wala chʼaktikon ja jtati tolabida wa xyiʼajotikon bʼa slojel nieve.

Ja chʼin jkongregasyontikoni ayni yiʼoj jun niwan territorio bʼa ay yiʼoj jitsan yal chonabʼ sok jitsan pinkaʼik bʼa mojan naka yiʼoj sbʼaje. Ja talna pinkaʼiki wa xyaʼakitikon itajik yuja juʼuniki, nolobʼik bʼa wanto stuluwe sok ayni wa xyaʼawekitikon gayinaʼik jach sakʼan. Yuja mey kiʼojtikon jitsan takʼin soka jtatikon stuputani ja juʼuniki, ja jasa wa x-ajikitikoni jaxta wa stsʼiktestikon soka bʼa jwaʼeltikoni.

CAMPAÑAʼIK BʼA XCHOLJEL

Ja jnantati sleʼawe jun gramófono bʼa xcholjel. Ja keʼn mini xbʼobʼ ka makunuk yujni jelto yal chʼinon, pe jelni xkʼulan gusto skoltajele bʼa yajel ochuk ja sloʼilik skʼulunej grabar ja jmoj-aljeltik Rutherford ja yajni wa xwaj yaʼe rebisitaʼik ma estudioʼik bʼa Biblia.

Ja keʼn soka jnantati teyotikon bʼa stsʼeʼel ja jkarrotikon ayiʼoj bosina.

Ja jtati ya och jun niwan bosina ja bʼa yolom ja jkarrotikon Ford bʼa 1936. Ja karro it jelni koltani ja bʼa xcholjeli. Ja jas bʼajtan wa xkʼulantikoni wa xkatikon och kʼin bʼa oj payjuke ja ixuk winik sok tsaʼan wa xkatikon ochuk ja loʼil kʼulubʼalxa grabari. Yajni wa xchʼaki, wa xkʼapatikonyi juʼunik ja matik wa skʼanawe snebʼjel ja smeranili.

Bʼa jun yal chonabʼ ja bʼa Kansas sbʼiʼil Cherryvale, ja jtati timji yuja policía bʼa mokxa ya ochuk ja loʼilik kʼulubʼal grabar ja bʼa yojol ja parque, bʼa wani xwaj jijluk jitsan ixuk winik ja bʼa domingoʼiki. Pe aljiyabʼ oj bʼobʼ ya ochuk ja bʼa jwera. Ja jtati mi jas yala, ya eluk ja karro sok waj ya chotan ja bʼa calle bʼa stsʼeʼel ja parque. Cha ya och yajkʼachil ekʼele ja loʼil kʼulubʼal grabari bʼa oj cha smaklaye ja ixuk winik. Bʼa keʼna jelni xyaki gusto ja bʼa ekʼeleʼik jaw soka jtat soka jbʼankil Jerry.

Bʼa xchʼakulabʼil ja jabʼiljan 1930, koltanitikon bʼa jun «campaña bʼa wego xcholjel» bʼa wego oj chʼak cholxuk ja territorioʼik bʼa mini xkʼanji. Jastalni jcholo ja bʼa skʼeʼulabʼil sbʼaja Joplin (Misuri), kʼetikon bʼajtanto yuj sakbʼuk sok chʼabʼanxta wa xkatikonkan tratadoʼik ma poyetoʼik bʼa yibʼel ja pwertaʼik ja bʼa naʼitsiki. Tsaʼan jtsomo jbʼajtikon bʼa jweraxa ja bʼa chonabʼi bʼa yiljel ta ay maʼ yamji ja jmoj-aljeltik yuja policía.

Ja bʼa jabʼilik jaw, jun pilan xcholjel bʼa jelni xcha yaʼa gustoʼil bʼa axi sbʼiʼiluk marchaʼanel sok niwak juʼunik. Wa xkatikon lokan ja bʼa jtejlubʼtikoni jujuntik letreroʼik sok cholan wajtikon ja bʼa chonabʼi bʼa xcholjel ja lekil rasoni sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Wa xjul jkʼujol june ja bʼa marchaʼanel ja bʼa jchonabʼi. Ja jmoj-aljeltiki wa xyiʼaje juʼunik bʼa wa xyala «Ja relijyoni jun trampa sok loʼlanel». Elye ja bʼa jnajtikoni, bʼejyiye tʼusan mas ja jun kilometro sok snalan sok cha kumxiye. Ja slekili mini staʼawe kontraʼanumik, pe staʼaweni jitsan ixuk winik bʼa wa skʼanawe snebʼjel ja smeranili.

JA BʼAJTANIK NIWAN TSOMJELAL WAJYON

Ja jpamilya wa x-elye bʼa Kansas man Texas bʼa oj wajuke ja bʼa niwan tsomjelaliki. Ja jtati ti wa x-aʼtiji bʼa jun empresa bʼa tren bʼa tey ja sruta bʼa Misuri, Kansas sok Texas, ja yuj mi wa xtuputikon jawa xwaj kulataytikon ja jpamilyatikoni sok cha jachuk ja wala wajtikon ja bʼa niwak tsomjelali. Ja bʼajtan snuʼ ja jnani, ja Fred Wismar, soka xcheʼumi, ja Eulalie, ti ajyiye kulan bʼa Temple (Texas). Ja jtiyo Fred snebʼa ja smeranil bʼa skʼeʼulabʼil ja bʼa siglo 20, yajni junto kerem, yiʼaj jaʼ sok xcholo yabʼ ja jasa snebʼa ja smoj-alijel ixuki, bʼa tini ay ja jnani. Ja jtiyo Fred wa xnaji sbʼaj lek yuja jmoj-aljeltik jumasaʼ ja bʼa yoj snalan ja chonabʼ bʼa Texas, bʼa waj jun tejkʼanubʼal bʼa yulatajel ja kongregasyoniki, bʼa wa xnaʼatik sbʼaj ja wego ja biajanteʼik. Jelni xyaʼa gusto ajyel soka yeʼn, pes jel lek smodo sok tolabida gusto wa x-ajyi. Jel skʼana ja smeranili, sok bʼa keʼna jelni skoltayon ja bʼa jkeremili.

Ja bʼa 1941, wajtikon sok tren man bʼa San Luis (Misuri) bʼa wajel jun niwan tsomjelal. Spetsanil ja yal untiki soka keremtik akʼixuk lokjitikon ti oj kulanukotikon bʼa jun chole pilubʼal bʼa smaklajel ja sloʼil ja jmoj-aljeltik Rutherford bʼa sbʼiʼilan «Yuntikil Mandaranum». Ajyitikon mas ja 15,000. Yajni chʼaki, ja jmoj-aljeltik Rutherford soka skoltumani yalawe jun jasunuk bʼa mi ja wa xmajlaytikon bʼa oj bʼi kʼebʼjukitikon jujune ja yajkʼachil libro Hijos.

Ja abril bʼa 1943, ja bʼa Coffeyville (Kansas) ajyikujtikon jun niwan tsomjelal bʼa jel tʼusan ajyiye pe bʼa jelni wa xnaʼatikon, bʼa sbʼiʼilan «Llamada a la Acción». Ja bʼa jaw aji jun anunsyo bʼa spetsanil ja kongregasyoniki oj kʼe kʼulaxuk ja Eskwela bʼa Matik wa xCholo. Cha el jun poyeto bʼa ay yiʼoj 52 xetʼan sok ja oj axuk makunuk ja bʼa jaw. Mas tsaʼan ja bʼa jabʼil jaw, ka ekʼuk ja bʼajtan loʼil bʼa wa x-ajyi ja tsomjelal bʼa yoj semana. Ja bʼa niwan tsomjelal jaw kiʼaj jaʼ sok tuk ixuk winik bʼa jun tanke jel cheʼe mojan bʼa jun pinka. Ja jaw, juni ekʼele jel chaʼanyabʼalil waj bʼa keʼna.

JA KʼANKʼUNEL KIʼOJ AʼTEL BʼA BETEL

Yajni elyon ja eskwela bʼa secundaria bʼa 1951, tʼilani jpensaraʼan ja jas oj jkʼuluk soka jsakʼanili. Ja jasa wa xkʼana jani oj wajkon aʼtel bʼa Betel, bʼa tini aʼtiji ja jmoj-alijel Jerry. Ja yuj wego jeka ja jsolicitud ja bʼa Brooklyn. Mi ekʼ mas tyempo lokjiyon sok aljikabʼ oj kʼe aʼtijukon ja 10 bʼa marzo bʼa 1952. Ja jasa jtsaʼa skʼulajeli yiʼajanki jitsan slekilal ja bʼa jastal wa xkaʼteltay ja Dyosi.

Wa xmajlay oj aʼtijukon ajyi bʼa imprenta bʼa koltanel skʼulajel imprimir rebistaʼik sok tuk juʼunik. Pe mini ajyikuj ja modo bʼa oj aʼtijukon yujni jekjiyon bʼa spachjel waʼelal sok tsaʼan cha jekjiyon bʼa kosina. Jelni jkʼulan gusto ja jas jkʼulan ja tiw sok jel jnebʼa. Chomajkil, yuja jach turno wala aʼtijitikon ja bʼa kosina, wani xkankuj jitsan tyempo bʼa skʼulajel estudiar ja bʼa kʼakʼu bʼa mi jas wa sjomoki kolom ja bʼa niwan biblioteca bʼa Betel. Ja jaw ya tsatsbʼuk ja jastal wa xkila jbʼaj soka Jyoba, ja skʼuʼajel kiʼoji soka kʼankʼunel kiʼoj oj aʼtijukon ja janekʼ oj bʼobʼkuj ja bʼa Betel. Ja Jerry el ja bʼa Betel bʼa 1949 sok nupani sok jun jmoj-aljeltik sbʼiʼil Patricia, pe tini kanye kulan bʼa yojol ja Brooklyn. Ja sbʼajtanil jabʼil ja bʼa Betel, tolabida skoltayone sok jel stsatsankʼujolanone.

Tʼusan tsaʼan yajni kʼotyoni, ja jmoj-aljeltik kʼe skʼuluke prebaʼik bʼa oj ajyuk mas ja maʼ oj waj ya ekʼ loʼilik bʼa jaʼ wa xjekjiye yuja Betel. Ja it jumasaʼ wa x-aji xchole bʼa snajtil ja jabʼili bʼa yulatajel kongregasyonik bʼa wa xkan junuk 322 kilometro snajtil ja bʼa Brooklyn. Wa xyawe ekʼ jun loʼil bʼa jun ora sok wa x-elyesok xcholjel ja jmoj-aljeltiki. Ajyikuj ja cholal jaw bʼa tsajiyon. Yajni kʼe kulatay sok kʼe ka ekʼ loʼilik, jelni wala xiwyon. Tʼusan mi yibʼanaluk sok tren wala wajyon. Wa xjul lek jkʼujol ja jasa ekʼ jun domingo bʼa och kʼakʼu ja bʼa invierno bʼa 1954. Yajni kumxumon soka tren ja bʼa chonabʼ Nueva York, wani xmajlay ajyi oj kʼotkon ja bʼa Betel ja och akwal jaw. Pe ajyi jun tsatsal ikʼ teʼew sok cheʼe bʼa sjomo ja smotoril ja treni. Kʼotyon ja bʼa wa xkʼot ja treni jun las 5 bʼa saʼan sakbʼel ja bʼa lunesi. Kʼeyon ja bʼa metro bʼa oj wajkon bʼa Brooklyn, sok tixa jtojo ja bʼa kaʼtel bʼa kosina, tardexa tʼusan kʼotyon sok jelxa kumbʼelon yuja mini tʼun bʼobʼ waykon ja bʼa treni. Pe ja wokolik jastal jaw mini tʼun oj slaj ja gustoʼil bʼa skoltajel ja jmoj-aljeltiki sok stajel jitsan kamigo ja bʼa xchʼakulabʼil ja semanaʼik jel chaʼanyabʼalil.

Wanotikon xchapjel jbʼajtikon bʼa yajel ekʼ jun programa ja bʼa WBBR.

Ja bʼa sbʼajtanil jabʼil ajyiyon ja bʼa Betel, lokjiyon bʼa oj koltanukon ja bʼa estación bʼa radyo, ja WBBR, ja bʼa tyempo jaw tey ja estación bʼa xchabʼil piso ja bʼa naʼits 124 ja bʼa calle Columbia Heights. Ajyi jun programa ja bʼa semanaʼiki bʼa wa sjeʼa jun tsome ixuk winik bʼa wa spaklaye lajan ja Biblia. Keʼnani june ja bʼa jaw. Ja jmoj-aljeltik A. H. Macmillan, bʼa wa xnaʼatikon sbʼaj jastal Mac, yeʼnani wa xya ekʼuk ja programaʼik ja bʼa WBBR. Aʼtiji jitsan jabʼil ja bʼa Betel, sok jaxa matik mito ayukxa tyempo teytikon ja tiw wajni jun lekil sjejel bʼa kuchelyuj ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba.

Jun juʼun bʼa skʼulan anunsyar ja programaʼik bʼa WBBR.

Ja bʼa 1958, lokjiyon bʼa koltanel ja bʼa Escuela de Galaad. Ja aʼtel wa xkʼulan jani skoltajel ja ajkʼach misioneroʼik bʼa oj yawe eluk ja sbisaʼe sok xchapjel ja bʼa oj wajuke. Ja bʼa jabʼilik jaw, jelni karoʼik ja wajel sok abyon, ja yuj jel tʼusan ja graduadoʼik wa xbʼobʼ wajukesok. Tʼusan mi spetsaniluke ja matik jekjiye bʼa África sok ja bʼa Lejano Oriente wa xwajyesok niwak barkoʼik. Yajni koʼ ja stsʼakolik ja boleto bʼa abyon, ja misioneroʼiki sok xa abyon wa xwajye.

Wanotikon xchapjel ja diploma sbʼaja graduación bʼa Galaad.

WAJEL BʼA NIWAK TSOMJELALIK

Ja kaʼteli aʼaybʼi mas ja bʼa 1960, pes keʼnxa och jchap ja skʼulajel viajar sok abyon ja bʼa Estados Unidos man Europa ja bʼa niwan tsomjelik bʼa wajye bʼa tuktukil país ja bʼa 1961. Ja keʼn jkʼulan viajar bʼa jun abyon rentadoʼay bʼa el bʼa Nueva York man Hamburgo (Alemania). Tsaʼan ja bʼa tsomjelal jaw kʼulaxi ja bʼa chonabʼ it, oxe betelitaʼik soka keʼn jkʼulantikon rentar jun karro sok wajtikon bʼa Italia, bʼa kulataytikon ja naʼits Betel, bʼa ti wa xtax bʼa Roma. Yajni eltikon ja tiw wajtikon bʼa Francia, jkʼutsutikon ja wits bʼa Pirineos sok ochtikon ja bʼa España, bʼa timubʼal ja xcholjeli. Jelni yaʼa gusto snajel sbʼaje ja jmoj-aljeltik bʼa Barcelona sok yajel yile jujuntik juʼun jach potsubʼal bʼa lajansok majtanalik. Ja bʼa España wajtikon man bʼa Ámsterdam sok tixa kumxitikon bʼa Nueva York.

Yajni ekʼ mas ja jun jabʼili, ajiki ja cholal bʼa oj jchap ja viajeʼik jach sok abyon bʼa sutanal ja luʼumi ja bʼa 583 matik oj wajuke ja bʼa niwan tsomjelik bʼa wa xkʼotye bʼa tuktukil país. Jani ja niwan stsomjelal «Buenas Nuevas Eternas», bʼa 1963. Ja bʼa kʼulaxi ti bʼa Europa, Asia sok ja Pacífico sur, sok ja bʼa tsaʼanixta kʼulaxi ti bʼa Honolulú (Hawái) sok Pasadena (California). Ja jas oj kʼulaxuk ja bʼa viaje oj ajyuk jijlel bʼa Líbano sok bʼa Jordania, bʼa yulatajel sok snebʼjel ja bʼa lugarik wa staʼa tiʼal ja Biblia. Mini kechanuk smanjel boletoʼik bʼa viaje sok cha jachuk ja bʼa oj ajyuk kanel ja bʼa hotel, ja bʼa aʼtel akʼubʼalki tʼilani oj ya eluk ja visaʼik wa skʼana ja bʼa tuktukil país.

JA YAJKʼACHIL JMOJ BʼA VIAJE

Ja bʼa 1963, jelni chaʼanyabʼalil waj bʼa keʼna yuj pilan jasunuk. Ja 29 bʼa junio nupaniyon sok jun jmoj-aljeltik bʼa Misuri sbʼiʼil Lila Rogers, bʼa juni betelita bʼa ayxa yiʼoj oxe jabʼil. Jun semana tsaʼan ja yajni nupanitikoni, cha lokjitikon ja bʼa matik wa xwajye ekʼ bʼa sutanal ja luʼumi sok bʼa kulataytikon ja Grecia, Egipto sok ja Líbano. Cha jyamatikon ja abyon bʼa Beirut man bʼa jun yal chʼin aeropuerto bʼa Jordania. Yuja timubʼal ja kaʼteltik ja bʼa país jaw sok aljikabʼtikon ja Taʼumantiʼiki mini x-ajiyile ja svisaʼe bʼa oj ochuke, wa xjobʼo jbʼajtikon jas maʼ ekʼuk ja yajni la kʼotikoni. Jelni chamkilatikon ja bʼa s-olom ja bʼa terminali ay jun tsome jmoj-aljeltik bʼa ay yiʼoje jun letrero wa xyala «Wa xkatikon awilex juna lekil ajulelex, taʼumantiʼik bʼa Jyoba». Jelni yaki gusto ja kila ja lugarik wa staʼa tiʼal ja Biblia: ja bʼa lugarik ajyiye ja tataweloʼik, bʼa xcholowe ja Jesús sok ja sjekabʼanumi, sok bʼa och jitsanbʼuk ja bʼajtan snochumanik ja Kristo «ja ba spetzanil ja xchanil xchiquin ja satqʼuinali» (Hech. 13:47).

Ja Lila kʼotni jun lek jmoj bʼa toj ajyel junuk bʼa 55 jabʼil, bʼa skoltunejon spetsanil ja bʼa cholalik ajiki. Lajani kulataytikon jitsan ekʼele ja España sok ja Portugal yajni timubʼal ja kaʼteltik ja tiw. Jtsatsankʼujolantikon ja jmoj-aljeltiki sok wa xkiʼajtikon och yile juʼunik sok tuk jastik wa xmakuniyujile. Cha kulataytikon jujuntik jmoj-aljeltik bʼa ajyiye lutan preso bʼa jun poko lugar wa x-ajyiye ja soldadoʼik ja bʼa chonabʼ Cádiz (España). Jelni yaki gusto yuja bʼobʼ jtsatsankʼujolane sok jun loʼil bʼa Biblia.

Jmoj ja Patricia soka Jerry Molohan wajumotikon bʼa jun tsomjelal bʼa 1969 «Paz en la Tierra».

Man bʼa 1963, ajyelkuj ja gustoʼil bʼa xchapjel ja viajeʼik bʼa wajel ja bʼa niwan tsomjelik bʼa wa xkʼotye bʼa tuktukil país kʼulaxi ja bʼa África, América Central sok ja bʼa Sur, Australia, Europa, Hawái, ja Lejano Oriente, Nueva Zelanda sok ja Puerto Rico. Ja keʼn soka Lila wajtikon bʼa jitsan niwan stsomjelal bʼa mini xchʼay jkʼujoltikon, jastalni ja bʼa 1989 bʼa Varsovia (Polonia). Jitsan jmoj-aljeltik bʼa Rusia ti ajyiye ja bʼa niwan tsomjelal kʼulaxi, bʼa jatoni sbʼajtanil ekʼele wajye. Jujuntik ja bʼa jnaʼatikon sbʼaji ajyiye lutan preso jitsan jabʼil ja bʼa Unión Soviética yuja skʼuʼajel yiʼoje.

Pilan cholal jel tsamal ajyelkuj jani yulatajel ja pamilya Betel sok ja misioneroʼik bʼa tuktukil país bʼa stsatsankʼujolajele. Ja bʼa tsaʼanxta ulatanel jkʼulantikoni, wajtikon bʼa Corea del Sur sok jnaʼatikon sbʼaj 50 jmoj-aljeltik bʼa ajyiye lutan preso ja bʼa chonabʼ Suwon. Spetsanile jelni kongana ajyiye sok ayiʼoje ja kʼankʼunel bʼa oj bʼobʼ yaʼteltaye ja Jyoba bʼa mixa jas oj timjuke. Snajel sbʼaje jelni ya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtikoni (Rom. 1:11, 12).

JELNI XYAKI GUSTO YILJEL JA JASTAL KʼIʼELJAN JA XCHONABʼIL JA JYOBA

Ja bʼa jabʼilik ekʼeli, kilunej jastal kiʼel ja xchonabʼ ja Jyoba stsʼakatal yuja skoltaneli. Yajni kiʼaj jaʼ, bʼa 1943, kechantani aytikon junuk 100,000 cholumanik. Ja wego, ayotikxa mas ja 8 miyon wantik yaʼteltajel ja Jyoba bʼa 240 paisik sok lugarik. Sok jitsan ja bʼa it jani wa xkatikyi tsʼakatal ja yaʼtele ja bʼajtanik graduadoʼik bʼa Galaad. Bʼa keʼna jelni xyaki gusto koltanel spetsanil ja bʼa jabʼilik ekʼta soka bʼa jitsan misioneroʼik sok skoltajele bʼa oj kʼotuke ja bʼa lugar wa xjekjiye.

Jelni xyaki gusto yuja bʼa jkeremil jtsaʼa oj kaʼ makunuk ja jsakʼanil bʼa yaʼteltajel ja Jyoba sok yuja jchʼika ja solicitud bʼa Betel. Man tyempo jaw, ja Jyoba mini xyaʼawonkan bʼa oj ya koʼ jitsan jlekilal. Chomajkil ja gustoʼil ajyel kujtikon ja bʼa Betel, ja keʼn soka Lila kabʼtikon jitsan stsamalil ja bʼa jitsan jabʼilik bʼa jkoltaytikon tuktukil kongregasyon ja bʼa Brooklyn sok stajel jitsan kamigotikon bʼa tolabida.

Wanonto ni aʼtel kʼakʼu kʼakʼu bʼa Betel soka skoltanel ja Lila. Ayxa kiʼoj mas ja 84 jabʼil, pe wantoni skʼulajel jun aʼtel bʼa jel xmakuni, bʼa skʼeljel correspondencia ja bʼa Betel: jastal karta, correo sok tuk.

Ja keʼn soka Lila ja bʼa jtyempotik.

Jelni xyaʼa gusto ajyel ja bʼa tsamal xchonabʼil ja Jyoba sok yiljel jastal wan kʼotel smeranil ja jas wa xyala ja Malaquías 3:18: «Jaxa weʼnlexi ojni awilex ja stukil yiʼoj june maʼ toj sok june maʼ malo, ja stukil june maʼ wa xyaʼteltay ja Dyos sok june maʼ mi xyaʼteltay». Yajni wan ekʼel ja kʼakʼu, wa xkilatik jastal ja sluʼumkʼinal ja Satanás mas wan jomel sok jaxa ja ixuk winiki mixani ay yiʼoje jun smajlajel sok mini gusto aye. Pe ja matik wa xyajtaytik sok wa xkaʼteltaytik ja Jyoba gustoni ayotik, anima ayotik bʼa tyempoʼik jel wokol, pes ay kiʼojtik jun meran smajlajel ja bʼa tyempo jakumi. Juni niwan cholal jawa xkiʼajtik och yile ja tuk ja lekil yaljelik ja bʼa sGobyerno ja Dyosi (Mat. 24:14). Ja Gobyerno it ojxta chʼay snajel ja poko luʼum it sok oj yijan jun kʼachinubʼ. ¡Janekʼto wa xkʼanatik oj kʼotuk ja kʼakʼu jaw! Anto, ja yaʼtijum toj ja Jyoba bʼa gusto wa x-ajyiye oj yabʼye stsamalil bʼa mixa oj koʼuke chamel sok oj ajyuke sakʼan tolabida ja bʼa Luʼumi.