Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Cristow Pʼeqtʼirisajja jupar confiyapjjañäni

Cristow Pʼeqtʼirisajja jupar confiyapjjañäni

“Maynikiw jumanakan Pʼeqtʼirimajj utji, jupasti Cristowa” (MAT. 23:10).

CANCIÓN: 16, 14

1, 2. Moisesan jiwatapatjja, ¿kuna luräwsa Josué chachajj katoqäna?

JEHOVÁ DIOSAJJ Josué chachar akham sänwa: “Moisés servirejjajj jiwjjewa, jichhasti jumaruw waktʼtam Jordán jawira taqe israelit jaqenakampi makhatañajja, kawkïri oraqtï jumanakar churapkäma ukar sarapjjañamataki” sasa (Jos. 1:1, 2). Josué chachan jakäwipajj akatjamatwa mayjtʼäna. Niya 40 maranakaw Moisés chacharojj serviripjam yanaptʼäna, ukampis jichhajj Israel markar pʼeqtʼañapänwa.

2 Niyakejjay Moisesajj Israel markar walja maranak pʼeqtʼchïnjja, Josué chachajj ‘istʼapjjetaniti janicha’ sasaw jisktʼaspachäna (Deut. 34:8, 10-12). Mä librojj akham sasaw Josué 1:1, 2 qellqatat qhanañchi: “Nayra tiemponsa jichhasa, mä gobiernojj mä markan cambiasi ukhajja, markatakejj wali chʼamawa, jan waltʼäwinakas utjarakiwa” sasa.

3, 4. 1) Jehová Diosar confiyasajj janiw Josué chachajj pantjaskänti sasin ¿kunatsa sissna? 2) ¿Kunsa jichhürunakan jisktʼassna?

3 Josué chachajj qalltan ajjsarayasïnwa. Ukampis mä qhawqha urunakatjja, Diosar confiyasajj jankʼakiw kuntï Jupajj siskäna ukarjam lurañ qalltäna (Jos. 1:9-11). Ukham lurasajj janiw pantjaskänti, antisas kunjamtï Biblian siskejja, Jehová Diosajj mä ángel toqew juparusa israelitanakarus yanaptʼäna. Uka angelajj Diosan jilïr Yoqapäpachänwa, jupajj ‘Aru’ sasin uñtʼatawa (Juan 1:1; Éx. 23:20-23).

4 Jehová Diosan yanaptʼapampejja, israelitanakajj jankʼakiw Josué chachar istʼañ qalltapjjäna. Jichhürunakanjja, ukhamarakiw walja cambionakajj utji. Ukatwa awisajj akham jisktʼassna: “Niyakejjay Diosan markapajj jankʼaki jiltaskchejja, ¿kunatsa Pʼeqtʼirisaru, mä arunjja Jesusaru istʼañasäspa?” sasa (Mateo 23:10 liytʼañataki). Ukatakejja, nayra tiempon mayjtʼäwinakajj utjäna ukhajja, kunjamsa Jehová Diosajj markapar pʼeqtʼäna uk yatjjatañäni.

KHITIS ISRAELITANAKAROJJ CANAÁN MARKAR IRPANTÄNA

5. ¿Khitimpis Josué chachajj Jericó marka jakʼan jikisïna? (Página 22 ukankir dibujo uñjjattʼäta).

5 Israelitanakajj Jordán Jawira makatapjjäna uka qhepatjja, Josué chachajj mä jaqempiw Jericó marka jakʼan jikisïna. Uka chachajj mä espada aytʼatänwa. Niyakejjay uka jaqejj khitïnsa uk jan yatkchïntejja, “¿jumasti nanak kastätati jan ukajj [enemigojätacha]?” sasaw Josué chachajj jisktʼäna. Uka jaqejj akham sänwa: ‘Nayajj Diosan ejercitopan jilïripätwa’ sasa. Jupajj Diosan markapar arjjatañatakiw ukankaskäna (Josué 5:13-15 liytʼañataki). Bibliajj ‘Jehová Diosaw Josué chachamp parläna’ sasas yaqhep cheqanakan siskchejja, mä ángel toqew Diosajj Josué chachamp parlpachäna, kunjamtï walja kutejj lurkäna ukhama (Éx. 3:2-4; Jos. 4:1, 15; 5:2, 9; Hech. 7:38; Gál. 3:19).

6-8. 1) ¿Kunatsa Jehová Diosan yaqhep ewjjtʼanakapajj janis walïkaspa ukhamänjja? 2) Jehová Diosan ewjjanakapar istʼañajj ¿kunjamsa israelitanakar yanaptʼäna? (Qhanañchäwip uñjjattʼarakïta).

6 Uka ángel toqejja, Jericó markar katuntañatakejj kunsa lurañapäna ukwa Jehová Diosajj Josué chachar ewjjtʼäna. Qalltanjja, uka ewjjtʼanakat yaqhepajj janis walïkaspa ukhamwa Josué chachajj amuypachäna. Diosajj ‘israelit jaqenakar circuncidam’ sasaw säna. Ukhamïpansti, walja urunakaw soldadonakajj jan nuwasiñ puedipkaspänti. Ukhamajj ¿taqenir circuncidañajj walikïskänti? (Gén. 34:24, 25; Jos. 5:2, 8).

7 Circuncidat soldadonakajj inas akham jisktʼasipjjchïna: ‘¿Familianakasarojj kunjamsa enemigonakasat jarkʼaqañäni?’ sasa. Ukampis Jericó markankirinakajj janiw nuwantapkänti, jan ukasti wal sustjasipjjäna. Bibliajj akham siwa: “Jericó markan taqe punkunakapasti jistʼantatänwa, janirakiw khiti jaqes mistkänti ni mantkarakïnsa israelitanakan jan mantapjjañapataki” sasa (Jos. 6:1). Uk uñjasajja, israelitanakajj jukʼampiw Diosar confiyapjjäna.

8 Ukhamarus Jehová Diosajja, Jericó markankirinakampejj janiw nuwasipjjätati sasaw säna. Antisas sojjta urunakanjja, urun may kutiw Jericó marka muytapjjañapäna, paqallqöri urunsti, paqallqo kutiw muytapjjañaparakïna. Yaqhep soldadonakajja, ‘ukham lurasajj tiempsa chʼamsa inamayaw aptʼasiñäni’ sasaw amuyapjjpachäna. Ukampis jupanakar pʼeqtʼir Diosajja, kunatsa ukham luräna uk sumwa yatïna. Jehová Diosar istʼañajja, Jupar jukʼamp confiyañatakiw israelitanakar yanaptʼäna, janirakiw Jericó markankir soldadonakampis nuwasjjapjjänti (Jos. 6:2-5; Heb. 11:30). *

9. Kuntï Diosan markapajj ewjjtʼkistu ukarjam ¿kunatsa lurañasa? Uk mä uñachtʼäwimp qhanañchtʼma.

9 ¿Kunsa uka sarnaqäwit yateqsna? Inas awisajj ‘¿kunatsa Diosan markapajj ukham lurañ amtpacha?’ sasin jisktʼassna. Nayrajj inas akham amuyirïstan: “Predicacionansa, tantachäwinakansa, Bibliat sapak yatjjatkasas janiw tabletanaka ni celuläranaka apnaqañajj wakiskaspati” sasa. Ukampis uka aparatonakajj qhawqsa yanaptʼistu uk uñjasajja, janiw ukham amuyjjpachätanti. Ukhamajja, Diosan markapajj kuntï ewjjtʼkistu ukanakat inas qalltan pächaschiñäni, ukampis ukarjam luraskakiñasawa. Uka ewjjtʼanakajj qhawqsa yanaptʼistu uk amuyañajja, Jehová Diosar jukʼamp confiyañataki, jilat kullakanakasamp jukʼamp mayachtʼatäñatakiw yanaptʼistani.

KUNJAMSA CRISTOJJ NAYRÏR CRISTIANONAKAR PʼEQTʼÄNA

10. ¿Khitis Jerusalén markan mä wakiskiri tantachäw utjañapatakejj pʼeqtʼaskäna?

10 Jan judiokäna uka jan circuncidat Cornelio chachajj cristianor tukkäna ukhat mä 13 maranak qhepatjja, circuncidasiñajj wali wakiskiriwa sasin mä qhawqha judío cristianonakajj parlasipkakïnwa (Hech. 15:1, 2). Uka toqet jan waltʼayasiñajj Antioquía markan utjäna ukhajja, apóstol Pabloruw Jerusalén markar khitasïna, ukhamat uka markankir jilïr irpirinakamp parlañapataki. Ukampis ¿khitis ukham lurasiñap munäna? “Tatitun nayar qhanañchatapatwa ukar sarta” sasaw Pablojj säna. Mä arunjja, Cristow uka jan waltʼäwi askichapjjañapatakejj jilïr irpirinakar pʼeqtʼaskäna (Gál. 2:1-3).

Criston pʼeqtʼatapajj qhanaw nayrïr patak maranakan amuyasïna. (Párrafos 10, 11).

11. 1) ¿Kunsa judío cristianonakat waljanejj circuncidasiñ toqet amuyasipkakïna? 2) ¿Kunjamsa Pablojj Jerusalén markankir jilïr irpirinakar istʼatap uñachtʼayäna? (Qhanañchäwip uñjjattʼarakïta).

11 Criston yanaptʼapampejja, ‘jan judiöpki uka cristianonakan circuncidasiñapajj janiw wakisjjeti’ sasaw Jerusalén markankir jilïr irpirinakajj amtjjapjjäna (Hech. 15:19, 20). Ukampis walja maranak qhepatjja, judío cristianonakajj wawanakapar circuncidasipkakïnwa. Ukhamajj Jerusalén markankir jilïr irpirinakajj ‘Pablojj janiw Moisesan Leyiparjam sarnaqkiti’ sasin yaqhanakar parlir istʼapjjäna ukhajja, templor sarañapatakiw Pablor mayipjjäna (Hech. 21:20-26). * Ukarojja, pusi chachanakampiw Leyirjam qʼomachasiñatak sarañapäna, ukhamat taqenis ‘Leyirjam phoqaskatap’ yatipjjañapataki. Pablojj inas jilïr irpirinakar akham sischispäna: ‘Ukham lurañajj janiw walïkaspati, cheqas judío cristianonakaw circuncisión toqet jan sum amuyapkiti’ sasa. Ukampis janiw ukham siskänti, jan ukasti taqe chuymaw jilïr irpirinakar istʼäna, ukhamat cristianonakajj mayachtʼatäsipkakiñapataki. Ukampis jiwasajj inas akham jisktʼasstan: ‘Niyakejjay Moisesan Leyipajj Jesusan jiwatapamp chhaqtjjchïnjja, ¿kunatsa circuncisión toqet jan waltʼayasiñajj utjaskakïna?’ sasa (Col. 2:13, 14).

12. ¿Kunatsa Cristojj circuncisión toqet jan waltʼäwi utjkäna uk jan ratuk askichkäna?

12 Yaqhep cristianonakatakejja, mä yatichäwir jankʼak iyawsañajj janiw faciläkiti. Judío cristianonakampejj ukaw pasarakïna, circuncisión toqet yatichäwir iyawsapjjañapatakejj tiempow pasañapäna (Juan 16:12). Judionakatakejja, circuncisionajj Diosampi sum apasiñatak mä señalänwa, ukampis ‘janiw ukhamäjjeti’ sasin iyawsañajj yaqhepatak chʼamakïnwa (Gén. 17:9-12). Yaqhepasti markapankirinakamp jan tʼaqesiyatäñ munasaw jan iyawsapkänti (Gál. 6:12). Ukampis tiempompejja, Cristojj walja ewjjtʼanakwa Pablo toqejj jupanakar churäna (Rom. 2:28, 29; Gál. 3:23-25).

CRISTOJJ CONGREGACIONAR PʼEQTʼASKAKIWA

13. Jichhürunakanjja, ¿kunas Cristor confiyañatak yanaptʼistani?

13 Diosan markapan kunatsa walja cambionakajj utji uk jan sum amuyktan ukhajja, kunjamsa Cristojj nayra tiemponakan pʼeqtʼäna ukwa amtañasa. Josué chachajj jakkäna uka tiemponsa nayrïr patak maranakansa, jupajj sumpunwa pʼeqtʼirïna. Ukhamatwa jupanakajj Diosar jukʼamp confiyapjjäna, mayachtʼatäpjjäna, jarkʼaqatäpjjarakïna (Heb. 13:8).

14-16. ‘Suma phoqeri amuyasir esclavo’ toqe Criston pʼeqtʼatapajj Jehová Diosar sum serviñatakiw yanaptʼistu sasajj ¿kunatsa sissna?

14 ‘Suma phoqeri amuyasir esclavojj’ tiempoparuw yanaptʼistu (Mat. 24:45). Ukajja, qhawqsa Jesusajj munasistu, Jehová Diosar sum serviñatakis yanaptʼistu ukwa uñachtʼayistu. Marc sat jilatajj pusi wawanakaniwa, jupajj akham siwa: “Congregacionanakaru jan waltʼayañatakejja, Supayajj familianakaruw nayraqat jan waltʼayi. Ukatwa aka qhepa maranakanjja, Bibliat sapa semana yatjjatañatakejj familianakar chʼamañchasi. Ukhamajja, familia pʼeqtʼirinakajj familiapar sum uñjapjjañapawa” sasa.

15 Cristojj kunjamsa jichhürunakan pʼeqtʼistu uk amuytan ukhajja, Jehová Diosar jukʼamp confiyañataki yanaptʼañ munatapwa amuytanjja. Patrick sat mä jilïr irpir jilatajj akham siwa: “Qalltanjja, seman tukuyanakan walja cheqanakat mä jukʼanik yatiyir mistuñajj janiw yaqhepatak walïkänti. Ukampis ukham yatiyañajja, kunjamsa Jesusajj taqenit llakisi ukwa uñachtʼayi. Jichhajja, ajjsaririnakasa awisak mistupjjerïkäna ukanakasa jukʼamp munataw amuyasipjje, chʼamañchtʼatäpjjarakiwa. Jichhajj jukʼampiw Diosar servisipki” sasa.

16 Maysa toqetjja, Cristojj Diosan arunakap yatiyañ nayrar uchañatakiw yanaptʼarakistu. Jichhürunakanjja uk lurañaw taqe kunat sipans jukʼamp wakiskiri (Marcos 13:10 liytʼañataki). André sat jilatarojj jichhakiw jilïr irpirit uttʼayapjje. Jupajja, Diosan markapan jichhak mistki uka ewjjanakarjam lurañatakipuniw chʼamachasi. Jilatajj akham siwa: “Betel utanakan trabajirinakaru jukʼaptayasitapajja, qhepa urunakan jakaskataswa amtayistu, Diosan arunakap yatiyañajj qhawqha wakiskirisa uksa amtayarakistuwa” sasa.

CRISTO PʼEQTʼIRISAROJJ JAN JITHEQTAS YANAPTʼASKAKIÑÄNI

17, 18. Kuna cambionakatï aka qhepa urunakan utjawayki ukanakar istʼañajj kunjamsa yanaptʼistu uka toqet amuytʼañajj ¿kunatsa wakisispa?

17 Reyit uttʼayat Criston pʼeqtʼatapajj jichhürunakan wal yanaptʼistu, jutïrinsa yanaptʼaskakistaniwa. Ukhamajja, kuna cambionakatï aka qhepa urunakan utjawayki ukanakar istʼañajj kunjamsa yanaptʼistu ukat kusisiñasawa. Tantachäwinakatakisa yatiyañatakis kuna cambionakatï utjawayki ukanakajj kunjamsa yanaptʼawayistu ukanakat janit familjam yatjjatksna. Ukham lurañajj wal chʼamañchtʼistani.

Familiasarusa yaqha jilat kullakanakarusa, ¿Jehová Diosajj markap toqe ewjjtʼkistu ukarjam lurapjjañapatak yanaptʼasktanti? (Párrafos 17, 18).

18 Diosan markapajj kuna ewjjtʼanaktï churkistu ukajj kunjamsa yanaptʼistu uk sum amuyañäni ukhajja, uka ewjjtʼanakar istʼañajj janiw chʼamäkaniti. Sañäni, Bibliat apstʼat qellqatanakajj jukʼakiw imprimisjje, ukhamatwa qollqejj jan añcha gastasjjeti. Jichhak uñstki uka aparatonak utj-jjepansti, Diosan arunakapajj jukʼamp jaqenakaruw yatiyasi. Ukhamajja, Bibliat apstʼat qellqatanaka, videonaka Internetat tabletasaru, jan ukajj celularasaru apaqañajj janit walïkaspa. Ukham lurasajj Jesusjam amuyataswa uñachtʼayañäni, jupajja kunatï Diosan markapan utjki uk sum apnaqasiñapwa muni.

19. ¿Kunatsa Criston ewjjanakapar istʼañasa?

19 Criston ewjjtʼapar taqe chuyma istʼañajja, mayachtʼatäñataki, Jehová Diosar jukʼamp confiyañatakiw jilat kullakanakar yanaptʼi. Betelanakan trabajirinakajj oraqpachan jukʼaptayasiwayki uka toqet parlkasajja, parlaniwayktan uka André jilatajj akham siwa: “Uka jilat kullakanakan taqe chuyma istʼapjjatapajja, Cristorusa jupanakarus jukʼamp confiyañataki respetañatakiw yanaptʼitu. Uka jilat kullakanakajj kuna luräw katoqasas taqe chuymaw phoqapjje, ukhamatwa Diosan carropamp chik sarapjjatap uñachtʼayapjje” sasa.

CRISTOR CONFIYAPJJAÑÄNI

20, 21. 1) ¿Kunatsa Cristo Pʼeqtʼirisar confiysna? 2) ¿Kuna toqetsa akjjar jutki uka yatichäwin yatjjataskañäni?

20 Jesucristo Pʼeqtʼirisajja, niyaw mä jukʼa tiempot ‘atipjäwip phoqachani’, musparkañanakwa lurarakini (Apoc. 6:2; Sal. 45:4). Ukañkamajja, Paraison kunjamsa jakasiñäni, kunanaksa ukan lurañäni ukatakiw wakichtʼaskistu. Jaktirinakarus kunjamsa yatichañäni, aka oraqe mä Paraisor tukuñapatakis kunjamsa yanaptʼañäni ukatakis wakichtʼarakistuwa.

21 Reyit uttʼayat Cristo Pʼeqtʼirisar confiyaskakiñäni ukhajja, jupajj Paraisor mantañatak yanaptʼistaniwa (Salmo 46:1-3 liytʼañataki). Awisajja, Diosan markapan cambionakajj utjki ukar istʼañajj chʼamakïspawa, yamas jakäwisajj mä akatjamat mayjtʼi ukhajj jukʼamp chʼamäspawa. Ukapachanakajja, ¿kunas jan sint llakisiñatakisa, Jehová Diosar jukʼamp confiyaskakiñatakis yanaptʼistaspa? Uka toqetwa akjjar jutki uka yatichäwin yatjjataskañäni.

^ Párrafo 8 Allthapit Jericó markanjja, arqueología toqet yatjjatatanakajj walja waña manqʼwa suma imat jikjjatapjjäna. Ukhamajj Jericó markajja janiw israelitanakan walja tiempo muyuntatäkänti, manqʼañanakapas imat utjaskakïnwa. Israelitanakajj janiw kunsa Jericó markat apsupjjañapäkänti. Niyakejjay ukapachajj yapu apthapiñ horasächïnjja, manqʼañanakajj yapunakan waljaw utjaskäna, ukhamajj uka markar katuntañatakejj suma tiempönwa (Jos. 5:10-12).

^ Párrafo 11 Jukʼamp yatjjatañatakejja, La Atalaya 15 de marzo, 2003 revistan “Pablo afronta con humildad una prueba” sat recuadro página 24 ukan español arut uñjjattʼäta.