Ir al contenido

Ir al índice

Ma timotemachikaj ipan toTlayakanka, Cristo

Ma timotemachikaj ipan toTlayakanka, Cristo

“San na niCristo [...] niinmotlayakanka” (MAT. 23:10).

UIKATL: 16, 14

1, 2. ¿Tlake tekitl kimakakej Josué kema Moisés mijki?

JOSUÉ nojua kiilnamikiyaya tlen Jehová kiiljuik: “Ya mijki notlatekipanojka Moisés. Uajka ama moneki para ta ininuaya nochi ni tlakamej ximokualtlalikaj uan xikixkotonakaj ni atemitl Jordán para inyasej ipan nopa tlali tlen niinmechmakas” (Jos. 1:1, 2). ¡Nimantsi mopatlak nochi! Josué achtoui san kitekipanouayaya Moisés, 40 xiuitl kiampa kichijki, uan nama ya kiyakanaskia altepetl Israel.

2 Uelis Josué moiljuiyaya tlake kichiuaskiaj israeleuanij kema kimatiskiaj yaya kinyakanaskia, pampa inijuantij momajtoyaj Moisés ma kinyakana miak xiuitl (Deut. 34:8, 10-12). Se amochtli kiijtoua tlen Josué 1:1, 2: “Kej pano ipan ni tonali, uejkajkia nochi tlauel ouij kimatiyayaj kema mopatlayaya inintlanauatijka”.

3, 4. ¿Kenijkatsa tijmatij Josué amo mokuapolok pampa motemachik ipan Jehová, uan tlake uelis timotlajtlanisej?

3 Maske Josué majmajki, kema panok se keski tonali nimantsi pejki kiita tlake kichiuaskia uan motemachik ipan Jehová (Jos. 1:9-11). Uan tlauel kuali pampa kiampa kichijki, pampa Biblia kiijtoua Jehová kiyakanki ya uan israeleuanij ika se iluikaejketl. Uan timoiljuiaj nopa iluikaejketl elki nopa “Tlajtoli”, toTeotsij iachtouiKone (Éx. 23:20-23; Juan 1:1, TNM).

4 Pampa Jehová kinpaleuik, israeleuanij amo ouij kimatkej kipiasej nopa yankuik inintlayakanka Josué. Ipan ni tonali nojkia mopatlatia miak tlamantli. Yeka, uelis timotlajtlaniaj: “Nama, pampa toTeotsij itlanechikol tlauel chikauak tekititok, ¿kinamiki timotemachisej ipan toTlayakanka Jesús?” (xijpoua Mateo 23:10). Ma tikitakaj kenijkatsa uejkajkia Jehová kinyakanki itekipanojkauaj kema mopatlak se keski tlamantli.

¿AJKIA KINUIKAK ISRAELEUANIJ IPAN NOPA TLALI TLEN KINMAKASKIAJ?

5. ¿Ajkia kipantik Josué nechka Jericó? (Xikita nopa achtoui tlaixkopinkayotl).

5 Se kentsi teipa kema Israel kiixkotonki ueyatl Jordán, Josué kipanok se tlamantli tlen amo kema moiljuijtoya tlaj panoskia. Nechka altepetl Jericó, kiitak se tlakatl katli kiuikayaya imako se espada. Pampa amo kiixmatki, kitlajtlanik: “¿Tiitstok touaya o tiitstok ininuaya tokualankaitakauaj?”. Nopa tlakatl kiiljuik ajkia eliyaya: “Niualajtok pampa nitlayakanketl tlen más niueyi tlen iiluikaejkauaj toTeko”. Uan kiiljuik mokualchijchijtoya kinmanauis toTeotsij itekipanojkauaj (xijpoua Josué 5:13-15). Maske nopa tlapoualistli kiijtoua Jehová kinojnotsayaya Josué, tijmatij ya san kichiuayaya ika nopa iluikaejketl, kej miakpa kichijtoya (Éx. 3:2-4; Jos. 4:1, 15; 5:2, 9; Hech. 7:38; Gál. 3:19).

6-8. 1) ¿Kenke uelis sekij moiljuijkej amo kinpaleuiskia tlen Jehová kiniljuik? 2) ¿Kenke tlauel kinpaleuik tlen kiniljuik? (Xikita nopa nota).

6 Josué ya kiiljuijtoyaj kenijkatsa moaxkatiskia Jericó. Uelis achtoui Josué amo kikuamachilik kenke kiiljuiyayaj ma kichiua se keski tlamantli, kej kema kinnauatik nochi tlakamej ma mochiuilikaj circuncisión. Pampa kiampa kichiuaskiaj, se keski tonali nopa tlateuianij amo ueliskiaj tlateuisej. ¿Kinamikiyaya ipan nopa tonali ma kinchiuilikaj circuncisión? (Gén. 34:24, 25; Jos. 5:2, 8).

7 Nopa tlakamej uelis moiljuiyayaj kenijkatsa kinmokuitlauiskiaj ininchampoyouaj tlaj ininkualankaitakauaj kinteuiskiaj. Nopa tlakamej tlen Jericó amo kinteuijkej pampa tlauel majmauiyayaj uan kichijkej seyok tlamantli. Biblia kiijtoua: “Axaka ueliyaya kalakis, niyon kisas tlen altepetl Jericó pampa kuali kitsaktoyaj nopa puertas [...] pampa inijuantij kinmakasiyayaj nopa israelitajmej” (Jos. 6:1). ¿Kenijkatsa timoiljuia kiyolmatkej israeleuanij kema kiitakej tlen panok? Inijuantij nojua tlauel motemachijkej Jehová nelia kuali kinyakana.

8 Nojkia, Jehová kiniljuik amo ma kiteuikaj Jericó. Kiniljuik ipan se tonal ma kiyaualokaj nopa altepetl, uan kiampa kichijkej ipan chikuasej tonali, uan seyok tonali monekiyaya chikompa kiyaualosej. Maske kiampa moiljuiyayaj, Jehová katli kiyakanayaya altepetl Israel kuali kimatiyaya tlen kichiuayaya. Pampa kichijkej tlen Jehová kiniljuik kinpaleuik israeleuanij ma moaxkatikaj nopa altepetl uan nojua kuali ma tlaneltokakaj. Nopa nojkia kinpaleuik israeleuanij amo ma moteuikaj ininuaya tlateuianij tlen Jericó (Jos. 6:2-5; Heb. 11:30). *

9. ¿Kenke moneki tijchiuasej tlen Jehová itlanechikol techiljuia? Xikijto se neskayotl.

9 ¿Tlake techmachtia tlen panok? Uelis kemantika amo tijkuamachiliaj kenke Jehová itlanechikol kichiua se keski tlamantli. Achtouia uelis amo kuali tikitayayaj tijtekiuisej computadoras, celulares uan tabletas kema timomachtiyayaj toselti, ipan tlajtolmoyaualistli uan ipan tlanechikoli. Uan nama tikitaj kenijkatsa ni tlamantli tlauel techpaleuia. Yeka, maske kemantika amo tijmatij kenke Jehová itlanechikol techiljuia ma tijchiuakaj se keski tlamantli, moneki titlaneltokasej. Uajka, kema tikitaj kenijkatsa techpaleuia se keski tlamantli tlen mopatla, kichiua kuali ma titlaneltokakaj uan sansejko ma tiitstokaj.

CRISTO KINYAKANKI ITOKILIJKAUAJ KATLI ITSTOYAJ IPAN ACHTOUI SIGLO

10. ¿Ajkia kiyakanki nopa tlanechikoli tlen mochijki ipan Jerusalén?

10 Cornelio, se tlakatl katli amo eliyaya judío, mochijki se Cristo itokilijka uan kema panotoya 13 xiuitl se keskij judíos nojua kichiuayayaj nopa circuncisión (Hech. 15:1, 2). Ipan Antioquía amo nochi sanse moiljuiyayaj tlen ni tlamantli, yeka kiiljuijkej Pablo ma yaui Jerusalén uan ma kiiljuiti nopa cuerpo gobernante tlen panoyaya. ¿Ajkia kinauatik kiampa ma kichiua? Pablo kiijtok: “Niajki pampa toTeko [Jesús] nechnextilik ma nia”. Uajka, Jesús kipaleuik nopa cuerpo gobernante uan kiampa uelki kisenkaua nopa kuesoli (Gál. 2:1-3).

Ipan achtoui siglo, neski kenijkatsa Cristo kinyakanayaya itokilijkauaj. (Xikita párrafos 10, 11).

11. 1) ¿Kenijkatsa kiitayayaj nopa circuncisión miakej judíos katli eliyayaj Jesús itokilijkauaj? 2) ¿Kenijkatsa Pablo kinextik kinpaleuiyaya ueuejtlakamej tlen Jerusalén? (Xikita nopa nota).

11 Jesús kitekiuik nopa cuerpo gobernante uan kiampa kinmatiltik itokilijkauaj katli amo eliyayaj judíos amo monekiyaya mochiuilisej nopa circuncisión (Hech. 15:19, 20). Maske ya panotoya miak xiuitl, miakej judíos katli mochijtoyaj Cristo itokilijkauaj nojua kinchiuiliyayaj ininkoneuaj nopa circuncisión. Uan kema ueuejtlakamej tlen Jerusalén kimatkej sekij kiijtouayayaj Pablo amo kineltokayaya nopa Tlanauatili tlen kimakakej Moisés, kinauatijkej ma kichiua se tlamantli tlen amo moiljuijtoya (Hech. 21:20-26). * Kiiljuijkej ma kinuika nauij tlakamej ipan teokali uan ma motlapajpakchiuakaj uan kiampa maseualmej kiitaskiaj Pablo kena kineltokayaya nopa Tlanauatili tlen kimakakej Moisés. Maske Pablo ueltoskia kiijtos nopa amo kinamikiyaya kichiuas pampa eliyayaj nopa judíos katli amo kuali kikuamachiliyayaj nopa circuncisión, ya amo kiampa kichijki. Pablo tlaneltokak pampa kimatiyaya ueuejtlakamej kinauatijkej nopa pampa kinekiyayaj sansejko ma itstokaj. Nama uelis timotlajtlaniaj: “Tlaj Jesús kichijki ma tlami nopa Tlanauatili tlen kimakakej Moisés, ¿kenke kikajki ma pano miak xiuitl uan kiampa mosenkajki nopa tlamantli?” (Col. 2:13, 14).

12. ¿Kenke Cristo uelis kikajki ma pano se keski tonali uan kiampa kisenkajki kej kiitayayaj nopa circuncisión?

12 Sekij amo nima momatij kineltokasej se tlamachtili tlen mopatla. Tlaneltokanij judíos kiampa kinpanok pampa monejki panos miak tonali uan kiampa ayokmo kiitakej nopa circuncisión kej achtouia kiitayayaj (Juan 16:12). Sekij ouij kimatiyayaj kineltokasej nopa circuncisión ayokmo kinpaleuiyaya kuali ma mouikakaj iuaya Jehová (Gén. 17:9-12). Sekij majmauiyayaj pampa moiljuiyayaj kintlaijiyouiltiskiaj ipan ininaltepe pampa amo moiljuiyayaj kej sekinok (Gál. 6:12). Uan teipa Cristo kinpaleuik nojua kuali ma kikuamachilikaj ni tlamantli ika nopa amatlajkuiloli tlen Pablo kiijkuilok (Rom. 2:28, 29; Gál. 3:23-25).

CRISTO NOJUA KIYAKANA ITLANECHIKOL

13. ¿Tlake techpaleuis ma tijkauakaj ma techyakana Cristo?

13 Kema amo tijkuamachiliaj kenke Jehová itlanechikol kipatla se keski tlamantli, tlauel techpaleuis ma timoiljuikaj kenijkatsa Cristo kinyakanki toTeotsij itekipanojkauaj katli uejkajkia itstoyaj. Kej kema Josué itstoya uan ipan achtoui siglo, nochipa kuali kinyakantok uan kiampa kinmanauijtok, kinpaleuijtok nojua kuali ma tlaneltokakaj uan ma itstokaj sansejko (Heb. 13:8).

14-16. ¿Kenijkatsa Jesús kinextia kineki kuali ma titlaneltokakaj ika nopa tlapaleuili tlen techmaka “tlalnamijkatlatekipanojketl”?

14 Nopa “tlalnamijkatlatekipanojketl” techyakana kema kinamiki (Mat. 24:45). Nopa kinextia kenijkatsa Jesús techiknelia uan kineki kuali ma titlaneltokakaj. Marc, katli kinpia nauij ikoneuaj, kiijtoua: “Satanás kineki tochampoyouaj ayokmo kuali ma tlaneltokakaj pampa kimati kiampa toikniuaj ayokmo kuali kitekipanosej Jehová. Yeka, nochipa techilnamikiliaj moneki timomachtisej ininuaya tochampoyouaj sejse chikueyi. Katli tlayakanaj ipan se kali moneki nochipa kiilnamikisej: moneki kinmokuitlauisej ininchampoyouaj”.

15 Kema tikitaj kenijkatsa Cristo techyakana, kichiua ma timoiljuikaj ya kineki techpaleuis kuali ma titlaneltokakaj. Se ueuejtlakatl katli itoka Patrick, kiijtoua: “Achtouia se keskij amo kinpaktiyaya mosentilisej ininuaya san se keskij toikniuaj kema yauiyayaj tlajtolmoyauaj sabados uan domingos. Uan tlen moijtok mochiuas techpaleuia ma timoiljuikaj ika se kuali tlamantli tlen Jesús kinextia: kineki kinpaleuis katli amo moueyimatij. Toikniuaj katli tlauel pinauaj o katli amo tlauel tlajtolmoyauayayaj, nama kimatij tlauel kinpatiitaj uan nojua ueli kuali tlapaleuiaj. Uan yeka, nama nojua kuali kitekipanouaj Jehová”.

16 Cristo amo san techpaleuia kuali ma titlaneltokakaj. Nojkia, ipan ni tonali techpaleuia ma timosentlalikaj ipan se tekitl tlen tlauel ipati (xijpoua Marcos 13:10). André eli se toikni katli namanok elki ueuejtlakatl uan katli nochipa kineki kichiuas nopa tlamantli tlen Jehová itlanechikol kipatlatia. Ya kiijtoua: “Pampa nama ayokmo miakej tlatekipanouaj ipan Betel techilnamikilia tiitstokej ipan itlamia tonali uan yeka moneki timosentlalisej titlajtolmoyauasej”.

MA TIJKAUAKAJ CRISTO MA TECHYAKANA

17, 18. ¿Kenke kinamiki timoiljuisej kenijkatsa techpaleuia tlamantli tlen mopatlatok?

17 Kej toTlanauatijka Cristo techyakana techpaleuia ipan ni tonali uan nojkia techpaleuis teipa. Yeka, moneki tipakisej kema timoiljuisej kenijkatsa techpaleuia kema mopatla se tlamantli. Kema timomachtiaj ininuaya tochampoyouaj uelis timomachtisej kenijkatsa techpaleuijtok tlamantli tlen mopatlatok ipan tlanechikoli uan ipan tlajtolmoyaualistli. Nopa nelia tlauel techyolchikauas.

¿Tikinpaleuiaj tochampoyouaj uan sekinok toikniuaj nojkia ma kichiuakaj tlen Jehová itlanechikol techiljuia? (Xikita párrafos 17, 18).

18 Tlaj tikilnamiktosej ajkia kiyakana Jehová itlanechikol uan kenijkatsa techpaleuia, titlaneltokasej ika pakilistli. Uelis nelia tiyolpakij kema tikitaj kenijkatsa ayokmo motekiuia miak tomij pampa ayokmo mochijchiua miak amatlajkuiloli. Uan pampa tijpiaj yajyankuik tlamantli tlen uelis tijtekiuisej, nopa kinpaleuia miakej maseualmej ma kikakikaj Jehová itlajtol. Uajka, ¿ueliskia nojua tlauel tijtekiuisej amatlajkuiloli tlen eltok ipan Internet, videos uan audios? Tlaj kiampa tijchiuasej, tijnextisej tijchiuaj kej Jesús pampa kuali tijtekiuisej tlen Jehová itlanechikol techmakatok.

19. ¿Kenke moneki tijkauasej Cristo ma techyakana?

19 Kema tijkauaj Cristo ma techyakana techpaleuia kuali ma titlaneltokakaj uan ma tiitstokaj sansejko ininuaya toikniuaj. André, toikni katli achtoui tikijtojkej, kiijtok kenijkatsa moiljuia pampa ayokmo itstokej miakej toikniuaj ipan Betel: “Kema nikita katli kiskej tlen Betel nojua kuali tlaneltokaj uan ika pakilistli kichiuaj nopa tekitl tlen nama kinmakatokej, kichiua ma nikintlepanita uan ma nimotemachi ipan Jesús. Ipan tlen ueli tekitl tlen kinmakaj tlauel yolpakij, kiampa kinextiaj kikauaj Jehová itlanechikol ma kinyakana”.

MA TITLANELTOKAKAJ UAN MA TIMOTEMACHIKAJ IPAN CRISTO

20, 21. 1) ¿Kenke uelis timotemachisej ipan toTlayakanka Cristo? 2) ¿Tlake tikitasej ipan seyok tlamachtili?

20 Nechka poliui Jesucristo katli eli toTlayakanka, tlatlanis uan kichiuas uejueyi tlamantli (Apoc. [Rev.] 6:2; Sal. 45:4). Uan ipan ni tonali, kinmachtia toTeotsij itekipanojkauaj kenijkatsa uelis itstosej ipan yankuik Tlaltipaktli uan kenijkatsa kichiuasej nopa tekitl tlen nopaya monekis. Kej kema tikinmachtisej katli moyolkuisej uan kema titlapaleuisej ipan nochi Tlaltipaktli ma mochiua se yejyektsi xochimili.

21 ToTlanauatijka Jesucristo nelia kichiuas ma tiitstokaj ipan yankuik Tlaltipaktli, yeka nama moneki nochipa ma timotemachikaj ipan ya maske mopatlas se keski tlamantli (xijpoua Salmo 46:1-3). Kemantika uelis tijmatisej ouij tijchiuasej se keski tlamantli tlen mopatla ipan Jehová itlanechikol, uan nojua tlauel ouij tijmatij kema moneki tijpatlasej se keski tlamantli ipan tonemilis. Kema kiampa techpanos, ¿kenijkatsa uelis tijpiasej tlaseuilistli uan nochipa timotemachisej ipan Jehová? Ni tikitasej ipan seyok tlamachtili.

^ párr. 8 Kampa achtoui eltoya altepetl Jericó, arqueólogos kipantijkej miak tlakualistli tlen amo kitekiuijtoyaj. Ni tlamantli kinextia amo miak tonali kiyaualojtoyaj nopa altepetl uan yeka maseualmej amo kikuajkej nopa tlakualistli. Maske israeleuanij amo kinkajkej ma kiuikakaj tlen eltoya ipan Jericó, onkayaya miak tlakualistli ipan nopa altepetl pampa ipan nopa tonali pixkayayaj. Yeka, tlauel kuali pampa israeleuanij moaxkatijkej nopa altepetl ipan nopa tonali (Jos. 5:10-12).

^ párr. 11 Xikita nopa recuadro “Pablo afronta con humildad una prueba” ipan La Atalaya, marzo 15, 2003, iamayo 24.