Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

Maj titakuaujtamatikan itech toTaixyekankauj, Cristo

Maj titakuaujtamatikan itech toTaixyekankauj, Cristo

“Sayo in Cristo [...] Namotayekankau.” (MAT. 23:10)

NEKUIKATILMEJ: 16, 14

1, 2. ¿Toni ueyi tekit kiselij Josué satepan ke Moisés momikilij?

JIOVA kiluij Josué: “Notekitikauj Moisés momikilij. Axkan ximoajokui, xikpanaui Jordán, tejua uan nochi nejin xolal, uan xiyouj itech tal tein nikinmakas yejuan” (Jos. 1:1, 2). ¡Tel ijsiujka mopatak nochi! Josué katka itapaleuijkauj Moisés ajsitoyaya cuarenta xiujmej, sayoj ke axkan yejua kinixyekanaskia israelitas.

2 Kemej Moisés miak xiujmej kiixyekanak xolal, Josué xa motajtaniaya ox israelitas kiseliskiaj kemej inintaixyekankauj (Deut. 34:8, 10-12). Ika tein kijtoua Josué 1:1, 2, itech se amatajkuilol moijtoua ke ne uejkauj uan axkan, tonalmej tein okachi ouijkej uan okachi tamouilil itech se xolal yejua keman mopata inintaixyekankauj.

3, 4. ¿Keniuj Jiova kitatiochiuij Josué porin iuan takuaujtamatik, uan toni xa timotajtaniskej?

3 Onkaya keyej Josué motekipachouaya. Sayoj ke takuaujtamatik iuan Jiova uan niman kichiuak tein kinauatij (Jos. 1:9-11). Jiova kitatiochiuij porin iuan takuaujtamatik uan kinixyekanak yejua uan israelitas ika se ángel. Taixejekol maj tiknemilikan ke nejon ángel katka “Tajtoltsin”, itayekankaKonetsin Dios (Juan 1:1; Éx. 23:20-23).

4 Jiova kinpaleuij israelitas maj amo ouij kinkisani mokauaskej maj Josué kinixyekanani. Itech totonaluan, no mopatatok miak taman. Yejua ika, xa timotajtaniskej: “Kemej itech inechikol Dios kisentoka mopata miak taman, ¿uelis titakuaujtamatiskej itech toTaixyekankauj, Jesús?” (xikonixtajtolti Mateo 23:10). Maj tikitakan keniuj Jiova kiixyekanak ixolal ne uejkauj keman mopatak seki taman. Ijkon uelis tiknankiliskej nejin netajtanil.

AKONI KINIXYEKANAK ISRAELITAS ITECH TAL TEIN KISELISKIAJ

5. ¿Akoni kiitak Josué ompakauin itech xolal Jericó? (Xikonita taixkopin ipeujyan tamachtilis.)

5 Tepitsin satepan keman israelitas kipanauijkej ueyiat Jordán, Josué kipanok se taman tein amo keman kipanotoya. Ompakauin itech xolal Jericó, kiitak se takat akin maktoya se espada. Kemej amo kiixmatia, Josué kitajtanij: “¿Touan tiyetok oso iniuan akin techixnamikij?”. Josué kimoujkakakik keman takat kiluij ke katka “inintaixyekankauj itateuijkauan Jiova”, uan yaya kipaleuiti ixolal Dios (xikonixtajtolti Josué 5:13-15 uan nota). Maski okseko itech nejin tajkuilol moijtoua ke Jiova tajtouaya iuan Josué, senkis tikmatij ke tajtouaya itenkopa iángel, kemej miakpa kichiuak (Éx. 3:2-4; Jos. 4:1, 15; 5:2, 9; Hech. 7:38; Gál. 3:19).

6-8. 1) ¿Keyej ueliskia moitas ke amo taixejekol katka seki taman tein Jiova kinnauatij israelitas? 2) ¿Keyej taixejekol katka uan tapaleuij tein kinnauatij? (No xikonita nota.)

6 Jiova senkis kiluijkaya Josué keniuj monekia moaxkatilis xolal Jericó. Yekinika xa moitaya ke seki taman tein kinauatij amo taixejekol katka. Kemej neskayot, kiluij maj kinneskayotianij itech ininnakayo nochin takamej. Nejon kijtosnekia ke miak tonalmej tateuianij amo ueliskiaj tateuiskej. ¿Yekmelauj kuali katka maj kinneskayotianij ijkuak? (Gén. 34:24, 25; Jos. 5:2, 8.)

7 Tateuianij xa motajtaniayaj keniuj kinyekpiaskiaj ininchankauan komo taixnamikinij yayaj kinteuitij. ¡Sayoj ke panok se taman tein amo kichiayaj! Akin nemiaj Jericó amo kinteuitoj porin kintelmouiliayaj. Biblia kijtoua: “Itech xolal Jericó tel kuali tatsaktoya porin amo kinekiaj maj kalakinij israelitas; amo akin kisaya uan amo akin kalakia” (Jos. 6:1). Senkis tikmatij ke nejin kichikauak inintakuaujtamatilis israelitas itech itaixyekanalis Jiova.

8 Uan no, Jiova kiniluij maj amo kinteuianij akin nemiaj Jericó, ta ke monekia kiyoualoskej xolal chikome tonalmej. Chikuasen tonalmej monekia kiyoualoskej sepa itech tonal, uan chikometika tonal, chikojpa. Xa seki tateuianij kinemiliayaj ke sayoj tonalpoloskiaj uan mosioujtiskiaj. Sayoj ke ininTaixyekankauj, Jiova, kuali kimatia tein kichiuaya. Kemej israelitas kichiujkej kemej kinnauatijka, uelik moaxkatilijkej Jericó uan inintakuaujtamatilis mochikauak. Uan no, amo monekik tateuiskej (Jos. 6:2-5; Heb. 11:30). *

9. ¿Keyej moneki tiktakamatiskej tein moixtalia itech inechikol Dios? Xikonijto se neskayot.

9 ¿Toni techmachtia nejin? Xa kemansa amo senkis tikajsikamatij keyej itech inechikol Dios mopata seki taman. Kemej neskayot, achto xa timotajtaniayaj keyej monekia tikuiskej tableta oso celular itech tanojnotsalis, itech nechikolmej uan keman timomachtiaj toselti. Sayoj ke axkan xa tikitaj ke semi tapaleuia maj se kintekitilti, komo ueli. Yejua ika, maski yekinika xa timotajtaniskej keyej moixtalia seki taman, moneki titatakamatiskej. Keman tikitaj tein kuali tein kiualkui, okachi titakuaujtamatij uan amo tixexeliujtokej iniuan tokniuan.

ITAIXYEKANALIS CRISTO ITECH YEKINIKA SIGLO

10. ¿Akoni kiixyekanak nechikol tein kipiakej oloch taojtokaltianij ompa Jerusalén?

10 Se takat akin amo judío akin monotsaya Cornelio uan amo moneskayotijok itech inakayo mochiuak itatojtokakauj Cristo. Sayoj ke, kemej trece xiujmej satepan, seki tokniuan judíos kisentokayaj kijtouayaj ke takamej monekia moneskayotiskej (Hech. 15:1, 2). Itech xolal Antioquía, tokniuan ika motajtolteuiayaj nejin taman. Yejua ika moixtalij maj Pablo yani Jerusalén uan maj kinixejekoltiani oloch taojtokaltianij toni monekia mochiuas. ¿Keyej? Pablo kijtoj ke ika se taman motematiltijka ke monekia yas. Senkis nesi ke Cristo kiixyekanak nochi uan ijkon oloch taojtokaltianij kimelauaskiaj nejon kuejmol (Gál. 2:1-3TNM).

Itech yekinika siglo senkis moitak itaixyekanalis Cristo (xikonita párrafo 10 uan 11)

11. 1) ¿Keniuj kisentokayaj kiitayaj tokniuan judíos maj takamej moneskayotianij itech ininnakayo? 2) ¿Keniuj kinextij Pablo ke kinpaleuiaya tayekananij akin moajsiaj Jerusalén? (No xikonita nota.)

11 Ika itaixyekanalis Cristo, oloch taojtokaltianij senkis kimelaujkej ke tokniuan akin amo katkaj judíos amo monekia moneskayotiskej itech ininnakayo (Hech. 15:19, 20). Sayoj ke xiujmej satepan, miakej tokniuan judíos kisentokayaj kinneskayotiayaj ininkoneuan. Ompa, keman tayekananij akin moajsiaj Jerusalén kitekakilijkej ke Pablo amo kitakamatia Tanauatil tein kiselijka Moisés, kinauatijkej maj kichiua se taman tein amo kichiaya (Hech. 21:20-26). * Monekia kinuikas templo naui takamej kampa mochipauaskiaj kemej moijtouaya itech Tanauatil uan ijkon taltikpakneminij kiitaskiaj ke kisentokaya kitakamatia “tanauatil de Moisés”. Pablo ueliskia tanankilis ke nejon amo taixejekol katka uan ke yekmelauj kuejmol katka ke tokniuan judíos amo kiyekajsikamatiaj ke amo monekiaok moneskayotiskej. Sayoj ke amo kichiuak nejon, ta kiajsikamatik ke tayekananij kinekiaj maj nochin tokniuan amo moxexelouanij. Yejua ika kintakamatik ika yolyemanilis. Sayoj ke, xa timotajtaniskej: “Komo imikilis Jesús kiixpoloj Tanauatil, ¿keyej kikauak maj nejon kuejmol kisentokani miak xiujmej?” (Col. 2:13, 14).

12. ¿Keyej Cristo xa kikauak maj panouanij tonalmej uan ijkon kimelauaskia ke takamej amo monekiaok moneskayotiskej itech ininnakayo?

12 Sekin amo niman kiajsikamatij tein mopata kemej momelauaya se tamachtilis. Monekik panoskej miak tonalmej uan ijkon tokniuan judíos kiajsikamatiskiaj ke amo monekiaok moneskayotiskej itech ininnakayo (Juan 16:12). Sekin ouij kinkisaya kiajsikamatiskej ke nejin amo kinextiayaok ke pouiaj itech ixolal Dios (Gén. 17:9-12). Oksekin kimouiliayaj maj kintajyouiltianij kampa nemiaj porin katkaj tamamej (Gál. 6:12). Sayoj ke satepan Cristo okachi kimelauak nejin itech amamej tein kijkuiloj Pablo (Rom. 2:28, 29; Gál. 3:23-25).

CRISTO KISENTOKA KIIXYEKANA INECHIKOL

13. ¿Toni techpaleuis maj tikpaleuikan itaixyekanalis Cristo axkan?

13 Keman amo senkis tikajsikamatij keyej itech inechikol Dios mopata seki taman, maj tiknemilikan keniuj Cristo kinixyekanak itekitikauan Dios ne uejkauj. Itech itonaluan Josué uan itech yekinika siglo, nochipa kuali kinixyekanak porin kinekia kinyekpias, kinpaleuis maj mochikaua inintakuaujtamatilis uan maj amo xexeliujtonij (Heb. 13:8).

14-16. ¿Keniuj itaixyekanalis takeual takuaujtamach uan tamatkej kinextia ke Cristo kineki techpaleuis maj mochikaua totakuaujtamatilis?

14 Takeual takuaujtamach uan tamatkej techmatiltia tein moneki tikchiuaskej keman moneki (Mat. 24:45). Nejin kinextia ke Jesús techtasojta uan ke toka motekipachoua. Marc, akin kinpia naui ikoneuan, kijtoua: “Satanás kitemoua maj nechikolmej amo chikaujkej moajsikan, yejua ika kitemoua kinxelos kalyetouanij. Axkan semi techelnamiktiaj ke moneki titaueyichiuaskej kemej kalyetouanij nochi semanas. Senkis moajsikamati tein kiniluiaj akin taixyekanaj kalijtik: xikinyekpiakan nanmochankauan”.

15 Keman tikitaj keniuj Cristo techixyekana, tikajsikamatij ke kineki techpaleuis maj mochikaua totakuaujtamatilis. Se tayekankej akin monotsa Patrick kijtoua: “Yekinika, sekin amo kinyolpaktiaya maj amo miakejok mosentilikan keman tanojnotsatij itamian semana”. Yejua no kijtoua ke nejin kinextia ke Jesús ininka motekipachoua nochin tokniuan. Kemej neskayot, tokniuan akin amo semi tajtouaj oso akin amo semi yayaj tanojnotsatij, axkan kimachiliaj ke okachi kinpatiuitaj uan ke okachi tapaleuiaj. Nejin kinyolchikaua maj okachi tanojnotsakan.

16 Cristo no techpaleuia maj tiksentokakan tiktayekanaltikan tekit tein okachi moneki mochiuas itech totonaluan (xikonixtajtolti Marcos 13:10). André, se tokniuj akin yankuixtok peuak tekiti kemej tayekankej, nochipa mochikauani kitakamatis tein mopata itech inechikol Dios. Yejua kijtoua: “Kemej itech sucursales amo miakejok tekitij, techelnamiktia ke tinemij itech itamian tonalmej uan ke moneki tiktayekanaltiskej tanojnotsalis”.

¿KENIUJ UELIS TIKPALEUISKEJ ITAIXYEKANALIS CRISTO?

17, 18. ¿Keyej moneki tiknemiliskej keniuj techpaleuiani tiktakamatiskej tein yankuixtok mopatani?

17 Itaixyekanalis Cristo, toTekiuaj, techpaleuis axkan uan satepan. Maj tiknemilikan keniuj techpaleuiani tiktakamatiskej tein yankuixtok mopatani. Keman titaueyichiuaskej kemej kalyetouanij uelis ika titajtoskej tein mopatani itech nechikolmej uan itech tanojnotsalis, uan keniuj techpaleuiani.

¿Tikinpaleuijtokej tochankauan uan okseki tokniuan maj kiselikan tein mopata itech inechikol Jiova? (Xikonita párrafo 17 uan 18)

18 Komo tikelnamikij ke tiktakamatiskej tein moixtalia itech inechikol Dios kiualkui tein kuali, okachi amo ouij techkisas titatakamatiskej uan tiyolpakiskej. Kemej neskayot, techyolpaktia tikitaskej ke amo motekitiltiaok miak tomin porin amo monekiok moamakixtis miak amaixmej. Uan yankuik teposmej tein mochijchiuanij tapaleuia maj kinmatiltikan kuali tanauatilmej okachi taltikpakneminij. Yejua ika, komo ueli, maj tiktekitiltikan amaixmej, videos uan grabaciones itech tableta oso celular. Nejin se taman kemej tikpaleuiaj itaixyekanalis Cristo, akin kineki maj kuali motekitilti tomin tein mokui itech inechikol Dios.

19. ¿Keyej moneki tikseliskej itaixyekanalis Cristo?

19 Keman tikseliaj itaixyekanalis Cristo ika nochi toyolo, tikinpaleuiaj tokniuan maj mochikaua inintakuaujtamatilis uan titapaleuiaj maj amo tixexeliujtokan. André, akin ika titajtojkej achto, ika tajtoj keman moixtalij maj amo miakejok tekitikan itech sucursales. Yejua kijtoj ke kuali tanemilil tein kinextijkej akin kiniluijkej ke amo tekitiskejok Betel kipaleuiani maj okachi takuaujtamati itech itaixyekanalis Cristo uan maj okachi kinpoujkaita nejin tokniuan. No kijtoj ke ijkon kinextiaj ke kiseliaj itaixyekanalis Jiova porin yolpakij itech tein yeski tekit tein kiseliskej.

MAJ TITAKUAUJTAMATIKAN IUAN CRISTO

20, 21. 1) ¿Keyej ueli titakuaujtamatij itech toTaixyekankauj, Cristo? 2) ¿Toni tikitaskej itech okse tamachtilis?

20 Amo uejkaua, Jesucristo, toTaixyekankauj, tamitatanis uan kichiuas uejueyi taman (Sal. 45:4; Apoc. 6:2). Sayoj ke axkan techmachtijtok tein techpaleuis keman tinemiskej itech yankuik taltikpak uan ika tekit tein monekis tikchiuaskej ijkuak, keman tikinmachtiskej akin moajokuiskej uan titapaleuiskej maj taltikpak mochiua se xochital.

21 Komo titakuaujtamatij itech toTekiuaj maski tein yeski panos, yejua techpaleuis maj tikselikan nemilis itech yankuik taltikpak (xikonixtajtolti Salmo 46:1-3). Melauak ke kemansa xa ouij techkisa tikajsikamatiskej keyej mopata seki taman, okachiok komo nejon kichiua maj mopata tonemilis. ¿Toni techpaleuis maj tiksentokakan tiyolseujtokan uan maj senkis titakuaujtamatikan iuan Jiova? Yejua nejin ika tajtos okse tamachtilis.

^ párr. 8 Kampa moajsia Jericó, tatemouanij kiajsikej miak tatet tein taltikpakneminij kisentilijkaj sayoj ke amo kikuajkej. Nejin kinextia ke amo miak tonalmej kiyoualojtoyaj Jericó. Israelitas amo kinkaujkej maj kiuikanij tein onkaya Jericó. Sayoj ke kemej ijkuak kitekiaj tatet uan kampa tatokayaj onkaya miak taman takual, kuali katka maj israelitas ijkuak moaxkatilianij tal (Jos. 5:10-12).

^ párr. 11 Xikonita kampa kijtoua “Pablo afronta con humildad una prueba”, itech La Atalaya 15 de marzo de 2003, página 24.