Xikita nochi

Tlen kiualika

¿Ken techpaleuis iyolseuilis Jehová ijkuak mopatlas tonemilis?

¿Ken techpaleuis iyolseuilis Jehová ijkuak mopatlas tonemilis?

“Kuali nimomachilia uan yonimoyolseui” (SAL. 131:2).

TLAKUIKALMEJ: 128 UAN 129

1. ¿Ken omomachilijkej tokniuan ijkuak okiskej Betel? (Xikita foto kanin peua tlamachtil).

TOKNI Lloyd uan Alexandra yokipiayaj kanaj veinticinco xiuitl ompa Betel. Ik non, omoyolkokojkej ijkuak okinmiluijkej ayakmo ompa yetoskiaj. Lloyd okijto: “Yonimomatka nitekipanos Betel uan onechyolpaktiaya. Onikajsikamatki ijkuak otechiluijkej ayakmo tiyetoskiaj Betel. Pero satepan opejki nimoyolkokoa. Ualeua kuali onimomachiliaya uan ualeua onimoyolkokoaya”.

2. ¿Ken techpaleuis Salmo 131 amo ma timoyolkokokan?

2 Timotekipachoaj uan timoyolkokoaj ijkuak itlaj mopatla itech tonemilis (Prov. 12:25). ¿Tlen techpaleuis amo ma timoyolkokokan ijkuak tikixnamikiskej non tlamantli? (xiktlajtolti Salmo 131:1-3). Ma tikitakan ken omoyolseuijkej sekimej itekipanojkauan Jehová ijkuak itlaj omopatlak itech innemilis.

¿KEN TECHPALEUIA IYOLSEUILIS TOTAJTSIN DIOS?

3. ¿Tlen okipanok José?

3 Ma timokuayejyekokan tlen okipanok José. Jacob okipiaya se ikone omotokayotiaya José tlen okachi okitlasojtlaya. Ik non, ikniuan sapanoa ochauatiayaj uan okinemakakej ijkuak okipiaya 17 xiuitl (Gén. 37:2-4, 23-28). José otekipano trece xiuitl ken tlakeuali uan noijki okitsakej. Itajtsin sapanoa okitlasojtlaya pero sapanoa uejka okatka. ¿Tlen okipaleui José amo ma yolchichia uan amo ma mosotlaua?

4. (1) ¿Tlen okichi José ijkuak otsaktoka? (2) ¿Tlen okilui Jehová kichiuaskia?

4 José omokuayejyeko Jehová okimaluijtoka ijkuak otsaktoka (Gén. 39:21; Sal. 105:17-19). Noijki xamo omokuayejyeko tlen okochtemik ijkuak okatka tsikitsin uan non okipaleui ma tlaneltoka itech Jehová (Gén. 37:5-11). Xamo José nochi okitlapoui Jehová tlen okimachiliaya (Sal. 145:18). Jehová okilui nochipa iuan yetoskia maski kixnamikiskia miak tlamantli (Hech. 7:9, 10). *

5. ¿Ken techpaleuis iyolseuilis toTajtsin Dios nochipa ma tiktekichiuilikan?

5 Axkan xamo noijki titlajyouiaj. Pero tejuan tikpiaj ‘iyolsewilis’ toTajtsin Dios tlen kimaluia totlalnamikilis (xiktlajtolti Filipenses 4:6, 7). Ik non, ma tiktlapouikan Jehová ijkuak itlaj techyolkokoa. Non techpaleuis nochipa ma tiktekichiuilijtokan uan amo keman ma timosotlauakan. Ma tikitakan tlen okichijkej sekimej tokniuan.

MA TIKTLAPOUIKAN JEHOVÁ NOCHI TLEN TECHPANOA UAN YE TECHMAKAS YOLSEUILISTLI

6, 7. ¿Ken techpaleuia iyolseuilis toTajtsin Dios tla tiktlapouiaj tlen techpanoa?

6 Tokni Ryan uan Juliette omoyolkokojkej ijkuak okimatkej ayakmo yetoskiaj precursores especiales. Tokni Ryan okijto san niman omotlatlaujtijkej. Okijto: “Otikmatiaya uelis tikteititiskiaj otitlaneltokayaj itech Jehová. Tokniuan tlen inmiuan otimonechikoayaj ayamo miak xiuitl okitekichiuilijtokaj Jehová. Ik non, otikiluijkej Jehová ma techpaleui ma tikteititikan itech otitlaneltokayaj”.

7 ¿Ken okinnankili Jehová? Tokni Ryan okijto: “Ijkuak otimotlatlaujtiayaj, ayakmo itlaj otechtekipachoaya. Iyolseuilis toTajtsin Dios kimaluia totlalnamikilis uan toyolo. Otikajsikamatkej ok uelis tiktekichiuiliskej Jehová tla amo timoyolkokoskiaj”.

8, 9. ¿Ken techpaleuia iespíritu santo toTajtsin Dios amo ma timoyolkokokan?

8 Iespíritu santo toTajtsin Dios techyolseuia uan noijki techilnamiktia tlen textos techpaleuiskej ma tiktekichiuilijtokan (xiktlajtolti Juan 14:26, 27). Ma tikitakan tlen okipanok tokni Philip uan Mary yejuan okatkaj Betel kanaj veinticinco xiuitl. Ipan naui metstli omikej inantsitsinuan uan se inkalchanejka. Noijki omonekiaya kimaluiskej itajtsin Mary porque otlapoloaya.

9 Philip okijto: “Onimokuayejyekoaya kuali tlen onikchijtoka pero itlaj onechpoloaya. Se tonal ijkuak oniktlajtoltijtoka se tlamachtil itech revista Akin Tetlapouijtok onechpakti tlen okijtoaya Colosenses 1:11. Onikajsikamatki onikpiaya ouijkayotl pero amo onikchijtoka ken moneki. Nin texto onechpaleui ma niyolpaki maski nikpia ouijkayotl uan amo ma nimosotlaua. Non onechilnamikti tla nikneki niyolpakis moneki nikkauilis iespíritu toTajtsin Dios ma nechpaleui”.

10. ¿Ken techteochiuas toTajtsin Dios tla timokuayejyekoaj ken ye?

10 Philip uan Mary omochijchikajkej mokuayejyekoskej ken toTajtsin Dios uan ye sapanoa okinteochi. Amo miak tonal opanok ijkuak okiskej Betel, Philip uan Mary okinmajsikej sekimej tlen okinekiayaj momachtiskej tlen tlamachtia Biblia uan satepan opejki kipatlaj innemilis. Mary okijto: “Sapanoa otiyolpakej uan ijkon Jehová otechilui amo itlaj techpanos porque kuali tiyetoskej”.

MA TIMOKUAYEJYEKOKAN KEN JEHOVÁ UAN YE TECHTEOCHIUAS

¿Ken uelis tikchiuaskej ken José ijkuak itlaj mopatlas itech tonemilis? (Xikinmita párrafos 11 a 13).

11, 12. (1) ¿Tlen okichi José uan ijkon okiteochi Jehová? (2) ¿Ken okiteochi Jehová José?

11 Ijkuak itlaj mopatla itech tonemilis xamo timomojtiaj. Xamo ijkon okipanok José. Pero ye omochijchika mokuayejyekos ken Jehová uan ye okiteochi. Ik non, ye okichi tlen okinauati akin tlamaluia ijkuak otsaktoka. Noijki ijkon okichi ijkuak okipaleuiaya Potifar (Gén. 39:21-23).

12 Se tonal okinauatijkej ma kinpaleui ome tlakamej tlen okipiayaj miak tekitl kanin otlanauatiaya faraón. José kuali okinseli, ik non, opejki kiluiaj tlen okintekipachoaya uan tlen okochtemikej (Gén. 40:5-8). Ijkuak José omotlapouijtoka iuan ninmej tlakamej amo okimatiaya non kipatiliskia inemilis. Opanok ome xiuitl okikixtijkej kanin otsaktoka uan non tonal san niman okitlalijkej ma kipaleui faraón ma tlanauati (Gén. 41:1, 14-16, 39-41).

13. ¿Tlen techpaleuis ma techteochiua Jehová maski san tlen ouijkayotl tikixnamikiskej?

13 Xamo uelis techpanos ken José uan amo itlaj uelis tikchiuaskej ijkuak tikixnamikiskej ouijkayotl. Pero Jehová techteochiuas tla timochijchikauaj tikchiuaskej tlen moneki (Sal. 37:5). Ualeua xamo amo tikmatij tlen tikchiuaskej uan san niman timosotlauaj. Pero Jehová nochipa techpaleuis ijkon ken okijto Pablo (2 Cor. 4:8). Techpaleuis tla timochijchikauaj titetlapouiskej.

NOCHIPA MA TITETLAPOUIKAN

14-16. ¿Tlen okichi Felipe ijkuak omopatlak inemilis?

14 Ma tikitakan tlen okipanok Felipe akin noijki otetlapouiaya. Ye noijki itlaj omopatlak itech inemilis pero nochipa okitekichiuili Jehová. Felipe otlapaleuijtoka itech tlanechikol tlen okatka Jerusalén (Hech. 6:1-6). Pero ijkuak okimiktijkej Esteban opejki kintlajyouiltiaj tokniuan. * Ye amo ompa omoka ijkuak okitak nochtin tokniuan oyajkej. Oyajki Samaria uan ompa otetlapoui porque amo ikaj otetlapouiaya (Mat. 10:5; Hech. 8:1, 5).

15 Felipe oyaya san kanin okiyekanaya iespíritu santo toTajtsin Dios. Ik non, Jehová okititlanki ma tetlapouiti kanin amo itlaj okimatiayaj itech Jehová. Pero ompa judíos okinchikoitayaj tlen ochantiayaj Samaria. Pero Felipe amo ijkon okipiaya iyelis. Ye ika nochi iyolo okintlapoui akinmej ompa ochantiayaj (Hech. 8:6-8).

16 Noijki espíritu santo okiyekanki Felipe ma kintlapouiti akinmej ochantiayaj Asdod uan Cesarea uan ompa okatkaj miakej tlen amo okatkaj judíos (Hech. 8:39, 40). Pero oksepa omopatlak inemilis ijkuak ompa yochantiaya kanaj veinte xiuitl. Ompa omonamikti uan yokinpiaya ikalchanejkauan. Maski amo oksekan oyajki otetlapouito, ye nochipa okitekichiuili Jehová uan ye sapanoa okinteochi (Hech. 21:8, 9).

17, 18. ¿Ken techpaleuis tla okachi titetlapouiaj ijkuak itlaj mopatla itech tonemilis?

17 Miakej tokniuan kijtoaj kitekichiuiliskej toTajtsin Dios okachi kinpaleuia amo ma moyolkokokan ijkuak itlaj mopatla itech innemilis. Ma tikitakan tlen okipanok Osborne uan Polite yejuan chantij Sudáfrica. Ijkuak okinmiluijkej ayakmo chantiskiaj Betel, omokuayejyekojkej totoka kajsiskiaj kanin chantiskiaj uan noijki kanin tekipanoskiaj. Pero amo ijkon opanok. Ye okijto: “Amo otikajsikej tekitl ijkon ken otimokuayejyekojkej”. Noijki Polite okijto: “Kanaj eyi metstli amo otikajsiayaj tekitl uan amo otikpiayaj tomin. Sapanoa otitlajyouijkej”.

18 ¿Tlen okinpaleui ma kixnamikikan nin ouijkayotl? Osborne okijto: “Nochipa otitetlapouiayaj iuan tokniuan uan non otechpaleui amo ma timosotlauakan. Nochipa otitetlapouiayaj uan amo keman san otimotlaliayaj tokalijtik uan amo otimotekipachoayaj. Non otechpaleui ma tiyolpakikan. Otiktemojkej tekitl uan otikajsikej”.

AMO MA TIMOSOTLAUAKAN UAN MA TITLANELTOKAKAN ITECH JEHOVÁ

19-21. (1) ¿Tlen techpaleuis ma tikpiakan yolseuilistli? (2) ¿Tleka moneki ma tikselikan tla itlaj mopatla itech tonemilis?

19 Axkan otikitakej tla titlaneltokaj itech Jehová, tikpiaskej yolseuilistli maski tikixnamikiskej ouijkayotl (xiktlajtolti Miqueas 7:7). Ijkuak itlaj mopatla itech tonemilis, satepan techpaleuis okachi ma timouikakan iuan Jehová. Tokni Polite okijto: “Ijkuak otechtitlankej ma titetlapouitij otechpaleui ma titlaneltokakan itech Jehová ijkuak tikixnamikij ouijkayotl. Axkan okachi kuali nimouika iuan Jehová”.

20 Tokni Mary tlen otimotlapouijkej itech párrafo chikueyi ok kimaluia itajtsin uan tlapaleuia ken precursora. Okijto: “Axkan yinikmati ijkuak itlaj nechtekipachoa moneki niktlapouis Jehová uan nimoyolseuis. Noijki nikajsikamati Jehová nechpaleuis ijkuak nikpias ouijkayotl. Moneki ijkon nikchiuas porque satepan techpaleuis”.

21 Tokni Lloyd uan Alexandra tlen noijki intech yotimotlapouijkej, okijtojkej omoyejyeko intlaneltokilis. Okijtojkej: “Ijkuak titlajyouiaj tikteititiaj kox tikpiaj chikauak totlaneltokilis uan kox tikpiaskej yolseuilistli ijkuak itlaj tikixnamikiskej. Axkan okachi kualtsin tikpiaj toyelis”.

Uelis tiyolpakiskej maski itlaj mopatlas itech tonemilis. (Xikinmita párrafos 19 a 21).

22. ¿Tleka moneki ma timochijchikauakan ma tiktekichiuilikan Jehová?

22 Axkan uelis totoka mopatlas tonemilis. Porque xamo ialtepe Jehová techiluis oksekan ma titlapaleuitij noso ualeua timokokoaj uan okseki tlamantli tikixnamikij. Ik non, moneki ma titlaneltokakan itech Jehová uan ye nochipa techpaleuis ijkuak ijkon techpanos (Heb. 4:16; 1 Ped. 5:6, 7). Ik non, ma timochijchikauakan okachi tiktekichiuiliskej Jehová. Okachi ma tiktlatlaujtikan Jehová uan nochipa itech ma titlaneltokakan. Ijkon tikpiaskej yolseuilistli maski tikpiaskej ouijkayotl.

^ párr. 4 Ijkuak okikixtijkej José, okijto Jehová okimakak se ikone uan ijkon okilka nochi tlajyouilistli tlen okipanok. Achto ikone okitokayoti Manasés uan okijto: “ToTajtsin Dios okichi ma nikilkaua nochi notlajyouilis” (Gén. 41:51, nota).

^ párr. 14 Xikita tlamachtil itech nin revista tlen itoka “¿Otikmatiaya?”.