Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

¿Kenon tikpiyaskej yolseuilistli tla itlaj nopatla ipan tonemilis?

¿Kenon tikpiyaskej yolseuilistli tla itlaj nopatla ipan tonemilis?

“Yoninoyolseui niman yoninoyoltlali” (SAL. 131:2).

TLAKUIKALTIN: 128, 129

1, 2. a) ¿Tlenon uelis tikmachiliskej tla kemantika itlaj nopatla ipan tonemilis? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej). b) Itech tlen kijtoua Salmo 131, ¿tlenon uelis techpaleuis matikpiyakan yolseuilistli?

LLOYD NIMAN ALEXANDRA yonenkaj Betel ipantsin 25 xiuitl. Ika yejon, ijkuak san kemach okimijlikej ika xok ompa tekitiskiaj, yejuamej melak onajmankej. Lloyd kijtoua: “Melak yoninomatka ninemis Betel niman nikuelitaya notekiyo. Nikasikamatiya tleka xok ompa titekitiskiaj, san ika, opanokej semanas niman metstin niman nikmachiliaya ika xok yakaj technekiya. Kemantika nipakiya, san ika, sakin melak ninoyolkokouaya”.

2 Ijkuak itlaj nopatla niman nion xtikchiayaj, kanaj toyolkokouaj niman tiajmankamikij (Prov. 12:25). Niman kemantika kanaj hasta xtiuelij tikneltokaj ika nopatlas tonemilis. ¿Tlenon techpaleuis matikpiyakan yolseuilistli ijkuak ijkon topan nochiuas? (Xpoua Salmo 131:1-3). * Matikitakan kenon sekimej itekipanojkauan Jehová, akin yeuejkaui onenkej niman ipan yejuin tonaltin, okipixkej yolseuilistli maski onopatlak innemilis.

¿KENON TECHPALEUIYA IYOLSEUILIS TOTAJTSIN?

3. ¿Tlenon ipan onochiuj José?

3 Jacob kinpiaya miyekej inkoneuan, san ika, akin melak kitlasojtlaya katka José. Ika yejon, ikniuan kinexikolitayaj, niman ijkuak José okajxilti 17 xiuitl okinemakakej ken tlakeuajli (Gén. 37:2-4, 23-28). Kanaj 13 xiuitl otlajyoui ne Egipto. Yejua kachtopa otekit ken tlakeuajli niman sakin okitsajkej. José melak uejka nemiya itech itaj akin melak kitlasojtlaya. ¿Tlenon okipaleui José maka maajmankamiki niman maka matlauelmiki?

4. a) ¿Ipan tlenon tlanemiliaya José ijkuak tsauktoya? b) ¿Kenon Jehová okinnankili iteoyouan José?

4 José tlajyouijtoya ijkuak nemiya ipan cárcel, san ika, kuajli tikmatstokej ika yejua nochipa tlanemilijtoya itech kenon Jehová kipaleuijtoya (Gén. 39:21; Sal. 105:17-19). Kanaj tlanemiliaya itech tlen yeuejkaui okitemik niman okasikamat ika toTajtsin iuan nemiya (Gén. 37:5-11). Kuajli tikmatstokej ika José miyekpa okijli Jehová nochi tlen kajmanaya (Sal. 145:18). Niman Jehová okinankili, pampa okasikamachilti ika yejua iuan nemiskia maski san tlenon panoskia (Hech. 7:9, 10). *

5. ¿Kenon iyolseuilis toTajtsin techpaleuiya nochipa chikauak matiktekichiuilijtokan?

5 Ipan yejuin tonaltin, kanaj topan nochiua tlen melak ouijtika. Tla tikixnamiktokej yejon, uelis tikitaskej kenon iyolseuilis toTajtsin kitlajpiya totlamachilis (xpoua Filipenses 4:6, 7). Ijkon tej, matiknotsakan Jehová ijkuak tikixnamikiskej tlen ouijtika. Kuakon, iyolseuilis toTajtsin techpaleuis matitlaxikokan niman nochipa chikauak matiktekichiuilijtokan toTajtsin. Matikitakan tlenon inpan yonochiuj sekimej tokniuan.

MATIKTLAJTLANILIKAN JEHOVÁ MATECHPALEUI OKSEJPA MATIKPIYAKAN YOLSEUILISTLI

6, 7. ¿Tleka tikijtouaj ika uelis oksejpa tikpiyaskej yolseuilistli tla tikchiuaj teoyotl? Xkijto se neskayotl.

6 Ijkuak Ryan niman isiuauj Juliette okimijlikej ika xok tekitiskiaj ken precursores especiales temporales, melak onajmankej. Ryan kijtoua: “Ipan teoyotl otiktlajtlanilijkej Jehová matechpaleui. Tikmatstoyaj ika yejuin techpaleuiskia matikteititikan ika yemelak titlaneltokayaj itech Jehová. Miyekej tokniuan itech totlanechikol yenkuikej katkaj, kuakon, otiktlajtlanilijkej Jehová matechpaleui niman ijkon yejuamej kitaskej tlen tikchiuaj”.

7 ¿Kenon okinpaleui Jehová? Ryan kilnamiki: “Ijkuak otlan tikchiuaj teoyotl, opopoliuj tlen kachtopa xkuajli tiknemiliayaj niman tlen techajmanaya. Iyolseuilis toTajtsin kitlajpixtoya toyojlo niman totlamachilis. Otikasikamatkej ika Jehová ok uelis techtekitiltis tla titlanemiliaj ken kinamiki”.

8-10. a) ¿Kenon iespíritu santo toTajtsin uelis techpaleuis ijkuak tajmantoskej? b) ¿Kenon Jehová uelis techpaleuis tla chikauak tiktekichiuiliaj?

8 Iespíritu santo toTajtsin uelis kichiuas matinemikan ika yolseuilistli, san ika, noijki uelis kichiuas matiknextikan tlaxeloltin itech Biblia tlen techpaleuis matikasikamatikan tlen ueyi kijtosneki ipan tonemilis (xpoua Juan 14:26, 27). Matikitakan tlenon ipan onochiuj tokniuj Philip niman isiuatsin Mary, yejuamej yotlapaleuijkaj ipan Betel kanaj 25 xiuitl. Itech naui metstli, melak miyek inpan onochiuj. Inan Philip niman inan Mary omijkej, niman noijki omik okse ichanejkauj Philip. Noijki ononek kitlajpiyaskej itaj Mary, akin kipiya se kokolistli itoka demencia.

9 Philip techijlia: “Nikitaya ika kuajli nitlaxikojtoya, san ika, nikmachiliaya ika itlaj nechpolouaya nikchiuas. Se tonajli, ijkuak nikpoujtoya se tlamachtijli itech Amatl Tekakistilijketl, oninotelti kampa ijkuiliujtoya Colosenses 1:11. Onikasikamat ika kema nitlaxikojtoya, san ika, xnitlaxikojtoya ken kijtoua yejuin tlaxelojli. Onikitak ika nonekiya nitlaxikos ika ijyouilistli niman pakilistli. Onikasikamat ika nopakilis xualeua itech tlen nikixnamiki, ualeua itech iespíritu santo toTajtsin”.

10 Philip niman Mary nochipa onokojtilijkej kitekichiuiliskej Jehová, niman Jehová melak okinteochiuj. Ijkuak san kemach okiskej Betel, okinnextijkej omemej akin kinekiyaj makinmachtikan itech Biblia niman kinekiyaj miyekpa makinmachtikan ipan semana, noijki, opeujkej kichiuaj tlen nomachtijtoyaj. Mary kijtoua: “Yejon melak otechyolpakti, niman otikitakej ika ijkon Jehová techijlitoya ika nochi kuajli onkisaskia”.

MATIKCHIUAKAN ITLAJ TLEN TOTAJTSIN UELIS KITEOCHIUAS

¿Kenon uelis tikchiuaskej ken José ijkuak itlaj nopatlas ipan tonemilis? (Xkita párrafos 11-13).

11, 12. a) ¿Tlenon okichiuj José niman ijkon Jehová ueliskia kiteochiuas? b) ¿Kenon Jehová okiteochiuj José?

11 Ijkuak itlaj nopatla ipan tonemilis, kanaj nimantsin tajmanaj niman kanaj san titlanemilijtokej itech nochi tlen xkuajli topan nochiua. Kanaj noijki yejon okimachili José. San ika, yejua opeuj kichiua nochi tlen ueliya niman ijkon Jehová ueliskia kiteochiuas. Ika yejon, maski tsauktoya, yejua nochipa onokojtili kichiuas nochi tlen kinauatiaya akin ompa tlayekanaya. Okichiuj ijkon ken ijkuak tekitiya itech Potifar (Gén. 39:21-23).

12 Se tonajli, okinauatijkej José makintlajpiya omemej tlakamej akin noijki tsauktoyaj niman akin tekitiyaj itech faraón. Pampa José kuajli kiminotsaya, yejon tlakamej melak kuajli nomachiliayaj niman hasta okijlikej tlen kinajmanaya, niman noijki okijlikej tlen okitemijkaj se yeuajli (Gén. 40:5-8). José xkimatiya, san ika, pampa imiuan otlajtlajto, yejon kichiuaskia manopatla inemilis. Opanok ome xiuitl, okikixtijkej kampa tsauktoya, niman ipan yejon tonajli onochiuj se tlanauatijketl akin ueyixtoya ipan Egipto. Sa faraón melak ueyixtoya xijkon ken José (Gén. 41:1, 14-16, 39-41).

13. ¿Tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon toTajtsin techteochiuas maski san tlenon topan nochiujtos?

13 Ijkon ken José, kemantika kanaj tikixnamikiskej itlaj tlen xuelis tikpatlaskej. San ika, tla tikpiyaj ijyouilistli niman tikchiuaj nochi tlen tiuelij, Jehová techteochiuas (Sal. 37:5). Kemantika kanaj xtikasikamatiskej tlenon panotika, san ika, nochipa onias tlen uelis tikchiuaskej (2 Cor. 4:8). Tla nochipa chikauak tiktekichiuiliaj Jehová, yejua touan nemis.

NOCHIPA MATIKTEKICHIUILIJTOKAN JEHOVÁ

14-16. ¿Tlenon okichiuj Felipe, akin tenojnotsaya itech kuajli tlajtoltin, ijkuak onopatlak inemilis?

14 Matikitakan tlenon ipan onochiuj Felipe, akin tenojnotsaya itech kuajli tlajtoltin. Yejua kuajli okiteititi ika maski itlaj nopatlas, melak kuajli tla se nochipa tenojnotsa. Felipe yokimakakaj se tekitl ipan tlanechikojli tlen onkatka Jerusalén (Hech. 6:1-6). San ika, itlaj onopatlak. Opeuj kintlaueltokaj akin kichiuayaj ken Cristo. Yejuin opanok sakin ika okimiktijkej Esteban. * Yejon okichiuj ika tokniuan makisakan itech Jerusalén. San ika, pampa Felipe kinekiya kitekichiuilijtos Jehová, otenojnotsato Samaria kampa miyekej tlaltikpakchanejkej xikikakiyaj kuajli tlajtoltin (Mat. 10:5; Hech. 8:1, 5).

15 Felipe okinek yas maski san kanon kititlaniskia espíritu santo. Ika yejon, Jehová okitekitilti niman ijkon matenojnotsati kampa xakaj ontenojnotsaya. Ipan yejon tonaltin, miyekej judíos xkintlakaitayaj akin samaritanos katkaj. San ika, Felipe xokinchikoitak, niman yejon okichiuj ika melak kuajli manomachilikan. Xtechmojkatlachialtia ika miyekej melak kuajli okikakej (Hech. 8:6-8).

16 Sakin, iespíritu santo toTajtsin okiyekan Felipe matenojnotsati ne Asdod niman Cesarea, ipan yejon uejueyimej kalpamej melak miyekej chantiyaj akin xjudíos katkaj (Hech. 8:39, 40). Ijkuak Felipe ikuikaya 20 xiuitl ika tenojnotstinemiya Samaria, inemilis oksejpa onopatlak. Aman ikinpiaya ichanejkauan niman yonochantlalijka kampa tenojnotsaya. Maski inemilis Felipe onopatlak, yejua nochipa nokojtiliaya kichiuas itekiyo Jehová. Ika yejon, Jehová melak okiteochiuj niman noijki okinteochiuj ichanejkauan (Hech. 21:8, 9).

17, 18. Tla itlaj nopatla ipan tonemilis, ¿kenon techpaleuis tla chikauak titenojnotsaj?

17 Miyekej tokniuan akin chikauak kitekichiuiliaj Jehová kuajli kijtouaj ika ijkuak itlaj onopatlak ipan innemilis melak okinpaleui tenojnotsaskej. Matikitakan tlen inpan onochiuj tokniuj Osborne niman isiuatsin Polite akin chantij Sudáfrica. Ijkuak okiskej Betel, okinemilijkej ika xkintekiyomakaskia kinextiskej se tekitl kampa tekitiskiaj san seki horas. Noijki okinemilijkej ika nimantsin kinextiskiaj kanon chantiskej. San ika ¿tlenon opanok? Yejua kijtoua: “Opanok yeyi metstli niman xotiknextijkej se tekitl, niman xtikpiayaj tomin. Melak ouijtika katka tlen tikixnamiktoyaj”.

18 ¿Tlenon okinpaleui ijkuak ijkon panotoya? Osborne kijtoua: “Melak otechpaleui titenojnotsaskej imiuan tokniuan akin nemij ipan tlanechikojli. Okichiuj kuajli matitlanemilikan niman matipakikan. Xsan otokaujkej tochan tajmantokej. Melak otokojtilijkej titenojnotsaskej, yejon tlen melak otechyolpakti. Nochiuiyan otiktejtemojkej tekitl niman otiknextijkej”.

NOCHIPA MATITLANELTOKAKAN ITECH JEHOVÁ

19-21. a) ¿Tlenon techpaleuis matikpiyakan yolseuilistli? b) ¿Kenon techpaleuis tla xtijkauiliaj melak matechajmana ijkuak itlaj nopatlas ipan tonemilis?

19 Ijkon ken yotikitakej, tla tikchiuaj nochi tlen tiuelij niman tla titlaneltokaj itech Jehová, tikpiyaskej yolseuilistli maski san tlenon mapano (xpoua Miqueas 7:7). * Kanaj sakin tikitaskej ika pampa xotijkauilijkej ika melak matechajmana ijkuak itlaj onopatlak ipan tonemilis, aman kuajli touikaj iuan Jehová. Polite, akin yotikteneujkaj, kijtoua ika yokasikamat yejuin: “Aman ika okse tekitl nikchiua ipan ikalpan toTajtsin, yonikasikamat tlenon kijtosneki titlaneltokas itech Jehová maski kemantika tikitas ika melak ouijtika tlen panotika. Aman melak kuajli ninouika iuan Jehová”.

20 Mary, akin otikteneujkej ipan párrafo 8, ok kitlajpiya itaj akin iueyi niman ok precursora. Yejua kijtoua: “Yonikitak ika ijkuak peua ninajmana, noneki ninoteltis, nikchiuas teoyotl niman ninokojtilis ninoyolseuis. Melak kuajli yonikasikamat ika noneki nijkauilis Jehová nochi tlen nechajmana. Ika tlayekapan, melak nonekis nikchiuas yejon”.

21 Lloyd niman Alexandra, akin otikinteneujkej ijkuak otikpeualtijkej yejuin tlamachtijli, kijtouaj ika kemantika okintekiyomakak tlaneltokaskej ijkuak nopatlatoya innemilis. Kijtouaj: “Nochi tlen topan opanok okichiuj matikitakan tla kuajli titlaneltokayaj itech toTajtsin. Otikitakej tla totlaneltokil techpaleuiskia matikpiyakan yolseuilistli niman tla techpaleuiskia matitlaxikokan ijkuak topan nochiujtoskia tlen ouijtika. Nochi yejuin yotechpaleui matikpiyakan okseki kualneskayomej”.

Tla topan nochiua tlen xtikchiayaj, uelis tikmatstoskej ika tikseliskej tlateochiualistin tlen nion xtiknemiliaj. (Xkita párrafos 19-21).

22. ¿Tlenon uelis kuajli tikmatstoskej tla amantsin tokojtiliaj tikchiuaj nochi tlen tiuelij?

22 Ipan yejuin tonaltin, uelis nimantsin itlaj nopatlas ipan tonemilis. Kanaj techijliskej ika aman okse tekitl tikchiuaskej ipan itekiyo toTajtsin, kanaj tipeuaskej tikualoskej noso kanaj nonekis tikinpaleuiskej tochanejkauan. San ika, maski san tlenon mapano, uelis kuajli tikmatstoskej ika toTajtsin najmanas topampa niman techpaleuis ijkuak nonekis (Heb. 4:16; 1 Ped. 5:6, 7). Kuakon, amantsin matokojtilikan tikchiuaskej nochi tlen tiuelij. Matikchiuilikan teoyotl toTajtsin Jehová niman nochipa itech matitlaneltokakan. Tla ijkon tikchiuaj, tikpiyaskej yolseuilistli tlen ualeua itech Jehová maski san tlenon mapano.

^ párr. 2 Salmo 131:1-3: “Oh Jehová, noyoltsin xnoueyilia, nion noixtololojuan xnoueyimatij; xnikneki nikpiyas tlemach tlen melak uejueyimej, noso tlemach tlen xuelis nikpiyas. Ka, nejua yoninoyolseui niman yoninoyoltlali ijkon ken se konetl akin xok kichichitiaj niman nemi iuan inan; nejua nipaki ijkon ken se konetl akin xok chichi. Matlamachia Israel itech Jehová aman niman nochipa”.

^ párr. 4 Ijkuak José okipix kachtopa ikoneuj okitokayoti Manasés. Yejua okijto: “ToTajtsin yokichiuj manikilkaua nochi tlajyouilistin”. Kema, José okasikamat ika ikoneuj, katka se tetlayokolijli tlen okimakaka Jehová niman ijkon makilkaua ken otlajyouijka (Gén. 41:51, nota).

^ párr. 14 Xkita tlamachtijli “¿Itikmatiya?” tlen uajnestiuj ipan yejuin revista.

^ párr. 19 Miqueas 7:7: “San ika, nejua nitlatlachixtos ipampa Jehová. Nejua ika noyojlo nitlamachias ipampa toTajtsin akin nechmakixtia. NoTajtsin nechkakis”.