Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

Kolokol Madamadau Nsenamwahu Mendahki Irair kan Kin Wekidekla

Kolokol Madamadau Nsenamwahu Mendahki Irair kan Kin Wekidekla

“I ahpw patohwan itarkihte ei onepek oh popohl.”​—MEL. 131:2.

KOUL KAN: 128, 129

1, 2. (a) Ia duwen wekidekla kan me wiawi ni soh kasikpe nan atail mour ar kak kamwakid kitail? (Menlau kilang tepin kilel.) (b) Nin duwen me Melkahka 131 mahsanih, dahme kak sewese kitail en ahneki madamadau nsenamwahu?

MWURIN Lloyd oh Alexandra papah nan Pedel daulih sounpar 25, ara pwukoa wekila oh ira pwuralahng nan doadoahk en kalohk. Nin tapio, ira uhdahn nsensuwedki met. Lloyd nda: “I pehm me Pedel oh ei doadoahko wia mehkot me kin kasalehda duwen ihs ngehi. I wehwehki kahrepen wekideklao, ahpw erein wihk oh sounpwong kan mwurin mwo, I kin kalapw pehm me I solahr anahn wasao.” Ehu ahnsou Lloyd kin ahneki madamadau pwung ong wekideklao, ahpw mwurinte mwo e pil kin mworusala.

2 Ekei pak, e pahn mie wekidekla kan nan atail mour me kitail sohte kasik, oh wekidekla pwukat kakete kahrehiong kitail en ahneki pwunod laud. (Lep. Pad. 12:25) Ni ahnsou kan me e kin apwal ong kitail en pwungki de ahnla wekidekla kan, dahme kitail kak wia pwe kitail en kolokol atail meleilei? (Wadek Melkahka 131:1-3.) Kitail kilang ia duwen ekei sapwellimen Siohwa ladu kan, mahso oh rahnwet, ar kak ahneki madamadau nsenamwahu pil ni ahnsou kan me arail mour wekidekla ni soh kasikpe.

IA DUWEN “SAPWELLIMEN KOHT POPOHL” EH KIN SEWESE KITAIL

3. Ia duwen ahn Sosep mour eh wekidekla ni soh kasikpe?

3 Karasepe, medewehla duwen Sosep. Nanpwungen nah pwutak ko koaros, Seikop kin keieu kesempwalki Sosep. Met kahrehiong rien Sosep pwutak ko en uhdahn luwangki ih. Ni ahnsou me Sosep sounpar 17, re netikihla ih nin duwen lidu men. (Sen. 37:2-4, 23-28) Erein mpen sounpar 13, e kin lokolok nan Isip, keieu nin duwen lidu men oh mwuhr nin duwen tohnimweteng men. Sosep inenen dohsang eh pahpao me e kin uhdahn poakohng. Eh irairo kakete kahrehiong en lingeringer oh pehm me solahr eh koapworopwor, ahpw met sohte wiawi. Dahme sewese ih?

4. (a) Dahme Sosep wia ni ahnsou me e mi nan imweteng? (b) Ia duwen Siohwa eh ketin sapengala ahn Sosep kapakap kan?

4 Erein Sosep wie lokolok nan imweteng, ele e kin medemedewehte ia duwen Siohwa eh kin ketin sewesewese ih. (Sen. 39:21; Mel. 105:17-19) Mwein e pil kin medewe duwen kokohp kan me e ouramanihada ni eh pwulopwulo oh met kahrehiong en kamehlele me Siohwa ketiket reh. (Sen. 37:5-11) Ele e kin kalapw kapakap oh patohwanohng Siohwa soahng koaros me mi nan eh mohngiong. (Mel. 145:18) Oh Siohwa ketin sapengala ahn Sosep kapakap kan sang ni eh ketin kamehlelehiong Sosep me E pahn ketin “ieiang ih” sohte lipilipil dahme pahn wiawi.​—Wiewia 7:9, 10. *

5. Ia duwen “sapwellimen Koht popohl” eh kak kalaudehla atail men papah Siohwa?

5 Sohte lipilipil ia uwen apwal en irair me kitail mi loale, kitail kak ahneki “sapwellimen Koht popohl” me kin doare atail “kehl en madamadau” oh kahrehiong kitail en ahneki meleilei. (Wadek Pilipai 4:6, 7.) Ni ahnsou kan me kitail kin pwunod laud, “sapwellimen Koht popohl” kak kakehlakahda kitail en pousehlahte papah Siohwa oh dehr uhdi. Kitail sukuhlki duwen ekei riatail Kristian kan rahnwet me pil lelohng met.

PEKI REHN SIOHWA EN KETIN SEWESEIUK EN PWUREHNG AHNEKI POPOHL

6, 7. Ia duwen kapakap kan ar kak sewese kitail en pwurehng ahneki madamadau nsenamwahu? Menlau kihda ehu karasaras.

6 Ni ahnsou me Ryan oh Juliette rongada me ira pahn uhdihsang ara wia pioneer tohrohr kei, ira mworusala. Ryan nda: “Se mwadangete kapakap ong Siohwa. Se ese me met wia ahnsou mwahu tohrohr ehu sen kasalehda at likih ih. Me tohto nan at mwomwohdiso me kapwodo nan padahk mehlel, eri se kapakapki me Siohwa en ketin sewese kiht en wia mehn kahlemeng mwahu en pwoson.”

7 Ia duwen Siohwa eh ketin sapengala ara kapakapo? Ryan nda: “Mwurinte at kapakapo, madamadau sapwung oh kapwunod kan me se ahneki sohla mie. Sapwellimen Koht popohl kin doandoare at mohngiong oh kehl en madamadau. Se esehda me se kak pousehlahte wia sapwellimen Siohwa doadoahk ma se kolokolete madamadau pwung.”

8-10. (a) Ia duwen sapwellimen Koht manaman eh kak sewese kitail ni ahnsou me kitail kin pwunod? (b) Ia duwen Siohwa eh kak sewese kitail ni atail kin medemedewehte atail papah ih?

8 Sapwellimen Koht manaman kak sewese kitail en meleilei, oh e pil kak sewese kitail en kilangada iretikitik kan nan Paipel me pahn sewese kitail wehwehki dahme keieu kesempwal nan mour. (Wadek Sohn 14:26, 27.) Tehk dahme wiawihong Philip oh Mary, pwopwoud ehu me kin papah nan Pedel kereniong sounpar 25. Nan sounpwong pahieu, ara nohno ko koaros oh pil emen kisehra mehla, oh ira anahne apwalih ahn Mary pahpao, me ahneki soumwahu en madamadau (dementia).

9 Philip nda: “Erein ahnsou kis, I medewe me I kin dadaurete, ahpw mie mehkot me I pehm me sohte mi rehi. I tehkada Kolose 1:11 nan ehu iren onop en Kahn Iroir. Ei mehlel, I kin dadaur, ahpw I sohte kin wia met laud. I anahne ‘uhdahn dadaurete ni kanengamah oh peren.’ Ire wet katamankihong ie me peren me I ahneki nan ei mour sohte kin pidadahte ei irair kan, ahpw kin pidada duwen sapwellimen Koht manaman eh kin kamwakid ie nan ei mour.”

10 Pwehki Philip oh Mary kin medemedewehte ara papah Siohwa, e ketin kapaiahda ira ni ahl tohto. Mwurinte ara kohkohsang Pedel, ira diarada ara onop en Paipel kan me kekeirda mwahu oh men onop tohtohsang pak ehu nan wihk ehu. Mary nda: “Re wia kisehn at peren oh sapwellimen Siohwa ahl en padahkihong kiht me soahng koaros pahn mwahu.”

WIA MEHKOT ME SIOHWA KAK KETIN KAPAIAHDA

Ia duwen atail kak alasang Sosep sohte lipilipil dahme wiawi nan atail mour? (Menlau kilang parakrap 11-13)

11, 12. (a) Dahme Sosep wia pwe Siohwa en kak ketin kapaiahda? (b) Ia duwen Siohwa eh ketin katingih Sosep?

11 Ni atail mour eh wekidekla ni soh kasikpe, ele kitail kin uhdahn pwunodada me kahrehda ihte me kitail kak medemedewe iei atail kahpwal kan. Met kakete wiawihong Sosep. Ahpw, e pilada en wia uwen eh kak nan eh irairo. Duwehte eh kin doadoahk laud ong Podipar, e pil kin doadoahk laud nan imweteng wiewia sohte lipilipil dahme kaunen imwetengo ndaiong en wia.​—Sen. 39:21-23.

12 Ehu rahno, Sosep ale pwukoa en apwalih tohnimweteng riemen me kin papah Parao. Sosep kin kadek ong ira, oh ohl ako ahnla ih oh ndaiong ih ara iren kapwunod kan oh ouraman kamasepwehk kan me ira ahneki pwohngo mwoweo. (Sen. 40:5-8) Sosep sohte ese me arail koasoipeneo me pahn kahrehiong ih en saledekla. Sounpar riau mwuri, e lapwada sang imweteng oh wiahla kaun lapalap men nan Isip. Parao kelehpw me ahneki manaman laudsang Sosep!​—Sen. 41:1, 14-16, 39-41.

13. Dahme kitail kak wia pwe Siohwa en ketin kapaiahda kitail, sohte lipilipil soangen irair dah me kitail mi loale?

13 Duwehte Sosep, ele kitail kin lelohng irair ehu me kitail sohte kak uhdahn kaunda. Ahpw ma kitail kanengamah oh wia uwen atail kak, Siohwa pahn ketin kapaiahda kitail. (Mel. 37:5) Mehnda ma kitail pehm me kitail sohte wehwehki dahme wiawi oh pil kin pwunod, kitail sohte pahn “pingida,” de pehm me sohte atail koapworopwor. (2 Kor. 4:8) Siohwa pahn ketin ieiang kitail, ahpw keieu ma kitail kin medemedewehte atail doadoahk en kalohk.

MEDEMEDEWEHTE OMW DOADOAHK EN KALOHK

14-16. Ia duwen sounkalohko Pilip eh kin medemedewehte eh doadoahk en kalohk mendahki eh mouro wekidekla?

14 Sounkalohko Pilip wia mehn kahlemeng mwahu en emen me kin medemedewehte eh doadoahk en kalohk sohte lipilipil ia uwen eh mouro wekila. Mie ahnsou ehu me e kin perenki eh pwukoa kapwo nan Serusalem. (Wiewia 6:1-6) Ahpw mwuhr soahng koaros wekila. Lokolok laud wiawi ong Kristian ko, oh erein ahnsowo Stipen kamakamala. * Pwehki lokolok laudo, Kristian kan anahne tangasang Serusalem. Ahpw Pilip men pousehlahte soupisengki eh papah Siohwa, eri e kohla nan kahnimw en Sameria, wasa me aramas akan anahne rong duwen rongamwahwo.​—Mad. 10:5; Wiewia 8:1, 5.

15 Pilip men kohla wasa sohte lipilipil me sapwellimen Koht manaman kamwakid en kohla ie. Eri Siohwa ketin doadoahngki ih en kalohk ni wasa kan me aramas akan saikinte rong duwen rongamwahwo. Mehn Suhs tohto kin kilengdiong mehn Sameria kan oh arail wiewia ong irail kin suwed. Ahpw Pilip sohte kin lipilipilki aramas, oh e kin ni ngoang ehukihong meteikan duwen rongamwahwo. Oh mehn Sameria ko kin “pokonpene” rong ih!​—Wiewia 8:6-8.

16 Mwuhr, sapwellimen Koht manaman kaweid Pilip en kalohk nan kahnimw en Asdod oh Sesaria, wasa me mehn liki tohto mi ie. (Wiewia 8:39, 40) Erein eh kousoan wasao, en Pilip eh mour pwurehng wekila. E pwopwoudida oh nainekihda seri kan. Ahpw sohte lipilipil ia uwen ahn Pilip mour wekila, e kin doulahte soupisengki eh doadoahk en kalohk, oh Siohwa ketin pousehlahte kapaiahda ih oh eh peneineio.​—Wiewia 21:8, 9.

17, 18. Ni atail mour eh wekidekla ni soangen ahl ehu, ia duwen atail medemedewehte doadoahk en kalohk eh pahn sewese kitail?

17 Me tohto me kin doadoahngki pali laud en arail ahnsou pwehn papah Siohwa nda me arail kin medemedewehte arail doadoahk en kalohk kin sewese irail en kolokol arail peren oh ahneki madamadau pwung mehnda ma arail irair kan wekila. Karasepe, ni ahnsou me pwopwoud ehu sang Palieir en Aperika me adaneki Osborne oh Polite kohkohsang Pedel, ira medewe me e pahn mengei en diar doadoahk en mwohni me kin ongete elep en ahnsou oh pil ara wasahn kousoan. Ahpw Osborne nda: “E paisuwed me se sohte mwadang diar doadoahk en mwohni nin duwen me se kasik.” Polite nda: “Se sohte doadoahk erein sounpwong siluh, oh sohte nait mwohni me nekinekla. E uhdahn wia kahpwal ehu.”

18 Dahme sewese Osborne oh Polite nan irair kapwunod wet? Osborne nda: “At iang mwomwohdiso kalohk sewese kiht laud en pousehlahte medemedewehte soahng mwahu kan oh ahneki madamadau pwung.” Ira pilada en soupisengki doadoahk en kalohk a kaidehn mwomwohdete pwunopwunod. Ara wia met uhdahn wahdo peren laud! Osborne pil nda: “Se rapahki at doadoahk en mwohni wasa koaros, oh kedekedeo se diarada.”

LIKIH SIOHWA NI UNSEK

19-21. (a) Dahme pahn sewese kitail en kolokol madamadau nsenamwahu? (b) Ia duwen atail kak paiekihda ni atail ahnla wekidekla ehu me kitail sohte kasik?

19 Nin duwen me kitail kilangehr, ma kitail kin wia uwen atail kak en dadaur pahn atail irair kan oh likih Siohwa ni unsek, kitail pahn kak kolokol madamadau nsenamwahu sohte lipilipil dahme wiawi. (Wadek Maika 7:7.) Kedekedeo, ele kitail pahn esehda me mwomwen atail ahnla wekideklao uhdahn kakehlakahda atail nanpwungmwahu rehn Siohwa. Polite kawehwehda me eh sohla iang Pedel padahkihong ih ia uhdahn wehwehn en kin likih Siohwa pil ni ahnsou me mour kin mwomwen uhdahn apwal. E nda: “Ei nanpwungmwahu reh kehlailla.”

20 Mary, me kitail koasoia mwoweo, kin pousehlahte pioneer oh apwahpwalih eh pahpao me mahlahr. E nda: “I sukuhlki me ni ei kin pwunodada, I anahne uhdi, kapakap, oh meleileidi. En mweidohng Siohwa ei kahpwal kan ele wia mehn kasukuhl me keieu laud me I sukuhlki, oh met uhdahn pahn wia mehkot me I anahne ni ahnsou kohkohdo.”

21 Lloyd oh Alexandra nda me wekidekla kan nan ara mour kasonge ara pwoson ni ahl akan me ira sohte kasik. Ahpw ira kak kilang ia duwen kasongosong pwukat ar sewese ira. Met ira ese me ara pwoson kehlail oh kak wahdo nsenamwahu ni ahnsou kan me ira ahneki kahpwal, oh ira pehm me met kamwahwihala pein ira.

Irair kan me wekidekla ni soh kasikpe kak wahdo kapai kan me kitail sohte kasik! (Menlau kilang parakrap 19-21)

22. Ma kitail wia uwen atail kak nan atail irair kan, dahme kitail kak kamehlele?

22 Nan koasoandi en sampah wet, atail mour kak wekidekla ni soh kasikpe. Ele kitail kak ale ehu pwukoa tohrohr nan sapwellimen Siohwa doadoahk, ahnekihda kahpwal en roson, de anahne apwalih atail peneinei ni ahl tohrohr ehu. Ahpw sohte lipilipil dahme kakete wiawi, kamehlele me Siohwa ketin nsenohkin uhk oh pahn ketin seweseiuk ni ahnsou me konehng. (Ipru 4:16; 1 Pit. 5:6, 7) Oh ong ahnsou wet, wia uwen omw kak nan omw irairo. Kapakap ong Semomwo, Siohwa, oh sukuhlki en likih ih ni unsek. Ni ahl wet, sohte lipilipil ia duwen omw irair kan ar wekila, ke pahn ahnsou koaros ahneki madamadau nsenamwahu me kohsang rehn Siohwa.

^ par. 4 Sounpar kei mwuri, Sosep kihong eden nah meseniho Manase pwehki, e nda: “Koht me ketin kupwurehda pwe I en manokehla douluhl ei lokolok koaros.” E sansal me e wehwehki me nah pwutako wia kisakis ehu sang rehn Siohwa pwehn kansenamwahwihala ih.​—Sen. 41:51.

^ par. 14 Menlau kilang oaralapo “Ke Kin Ese Duwen Met?” nan Kahn Iroir wet.