1, 2. a) ¿Jas wa xbʼobʼ ekʼ sbʼaj jun yaʼtijum Dyos yajni junta chʼaykʼujol wa xtukbʼi ja sakʼanili? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo). b) Jastalni wa xyala ja Salmo 131, ¿jasa oj bʼobʼ skoltayotik bʼa mi oj chʼaykujtik ja lamanil ja bʼa kojoltiki?

JA LLOYD SOKA ALEXANDRA ayxa yiʼoje mas ja 25 jabʼil wane aʼtel ja bʼa Betel. Ja yuj, yajni aljiyabʼye oj wajuke koltanel bʼa pilan lugar och stristeʼile. Ja Lloyd wa xyala: «Jelni xkʼana ja Betel soka kaʼteli bʼa mini wa x-ekʼ bʼa kolom skʼulajel pilan jasunuk. Wani xkabʼ stojol yuja tukbʼesjitikon, pe yajni ekʼ ja semana sok ja ixawik jitsani ekʼele kabʼ mixani wala kisjiyon. Mini wa xkaʼa kulan. Ayni junta chʼay kʼujol wa xkila ja jastik junuk bʼa jun modo stojol sok wa x-ekʼ jutsʼin mixani ay jgana».

² Yajni ja jsakʼaniltiki wa xtukbʼi bʼa junta chʼaykʼujol, wani xbʼobʼ chamjkʼujoltik sok wala axwitik (Prov. 12:25). Sok bʼobʼta wokol oj kabʼtik oj kʼajyukotik ja jasa wan ekʼel jbʼajtiki. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi oj jom kolomtik sok bʼa laman oj ajyukotik ja bʼa ekʼeleʼik jaw? (Kʼuman ja Salmo 131:1-3). La kiltik jasa skʼulane jujuntik yaʼtijumik Dyos ja bʼa najate sok ja bʼa jtyempotik bʼa mi chʼayujile ja lamanil ja bʼa yojole yajni ay jas tukbʼi ja bʼa sakʼanile.

3. ¿Jasa ekʼ sbʼaj ja José?

³ Ja José jani ja kerem mas jel xkʼanji yuja stati, ja Jacob. Yuja jaw, ja smoj-alijeliki jelni yilkʼujolane sok xchonowe jastal moso ja yajni ayto yiʼoj junuk 17 jabʼil (Gén. 37:2-4, 23-28). Tʼilani kuchyuj junuk 13 jabʼil ja ajyel mosoʼil sok ja ajyel lutan preso ja bʼa Egipto bʼa mini mojanuk yiʼoj ja stat maʼ jel xkʼanji yuji. ¿Jasa koltaji bʼa mi el sgana sok bʼa mi snolo stajkelal?

4. a) ¿Jasa waj skʼujol ja José yajni ti ajyi ja bʼa preso? b) ¿Jastal jakʼjiyi ja yorasyoniki?

⁴ Yajni wan yijel wokol ja bʼa preso, ja José jani maʼ waj skʼujol wani koltajel yuja Jyoba ja bʼa prebaʼiki (Gén. 39:21; Sal. 105:17-19). Chomajkil, ja wayichik ajyiyuj ja masto chʼini aji tsatsbʼuk ja sjipjel skʼujol bʼa Jyoba (Gén. 37:5-11). Sok mini maʼ kechan jun ekʼele yala yabʼ ja Jyoba ja jastal wa xtaxi (Sal. 145:18). Ja Jyoba sjakʼayi bʼa jun modo bʼa a-skʼuʼuk lek mini oj ajukan stuchʼil chikan jas x-ekʼ sbʼaj (Hech. 7:9, 10). *

5. ¿Jastal oj bʼobʼ koltanuk ja «lamanil bʼa Dyos» bʼa skʼanjel stajel ja jkʼelsatik bʼa Dyos?

⁵ Ja bʼa jtyempotiki, bʼobʼta ojni ekʼ jbʼajtik wokolik ja bʼa jsakʼaniltiki. Ta jach wan ekʼel jbʼajtik, cha ojni bʼobʼ kabʼtik jastal wa stalnay ja jpensartik ja «lamanil bʼa Dyos» (kʼuman ja Filipenses 4:6, 7 *). Ja yuj, la jletik jkoltajeltik soka Jyoba yajni wa xkabʼtik wa xkʼubʼxi ja chamkʼujoliki. Anto, ja lamanili oj ya tsatsbʼuk ja skʼanjel kiʼojtik bʼa stajel ja jkʼelsatik bʼa Dyos sok oj skoltayotik bʼa mi oj el jganatik. La kiltik jujuntik sjejel ja bʼa jtyempotik bʼa wa sjeʼakitik.

6, 7. ¿Jastal wa skoltani bʼa mi oj chʼaykujtik ja lamanil bʼa jkojoltik ja yaljel ja bʼa korasyontik ja jasa mero wan ekʼel jbʼajtiki? Aʼa jun sjejel.

⁶ Yajni ja Ryan sok ja Juliette yabʼye chʼakta ja yaʼtele bʼa precursor especial bʼa jun tyempo, jelni tuk yabʼye. Ja Ryan wa xyala wego yaweyi orasyon. Wa xcholo: «Wani xnaʼatikon jani ja ekʼele jaw ja mas jel tʼilan bʼa sjejel wa xjipa jkʼujoltikon ja Dyos. Jitsan ja jmoj-aljeltik ja bʼa kongregasyon ajkʼacheto, ja yuj jkʼanatikonyi ja Jyoba a-skoltayotikon bʼa oj katikon jun lekil sjejel bʼa skʼuʼajel».

⁷ ¿Jastal jakʼjiyile ja yorasyone? Ja Ryan wa xjulskʼujol: «Yajni chʼak jkʼuluktikon ja korasyontikoni, ja jchamkʼujoltikoni sok ja pensarik bʼa mi lekuki chʼayi. Ja lamanil bʼa Dyos wani stalnajel ja jpensartikon soka jkʼujoltikoni. Kabʼtikon stojol ojtoni makunukotikon yuja Jyoba ta wa xkatikon ajyuk jun jmodotikon bʼa stojol».

8-10. a) ¿Jastal oj bʼobʼ skoltayotik ja yip ja Dyosi bʼa oj kuchkujtik chikan jas chamkʼujolil? b) ¿Jastik modo wa xbʼobʼ sjakʼ ja Jyoba ja janekʼ wa xkʼujolantik ja bʼa yaʼteltajel?

⁸ Mini kechanuk oj ya lamxukotik, ja yip ja Dyos wa xcha bʼobʼ skoltayotik yiljel tekstoʼik bʼa jel tʼilan bʼa yajel ajyuk bʼajtan bʼej ja jastik bʼa Dyos (kʼuman ja Juan 14:26, 27). La kiltik ja jas ekʼ sbʼaje ja Philip soka Mary, jun nupanum aʼtijiye bʼa Betel junuk 25 jabʼil. Bʼa yojol ja chane ixawi, cham ja snane ja yeʼnleʼi sok june ja bʼa spamilya ja Philip. Chomajkil, cha kʼe stalnaye ja stat ja Mary, bʼa yiʼoj jun tikʼe chamel bʼa wa xchʼay spensar.

⁹ Ja Philip wa xjul skʼujol: «Lajansok wanonxani yajel kulan, anima ayto jas wan skʼulajel  palta. Jun kʼakʼu, yajni wanon skʼumajel jun artikulo bʼa spaklajel Ja Juʼun Cholumani, kʼotyon tekʼan ja bʼa Colosenses 1:11. Sok kila wani kuchelkuj ja preba, pe mini ja jastalni mero sbʼej. Ja bersikulo jaw skoltayon bʼa tʼilani oj kuchkuj sok pasensya sok gustoʼil. Sok ja jaw ya juljkʼujol ja gustoʼili mini jaʼuk ja jastal wala taxtiki, jani stsʼakatal yuja skoltanel ja yip ja Dyos ja bʼa jsakʼanili».

¹⁰ Ja Philip soka Mary skʼujolane bʼa oj yil-e ja wokoli ja jastalni wa xyila ja Jyoba, sok aji koʼ slekilale bʼa jitsan modo. Jun sjejel, tʼusan tsaʼan yajni elye ja bʼa Betel, xchawanile staʼawe ixuk winik bʼa wa skʼana oj yiʼe estudio bʼa Biblia mas ja jun ekʼele ja semana sok bʼa jelni lek och kʼiʼuke. Ja Mary wanto xjul skʼujol ja ajyi sok wa xyala: «Jelni yakitikon jitsan gustoʼil, sok jani jaw ja modoʼal bʼa sjeʼakitikon ja Jyoba lekni oj wajkujtikon».

11, 12. a) ¿Jasa skʼulan ja José bʼa oj ajuk koʼ slekilal yuja Jyoba? b) ¿Jastal ya koʼyi slekilal ja Jyoba yuja kuchyuj ja José?

¹¹ Ja jastik wa xtukbʼi bʼa mi wa xmajlaxi pasilni oj ya ochkitik xiwel ja bʼa jas jakumto sok bʼa mi oj jnatik jas oj jkʼuluktik. Bʼobʼta jani jaw ja jasa ekʼ sbʼaj ja José. Pe wani xchiknaji lek ja yeʼn skʼulani ja janekʼ bʼobʼyuj bʼa oj ajuk koʼ slekilal yuja Jyoba. Ja yuj, yajni tito ay bʼa preso, ja yeʼn sleʼa modo bʼa skʼulajel lek spetsanil ja jas ajiyi bʼa skʼabʼ yuja olomali, jastalni cha skʼulan ja yajni aʼtiji soka Potifar (Gén. 39:21-23).

¹² Bʼa jun ekʼele, jekji oj waj stalnay chabʼ winike bʼa ayiʼoje ajyi chaʼan cholalik ja bʼa wa xyaʼa mandar ja faraón. Yuja jelni lek sjeʼa ja smodo ja José, jun kʼakʼu ja yeʼnle mojxi xchikʼele bʼa oj yal-e yabʼ ja jas wa xchamskʼujole sok jujuntik swayiche bʼa jel tuk ajyiyujile bʼajtanto jun akwal (Gén. 40:5-8). Ja José mini wa snaʼa, pe ja bʼa sloʼile ajyiyujile ja ekʼele jaw ojni tukbʼuk ja sakʼanili. Ekʼtoni chabʼ jabʼil mas ja tito aji el libre, sok ja bʼa kʼakʼu jaw aji eluki ajiyi ja cholal bʼa yeʼn ochkan jastal xchabʼil mandaranum bʼa mas jel yip ja bʼa país jaw, tsaʼan yuja faraón (Gén. 41:1, 14-16, 39-41).

13. Chikan jastal wala taxtik, ¿jastal oj bʼobʼ katikyi ja Jyoba jun jasunuk wa xbʼobʼ ya koʼuk slekilal?

¹³ Jastalni ja José, bʼobʼta wan ekʼel jbʼajtik jun wokol bʼa mini jel jas wa xbʼobʼ jkʼuluktik. Pe ta aykʼa jpasensyatik sok wa xkʼujolantik bʼa skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼkujtiki, ojni katikyi ja Jyoba jun jasunuk bʼa oj ya koʼ jlekilaltik (Sal. 37:5). Meran, ayni ekʼele mi oj jnatik jas oj jkʼuluktik, pe ojni ‹jtaʼ jkoltajeltik› ma mini jas oj chamjkʼujoltik jastalni yala ja jekabʼanum Pablo (2 Cor. 4:8). Sok jachni oj elkʼot ta jaʼ wa xwaj jkʼujoltik yaʼteltajel ja Dyosi.

14-16. ¿Jasa skʼulan ja choluman Felipe ja yajni tukbʼi ja sakʼanil?

¹⁴ La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj ja choluman Felipe, bʼa yaʼakitik jun lekil sjejel sbʼaja jas wa stojolan ja wajel jkʼujoltik yaʼteltajel ja Dyosi yajni ay jas wa xtukbʼi. Ja Felipe ayiʼoj jun yajkʼachil cholal ja bʼa kongregasyon bʼa Jerusalén (Hech. 6:1-6). Anto, tsaʼan ja yajni milji ja Esteban, kʼe jun tsatsal wokol. * Yajni ja Felipe yila ja tuk nochumanik wane elel ja bʼa Jerusalén, mini kechan kan telan skʼabʼ. Waj man Samaria bʼa xcholjel, jun chonabʼ bʼa mitoni jel cholxeluk ja lekil rasoni (Mat. 10:5; Hech. 8:1, 5).

¹⁵ Ja Felipe pwestoni ajyi bʼa wajel ja bʼa wa xtojiyuj ja yip ja Dyos. Ja yuj, ja Jyoba ya makunuk xcholjel bʼa lugarik mito cholxeluk. Ja bʼa tyempo jaw, ja judíoʼik mini lek xyilawe ja samaritanoʼik. Pe yuja mini stsaʼa ja maʼ lek oj yil ja Felipe, jelni maʼ gusto ajyiye soka yeʼn. Mini cham yabʼjeluk ja ixuk winik jelni lek smaklaye ja lekil rason xcholo yabʼye (Hech. 8:6-8).

¹⁶ Anto, ja Felipe tixa toji yuj ja yip ja Dyos ja bʼa Asdod sok ja bʼa Cesarea, chabʼ chonabʼik bʼa mi jitsanuk ja matik mi judíoʼuk (Hech. 8:39, 40). Junuk 20 jabʼil tsaʼan ja kʼe cholxuk ja bʼa Samaria, lajansok ja jastal wa xtax ja sakʼanil ja Felipe cha tukbʼi. Pes ja wego ayxa jun spamilya sok tixa kanta kulan ja bʼa lugar wa xcholo ajyi. Anima ja jastik tukbʼi ja bʼa sakʼanil, jani waj skʼujol ja bʼa xcholjel, sok stsʼakatal ja jaw ja yeʼn soka spamilya aji koʼyile jitsan slekilal yuja Jyoba (Hech. 21:8, 9).

17, 18. ¿Jastal wa skoltayotik jaʼ oj waj kʼujoltik ja bʼa xcholjel ja yajni ay jas wa xtukbʼi?

¹⁷ Jitsan ja maʼ wane aʼtel bʼa tyempo tsʼikan wa x-ajyiyujile skʼuʼajel ja wajel skʼujole bʼa yaʼteltajel ja Dyosi koltajiye bʼa mi oj jom yolome ja yajni ay jas tukbʼi. La kiltik ja jas ekʼ sbʼaje ja Osborne soka Polite, jun nupanum bʼa Sudáfrica. Yajni elye ja bʼa Betel, spensarane wegoni oj staʼe yaʼtele bʼa jujuntik kʼakʼu sok jun lugar bʼa oj ajyuke. ¿Pe jasa ekʼi? Ja yeʼn wa xyala: «Tristeni yabʼjel, mi wegoxta jtaʼatikon kaʼteltikon jastalni wa xpensaraʼantikon». Ja Polite wa xjul skʼujol: «Ekʼ oxe ixaw mi xtaʼa kaʼteltikon, sok mini nolan kujtikon takʼin. Jelni wokol wajkujtikon».

¹⁸ ¿Jasa koltajiye ja janekʼ tyempo albʼi ja wokol jaw bʼa wani xyaʼa chamkʼujol? Ja Osborne  wa xcholo jachuk: «Xcholjel soka kongregasyoni skoltayotikon jitsan bʼa laman oj ajyukotikon sok wajel jkʼujoltikon ja bʼa leki. Jpensaraʼantikon jaʼ oj katikonyi mas stʼilanil ja xcholjeli sok mi bʼa oj kankotikon kulan sok bʼa oj cham jkʼujoltikon. Ja it yakitikon jitsan gustoʼil. Jleʼatikon aʼtel bʼa tuktukil lugar, man jtaʼatikon».

19-21. a) ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi oj chʼaykujtik ja lamanil bʼa kojoltiki? b) ¿Jastal oj katik el slekilal ja oj kʼajyukotik ja yajni ay jas wa xtukbʼi?

¹⁹ Jastalni wa sjeʼa ja sjejelik it, ta wankʼa xkʼulantik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik sok wa xjipa jkʼujoltik bʼa Jyoba, mini oj chʼaykujtik ja lamanil bʼa kojoltik (kʼuman ja Miqueas 7:7). Bʼobʼta kilunejtik ja oj kʼajyukotik soka jastik wa tukbʼi kaʼunejtik el jitsan slekilal ja bʼa jastal wala taxtik soka Dyosi. Ja Polite jach kʼot spensaraʼuk soka jas ekʼ sbʼaji: «Ja yajni ajiki jun pilan cholal sjeʼunejki ja jasa wa stojolan meran sjipjel jkʼujol bʼa Jyoba anima lajansok mini lekuk bʼa keʼna. Ja jastal wa xkila jbʼaj soka yeʼni masni tsatsbʼel».

²⁰ Ja Mary, ja maʼ jtaʼatik tiʼal ja bʼa parrapo 8, mini wa xyaʼakan stalnajel ja stati soka precursorili. Wa xyala: «Jnebʼunej ja yajni wa xkabʼ cham jkʼujol ayoni, wala jijliyon, wa xkayi orasyon sok yajel kulan. Bʼobʼta ja jas mas jnebʼunej ja bʼa wokol it jani yajelkanyi bʼa skʼabʼ ja Jyoba. Soka jaw jelni stʼilanil ja bʼa tyempo jakumi».

²¹ Ja Lloyd soka Alexandra, jtaʼatik tiʼal ja bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo, wa snaʼawe ja jastik tukbʼi ya och probar ja skʼuʼajele bʼa tuktukil modo bʼa mini spensaraʼane. Wa xyalawe: «Ja prebaʼik wa xchiktes jastal ay ja skʼuʼajel kiʼojtiki sok ta oj skoltayotik bʼa mi oj ya kokotik luʼum sok oj ya kulan kʼujoltik ja bʼa ekʼeleʼik jel wokoli. Ja wego maxani kʼotelotikon jun lekil ixuk winik».

22. ¿Jasa wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ta wa xkʼulantik ja jasa mas lek ja bʼa jastal wala taxtik ja wego?

²² Ta junta chʼaykʼujol xtukbʼi ja jsakʼaniltiki, yuj jun pilan cholal x-ajikitik, ma yuj jun chamel ma pilan jasunuk bʼa pamilya, wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja Jyoba wani xcham skʼujol jmoktik sok ojni skoltayotik ja yajni lek xyila ja yeʼn (Heb. 4:16; 1 Ped. 5:6, 7). Pe ja wego, la jkʼuluktik ja jasa mas lek ja bʼa jastal wala taxtiki. La mojxukotik mas soka jTatik tey bʼa satkʼinal yajelyi orasyon sok la jnebʼtik bʼa yajelkan yeʼn a-stalnayotik. Jachuk mi oj chʼaytik ja lamanil ja bʼa kojoltik ja yajni ay jas wa xtukbʼi.