Känändre nekänti

Indice yete känändre

Nikwe tö ngwain Jehovai aune nünain jankunu

Nikwe tö ngwain Jehovai aune nünain jankunu

“Mäkwe tö ngwan Jehovai ja brukwä tätebiti aune kukwe nüke gare mäi yei mäkwe ñaka tö ngwan” (PROV. 3:5).

KANTIKO: 3, 8

1. ¿Ni töi mikadre jäme ye ñobätä ni jökrä tä ribere jai?

NI TÖI mikadre jäme ye ni jökrä tä ribere jai. Töbikakwe tä nemen ni kisete, nita nemen di nekä aune kukwe tare tä nemen bare nibätä yebe nita ja tuin. Ñodre ni niena umbre yebätä nita ja tare nike, nita bren o ni mräkä tare nikwe krütani nikän. Ni ruäre abokän mikata tuin ngwarbe jai yebe ja tuata arato. Mantre jetebe kukwe tare nuainta bäri. “Kukwe tare krubäte jatai nakainkä, ye ñaka rabai nuäre ükatekäre”, ye tä mike gare nita nüne “kä krüte” te aune kä bä nuäre ye nibira bäri ja ken (2 Tim. 3:1TNM). Akwa, kä niena kwati krubäte nibiti kukwe käbämikani Jehovakwe ye ngübabätä aune mantre jetebe kukwe kri tä nemen ni kisete. Aisete, ¿medente ni töi mika raba jäme?

2, 3. a) ¿Dre gare nie Habacuc yebätä? b) ¿Ñobätä nibike ja tötike tärä Habacuc yebätä?

2 Kukwe ngwantarita ne mikakäre gare jai, ani ja tötike tärä Habacuc yebätä. Biblia ñaka kukwe mike gare krubäte Habacuc ni Ngöbö kukwei niekä yebätä. Akwa, niara kä ye abokän “Kise kitata ja ngärä” gärätä raba ruin nie. Ye raba kukwe ketebu bämike. Ñodre, Jehová tä kise kite ni ngärä ni töi mikakäre jäme aune ni niara mikaka täte tä ja ketete dimebätä aune tö ngwen ie. Tärä Habacuc ye tä ni dimike krubäte. Habacuc blitabare Ngöböbe ye ngwane, kukwe ütiäte ngwanintari kwe ie. Jehovakwe niara kukwei kani ngäbiti aune niaratre blitabare jabe ye tika mananbare kwe ie, ñobätä ñan aune yekwe ni dimikai ye nämäne gare Ngöböi (Hab. 2:2).

3 Habacuc ni Ngöbö kukwei niekä ye nämäne ulire, niara aune Jehová käkwe blitabare töi bökänbiti jabe nieta Bibliakwe. “Kukwe jökrä tikani [...] kira” aune tä Ngöbö Kukweibätä ye ngätäite tärä kwe ye tä, ne kwe “nikwe nünandrekä dite käre amne tä kä mike nuäre nibtä [...] ni rabadre tödeke kärekäre Ngöböbti” abokänkäre (Rom. 15:4). Kukwe ketebubätä tärä ne raba ni dimike. Kena, tö ngwandre ño Jehovai ye tä mike gare nie. Aune ketebukäre, kukwe kri rabadre ni kisete aune kukwe tare yebiti ta ni töi raba nemen jäme ye tä mike gare nie arato. Nibira gare nie ye erere, ani ja tötike tärä Habacuc yebätä.

NIKWE JA DI KÄRÄDRE JEHOVAI

4. ¿Ñobätä Habacuc nämäne ulire krubäte?

4 (Ñäkädre Habacuc 1:2, 3 yebätä). * Habacuc nünanbare kukwe tare näire. Niara nämäne ulire krubäte, ñobätä ñan aune nitre jökrä nämäne ja ngwen käme aune nitre mada nuainne tare. ¿Ñongwane kukwe tare ñaka rabaira? ¿Ñobätä Jehová ñaka nämäne kukwe ye ükete? Kukwe blo nuain nämäne aune nitre mika nämäne ja tare nike ye nämäne tuin Habacuc ie, kukwe ye nämäne nemen bare nitre israelita ye ara köböite. Ja ñaka nämäne ruin kriemikani Habacuc ie. Kukwe tare nämäne nemen bare yebätä Ngöbökwe kukwe ye ükadrete ribebare kwe ie. Kukwe nämäne nemen bare ye Jehová ñaka nämäne töibikaire aune nämäne kä mike niken raire ta niara namani nütüre raba ruin nie. ¿Habacuc ni Ngöbö mikaka täte metre yei ja namani ruin ño ye erere ja tärä nemen ruin nie?

5. ¿Tärä Habacuc yebätä kukwe meden ütiäte mikata gare nie? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

5 ¿Kukwe ye tä mike gare Habacuc ñaka namanina tö ngwen Jehovai aune kukwe käbämikani kwe yei? Ñakare. Kukwe ben nämäne ja tuin ye niebare kwe Jehovai aune ñaka nitre ie, yebiti bämikani kwe nämäne tö ngwen Jehovai bätä ñaka ja di ngwani nekä kwe. Ñobätä Ngöbö nämäne niara tuenmetre ja tare nike ye ñaka namani nüke gare ie yebätä namani töbike krubäte. Kukwe nämäne Habacuc ngwen töbike ye Jehovakwe mikani tike täräbätä ye tä kukwe ütiäte driere nie: kukwe meden tä ni mike töbike ye nikwe ñaka kä jürä ngwandre jabätä mikakäre gare ie. Ne madakäre, nikwe oradre Ngöböi tä ribere nie (Sal. 50:15; 62:8). Proverbios 3:5 tä mäträre krörö nibätä: “Mäkwe tö ngwan Jehovai ja brukwä tätebiti aune kukwe nüke gare mäi yei mäkwe ñaka tö ngwan”. Kukwe ye nämäne gare kwin Habacuc ie yebätä nämäne ütiäte kräke raba ruin nie.

6. ¿Orasion nuaindre ye ñobätä ütiäte?

6 Habacuc nämäne tö ngwen Jehová, Ja Ketamuko kwe yei. Yebätä ja töi mikani käne kwe blite ben. Niara nämäne töbike krubäte akwa ñaka tö ngwani kwe jai ñakare aune, kukwe nämäne mike töbike ye niebare kwe Ngöböi. Yebiti kukwe kwin bämikani kwe ni kräke. Kukwe meden tä ni mike töbike ye nikwe mikadre gare Jehovai, ñobätä ñan aune niara orasion nikwe kukwe nuaka, yebätä nita tö ngwen ie (Sal. 65:2). Nikwe ye erere nuaindi ngwane, niarakwe orasion nikwe kai ngäbiti aune ni jie ngwain kwe, ye abokän niarakwe kise kitai ni ngärä ye kwrere (Sal. 73:23, 24). Kukwe meden meden tä ni mike ulire, akwa yebiti ta niara ni dimikai kukwe tuin ño ie ye erere mike tuin jai. Nita orare töi bökänbiti Jehovai yebiti bämikata nita tö ngwen metre ie.

NIKWE JEHOVÁ KUKWE NUADRE

7. ¿Habacuc kukwe niebare ye namani tuin ño Jehovai?

7 (Ñäkädre Habacuc 1:5-7 yebätä). * Kukwe nämäne Habacuc mike töbike ye mikani gare kwe Jehovai. Akwa kukwe ye namani tuin ño Jehovai ye namani ngwentari jai raba ruin nie. Jehová abokän ni rüne ie monso kwe töi nüke gare ye kwrere, ye medenbätä ñaka ñäkäbare kwe Habacuc ie, ñakare aune töi mikani nüke gare kwe jai. Kukwe tare nämäne nemen bare yebätä Habacuc blitabare kore ye nükani gare Ngöböi. Dre rabai bare ja känenkäre nitre israelita nämäne ja ngwen käme yebätä, ye Jehovakwe mikani gare metre ie. Kukwe tare diainkä ye köböi namanina no ye Jehovakwe mikani gare käne Habacuc ie raba ruin nie.

8. ¿Jehová kukwe niebare ye ñobätä Habacuc mikani töbike?

8 Jehová nämäne juto biare kukwe ükatekäre ye mikani gare kwe Habacuc ie. Nitre nämäne ja ngwen käme aune nämäne nitre nuainne tare yekwe ja ngie nuai ye köböi namanina no. “Dre rabai bare munbätä” niebare Jehovakwe nitre ie, yebiti nämäne mike gare köbö kri kwe ye rükai Habacuc aune nitre israelita ye näire. ¿Jehovakwe kukwe ye niedi Habacuc ie ye ai ngüba nämäne kwe? Ñakare. Jehová kukwe niebare yebiti mikani gare kwe nitre Judá ye käkwe ja tare nikadi bäri. Nitre israelita ie Ngöbö nämäne gare akwa töi nämäne käme, yebiti ta nitre Babilonia töi nämäne bäri käme krubäte. ¿Ñobätä Jehovakwe nitre töi käme ye mikani juta kwe mike ja ngie nuin? Kukwe ye erere mikadre gare nie ngwane, ¿ja rabadre ruin ño nie?

9. ¿Habacuc kukwe meden meden ngwanintari?

9 (Ñäkädre Habacuc 1:12-14, 17 yebätä). * Jehovakwe nitre Babilonia yebiti nitre käme ye mikadi ja ngie nuin ye nükani gare Habacuc ie, akwa yebiti ta niara namani töbike krubäte. Kukwe yebiti ta töi bobrebiti niebare kwe Jehová ye abokän “Jä” kwe (Deut. 32:4; Is. 26:4). Jehová ni ngübaka bätärekä aune ni mikaka tuin bobre jai yei Habacuc nämäne tö ngwen kwatibe. Yekwe niara töi mikani orare Jehovai aune kukwe ne ngwanintari kwe: ¿Ñobätä Jehová nämäne nitre Judá tuenmetre kukwe käme nuainne? ¿Ñobätä ñaka nämäne kukwe ye ükete jötrö? Niara ye Bäri Dite Krubäte, ¿se ñobätä nitre tuametre nämäne kwe ja tare nike krubäte? ¿Ñobätä nämäne kwekebe aune nämäne kukwe käme tuenmetre nemen bare? Nibira gare nie ye erere, Ngöbö abokän “Deme” aune niara “okwä ye deme krubäte kukwe blo ye mikakäre ñärärä”.

10. ¿Habacuc ye erere ja raba nemen ruin nie?

10 Ruäre ngwane ja raba nemen ruin nie Habacuc ye erere. Jehovata dre niere nie ye nita kukwe nuin. Nita tö ngwen ie, ja tötike aune ñäke niara Kukweibätä ye tä ni dimike. Niarata kukwe käbämike ye tä nüke gare nie juta ükaninte kwe ye köböire. Akwa yebiti ta, ni raba kukwe ne ngwentari jai: “¿Ñongwane ni ñaka rabaira ja tare nike?”. Habacuc dre nuainbare aune ni raba dre nuainne ye ani mike gare jai.

JEHOVAKWE KUKWE ÜKAITE YE NIKWE NGÜBADRE

11. Habacuc Jehová kukwe nuani, ¿ye bitikäre ja töi mikani dre nuainne kwe?

11 (Ñäkädre Habacuc 2:1 yebätä). * Habacuc blitabare Jehovabe ye käkwe töi mikani jäme. Aisete, ja töi mikani kwe ñongwane Jehovakwe kukwe ükaite ye ngübare bätärekä. Ñaka kukwe ye niebare jerekäbe kwe, ñakare aune niebareta kwe “köbö ja tare nikakäre ye tita ngübare kwekebe” (Hab. 3:16). Nitre mada Ngöbö mikaka täte metre käkwe kukwe ngübabare bätärekä aune tö ngwani kwetre niara erere. Habacuc kukwe kwin bämikani ye tä ni dimike ñaka ja ngwen di nekä aune Jehovakwe kukwe ükaite ye nikwe ngübadre bätärekä (Miq. 7:7; Sant. 5:7, 8).

12. ¿Habacuc ja ngwani ño ye tä dre driere nie?

12 ¿Habacuc ja ngwani ño ye tä dre driere nie? Kena, kukwe meden meden ben nikwe ja tuadre, akwa yebiti ta nikwe oradre jankunu Jehovai. Ketebukäre, juta ükaninte kwe aune Kukwe kwe yebiti tä dre niere nie ye nikwe kukwe nuadre. Aune ketamäkäre, kukwe ükaite kwe ye nikwe ngübadre bätärekä, nita ja tare nike ye diainkä kwe yei nikwe tö ngwandre kwatibe. Ye erere nikwe nuaindi ngwane, Habacuc ye erere ja rabai ruin jäme nie ye käkwe ni dimikai kä ngwen nüke jai. Nita tö ngwen yekwe ni dimikai kukwe ngübare bätärekä aune ye köböire kä täi juto nibätä kukwe keta kabre rabadre bare nibätä yebiti ta. Ni Rün kä kwinbiti käkwe kukwe ye ükaite yei nita tö ngwen ye tä ni dimike (Rom. 12:12).

13. ¿Jehovakwe dre käbämikani Habacuc ie?

13 (Ñäkädre Habacuc 2:3 yebätä). * Kukwe ükaite ye Habacuc ja töi mikani ngübare bätärekä ye namani tuin kwin Jehovai. Niara nämäne ja tuin kukwe tare ben ye nämäne gare Ni Bäri Dite Krubäte yei. Habacuc kukwe metre ngwanintari Jehovai ye kani ngäbiti kwe ye mikani gare kwe Habacuc ie. Kä rikai braibe ta angwane, kukwe nämäne niara mike töbike ye ñaka rabaira. Ngöbökwe niebare ie: “Kukwe ngübare bätärekä aune tö ngwen tie. Tita kämike niken raire ta raba tuin mäi, akwa ti töita dre nuainbätä ye erere rabai bare”. Jehovakwe kukwe käbämikani ye ñongwane mikai nemen bare kwe ye ngwaninta törö kwe Habacuc ie aune rabadre kukwe ngübare bätärekä. Aune Habacuc ñaka rabai ulire niebare kwe ie.

¿Ñobätä ni töita kwatibe sribibätä jankunu Jehová kräke? (Párrafo 14 mikadre ñärärä).

14. Kukwe tare rabadre bare nibätä, ¿akwa yebiti ta nikwe ja töi mikadre kwatibe dre nuainne?

14 Jehová kukwe ükaite ye nikwe ngübai bätärekä aune kukwe nieta kwe nie ye nikwe kukwe nuai, ye köböire nikwe tö ngwain aune ni töi rabai jäme kukwe tare rabai bare nibätä yebiti ta. Ñongwane Ngöbökwe kukwe ükaite ye jämi mike gare yebätä nikwe ñaka ja töi mikadre niebare Jesukwe (Hech. 1:7). Ñongwane Jehovakwe kukwe ükaite ye gare kwin ie yei nikwe tö ngwandre. Ye medenbätä, nikwe ñaka ja ngwandre di nekä, nikwe ja töi mikadre bobre, tödekadre aune kukwe ngübadre bätärekä. Akwa kukwe ye ngübakäre, nikwe ja di ngwandre sribire kwin Jehová kräke (Mar. 13:35-37; Gál. 6:9).

NIRE NIRE TÄ TÖ NGWEN JEHOVAI YEI JA NIRE BIAIN KWE

15, 16. a) ¿Kukwe meden ütiäte käbämikani abokän raba kwen nie tärä Habacuc yebätä? b) ¿Kukwe käbämikani yebätä ni raba dre mike gare jai?

15 Ngöbökwe käbämikani: “Ni kukwe metre nuainkä” yekwe nünai aune “kä jökräbiti tibien Jehová käikitaka rabai” (Hab. 2:4, 14). Aisete, nire nire tä kukwe ngübare bätärekä aune tä tö ngwen Ngöböi yei ja nire kärekäre biain kwe.

16 Kukwe käbämikata Habacuc 2:4 känti ye tä jerekäbe kukwe mike gare raba tuin nie. Akwa apóstol Pablo kräke kukwe ye namani ütiäte krubäte, yebätä bersikulo ye kädekaninte bämä jire kwe (Rom. 1:17; Gál. 3:11; Heb. 10:38). Kukwe tare rabadre bare nibätä akwa yebiti ta nikwe tödekadre aune tö ngwandre Ngöböi, ye köböire kukwe käbämikata kwe ye nikwe tuai nemen bare. Kukwe tare ben nita ja tuin yebätä nikwe ñaka ja töi mikadre, ñakare aune kukwe kwin tä ni kräke ja känenkäre yebätä nikwe ja töi mikadre ie Jehová tö.

17. ¿Tärä Habacuc yebätä kukwe meden ütiäte käbämikata nie?

17 Ni nünanka kä krüte ne näire ie tärä Habacuc tä kukwe ütiäte driere. Nitre kukwe metre nuainkä tä tö ngwen Jehovai yei niarakwe ja nire biain ye tä käbämike. Ye medenbätä, kukwe meden meden rabadre bare nibätä, akwa yebiti ta nikwe tödekadre aune tö ngwandre jankunu Ngöböi. Jehová täi käre nibe aune ni mikai kwäre kwe tä mike gare nie tärä Habacuc yebiti. Töi kwinbiti Jehová tä ribere nie nikwe tö ngwandre ie aune kukwe ngübadre bätärekä nememe Gobran kwe rabai gobrane Kä tibienbätä ye ngwane. Kä ye näire, nitre rabai nüne kä jutobiti aune jäme, nitre yekwe Jehová aibe mikai täte (Mat. 5:5; Heb. 10:36-39).

NIKWE TÖ NGWANDRE JEHOVAI KÄ JUTOBITI

18. ¿Jehová kukwe niebare ye matabare ño Habacuc yebätä?

18 (Ñäkädre Habacuc 3:18, 19 yebätä). * Jehová kukwe niebare Habacuc ie ye matabare niara brukwäte. Ngöbökwe juta kwe kriemikani ño kirabe yebätä Habacuc töbikataribare aune yekwe niara dimikani tö ngwen bäri. Niarakwe ja tare nikadi kä braibe te ye nämäne gare ie aune Jehovakwe kukwe ye ükaite gwäune ye nämäne gare metre ie. ¡Kukwe yekwe niara dimikani! Kenanbe niara nämäne töbike krubäte, akwa ye bitikäre niara namani tö ngwen Jehová ni mikaka kwäre yei. Niara kukwe tikani yebiti nämäne tö ngwen metre ye kädrieta Bibliabätä. Nitre ja tötikaka ruäre tä nütüre bersikulo 18 ne namani bare metre: “Erametre tikwe Jehová käi ngwain juto jabätä; erametre Ngöbö ti mikaka kwäre ye käi rabai juto tibätä”. Habacuc kukwe kwin nuainbare ye tä kukwe ütiäte driere nie, ¿ñan ererea? Jehová tä kukwe kwin käbämike ye ñan tä niere jerekäbe, ñakare aune mikai nemen bare metre kwe.

19. ¿Jehová raba ni dimike ño Habacuc ye erere?

19 Erametre, kukwe nieta tärä Habacuc yebätä ye ütiäte krubäte ni kräke: nikwe tö ngwandre Jehovai (Hab. 2:4). ¿Dre ni dimikai tö ngwen jankunu? Nikwe ja ketadre jankunu Jehovabe. Ye nuainkäre nikwe kukwe ketamä nuaindre. Kena, nikwe oradre käre Ngöböi aune dre dre tä ni ngwen töbike ye nikwe niedre jökrä ie. Ketebukäre, Kukwe kwe aune juta ükaninte kwe tä ni jie ngwen ye nikwe mikadre täte. Aune ketamäkäre, nikwe tödekadre aune niarakwe kukwe ükaite ye nikwe ngübadre bätärekä. Habacuc nuainbare ye erere. Tärä kömikani kwe ye ngwane nämäne ulire, akwa tärä ye tikani ünä kwe ngwane kä namaninta jutobätä aune nämäne tö ngwen jankunu Ngöböi. Niara kukwe kwin bämikani ye erere nikwe nuaindi ngwane, ni Rün Jehová tä kise kite ni ngärä ye kwrere ja rabai ruin nie. Yekwe ni dimikai kä käme ne näire.

^ párr. 4 Habacuc 1:2, 3: “¿Bäbe tibike ja di kärere mäi aune mäkwe ti kukwe nuai, Jehová? ¿Kukwe tare nuainta ni madabätä yebätä bäbe tikwe ja di käräi mäi, aune mäkwe ti mikai kwäre? Kukwe käme nuainta, ¿ye ñobätä mätä ti mike tuin? ¿Nitre ngwanta ja tare nike ye ñobätä mätä tuenmetre nakainkä? ¿Ñobätä kä juanta ngwarbe aune ni mada nuainta tare ti okwäkänti? Nitre ñaka töita ja erebe aune tätre rüre jabe, ¿ye ñobätä tä nirien bäri?”.

^ párr. 7 Habacuc 1:5-7: “¡Nitre tä mun bäre ye mike ñärärä aune ti kukwe nuin! Munkwe nikra kä jüräbe kwärä aune mun töi rabai niä. Ñobätä ñan aune dre rabai bare munbätä ye mikai gare munye, akwa munkwe ñaka mikai era jai. Ñobätä ñan aune, mike ñärärä, tibike nitre Babilonia, juta nitre mikaka ja ngie nuin aune dite krubäte ye mike mun rüere. Niaratre tä näin kä jökräbiti tibien ju ni madakwe ye diankäre jai. Niaratre ye jürä ngwandre krubäte jabätä. Tätre kukwe ükete akwle aune tätre nitre gobraine”.

^ párr. 9 Habacuc 1:12-14, 17: “¿Mä ñan ai tä käre ya Jehová? Ngöbö tikwe, mä Deme, mä ñaka krüte. Jehová, Jä tikwe, mäkwe niaratre kädekani kukwe ükatekäre; nitre mada mikakäre ja ngie nuin. Mä okwä ye deme krubäte kukwe blo ye mikakäre ñärärä aune mä ñaka raba nitre tuenmetre kukwe blo ye nuainne jankunu. ¿Se ñobätä, mätä nitre ni ngökaka ye tuenmetre aune ni töi käme tä ni mada töi kwin ñainkä ye ngwane mätä nemen kwekebe? ¿Ñobätä mätä nitre tuenmetre gwa mrente ye kwrere, jondron nire ja jäkäkä tibienta gobrainkä ñaka ye kwrere?... ¿Niaratre tädi jankunu nitre ükökrö krade kwetre yete? ¿Tädi nitre juta madate murie kete jankunu?”.

^ párr. 11 Habacuc 2:1: “Tita sribire guardiare yekänti erametre ti täi jankunu nünaninkä krö aune ti rabai nünaninkä torre yekänti. Niarakwe dre niei tie aune mäträi kwe tibätä ye kukweikäre tikwe dre niei ye ti rabai ngübare”.

^ párr. 13 Habacuc 2:3: “Ñobätä ñan aune kukwe ye tä kä kitani ye kräke aune tä nökrö jötrö ngwarbe ja ken, bätä kukwe ye ñaka ngwarbe. Rabadre ngrötöte akwa, ¡mäkwe ngüba jankunu! Ñobätä ñan aune ye rabai bare metre. ¡Ñaka rükai kä raire te!”.

^ párr. 18 Habacuc 3:18, 19: “Erametre tikwe Jehová käi ngwain juto jabätä; erametre Ngöbö ti mikaka kwäre ye käi rabai juto tibätä. Däkien Gobranka Kri Jehová yekwe ja di biain tie; niarakwe ti ngoto mikai bura ye kwrere aune ti mikai räte kwe kä mente kwin känti”.