Ir al contenido

Ir al índice

Ma timotemachikaj ipan Jehová uan tiyoltosej

Ma timotemachikaj ipan Jehová uan tiyoltosej

“Ximotemachi ipan toTeko ika nochi moyolo. Amo xijtokili san tlen motlalnamikilis mitsiljuia” (PROV. 3:5).

UIKATL: 3, 8

1. ¿Kenke moneki nochi ma techyolchikauakaj?

NOCHI moneki ma techyolchikauakaj, pampa uelis se keski tlamantli tlauel techtekipachoua, amo panotok tlen timoiljuijtoyaj uan tijpiaj sekinok uejueyi kuesoli. Uelis titlaijiyouiaj pampa ya tiueuejtixtokej, timokokouaj o mijki se akajya katli tikikneliyayaj. Uan uelis moneki tikijiyouisej kema sekinok techkualankaitaj. Uan ipan Tlaltipaktli momiakilijtia tlamantli tlen amo kuali. Tojuantij tijmatij nama tiitstokej ipan “itlamia tonali”, pampa nochi tlamantli tlen nama pano “nelia fiero”, uan nojkia tijmatij ya nechka tiitstosej ipan se yankuik Tlaltipaktli (2 Tim. 3:1). Maske tijmatij ni tlamantli, uelis ya panotok miak xiuitl tijchixtokej ma moaxiti tlen Jehová techtenkauilijtok uan nojua tlauel tijpixtokej kuesoli. Uajka, ¿ajkia uelis techyolchikauas?

2, 3. 1) ¿Tlake tijmatij tlen Habacuc? 2) ¿Kenke timomachtisej pilamochtsi Habacuc?

2 Tlaj tijnekij tijnankilisej ni tlajtlanili, ma tikitakaj tlen kiijtoua pilamochtsi Habacuc. Biblia amo kiijtoua nochi tlamantli tlen panok ipan inemilis nopa tlajtolpanextijketl. Itoka uelis kiijtosneki “Kinajnaua ika tlaiknelili”. Ni kichiua ma timoiljuikaj ipan ome tlamantli. Uelis timoiljuisej kenijkatsa Jehová technajnaua pampa kineki techyolchikauas uan nojkia kema itekipanojkauaj kejuak kuali kimaitskitokej uan ika temachili. Pilamochtsi Habacuc nelia tlauel techyolchikaua. Ni tlajtolpanextijketl kikamanaljuik Jehová uan kichiuilik miak tlajtlanili. Jehová kinankilik uan kichijki ma kiijkuilo tlen kiiljuik, pampa kimatiyaya techyolchikauaskia (Hab. 2:2).

3 Ipan Biblia kiijtoua kenijkatsa Habacuc monojnotski iuaya Jehová, uan san ya nopa tijmatij tlen ni tlajtolpanextijketl, katli tlauel motekipachojtoya. Ni pilamochtsi eli “tlen kiijkuilojkej uejkajkia” uan eltok ipan toTeotsij iTlajtol “para techmachtis para uelis tikijiyouisej tlen techpanotiuala. Nojkia ijkuilijtok iTlajtol para techyolchikauas para ma tijchiakaj nochi tlen techiljuia para tijselisej teipa” (Rom. 15:4). Ni pilamochtsi techpaleuia ipan ome tlamantli. Se, techpaleuia ma tijmatikaj tlake kiijtosneki timotemachisej ipan Jehová. Ome, techpaleuia ma timotemachikaj uelis tijpiasej tlaseuilistli ipan toyolo maske tijpiasej kuesoli uan tlaijiyouilistli. Maske ya tijmatij ni tlamantli, nojua ma timomachtikaj se keski tlamantli tlen pilamochtsi Habacuc.

MA TIJTEMOKAJ JEHOVÁ

4. ¿Kenke tlauel motekipachojtoya Habacuc?

4 (Xijpoua Habacuc 1:2, 3). Kema Habacuc itstoya, nelia tlauel ouij eliyaya. Tlauel motekipachouayaya pampa maseualmej kichiuayayaj tlamantli tlen amo kuali uan tlauel mosisiniyayaj. ¿Kema tlamiskia tlen amo kuali? ¿Kenke Jehová ayamo kitlamiltiyaya tlen amo kuali? Habacuc san kiitayaya kenijkatsa israeleuanij kichiuayayaj tlen amo xitlauak uan tetlaijiyouiltiyayaj. Moiljuiyaya iselti itstoya. Ipan nopa tonali tlen tlauel ouij, kitlajtlanik toTeotsij ma kichiua se tlamantli. Uelis pejki moiljuia toTeotsij amo kitekipachouayaya tlen panoyaya uan tlauel uejkauayaya pampa amo tleno kichiuayaya. ¿Nojkia tijyolmajtokej kej Habacuc?

5. ¿Tlake tlamantli tlen tlauel ipati techmachtia pilamochtsi Habacuc? (Xikita nopa achtoui tlaixkopinkayotl).

5 ¿Ayokmo motemachiyaya Habacuc ipan Jehová uan ipan tlen kiijtojtoya kichiuas? Amo. Habacuc kinextik nojua motemachiyaya ipan Jehová uan kimatiyaya tlake kichiuas, pampa kiiljuik Jehová nochi ikuesoljuaj uan tlen kitekipachouayaya, uan amo motemachik ipan se maseuali. Habacuc motekipachouayaya pampa amo kikuamachiliyaya kenke Jehová ayamo kitlamiltiyaya tlen amo kuali uan kenke kikauayaya ma tlaijiyoui. Jehová kichijki Habacuc ma kiijkuilo tlen kitekipachouayaya, uan nopa techmachtia se tlamantli tlen tlauel ipati: amo moneki tijmakasisej o tipinauasej tikiljuisej Jehová tlen techkuesoua o tlen techtekipachoua. Uan toTeotsij techiljuia ma tikiljuikaj tlen tijyolmatij (Sal. 50:15; 62:8). Proverbios 3:5 techyolchikaua ika ni tlajtoli: “Ximotemachi ipan toTeko ika nochi moyolo. Amo xijtokili san tlen motlalnamikilis mitsiljuia”. Uelis Habacuc kiixmatiyaya ni tlajtoli uan yeka kineltokak.

6. ¿Kenke tlauel moneki ma timomaijtokaj?

6 Habacuc motemachiyaya ipan Jehová, katli eliyaya iUampo uan iTata. Yeka kiiljuik ya ma kipaleui. Habacuc amo motemachik san ipan itlalnamikilis uan amo kikajki tlaouijkayotl tlauel ma kikueso, ya kiiljuik toTeotsij tlen kiyolmatiyaya uan tlen kitekipachouayaya. Tlen kichijki techmachtia tlake kinamiki tijchiuasej. Jehová, katli techtlakakilia kema timomaijtouaj, kineki ma tikiljuikaj nochi tlen techtekipachoua uan kiampa tijnextisej timotemachiaj ipan ya (Sal. 65:2). Tlaj kiampa tijchiuasej, tijmatisej Jehová kejuak technajnaua ika miak tlaiknelili kema techpaleuis, uan nojkia kema tikitasej kenijkatsa techyakana (Sal. 73:23, 24). Ipan tlen ueli kuesoli tlen techtekipachos, ya techpaleuis ma tikitakaj nopa tlamantli kej ya kiita. Kema timomaijtouaj ika nochi toyolo, tijnextiaj nelia tlauel timotemachiaj ipan ya.

XIJTLAKAKILI JEHOVÁ

7. ¿Tlake kichijki Jehová kema Habacuc kiiljuik tlen kikuesouayaya?

7 (Xijpoua Habacuc 1:5-7). Maske Habacuc kikajki imako Jehová nochi ikuesoljuaj, uelis nojkia moiljuiyaya tlake kichiuaskia. Jehová eli kej se tetata tlen kikuamachilia uan kiyolmati tlen kinpano ikoneuaj, yeka amo kiajuak Habacuc kema kiiljuik tlen kikuesouayaya. Jehová kimatiyaya Habacuc tlauel moyolkokouayaya. Yeka, kiiljuik tlen nechka kinpanoskia israeleuanij katli kichiuayayaj tlen amo kuali. Uelis Habacuc achtoui kimatki tlen kinpanoskia nopa maseualmej.

8. ¿Kenke Habacuc mosentlachilik ika tlen Jehová kiiljuik?

8 Jehová kiiljuik Habacuc ya moiljuijtoya tlake kichiuaskia. Nechka kintlatsakuiltiskia nopa maseualmej katli tlauel mosisiniyayaj. Kema Jehová kiiljuik “ipan ni tonali”, kinextik nopa tlatsakuiltili asiskia kema Habacuc uan sekinok nojua itstoskiaj. ¿Kiampa kinekiyaya Habacuc ma kinankili Jehová? Amo, pampa judáeuanij nojua tlauel tlaijiyouiskiaj ika tlen Jehová kichiuaskia. Babiloniaeuanij tlauel tetlaijiyouiltiyayaj uan mosisiniyayaj, uan amo kej maseualmej katli itstoyaj ipan altepetl Judá, katli kiixmatiyayaj toTeotsij itlanauatiljuaj. ¿Kenke Jehová kitlatsakuiltiskia ialtepe ika babiloniaeuanij, katli kinueyichiuayayaj sekinok teotsitsij uan katli tlauel mosisiniyayaj? Tlaj tijkaktoskiaj tlen Jehová kiijtok, ¿tlake tijchijtoskiaj?

9. ¿Tlake tlajtlanili kichijki Habacuc?

9 (Xijpoua Habacuc 1:12-14, 17). Maske Habacuc kikuamachilik Jehová kitekiuiskia altepetl Babilonia uan kiampa kintlatsakuiltiskia katli mosisiniyayaj, ya amo kuali kikuamachiliyaya nochi tlen kichiuaskia. Maske kiampa moiljuiyaya, amo moueyimatki, uan yeka kiiljuik Jehová ya nojua eliyaya itlamanauijka (Deut. 32:4; Is. 26:4). Habacuc motemachik uan kipixki iyolo pampa kimatiyaya toTeotsij tlauel teiknelia uan tetlasojtla. Ni kipaleuik sampa ma kitlajtlani Jehová se keski tlamantli: ¿Kenke kikauayaya ipan Judá ma momiakili tlen amo kuali? ¿Kenke amo nima kitlamiltiyaya tlen amo kuali? Tlaj kipia nochi chikaualistli, ¿kenke nojua kikauayaya ma onka miak tlaijiyouilistli? ¿Kenke amo tleno kichiuayaya uan san kikauayaya ma pano tlen amo kuali? Pampa kej tijmatij, toTeotsij ‘senkistok tlapajpaktik uan axkineki kiitas tlen axkuali’.

10. ¿Tlake ueliskia techpanos sanse kej kipanok Habacuc?

10 Uelis kemantika tijyolmatisej kej Habacuc. Tijtlakakiliaj Jehová kema timotemachiaj ipan ya, tijpouaj uan timomachtiaj iTlajtol uan nopa techpaleuia ma timotemachikaj teipa panos tlen kuali. Ika itlanechikol, Jehová techpaleuia ma tijkuamachilikaj tlen mosentlalijtok kichiuas. Maske tijchiuaj ni, uelis kemantika timotlajtlaniaj: “¿Asis se tonali kema ayokmo titlaijiyouisej?”. Ma tikitakaj tlake kichijki Habacuc uan tlake uelis tijyekosej.

XIJCHIA JEHOVÁ MA KICHIUA TLEN KINAMIKI

11. Kema ya kitlakakilijtoya Jehová, ¿tlake mosentlalik kichiuas Habacuc?

11 (Xijpoua Habacuc 2:1). Kema Habacuc mokamanaljuik iuaya Jehová kipaleuik ma kipia tlaseuilistli. Yeka, nojua mochixki uan motemachik Jehová nechka kitlamiltiskia tlen amo kuali. Ni amo kichijki san pampa kuali kiyolmatki ipan nopa tonali, pampa teipa sampa kiijtok: “Na nijpias noyolo uan nijchias nopa tonali” (Hab. 3:16). Sekinok toTeotsij itekipanojkauaj nojkia kipixkej ininyolo uan motemachijkej ipan Jehová. Tlen kichijkej techpaleuia ma tikijiyouikaj tlen techpano uan ma timotemachikaj Jehová nechka kitlamiltis tlen amo kuali (Miq. 7:7, TNM; Sant. 5:7, 8).

12. ¿Tlake tijyekouaj kema timoiljuiaj tlen kichijki Habacuc?

12 ¿Tlake tijyekouaj kema timoiljuiaj tlen kichijki Habacuc? Se, moneki nochipa timomaijtosej kema tijpiasej kuesoli. Ome, moneki tijneltokasej tlen Jehová techiljuia ika itlanechikol uan ipan iTlajtol. Uan eyi, moneki tijpiasej toyolo uan timotemachisej Jehová kitlamiltis nochi kuesoli kema kinamikis. Tlaj tijchiuasej nochi nopa tlamantli, kej Habacuc, nojkia tijpiasej tlaseuilistli tlen techpaleuis ma tikijiyouikaj kuesoli. Tlaj timotemachiaj teipa panos tlen kuali, techpaleuis ma tijpiakaj toyolo uan ni kichiuas ma tiyolpaktokaj maske tijpiasej kuesoli. Tlaj tijchiasej panos tlen kuali techpaleuis ma timotemachikaj toTata Jehová kitlamiltis tlen amo kuali (Rom. 12:12).

13. ¿Tlake kiijtok Jehová ipan Habacuc 2:3?

13 (Xijpoua Habacuc 2:3). Jehová tlauel kipaktik pampa Habacuc motemachik ipan ya. Ya kimajtoya nochi tlen Habacuc kipanoyaya. Yeka kiyolchikajki ika tlaiknelili uan kiiljuik kinankiliskia nopa tlajtlanili tlen kichiuilik. Ikuesoljuaj nechka tlamiskia. Jehová kejuak kiiljuik: “Xijpia moyolo uan ximotemachi ipan na. Maske nesi amo nimantsi nimitsnankilia, kena nimitsnankilis”. Jehová kiiljuik ya kiixtlalijtoya nopa tonali kema kiaxitiskia tlen kitenkajtoya uan kiiljuik nojua ma mochia, pampa kena moaxitiskia tlen kiijtojtoya.

¿Kenke timosentlalijtokej tijchiuasej kampeka kuali tijtekipanosej Jehová? (Xikita párrafo 14).

14. ¿Tlake moneki timosentlalisej tijchiuasej kema tijpiasej tlaouijkayotl?

14 Tlaj tijchiaj Jehová ma kichiua tlen kinamiki uan kuali tijtlakakiliaj tlen techiljuia, tijpiasej temachili uan tlaseuilistli maske tikixnamikisej tlaouijkayotl. Jesús kiijtok amo ma timosentlalikaj ipan tlake tonali kichiuas toTeotsij se tlamantli (Hech. 1:7). Ma timotemachikaj Jehová kuali kimati kema kichiuas tlen kinamiki. Yeka, moneki ma tikijiyouikaj nochi, uan kema timochiasej ma tijnextikaj timoechkapanouaj, kuali titlaneltokaj uan tijpiaj toyolo. Uan ipan ni tonali, kuali ma tijtekipanojtokaj Jehová (Mar. 13:35-37; Gál. 6:9).

JEHOVÁ KICHIUAS MA ITSTOKAJ NOCHIPA KATLI MOTEMACHIAJ IPAN YA

15, 16. 1) ¿Tlake tlamantli tlen Jehová kitenkajtok kichiuas tijpantiaj ipan pilamochtsi Habacuc? 2) ¿Tlake tijyekouaj tlen ni tlamantli?

15 Jehová kiijtojtok katli “itstok xitlauak iixpa [...], itstos para nochipa pampa kineltoka” uan nojkia kiijtojtok “iueyitilis toTeko kitemitis ni Tlaltipaktli uan senkistok nochi tlakamej kiitasej uan kimatisej” (Hab. 2:4, 14). Kena, katli kipiaj ininyolo uan motemachiaj ipan toTeotsij uelis itstosej nochipa.

16 Uelis timoiljuiskiaj tlen Jehová kiijtok ipan Habacuc 2:4 kejuak amo tlauel ipati. Maske kiampa timoiljuiskiaj, apóstol Pablo moiljuiyaya tlauel ipati, yeka expa kitekiuik ni versículo (Rom. 1:17; Gál. 3:11; Heb. 10:38). Maske nama tikixnamikij miak tlaouijkayotl, tlaj timotemachiaj ipan toTeotsij uan kuali titlaneltokaj, uelis tikitasej kema kiaxitis nochi tlen kitenkajtok. Jehová techiljuia ma timosentlalikaj ipan tlen timotemachiaj tijselisej teipa, uan amo ipan kuesoli tlen nama tikixnamikij.

17. ¿Ipan tlake tlamantli techpaleuia pilamochtsi Habacuc?

17 Pilamochtsi Habacuc techmachtia se tlamantli tlen tlauel ipati. Jehová kiijtojtok kinmakas nemilistli maseualmej katli xitlauakej uan katli motemachiaj ipan ya. Yeka, nojua tlauel ma timotemachikaj ipan toTeotsij Jehová uan nojua kuali ma titlaneltokakaj maske tijpiasej kuesoli uan tekipacholi. Ipan pilamochtsi Habacuc Jehová techiljuia ya itstos touaya uan techmanauis. Ika miak tlaiknelili Jehová techiljuia ma timotemachikaj ipan ya uan ma tijchiakaj nopa tonali kema iTlanauatijkayo tekichiuas ipan nochi Tlaltipaktli. Uajka, kema asis nopa tonali nochi maseualmej itstosej ika pakilistli uan nochi sansejko tijueyichiuasej Jehová (Mat. 5:5; Heb. 10:36-39).

MA TIMOTEMACHIKAJ IPAN JEHOVÁ IKA PAKILISTLI

18. ¿Kenijkatsa tlen Jehová kiijtok tlauel kipaleuik Habacuc?

18 (Xijpoua Habacuc 3:16-19). Tlen Jehová kiijtok tlauel kipaleuik Habacuc. Ya moyoliljuik kenijkatsa uejkajkia Jehová kipaleuik ialtepe, uan nopa kichijki nojua tlauel ma motemachi ipan ya. Maske kimatiyaya nojua tlaijiyouiskia, motemachiyaya Jehová nechka kichiuaskia tlen kinamiki. ¡Tlauel kiyolchikajki kimatis nopa! Maske achtoui tlauel motekipachouayaya, teipa tlen ya kiyolmatiyaya kipaleuik ma motemachi ipan itetikayo Jehová. Kiijtok se keski tlajtoli tlen kinextik kenijkatsa tlauel motemachiyaya ipan Jehová uan tlen amo kema kiijtojtok seyok maseuali. Sekij kiijtouaj versículo 18 kiijtosneki Habacuc uitoniskia uan mijtotiskia pampa tlauel yolpaktoskia. Tlen ya kichijki techmachtia se tlamantli tlen tlauel ipati. Jehová amo san techtenkauilijtok se keski tlamantli, nojkia techiljuia ya tekititok pampa kineki kiaxitis nochi tlen kitenkajtok.

19. ¿Tlake moneki tijchiuasej tlaj tijnekij nojkia timoyolchikauasej kej Habacuc?

19 Tlen kiijtoua pilamochtsi Habacuc tlauel ipati: moneki timotemachisej ipan Jehová (Hab. 2:4). ¿Tlake techpaleuis nochipa kiampa ma tijchiuakaj? Moneki nojua kuali timouampojchijtosej iuaya toTeotsij. Yeka, moneki tijchiuasej eyi tlamantli. Se, moneki nochipa timomaijtosej uan tikiljuisej toTeotsij tlen techtekipachoua. Ome, moneki tijkauasej ma techyakana ika itlanechikol uan kuali ma tijtlakakilikaj tlen techiljuia ipan iTlajtol. Uan eyi, ma timotemachikaj ipan ya uan ma tijpiakaj toyolo kema tijchixtosej tlen kiijtojtok kichiuas. Ya nopa kichijki Habacuc. Maske kema pejki kiijkuiloua nopa pilamochtsi kichijki ika miak tekipacholi, kema tlanki, kiijkuilok ika pakilistli uan motemachijtoya ipan Jehová. Ma tijchiuakaj kej Habacuc uan kiampa tijmatisej kejuak technajnaua Jehová. Tijmatisej ni tlamantli nelia tlauel techyolchikaua, pampa ipan ni tonali tlauel ouij tiitstokej.