1. ¿Jas yuj jpetsaniltik wa xkʼanatik oj ajuk kulan jkʼujoltik?

JPETSANILTIK wani xkʼanatik oj ajuk kulan jkʼujoltik. Ja chamkʼujoliki, ja jas wa x-ekʼ bʼa mi jach wa xmajlaytik soka desgrasyaʼik bʼobʼta wani x-ekʼ ja bʼa jsakʼaniltiki. Bʼobʼta wantik yijel wokol yuja ayxa jkʼujoltiki, maloʼaytik ma ay maʼ chamelkujtik. Jujuntik bʼa keʼntik tʼilani oj kuchkujtik ja mi lek wa xyilawotik ja ixuk winik. Sok ja luʼumkʼinal iti mastoni jel wan ipaxel. Wani xkʼuʼantik ja bʼa «tyempoʼik jel wokol, bʼa mi oj naxuk jas oj kʼulaxuk», wani sjeʼa tixani ayotik ja bʼa «tsaʼanikxta kʼakʼu» sok yajni wan ekʼel ja kʼakʼu masxani mojan aytik ja bʼa ajkʼach Luʼumi (2 Tim. 3:1, TNM). Anima jachuk, bʼobʼta ayxa jitsan jabʼil wantik smajlajel oj kʼotuk smeranil ja jasa skʼapunej ja Jyoba sok masxani ay kiʼojtik wokol. Anto, ¿maʼ oj bʼobʼ ya kulan jkʼujoltik?

2, 3. a) ¿Jasa wa xnaʼatik sbʼaj ja Habacuc? b) ¿Jas yuj oj jpaklaytik ja libro bʼa Habacuc?

² Bʼa oj jtatik ja sjakʼjel ja sjobʼjel it, la jpaklaytik ja libro bʼa Habacuc. Ja Biblia mini wa xcholo mas ja sakʼanil sbʼaja aluman it. Bʼobʼta ja sbʼiʼili wa stojolan «Telwanel bʼa Yaʼawxta». Ja it bʼobʼta oj ya jpensaraʼuktik bʼa chabʼ modoʼal. Ja bʼajtani, ja Jyoba wa  stelawotik bʼa oj ya kulan jkʼujoltik, jaxa bʼa xchabʼili, ja yaʼtijumiki wa syamawe sok spetsanil yipe ja Jyoba sok wa sjipa skʼujole. Ja libro bʼa Habacuc wani stsatsankʼujolanotik. Ja aluman it skʼuman ja Dyos sok yayi sjobʼjelik bʼa nakʼanik ay. Ja Jyoba sjakʼayi sok ya ekʼyi bʼa oj stsʼijbʼuk ja loʼil ajyiyujile, pes wani snaʼa ojni katik el slekilal (Hab. 2:2).

³ Ja loʼil ajyiyujile ja Habacuc soka Jyoba jatani wa xcholo ja Biblia sbʼaja aluman it jel chamkʼujol ajyi. Ja libro stsʼijbʼani tini chʼikan ja bʼa «spetzanil ja jas tzʼijbanubal ja najatei» sok tini wa xtax ja bʼa Yabʼal ja Dyos «ba ay jas oj nebtic ja quentiqui, jayuj jaʼ ni mero snihuanil jcʼujoltica. [...] huax bob jcʼultic ahuantar spetzanil ja huocoli» (Rom. 15:4). Ja libro it wa skoltayotik bʼa chabʼ jasunuk. Bʼajtan, yujni wa skoltayotik bʼa oj jnatik ja jas wa stojolan sjipjel jkʼujoltik bʼa Jyoba. Xchabʼil, wa xya jkʼuʼuktik lek wani xbʼobʼ ajyukujtik ja lamanil ja bʼa kojoltiki sok jastal mi oj chʼaytik ja yajni wa x-ekʼ jbʼajtik wokol soka jas wa syajbʼesotik. Ajyel tʼabʼan jkʼujoltik ja it, la jpaklaytik ja libro bʼa Habacuc.

4. ¿Jas yuj jel triste ajyi ja Habacuc?

⁴ (Kʼuman ja Habacuc 1:2, 3). Ja Habacuc ajyi sakʼan bʼa jun tyempo jel wokol. Jelni triste ajyi yujni spetsanil ja ixuk winiki jel maloʼe sok yuja jel spekʼawe chikʼi. ¿Janekʼto maʼ tyempo oj albʼuk ja jas mi lekuki? ¿Jas yuj mini jas skʼulunej ja Jyoba? Ja aluman it jatani wa xyila ja bʼa jasa mi stojoliluki soka tʼenwaneli, sok yeʼntani cha smule ja israʼelenyoʼik. Yabʼ lajansok mixa maʼ oj koltajukyuj. Ja bʼa tyempo jaw jel jomeli, spatayi skʼujol ja Jyoba bʼa ay jas a-skʼuluk. Bʼobʼta ja yeʼn kʼe spensaraʼuk mini wa xcham skʼujol ja Jyoba ja jasa wan ekʼeli sok jelxani wan albʼel. ¿Ay maʼ bʼa kabʼunejtik jun ekʼele ja jastal ekʼ sbʼaj ja aluman it?

5. ¿Jasa jel tʼilan wa sjeʼakitik ja libro bʼa Habacuc? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

⁵ ¿Yuj maʼ chʼay yuj ja Habacuc ja sjipjel skʼujol bʼa Jyoba soka jastik skʼapuneji? Miyuk. Yuja kechan yeʼn yala yabʼ ja Jyoba ja jasa wa xcham skʼujoli soka swokoliki sok mi yala yabʼ jun ixuk winik sjeʼa mini kʼulaji ganar yuja mixa snaʼa jas oj skʼuluki. Ja yeʼn chamkʼujol ni ay yuja mi xyabʼ stojol jas yuj ja Jyoba mi jas skʼulunejuk sok yuja wa xyaʼakan aʼekʼ sbʼaj wokol. Yuja Jyoba yaʼakan oj stsʼijbʼuk ja Habacuc ja jastik cham skʼujoli wa sjeʼakitik jun jasunuk jel tʼilan: mini sbʼejuk oj xiwkotik bʼa yaljel yabʼ ja jas wa xcham jkʼujoltiki ma ja jdudatiki. Jaʼukto maʼ, ja Dyos wa slokowotik bʼa oj jamtikyi ja jkʼujoltiki (Sal. 50:15; 62:8). Ja Proverbios 3:5 wa stsatsankʼujolanotik soka rason it: «Jipa spetsanil jawa kʼujol bʼa Jyoba, moka jipa kʼujol ja bʼa jas waxa naʼa». Bʼobʼta ja Habacuc wa snaʼa ja yaljelik it sok jelni skisa.

6. ¿Jas yuj jel stʼilanil ja orasyon?

⁶ Ja Habacuc wani sjipa skʼujol sbʼaja Yamigo soka sTat, ja Jyoba. Ja yuj, spensaraʼan oj skʼumuk. Jaʼukto maʼ oj sjip skʼujol sbʼaja jasa wa xyabʼ stojol sok bʼa oj kʼulajuk ganar yuja chamkʼujoli, xcholo yabʼ ja Jyoba ja jastal ay xyabʼi soka jas wa xcham skʼujoli. Jachuk yaʼakan kitik jun lekil sjejel. Ja Jyoba, bʼa wa smaklay ja korasyontiki, wa slokowotik bʼa oj jetik wa xjipa jkʼujoltik bʼa yeʼn yaljel yabʼ ja jasa wa xcham jkʼujoltiki (Sal. 65:2). Ta jkʼulantik, ojni kabʼtik ja tsamalxta stelwanel ja yajni wa sjakʼa ja korasyontiki soka yajni wa xyaʼakitik ja stojelal (Sal. 73:23, 24). Oj skoltayotik bʼa yabʼjel stojol ja jastal wa xyila ja yeʼn ja jastik junuki, chikani jas wa xya cham jkʼujoltik. Yajelyi orasyon man bʼa jkʼujoltik ja Jyoba juni modoʼal bʼa sjejel wa xjipa jkʼujoltik bʼa yeʼn.

7. ¿Jastal yabʼ ja Jyoba sbʼaja jasa wa xcham skʼujol ja Habacuc?

⁷ (Kʼuman ja Habacuc 1:5-7). Ja Habacuc yaʼanikan yi bʼa skʼabʼ ja Jyoba ja jasa wa xcham skʼujoli. Pe bʼobʼta wani sjobʼo sbʼaj jastal oj yabʼi. Yuja Jyoba kʼotelni jastal jun tatal bʼa wa xcham skʼujol ja yuntikili sok wa xyabʼ stojol, mini yutaj ja aluman yuja sjobʼjelik yaʼa. Ja Dyos wani snaʼa kʼotelni jun wokol bʼa jel yaj juntiro. Ja jas yala jani wa xkʼot sbʼaj ja israʼelenyoʼik matik mi toj aye, ja Jyoba yala yabʼ ja jasa oj ekʼ sbʼaje ja bʼa tyempo jakumi. Bʼobʼta yeʼntoni bʼajtan alji yabʼ ja Habacuc bʼa jelxani mojan oj yikon ja Jyoba ja xchʼakelal ja jastik wan ekʼel ja bʼa tyempo jaw.

8. ¿Jas yuj mini lek yabʼ ja Habacuc ja sjakʼjel yaʼa ja Jyoba?

⁸ Ja Jyoba ya yil ja Habacuc chapanxani ay bʼa ay jas oj skʼuluk. Ja ixuk winik ja bʼa tyempo jaw bʼa jel malo ja smodoʼe sok bʼa jel spekʼawe chikʼ ojxtani ajukyile kastigo. Soka yaljel ‹ja bʼa wa kʼakʼuʼex ja weʼnlexi›, ja Jyoba xchiktes ja stajkeli ojni yikon ja bʼa styempo ja alumani soka tuk smojik ja bʼa tyempo jaw. ¿Pe jani maʼ jaw ja sjakʼjel wa smajlay ajyi ja Habacuc? Miniʼa. Ja jasa yala ja Jyoba wani stojolan jelni oj yiʼe wokol ja Judá. Ja babilonioʼik mini tʼun wa sjeʼawe yajulal kʼujol sok mastoni jel spekʼawe chikʼ yuja bʼa xchonabʼ ja Habacuc, bʼa wani snaʼawe ja jas yaʼunejkan kʼulan ja Dyosi. ¿Jas yuj ja Jyoba oj ya makunuk jun chonabʼ bʼa wa xyaʼteltaye kʼulubʼal dyos sok bʼa jel maloʼe bʼa yajelyi kastigo ja xchonabʼi? Lekbʼi keʼn kabʼtik ja sjakʼjel jaw, ¿jastal maʼ oj kabʼtik?

9. ¿Jastik sjobʼjel yaʼa ja Habacuc?

⁹ (Kʼuman ja Habacuc 1:12-14, 17). Ja Habacuc yabʼni stojol jani oj ya makunuk ja Babilonia ja Jyoba bʼa yajelyi kastigo ja matik jel maloʼe, pe anima mini yabʼ stojol jas yuj jaʼ oj ya makunuk. Anima jachuk, ja Habacuc sok jun modoʼal bʼa chʼin yala yabʼ ja Jyoba yeʼnani kʼotel ja ‹sPatakʼ› (Deut. 32:4; Is. 26:4). Ja Habacuc pwestoni ajyi sjipjel skʼujol sok spasensya ja bʼa syajal skʼujol soka lekil skʼujol ja Dyosi. Ja it koltaji bʼa oj cha sleʼ ja Jyoba sok yajelyi sjobʼjelik jastal it: ¿Jas yuj wa xyaʼakan oj ipaxuk el mas ja jastal wa xtax ja Judá? ¿Jas yuj mi xkoltani wego? Ta yeʼn ja maʼ jel juntiro ja Yipi, ¿jas yuj wa xyaʼakan aʼekʼ mas wokol? ¿Jas yuj mi jas wa skʼulan sok wa stekʼa ja wokoliki? Pes yeʼnani ja Dyos ja Maʼ jel ‹Sak› sok ja ‹sati jelni sak bʼa yiljel ja bʼa jasa mi lekuki›.

10. ¿Jasa wa xbʼobʼ ekʼ jbʼajtik, jastalni ekʼ sbʼaj ja Habacuc?

¹⁰ Bʼobʼta ayni ekʼele jach wa xkabʼ ayotik jastal yabʼ ja Habacuc. Wa xmaklaytik ja jas wa xyala kabʼtik ja Jyoba. Wa xjipa jkʼujoltik bʼa yeʼn, wa xkʼumantik sok wa xpaklaytik ja Yabʼali, ja it wani xyaʼakitik jun smajlajel. Wa xnebʼatik ja jastik wa skʼapa tsʼakatal ja tojelal wa xyakitik ja xchonabʼi. Pe bʼobʼta wa xjobʼo jbʼajtik: «¿Jasto tyempo oj kʼotuk ja mixa oj kitik wokoli?». La kiltik ja jasa skʼulan ja Habacuc soka jas wa xbʼobʼ jnebʼtiki.

11. Yajni ja Habacuc chʼak smaklay ja jas yala ja Jyoba, ¿jasa stsaʼa skʼulajel?

¹¹ (Kʼuman ja Habacuc 2:1). Ja loʼilanel ajyi yuj ja Habacuc soka Jyoba ajiyi slamanil ja bʼa yojoli. Ja yuj pwesto lek ajyi bʼa oj sjip skʼujol bʼa oj smajlay ja Jyoba oj skʼuluk ja bʼa tyempo lek xyila. Ja it mini jun gustoʼil ta yabʼi, pes mas tsaʼan cha yala oj smajlay ‹chʼabʼanxta ja bʼa skʼakʼujil ja wokoli› (Hab. 3:16). Tuk yaʼtijum ja Dyos bʼa toj ajyiye jachni cha ajyiyujile ja sjipjel skʼujole sok spasensyaʼe. Ja sjejel bʼa yeʼnle wa stsatsankʼujolanotik  bʼa mi oj el jganatik sok smajlajel ja Jyoba ay jas oj skʼuluk (Miq. 7:7; Sant. 5:7, 8).

12. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja modo ya ajyuk ja Habacuc?

¹² ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja modo ya ajyuk ja Habacuc? Bʼajtan, jani mok katikan yajelyi orasyon ja Jyoba, chikani jas wokolik x-ekʼ jbʼajtik. Xchabʼil, tʼilani oj jmaklaytik ja jas wa xyala kabʼtik ja bʼa Yabʼali soka bʼa xchonabʼi. Soka bʼa yoxili, tʼilani oj jmajlaytik sok pasensya bʼa ay jas skʼuluk, bʼa ojni jip lek jkʼujoltik oj ya lamxuk ja jwokoltik ja bʼa tyempo lek xyila. Ta wa xkʼulantik spetsanil ja jaw, jastalni skʼulan ja Habacuc, cha ojni ajyukujtik ja lamanil ja bʼa kojoltik, bʼa ojni skoltayotik oj kuchkujtik. Ja smajlajeli oj ya tsatsbʼuk ja jpasensyatiki, soka jaw oj skoltayotik bʼa gusto oj ajyukotik ama teyotik bʼa yoj wokol. Ja smajlajel kiʼojtiki wa skoltayotik bʼa sjipjel jkʼujoltik ja jTatik bʼa satkʼinal bʼa ayni jas oj skʼuluk (Rom. 12:12).

13. ¿Jasa aji skʼuʼuk lek ja Habacuc yuja Jyoba?

¹³ (Kʼuman ja Habacuc 2:3). Wani xkʼuʼantik ja Jyoba jel lek yila yuja ja Habacuc stsaʼa smajlajel bʼa ayni jas oj skʼuluk. Ja maʼ jel ja Yipi wani snaʼa lek ja tsatsal wokol wan ekʼel sbʼaj ja Habacuc. Ja yuj, ya kulanyi skʼujol tsamalxta bʼa yaljel yabʼ ojni ajukyi sjakʼjel ja sjobʼjelik yaʼa. Mixani oj ekʼ mas tyempo, spetsanil ja xchamkʼujoliki ojni chʼayuk. Ja jasa mero aljiyabʼi: «Aʼajyuka pasensya sok jipa akʼujol jmok. Anima lajansok wanon albʼel, ja jasa oj jkʼuluki ojni kʼotuk». Ja Jyoba ya julyi skʼujol ja Habacuc yaʼunej xa ni kulan ja tyempo oj ya kʼot smeranil ja jastik skʼapuneji sok ajiyi ja rason bʼa mokni yakan smajlajel. Pes ojni kʼotuk ja jas wan smajlajeli.

14. ¿Jasa pwesto oj ajyukotik skʼulajel ja yajni ayotik bʼa yoj wokol?

¹⁴ Ta wa xkatik ajyuk pasensya bʼa smajlajel bʼa ayni jas oj skʼuluk ja Jyoba sok wa xmaklaytik ja jas wa xyala kabʼtiki, anto ojni jipjkʼujoltik sok oj ajyukujtik lamanil ja bʼa kojoltiki anima teyotik bʼa yoj wokol. Ja Jesús yala mok katik tʼabʼan jkʼujoltik yajtabʼik bʼa mito xyala kabʼtik ja Dyosi (Hech. 1:7). La jipjkʼujoltik ja Jyoba yeʼnani wa snaʼa ja tyempo lek xyila oj skʼuluki. Ja yuj, mok el jganatik sok chʼin la kaʼ jbʼajtik bʼa smajlajel, aʼajyukujtik pasensya sok skʼuʼajel. Yajni wantik smajlajel, la katik makunuk lek ja jtyempotik bʼa yaʼteltajel ja Jyoba ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtiki (Mar. 13:35-37; Gál. 6:9).

15, 16. a) ¿Jastik skʼapjelal jel tʼilan wa xtaʼatik ja libro bʼa Habacuc? b) ¿Jastik wa xnebʼatik sbʼaja kʼapjelalik jaw?

¹⁵ Ja Dyosi skʼapunejyi ja matik toji oj ajyuk sakʼan ‹yuja toj ayi› sok ja «luʼumi oj bʼutʼuk soka snajel ja bʼa sniwanil ja Jyoba» (Hab. 2:4, 14). Jachukniʼa, ja Dyosi oj yayi sakʼanil bʼa tolabida ja matik ay spasensyaʼe sok wa sjipa skʼujole bʼa yeʼna.

¹⁶ Ja jasa bʼajtan wa x-ilxi, ja kʼapjelal wa xtax ja bʼa Habacuc 2:4 lajansok kechantani jun yaljel bʼa spetsanil. Pe ja jekabʼanum Pablo jelni tʼilan yila ja yeʼn bʼa staʼa tiʼal oxe ekʼele sbʼaja bersikulo jaw (Rom. 1:17; Gál. 3:11; Heb. 10:38). Ta ay kiʼojtik skʼuʼajel sok wa xjipa jkʼujoltik bʼa Dyos, ojni ajyukotik sakʼan bʼa oj kiltik oj kʼotuk smeranil ja jastik skʼapuneji, chikani jastik wokol x-ekʼ jbʼajtik. Ja Jyoba wa xyala kabʼtik la waj jkʼujoltik ja bʼa smajlajel kiʼojtik ja bʼa tyempo jakumto, mi jaʼuk ja bʼa wokol wan ekʼeli.

17. ¿Jasa wa xya jkʼuʼuktik lek ja libro bʼa Habacuc?

¹⁷ Ja libro bʼa Habacuc wani xyaʼakitik jun sjejel jaman lek sbʼaja matik ayotik sakʼan ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu. Ja Jyoba wa skʼapa oj yayi sakʼanil ja matik toj bʼa wa sjipa skʼujole  bʼa yeʼn. Ja yuj, la katik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel soka sjipjel jkʼujoltik bʼa Dyos, chikani jas wokolik sok chamkʼujol kiʼojtik. Ja Jyoba wa xya makunuk ja Habacuc bʼa oj jkʼuʼuktik lek bʼa tini oj ajyuk jmoktik sok oj ya elkotik libre. Jelni lek skʼujol bʼa wa skʼanakitik la jipjkʼujoltik bʼa yeʼn sok aʼajyuk jpasensyatik bʼa smajlajel akʼotuk ja tyempo yaʼunej kulan oj ya mandar ja sGobyerno spetsanil ja bʼa Luʼumi. Anto, ja bʼa Luʼumi oj ajyuk bʼutʼel ixuk winik bʼa gusto oj ajyuke sok lamane bʼa oj yaʼeyi stoyjel ja yeʼn (Mat. 5:5; Heb. 10:36-39).

18. ¿Jastal koltaji ja Habacuc ja yaljelik bʼa Jyoba?

¹⁸ (Kʼuman ja Habacuc 3:16-19). Ja yaljelik bʼa Jyoba jelni koltaji ja Habacuc. Ja yeʼn spensaraʼan ja bʼa jastik jel chaʼanyabʼal skʼulan ja Dyos bʼa skoltajel ja xchonabʼ ja bʼa najate, soka jaw koltaji bʼa mas oj sjip skʼujol bʼa Jyoba. Anima wa snaʼa ojni yi wokol bʼa jun tyempo, skʼuʼani lek bʼa mixani oj albʼuk mas ja Jyoba ay jas oj skʼuluk. ¡Janekʼto aji kulan skʼujol ja bʼa jaw! Ja meran sdudaʼik ajyiyuj bʼajtan ja Habacuc koltaji bʼa oj sjip skʼujol lek ja bʼa skoltanel ja yip ja Jyoba. Ja yeʼn kʼot jtsʼijbʼuk june ja bʼa yaljelik bʼa sjipjel kʼujolal bʼa bʼobʼta jani ja mas naʼubʼal sbʼaj wa xtax ja bʼa Biblia. Jujuntik ja matik jel chapani wa spensaraʼane ja yaljelik ja bʼa bersikulo 18 wa stojolan ja Habacuc oj jbʼajtuk sok oj ajnuk ekʼ yuja sgustoʼil yuja sDyosi. ¿Anke meran ja sjejel bʼa yeʼn wa sjeʼakitik jun jasunuk jel chaʼanyabʼalil? Ja Jyoba mi kechan wa skʼapa jastik jel tsamal, pes wani xya jkʼuʼuktik wani skʼujolajel bʼa oj ya kʼotuk.

19. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj ajuk kulan jkʼujoltik jastalni ja Habacuc?

¹⁹ Wani xkʼuʼantik lek ja rason wa xtax ja libro bʼa Habacuc jelni yiʼoj stʼilanil: tʼilani oj jipjkʼujoltik bʼa Jyoba (Hab. 2:4). ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi oj chʼaykujtik ja sjipjel jkʼujoltik jaw? Jani yajel tsatsbʼuk ja jastal wa xkila jbʼajtik soka yeʼn. Ja yuj, tʼilani skʼulajel oxe jasunuk. Bʼajtan, yajelyi orasyon ja Dyos sok yaljel yabʼ spetsanil ja jas wa xcham jkʼujoltik. Xchabʼil, smaklajel lek ja jas wa xyala kabʼtik ja bʼa Yabʼali soka tojelal wa xyaʼakitik ja xchonabʼi. Sok yoxil, smajlajel jach sok skʼuʼajel sok ajyel jpasensyatik bʼa oj skʼuluk. Jani jaw ja jas skʼulan ja Habacuc. Anima ja bʼa skʼeʼulabʼil ja slibro kʼe stulyi sok jastik junuk bʼa jel yaj yabʼjel, pe xchʼakakan sok yaljelik bʼa gustoʼil sok sjipjel skʼujol bʼa Dyos. La jnochtik ja sjejel jel xkoltani sok jachuk oj kabʼtik ja tsamal stelwanel ja jtatik Jyoba. Jani ja jasa mas lek wa xbʼobʼ yaʼ kulan jkʼujoltik ja bʼa luʼumkʼinal it jel xiwela sbʼaj.