Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

“Ninentinemis itech moojtsin tein melauak”

“Ninentinemis itech moojtsin tein melauak”

“Xinechmachti, Jiova, itech moojtsin. Ninentinemis itech moojtsin tein melauak.” (SAL. 86:11)

NEKUIKATILMEJ: 31, 72

1-3. 1) ¿Keniuj moneki tikitaskej tamachtilis tein melauak tein moajsi itech Biblia? Xikonijto se neskayot (xikonita taixkopimej ipeujyan tamachtilis). 2) ¿Toni netajtanilmej tiknankiliskej itech nejin tamachtilis?

MIAKKAN, taltikpakneminij kikouaj teisa uan satepan kikepaj, xa porin amo kiuelitakej oso kiajxilijkej teisa tein amo kuali yetok. Yejua ika tajtanij maj kinpatilikan oso maj kinkepilikan inintomin.

2 Amo keman tiknekij tikchiuaskej nejin ika tamachtilis tein melauak tein moajsi itech Biblia. Keman tikouaj oso tikixmatij, amo tiknekij tiknamakaskej oso tikauaskej (xikonixtajtolti Proverbios 23:23; 1 Tim. 2:4). Kemej tikitakej itech achto tamachtilis, monekik tikuiskej miak tiempo uan ijkon tikixmatiskej tein melauak. Sekin xa monekik kikauaskej se tekit kampa kitaniaj miak tomin oso xa ininchankauan oso inintasojikniuan peuak amo kinyekitajok. Oksekin monekik kipataskej kemej tanemiliayaj oso kemej monejnemiltiayaj, uan xa monekik amo kichiuaskejok iluimej uan okseki taman tein Jiova amo kiyolpaktia. Sayoj ke, senkis tikmatij ke nion teyi tein tikaujkej kipia okachi ipatiuj ke tatiochiualismej tein tikselianij porin tikixmatkej tein melauak.

3 Kemej Jesús kinekia kinextis ke akin kiajsij tamachtilis tein melauak ika iTekiuajyo Dios semi kipatiuitaj, ika tajtoj se tanamakakej akin kitemojtinemia tetsitsin tein petanij. Keman kiajsik se tein kitelpiaya ipatiuj, niman kinamakak nochi tein kipiaya porin kinekia kikouas (Mat. 13:45, 46). No ijkon, kemej tiktelpatiuitaj tamachtilis tein melauak ika iTekiuajyo Dios uan nochi okseki tamachtilismej, niman tikchiuaj tein moneki uan ijkon uelis tikpiaskej. Komo tiksentokaj tikpatiuitaj, amo keman tiknamakaskej. Sayoj ke, seki itekitikauan Dios amo kisentokaj kipatiuitaj tein melauak uan hasta kikauanij. Maj amo keman tikchiuakan nejon. Okachi kuali, maj tiksentokakan tinentinemikan “itech in yek melauak Tajtoltsin de Dios” kemej Biblia tayolmajxitia (xikonixtajtolti 3 Juan 2-4). Nejin kijtosneki ke moneki tiktayekanaltiskej itech tonemilis uan ika timonejnemiltiskej. Itech nejin tamachtilis, tiknankiliskej nejin netajtanilmej: ¿Keyej sekin kinamakanij tein melauak, uan keniuj kichiuanij? ¿Toni techpaleuis maj amo keman tikchiuakan nejon? ¿Toni techpaleuis maj okachi tiknekikan tinentinemiskej “itech in yek melauak Tajtoltsin de Dios”?

KEYEJ UAN KENIUJ SEKIN KINAMAKANIJ TEIN MELAUAK

4. ¿Keyej sekin kinamakakej tein melauak itech yekinika siglo?

4 Itech yekinika siglo, sekin akin kiselijkaj itamachtilisuan Jesús satepan amo kinekkejok nentinemiskej itech tein melauak. Kemej neskayot, se tonal, Jesús kintamakak tel miakej. Satepan, nejon taltikpakneminij iuan kipanauijkej ueyiat tein poui Galilea. Sayoj ke ompa Jesús kiniluij se taman tein kimoujkakakkej: “Amo uelis nankipiaske ne nemilis nachipa komo amo namejuan nankikuaske de nijin nonakayo de Nejuatsin ni Yektagatsin, uan komo amo no nantayiske de nijin noesyojtsin”. Yejuan amo kitajtanijkej maj kinmelauiliani toni kijtosnekia, ta kijtojkej: “Nochi nijin ten kijtoa Jesús techyolkuejmololtia. ¿Akoni uelis Yejuatsin ijkon kitakamatiske?”. Yejua ika, “miakke imomachtijkauan de Jesús kikauke ya itamachtilis de Jesús uan amo iuantsin nemiaj ok” (Juan 6:53-66).

5, 6. 1) ¿Keyej sekin kikauanij tein melauak axkan? 2) ¿Keniuj oksekin kikaujtiyanij tein melauak?

5 Tetayokoltij tikijtoskej ke axkan sekin kikauanij tein melauak. Xa porin amo kiuelitakej kemej axkan momelaua se tajkuilol itech Biblia oso porin se tokniuj akin kitelixmatij kichiuak oso kijtoj teisa. Oso xa amo kiuelitakej maj kinyolmajxitianij oso mokualantijkej iuan se tokniuj. Xa kineltokakej inintamachtilis akin kikaujkej uan kiixnamikij tamachtilis tein melauak oso tein kijtouaj oksekin akin techixnamikij. Nejin seki taman tein kichiuani maj sekin kikauakan Jiova uan inechikol (Heb. 3:12-14). Okachi kuali yeskia maj kisentokanij takuaujtamatinij iuan Jesús, kemej kichiuak tatitanil Pedro. Keman Jesús kintajtanij tatitanilmej ox no kinekiaj kikauaskej, Pedro niman kinankilij: “Notekotsin, ¿akoni ok uelis iuan timotokiske para uelis techpaleuijtiyas? Ta, sayo Tejuatsin tikonpia ne tanextililisme ten kualkui ne nemilis nachipa” (Juan 6:67-69).

6 Oksekin yolik kikaujtiyanij tamachtilis tein melauak, xa nion kiitanij ke panotok nejon. Yejuan tamatij kemej se barco tein at yolik kiuejkatilijtiuj. Biblia technejmachtia maj timoyekpiakan “para ma amo timosekokauatij” (Heb. 2:1). Miakpa, amo kinemiliayaj kikauaskej tein melauak, sayoj ke amo kisentokakej kichikaujkej ininkuali uikalis iuan Jiova, uan satepan senkis kipolojkej. ¿Toni techpaleuis maj amo keman techpano nejon?

TONI TECHPALEUIS MAJ AMO TIKNAMAKAKAN TEIN MELAUAK

7. ¿Toni techpaleuis maj amo keman tiknamakakan tein melauak?

7 Uelis tiksentokaskej tinentinemiskej itech tein melauak komo tikseliaj uan tiktakamatij nochi tein Jiova techmachtia. Moneki tiktayekanaltiskej tein melauak uan tiktakamatiskej tein Biblia techyolmajxitia. Se tonal, tekiuaj David motenkauak iuan Jiova: “Ninentinemis itech moojtsin tein melauak” (Sal. 86:11). Ijkon kemej David, moneki senkis tikixtaliskej tiksentokaskej tinentinemiskej itech tein melauak. Komo amo, uelis peuas titanemiliskej itech tein monekik tikauaskej keman tikixmatkej uan hasta xa tiknekiskej oksepa tikpiaskej seki taman. Sayoj ke tikmatij ke amo ueli tikixpejpenaj toni tamachtilis tikseliskej uan toni amo, porin moneki tinentinemiskej itech “nochi tanextililisme ten melau” (Juan 16:13). Itech achto tamachtilis, ika titajtojkej makuil taman tein xa monekik tikauaskej keman peuak timomachtiaj tein melauak uan peuak tikchiuaj. Maj tikitakan toni techpaleuis maj amo tiknekikan oksepa tikpiaskej nejon tein tikaujkej (Mat. 6:19).

8. ¿Keniuj uelis yolik tikaujtiyaskej Jiova? Xikonijto se neskayot.

8 Tiempo. Techpaleuis maj amo keman tikauakan tein melauak komo kuali tiktekitiltiaj totiempo. Komo amo timoyekpiaj, uelis miak horas timoixpetaniskej, tikchiuaskej tein tikuelitaj, tiktekitiltiskej Internet oso tikitaskej televisión. Amo kijtosneki ke amo kuali yetok maj tikchiuakan nejin, sayoj ke uelis techkuiliskej tiempo tein achto ika timomachtiayaj uan tikchiuayaj itekiyo Dios. Maj tikitakan tein kipanok se tokniuj akin monotsa Emma. * Keman nojnelok katka, ipa kiteluelitaya tacaballojuis. Sayoj ke peuak amo kuali momachilia porin kikuiliaya miak tiempo, yejua ika kiixtalij kipatas seki taman. No kiyolchikauak tein kitetapouij tokniuj siuat Cory Wells, akin mopapanpilouaya keman caballo tsikuintiyaya, kampa miakej moixpetaniaj. * Axkan, Emma kikui okachi tiempo itech itekiyo Dios uan okachi yetok iniuan ichankauan uan itasojikniuan akin no kitekitiliaj Jiova. Kimachilia ke okachi kuali mouika iuan Jiova uan kiyolpaktia kimatis ke kuali kitekitiltijtok itiempo.

9. ¿Keniuj uelis peuas tiktayekanaltiskej tomin uan okseki taman?

9 Tomin uan okseki taman. Komo tiknekij tiksentokaskej tinentinemiskej itech tein melauak, moneki amo tikauaskej maj tomin uan okseki taman tayekanto itech tonemilis. Keman tikixmatkej Jiova, tikajsikamatkej ke tiktekitiliskej okachi tayekantok. Ika miak pakilis tikchiujkej nochi tein monekia uan ijkon ueliskia tinentinemiskej itech tein melauak. Sayoj ke, ijkon kemej panouanij xiujmej, xa tikitaj ke oksekin mokouiliaj teposmej tein yankuixtok kinkixtijkej oso okseki taman tein kinekij, uan xa tiknemiliaj ke no ueliskia tikpiaskej nejon. Komo amo tiyolpakijok ika tein tikpiaj, uelis peuas tiktemoskej tikpiaskej okachi miak taman ke tiktekitiliskej Jiova. Nejin techelnamiktia tein kipanok Demas. Yejua “kiyolnejneyik kichiutinemis tamachilisme de nikan taltikpak” uan yejua ika kikauak tekit tein kipiaya iuan tatitanil Pablo (2 Tim. 4:10). Itech Biblia amo moijtoua ox Demas kitayekanaltij kipias tomin uan okseki taman ke kitekitilis Dios, oso ox amo kinekikok kijyouis miak taman keman kitekitilijtoya Dios iuan Pablo. Nejin techmachtia ke moneki amo oksepa tikpatiuitaskej tomin uan okseki taman, porin uelis kichiuas maj amo tikpatiuitakanok tein melauak.

10. ¿Toni moneki amo tikchiuaskej komo tiknekij tinentinemiskej itech tein melauak?

10 Kemej timouikaj iniuan oksekin. Komo tiknekij tiksentokaskej tinentinemiskej itech tein melauak, moneki amo tikauaskej maj techtanemililpatakan akin amo kitekitiliaj Jiova. Keman tikixmatkej tein melauak, mopatak kemej timouikayaj iniuan totasojikniuan uan tochankauan. Sekin amo techixnamikkej, sayoj ke oksekin kemaj (1 Ped. 4:4). Melauak ke timochikauaj tiksentokaskej kuali timouikaskej uan tiyeskij tikualtakamej iniuan tochankauan. Sayoj ke moneki timoyekpiaskej porin uelis peuas amo tiktakamatiskejok Jiova porin tiknekij tikinyolpaktiskej. Ika tein technejmachtia 1 Corintios 15:33, sayoj timochiuaskej tiinintasojikniuan akin kitasojtaj Jiova.

11. ¿Toni techpaleuis maj tikixtopeuakan amo kuali tanemililmej uan tachiualismej?

11 Amo kuali tanemililmej uan tachiualismej. Akin nentinemij itech tein melauak moneki yeskij chipaujkej (Is. 35:8; xikonixtajtolti 1 Pedro 1:14-16). Keman tikixmatkej tanauatilmej tein moajsij itech Biblia, tinochin monekik tikpataskej seki taman. Sekin monekik senkis kipataskej ininnemilis. Sayoj ke moneki timoyekpiaskej uan amo keman tikpataskej tonemilis tein chipauak ika tein amo chipauak. ¿Toni techpaleuis? Komo tiknemiliaj tein Jiova kitemakak uan ijkon ueliskia tiyeskij tichipaujkej: “ika ipatiu ne itasojmouiskaesyotsin” iKonetsin, Jesucristo (1 Ped. 1:18, 19). Uelis nochipa timoajsiskej tichipaujkej iixpan Jiova komo nochipa tikelnamikij ke inemilis Jesús tein kitemakak kitelpia ipatiuj.

12, 13. 1) ¿Keyej motelneki maj tikitakan iluimej kemej Jiova kinita? 2) ¿Toni tikitatij?

12 Tachiualismej tein amo kiyolpaktiaj Dios. Tochankauan uan akin iniuan titekitij oso iniuan timomachtiaj xa techyoleuaskej keman kichiuaskej seki iluimej. ¿Toni techpaleuis maj amo tiknekikan tipouiskej itech tachiualismej uan iluimej tein Jiova kitauelita? Moneki senkis tikajsikamatiskej keyej amo kiyolpaktiaj. No techpaleuis komo tiktemouaj toni techmachtianij itech amaixmej kemej peuak mochiuaj. Keman timoelnamiktiaj keyej amo tikchiuaj nejon iluimej, senkis tikneltokaj ke tinentinemij itech ojti “tenika tikyolpaktiaj Totekotsin” (Efes. 5:10). Komo titakuaujtamatij iuan Jiova uan itech iTajtol, amo techtekipachos tein oksekin kinemiliskej (Prov. 29:25).

13 Tikchiaj tinentinemiskej itech tein melauak nochipaya. ¿Toni techpaleuis maj okachi tiknekikan itech tinentinemiskej? Maj tikitakan eyi taman.

MAJ OKACHI TIKNEKIKAN TINENTINEMISKEJ ITECH TEIN MELAUAK

14. 1) ¿Keyej komo tiksentokaj timomachtiaj Biblia techpaleuis maj tikixtalikan amo keman tiknamakaskej tein melauak? 2) ¿Keyej motelneki tikpiaskej tamatilis, taajsikamatilis uan tamelaualis?

14 Yekinika, maj tiksentokakan tikxelokan tiempo uan maj timomachtikan iTajtol Dios uan maj itech titanemilikan. Komo okachi timomachtiaj, okachi tikpatiuitaskej tein melauak uan senkis tikixtaliskej amo keman tiknamakaskej. Sayoj ke amo sayoj moneki tikixmatiskej, ta no moneki tikchiuaskej. Itech Proverbios 23:23 moijtoua ke amo sayoj moneki tikouaskej tein melauak, ta no moneki tikpiaskej “tamatilis uan tamelaualis uan taajsikamatilis”. Tikouaskej tamatilis kijtosneki tikchiuaskej tein timomachtiaj. Keman tikpiaj taajsikamatilis, tikitaj keniuj mouika tein timomachtiaj ika tein tikmatijya. Uan no, tein melauak kemansa techmelaua, porin technextilia toni moneki tikpataskej. Nochipa moneki niman tikseliskej tamelaualis, porin Biblia tamachtia ke okachi kipia ipatiuj ke plata (Prov. 8:10).

15. ¿Keniuj techpaleuia tamachtilis tein melauak tein kemej yeskia ika timotajkoilpiaj?

15 Ojpatika, maj tikixtalikan timonejnemiltiskej ika tein melauak mojmostaj. Itech Biblia moijtoua ke tein melauak tamati kemej tein ika motajkoilpiayaj tateuianij (Efes. 6:14). Ne uejkauj, tein ika motajkoilpiayaj tateuianij kinpaleuiaya uan kinyekpiaya itech neteuilis. Sayoj ke monekia kuali moilpiliskej, porin komo amo kuali kiilpiayaj amo kinpaleuiskia. ¿Keniuj tein melauak techpaleuia kemej tein ika motajkoilpiayaj tateuianij? Komo nochipa tiktakamatij tein tamachtia Biblia, techpaleuis maj amo tikneltokakan tein amo melauak uan maj kuali titaixpejpenakan. Uan keman tikpiaskej se ueyi kuejmol oso tiknekiskej tikchiuaskej tein amo kuali, techpaleuis maj okachi tiknekikan tikchiuaskej tein kuali. Se tateuijkej amo keman kinemiliskia amo motalilis tein ika motajkoilpiaya keman yaskia neteuilis. No ijkon, moneki tikixtaliskej amo keman timokixtiliskej oso tikaxaniskej tein melauak tein kemej yeskia ika timotajkoilpiaj. Okachi kuali, maj nochipa ika timonejnemiltikan. Uan no, tein ika motajkoilpiaya tateuijkej no kipaleuiaya maj ompa kiuika iespada. Maj tikitakan keniuj uelis no ijkon tikchiuaskej.

16. ¿Keniuj komo titamachtiaj tein melauak techpaleuia maj okachi tiknekikan itech tinentinemiskej?

16 Expatika, maj timochikauakan tikinmachtiskej oksekin tein melauak tein moajsi itech Biblia. Ijkon kemej tateuijkej monekia kuali kikitskis iespada, tejuan no moneki kuali tikitskiskej “Tajtoltsin de Dios” (Efes. 6:17). Tinochin uelis timochikauaskej okachi kuali titamachtiskej uan okachi kuali tiktekitiltiskej “Tajtoltsin de Dios” (2 Tim. 2:15). Komo tiktekitiltiaj Biblia uan ika tikinmachtiaj oksekin, okachi tikixmatij uan okachi tikpatiuitaj tein melauak. Nejin kichiua maj okachi tiknekikan itech tinentinemiskej.

17. ¿Keyej tikonpatiuita tein melauak?

17 Tein melauak se netetayokolil tein kitelpia ipatiuj tein techmakak toTajtsin akin moajsi iluikak. Techpaleuia maj tikpiakan tein okachi kipia ipatiuj: tokuali uikalis iuan Jiova. Maski yejuatsin techmachtianiya miak taman, yekin tipeujtiyouij, porin motenkauak ke kisentokas techmachtis nochipaya. Yejua ika, maj tikitakan tein melauak kemej se tetsin tein petani tein kitelpia ipatiuj. Maj tiksentokakan tikouakan uan maj amo keman tiknamakakan. Uan ijkon kemej David, tikchiuaskej nejin tein timotenkaujkej iuan Jiova: “Ninentinemis itech moojtsin tein melauak” (Sal. 86:11).

^ párr. 8 Mopatak itokay.

^ párr. 8 Xikontapo JW Broadcasting uan xikonpatskili kampa kijtoua ENTREVISTAS Y EXPERIENCIAS > LA VERDAD CAMBIA LA VIDA DE LAS PERSONAS.