Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

“Taani Ne Tuman Hemettana”

“Taani Ne Tuman Hemettana”

“Abeet GODAU, taani ne tuman hemettana mala, tana ne ogiyaa tamaarissa.”—MAZ. 86:11.

MAZAMURE: 31, 72

1-3. (a) Geeshsha Maxaafaa tumaa nuuni waati xeellana koshshii? Leemisuwaa yoota. (Doomettan deˈiya misileta xeella.) (b) Ha huuphe yohuwan nuuni xannaˈana oyshati awugeetee?

SHAMMIDOBAA zaariyoogee meeze gididaba. Issi issi biittatun asay shammidobaappe xeetaappe 9 kushe gidiyaagaa keenaa zaariyoogaa hanotay qonccissees. Intternneetiyan shammidobaappe zaariyoobay xeetaappe 30 kushiyaappe darana danddayees. SHammidobay A shammidaageeti qoppidoogaa mala gidennan aggana, moorettidaba gidana woy eti dosennaba gidana danddayees. Hegaa gishshawu, eti shammidobaa laammanaadan woy miishshaa zaaranaadan oychchanawu kuuyidosona.

2 Nuuni shammidobaa miishshaa zaaranaadan oychchana danddayikkonne, nuuni ‘shammiyo’ Geeshsha Maxaafaa suure ‘eraa’ ‘bayzzanawu’ woy zaaranawu mule koyokko. (Leemiso 23:23 nabbaba; 1 Xim. 2:4) Nuuni hagaappe kasetiya huuphe yohuwan beˈidoogaadan, daro wodiyawu tamaaridi tumaa demmida. Hegaa bollikka, nuuni tumaa shammanawu dabbotay shuggin danddayidi deˈennan waayi aggana, qassi loˈˈo oosuwaa, qoppiyoonne oottiyo geeshsha gidennabaa, woy Xoossaa ufayssenna meeziyaanne oosuwaa aggennan waayi aggana. SHin nuuni qanxxido waaga malabay nuuni demmido anjjuwaara geeddarssiyo wode laafaba.

3 Geeshsha Maxaafaa tumaara gayttidaagan, Yesuusi issi leemisuwan yootido bitaniyaagaadan nuussikka siyettees. Xoossaa Kawotettaa tumay A demmiyaageetussi ay keena alˈˈobakko qonccissanawu, Yesuusi loˈˈo inqquwaa koyidi demmida zalˈˈanchchaabaa yootiis. He inqqoy daro alˈˈo gidiyo gishshawu, hegaa shammanawu I bawu deˈiya ubbabaa sohuwaara ‘bayzziis.’ (Maa. 13:45, 46) Hegaadankka, nuuni demmido Xoossaa Kawotettaa tumaynne Xoossaa Qaalaappe nuuni tamaarido hara alˈˈo tumay ubbay nuussi keehi alˈˈoba gidiyo gishshawu, A demmanawu aggana koshshiyaabaa nu dosan sohuwaara aggi bayida. Nuuni tumaa xoqqu ootti xeelliyo gishshawu, ‘A mulekka bayzzokko.’ SHin Xoossaa asatuppe amaridaageeti bantta demmido alˈˈo tumaa nashshiyoogaa aggidoogeenne bayzzidoogee azanttiyaaba. Nuuni hegaadan oottanawu mule koyokko! Nuuni tumaa wozanappe nashshiyoogaanne A mule bayzzennaagaa bessanawu Geeshsha Maxaafay ‘tumatettan deˈanaadan’ zoriyoogaa siyana bessees. (3 Yohaannisa 2-4 nabbaba.) Hegaa giyoogee tumaa sinttayoosinne nu deˈuwan hegaa bessoos giyoogaa. Ane ha oyshata beˈoos: Issoti issoti tumaa aybissi, qassi waatidi ‘bayzziyoonaa’? Azzananaadan oottiya he balaa balennaadan nuuni waani naagettana danddayiyoo? ‘Tumatettan deˈanawu’ nuuni kaseegaappe aaruwan waani murttana danddayiyoo?

ISSOTI ISSOTI TUMAA AYBISSI, QASSI WAATIDI ‘BAYZZIYOONAA’?

4. Koyro xeetu layttan, issoti issoti tumaa aybissi ‘bayzzidonaa’?

4 Koyro xeetu layttan, Yesuusi tamaarissiyoobaa koyro ekkida amaridaageeti aggennan tuman hemettibookkona. Leemisuwawu, Yesuusi maalaalissiyaabaa oottidi cora asaa mizi simmin, he asay A geeduwaa Galiilaa Abbaappe hefintti biis. Yan, Yesuusi, “Ta ashuwaa, Asa Na7aa ashuwaa, intte maana xayikko, qassi ta suuttaakka intte uyana xayikko, inttenan de7oi baawa” yaagidi, eta daganttiyaabaa yootiis. Eti Yesuusi hegaa qonccissanaadan oychchiyoogaa aggidi, I yootidoban xubettidi, “Hagee gelenna timirtte; hagee ooyyo gelii?” yaagidosona. Hegaappe denddidaagan, “Yesuusa kaalliyaageetuppe daroti a aggi bayidi, guyye simmidosona; naa77antto a kaallibookkona.”—Yoh. 6:53-66.

5, 6. (a) Ha wodiyan issoti issoti tumaa mintti oyqqibeennay aybissee? (b) Issi uri tumaa loddan loddan waani aggana danddayii?

5 Ha wodiyan issoti issoti tumaa mintti oyqqibeennaagee azzanttiyaaba. Issoti issoti Geeshsha Maxaafan deˈiya issi qofaa kase akeekidobay laamettin woy erettida issi ishay haasayidoban woy oottidoban xubettidosona. Harati qassi Geeshsha Maxaafaappe etawu zoree imettido gishshawu yiillotidosona; woykko Kiristtaane ishaara woy michcheera walaqettido gishshawu tumaa aggidosona. Harati kaddidaageeti woy tumaa eqettiya harati tamaarissiyo worddobaa kallidosona. Hegaappe denddidaagan, issoti issoti Yihoowappenne gubaaˈiyaappe eriiddi ‘shaahettiyoogaa’ doommidosona. (Ibr. 3:12-14) Eti kiitettida PHeexiroosaagaadan, ammanuwan minnidinne Yesuusan ammanettidi deˈidaakko keehi loˈˈo shin! Yesuusi A aggidi baanawu koyiyaakkonne kiitettidaageeta oychchido wode, PHeexiroosi sohuwaara hagaadan giis: “Godau, nuuni ookko baanee? Neeyyo merinaa de7uwaa qaalai de7ees.”—Yoh. 6:67-69.

6 Harati geella eti waaniyaakko akeekennan tumaa loddan loddan aggidosona. Tumaa loddan loddan aggiya uri shaafaa doonappe loddan loddan haakkiya wolwolo mala. Hegaadan loddan laamettiyoogee loddan loddan ‘wora biyoogaa’ gidiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. (Ibr. 2:1) Tumaappe wora biya ura hanotay eriiddi tumaappe shaahettiya uraagaappe dummatees; I erennan hegaadan oottees. Gidoppe attin, hegaa mala urawu Yihoowaara dabbotay moorettees; ubba qassi duuxxana danddayees. Nuuni hegaa mala daafabaappe waani naagettana danddayiyoo?

NUUNI TUMAA BAYZZENNAADAN WAANI NAAGETTANA DANDDAYIYOO?

7. Tumaa bayzzennaadan naagettana mala nuna maaddanay aybee?

7 Nuuni tuman hemettanawu, Yihooway yootiyo ubbabaa ekkananne azazettana koshshees. Nuuni nu deˈuwan tumaa sinttayananne Geeshsha Maxaafay yootiyo maaraadan deˈana bessees. Kawuwaa Daawiti, “Taani ne tuman hemettana” yaagidi Yihoowa woossiis. (Maz. 86:11) Daawiti murttiis. Nuunikka Xoossaa tuman hemettiyoogaa aggennaadan murttana koshshees. Yaatana xayikko, nuuni tumaa gishshawu aggidobaa qoppiyoogaa doommananne ubba qassi hegeetuppe amaridaageeta zaarettidi koyana danddayoos. Nuuni tumaa ubbaa mintti oyqqoos. Nuuni tumaappe awugaa ekkidi awugaa agganaakko doorana danddayennaagaa akeekoos. Nuuni ‘tumatetta ubban’ hemettana bessees. (Yoh. 16:13) Waagaa qanxxiyoogaadan, tumaa gishshawu geella nuuni qanxxido ichchashubaa ane loytti qoppoos. Yaatiyoogee, nuuni qanxxidobaappe amaridaagaakka zaari ekkanawu paacettenna mala yaa murttanaadan oottees.—Maa. 6:19.

8. Wodiyaa akeekan goˈettennan aggiyoogee waatidi issi Kiristtaanee tumaappe loddan loddan wora baanaadan oottii? Leemisuwaa yoota.

8 Wodiyaa. Tumaappe loddan loddan wora beenna mala nuuni nu wodiyaa akeekan goˈettana bessees. Nuuni naagettana xayikko, allaxxiyoogan, ufayttiyoobaa oottiyoogan, Intternneetiyan koyiyoogan woy televizhiiniyaa beˈiyoogan daro wodiyaa wurssana danddayoos. Hegeeti bala gidana xayikkonne, kase Yihoowawu haggaaziyo wodiyan eta oottana danddayoos. Emo * giyo Kiristtaane michchiyo gakkidabaa beˈa. Ema yelagatettaappe doommada paraa dosawusu. A danddayido wode ubban paraa toggawusu. Guutta wodeppe guyyiyan, hegan wurssiyo wode ubbay O qofissiyoogaa doommiis. A ba hanotaa giigissada wurssettan bessiyaagaa keenaa allaxxiyoogaa doommaasu. Rodiyo giyo kaassan kase paraa toggiya Kori Welzi hanotankka A minettaasu. * Ema haˈˈi ayyaanaabaa oottiyoogaaninne baayyo so asanne lagge gidida Kiristtaanetuura kaseegaappe daro wodiyaa aattiyoogan ufayttawusu. Yihoowakko keehi shiiqidabadan iyyo siyettees, qassi ba wodiyaa akeekan goˈettiyoogaa eriyoogan ufayttawusu.

9. Aquwaaban maaddiyaabaa koyiyoogee waatidi issota issota ayyaanaabaa oottiyoogaa diggana danddayii?

9 Aquwawu maaddiyaabaa. Tuman aggennan hemettanawu, nuuni aquwaara gayttidabaa bessiyaagaadan oottana koshshees. Nuuni tumaa tamaariyo wode, aquwaabawu oottiyoobay ayyaanaabaappe kaalliyaaba gidiis. Nuuni tuman hemettana mala aquwaabaa aggi bayidoogan ufayttida. SHin takkidi, harati mati yiida elekitronike miishshata shammiyoogaanne aquwaaban haraban goˈettiyoogaa beˈana danddayoos. Nuuppe halidabi deˈiyoobadan qoppana danddayoos. Koshshiyaabay gidana giyoogaa aggidi, aquwaa shiishshanawu ayyaanaaban oottiyoobaa aggiigana danddayoos. Hegaa malabay nuuni Deemaasa hassayanaadan oottees. I “ha wodiyaa sa7aa” dosidoogee kiitettida PHawuloosaara issippe haggaaziyoogaa aggi bayanaadan oottiis. (2 Xim. 4:10) Deemaasi PHawuloosa ayssi aggidi biidee? I ayyaanaaban oottiyoobaappe aquwaabaa aattidi siiqidaakkonne woy qassi PHawuloosaara issippe haggaazana mala bana goˈˈiyaabaa aggi bayanawu koyennan ixxidaakkonne Geeshsha Maxaafan odettibeenna. Nuuni zaarettidi aquwaabaa amottin, hegee tumaa siiqiyo siiquwaa xayssanaadan nuuni koyennaagee qoncce.

10. Nuuni tuman aggennan hemettanawu qohiyaabaa oottanaadan harati giddiyoobaa ay eqettana bessii?

10 Dabbotaa. Nuuni tuman aggennan hemettanawu, qohiyaabaa oottanaadan harati giddiyo wode xoonettana bessenna. Nuuni tuman hemettiyoogaa doommiyo wode, nu dabbotay Yihoowa Markka gidenna laggetuuranne so asaara kaseegaappe laamettiis. Issoti issoti nubaa danddayidosona; harati qassi eqettidosona. (1 PHe. 4:4) Nuuni so asaara dabbotan deˈanawunne etawu kehanawu baaxetikkonne, eta ufayssanawu tumaa aggennaadan naagettana bessees. Nu soo asaara sarotettan deˈanawu baaxetiyoogaa aggokko. Nuuni naagettanaadan odettida 1 Qoronttoosa 15:33n deˈiya qoncce qofaa maaran, Yihoowa siiqiyaageetu xalaalaa nuussi mata lagge oottana.

11. Nuuni Xoossaa ufayssennabaa oottennaadan waani naagettana danddayiyoo?

11 Qoppiyoonne oottiyo geeshsha gidennabaa. Tuman hemettiyaageeti ubbay geeshsha gidana bessees. (Isi. 35:8; 1 PHeexiroosa 1:14-16 nabbaba.) Nuuni ubbay tumaa ekkido wode, Geeshsha Maxaafan deˈiya xillotettaa maaraadan deˈanawu laamettana koshshiis. Issoti issoti gita laame laamettana koshshiis. Kase nu ay mala asa gidikkonne, geeshshanne xillo gidida nu hanotaa ha alamiyaa tunabaaninne pokkoban nuuni laammana bessenna. Nuuni pokkobaa oottennaadan waanidi naagettana danddayiyoo? Geeshsha gidana mala, Yihooway nuussi qanxxido alˈˈobaa, hegeekka A Naˈaa Yesuus Kiristtoosa alˈˈo suuttaa qoppa. (1 PHe. 1:18, 19) Nuuni Yihoowa sinttan geeshsha gididi deˈanawu, Yesuusa wozuwaa yarshshuwaa goˈˈaa nu qofaaninne wozanan ubbatoo xoqqu ootti xeellana koshshees.

12, 13. (a) Baalata Yihooway xeelliyoogaadan xeellana koshshiyoy aybissee? (b) Kaallidi nuuni ay xannaˈanee?

12 Xoossaa ufayssenna meeziyaanne oosuwaa. Nu soo asay, nunaara oottiyaageetinne nunaara tamaariyaageeti yelettido gallassaa woy baalata nuuni etaara bonchchanaadan oottanawu malana danddayoosona. Yihoowa bonchchissenna meeziyaanne baalaa kaallanaadan harati giddiyo wode waanidi eqettana danddayiyoo? Hegaadan oottiyoobaa Yihooway waati xeelliyaakko qoppiyoogan yaatana danddayoos. Asay dosiyo baalatu dendduwaabay nu xuufiyan kiyidaagaa zaarettiyoogee hegawu maaddana danddayees. Hegaa mala baalata ayssi bonchchennaakko Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa nuuni hassayiyo wode, nuuni ‘Godaa ufayssiya’ ogiyan hemettiyoogaa ammanettoos. (Efi. 5:10) Yihoowaninne tuma gidida A Qaalan ammanettiyoogee ‘asassi yayyennaadan’ nuna naagees.—Lee. 29:25.

13 Tuman hemettiyoogee nuuni merinawu kaallanawu qoppiyoobanne aggennan oottiyooba. Nuuni ubbatoo tuman hemettanawu waatidi kaseegaappe aaruwan murttana danddayiyoo? Heezzu ogeta ane beˈoos.

TUMAN HEMETTANAWU KASEEGAAPPE AARUWAN MURTTA

14. (a) Nuuni tumaa ubbatoo shammiyoogee A mule bayzzenna mala kaseegaappe aaruwan murttanaadan waati maaddii? (b) Aadhdhida eratettay, seeraynne akeekay koshshiyoy aybissee?

14 Koyruwan, Xoossaa Qaalaa alˈˈo tumaa aggennan xannaˈanne wotta denttada qoppa. Xoossaa Qaalaa alˈˈo tumaa ubbatoo maanawu wodiyaa bazziyoogan tumaa shamma. Yaatiyoogan, neeni tumaa wozanappe nashshananne A mule bayzzenna mala kaseegaappe aaruwan murttana. Leemiso 23:23y, nuuni tumaa shammiyoogaa bolli, “aadhdhida eratettaa, timirttiyaanne [woy seeraanne] akeekaa” shammana koshshiyoogaakka yootees. Era xallay gidenna. Nuuni tumaa ogiyan deˈana bessees. Nuuni akeekaa demmiyo wode, Yihooway yootiyo ubbabay issoy issuwaara maayiyoogaa akeekoos. Aadhdhida eratettay eridobaa oosuwan peeshshanaadan nuna denttettees. Issi issitoo, tumay nuuni laamettana koshshiyo ginaa bessiyoogan nuna seerees. Hegaa mala kaaletuwaa nuuni kaallana koshshees. A waagay biraappe keehi aaro.—Lee. 8:10.

15. Qabatto mala gidida tumay nuna waatidi naagii?

15 Naaˈˈanttuwan, ubba galla tumaa maaraadan deˈanawu wozanappe murtta. Qabatto mala gidida tumaa ne xeessan gixxa. (Efi. 6:14, 15) Beni wode, issi wotaaddaraa qabattoy olettiyo wode A naagees. SHin A naagana mala I ba qabattuwaa mintti gixxana koshshees. Qabattoy sholˈˈikko darin naagenna. Ayyaanaaban nuussi qabatto mala gidida tumay nuna waatidi naagii? Nuuni qabattuwaadan tumaa mintti gixxikko, hegee nuna bala qofaappe naagiyoogan nuuni loˈˈobaa kuuyanaadan maaddees. Nuuni paacettiyo wode, likke gididabaa oottanawu yaa murttanaadan Geeshsha Maxaafaa tumay maaddees. Issi wotaaddaray qabattuwaa gixxennan olawu baanawu qoppennaagaadan, nuuni qabatto mala tumaa sholˈˈissenna mala woy aggenna mala murttana bessees. Ubbakka, nuuni tumaa maaraadan deˈiyoogan A mintti gixxanawu danddayiyo ubbabaa oottoos. Wotaaddaray ba qabattuwara ohettida shoohuwan ba mashshaa yeggees. Nuunikka hegaara issi malabaa waati oottana danddayiyaakko ane beˈoos.

16. Haratussi tumaa yootiyoogee nuuni aggennan tuman hemettanawu kaseegaappe yaa murttanaadan waati maaddii?

16 Heezzanttuwan, Geeshsha Maxaafaa tumaa haratuyyo tamaarissanawu danddayettida ubbabaa ootta. Neeni yaatiyoogan, ayyaanaa biso gidida “Xoossaa qaalaa” ubbatoo mintta oyqqana. (Efi. 6:17) Nuuni ubbay “tumatettaa qaalaa suuretettan” goˈettiya gooba asttamaare gidanawu baaxetana danddayoos. (2 Xim. 2:15) Harati tumaa shammanaadaaninne worddo timirttiyaa eqettanaadan maaddanawu nuuni Geeshsha Maxaafaa goˈettiyo wode, Xoossay yootiyoobaa nu qofaaninne nu wozanan wottoos. Yaatiyoogan, nuuni aggennan tuman hemettanawu kaseegaappe yaa murttoos.

17. Tumay neessi alˈˈo gidiyoy aybissee?

17 Tumay Yihooway immiyo alˈˈo imota. He imotaa baggaara, nuuyyo deˈiya ubbabaappe keehi alˈˈobaa demmida; hegeekka saluwan deˈiya nu Aawaayyo mata dabbo gidida. I nuna hanno gakkanawu tamaarissidobay doometta xalla! Nuuni shammido tumaa bolli gujjana mala, merinaa deˈuwaa nuussi immanawu Xoossay qaalaa geliis. Yaatiyo gishshawu, nuuni loˈˈo inqquwaadan tumaa nashshana koshshees. Aggennan ‘tumaa shamma, qassi mulekka bayzzoppa.’ Yaatada, neeni Daawitadan, “Taani ne tuman hemettana” yaagada, Yihoowawu gelido qaalaa polana.—Maz. 86:11.

^ MENT. 8 Sunttay laamettiis.

^ MENT. 8 JW Brodkastingiyan INTERVIWUS END EKISPIRIYENSIS > TRUZ TRANSFORMS LAYVS giyaagaa garssan xeella.