Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAJTOUA ITECH INEMILIS

Jehová nochipa otechititi ika techtlasojtla

Jehová nochipa otechititi ika techtlasojtla

NOSIUATSIN Danièle niman nejua, san kemach yotoijkuilojkaj ipan hotel niman ijkon ompa tokauaskej, san ika, se akin ompa tekitiya onechijli: “Tlakatsintli, ¿ueliskia tikonnotsas policía akin tlajpiya ipan frontera?”. Yopanoka seki horas, tejuamej otajsikaj Gabón, se país tlen onka itech oeste de África. Itech xiuitl 1970 ika tlayekapan, ompa xtechkauiliayaj matitenojnotsakan.

Pampa Danièle melak tlamachilise, nonakasko onechonijli: “Xok nonekis tikominotsas, yejuamej nikan inemij”. Ijkuakon, se carro de policía oajsik niman onotelkets ixpan hotel. Tiomemej otechuikakej. San ika, pampa nosiuatsin nimantsin onechijli yejon, ouel onikmakak se tokniuj seki amamej.

Ijkuak techuikayaj kampa policías, oniknemili kenon melak nitlateochiujtli pampa nikpiaya se nosiuatsin akin yolchikauak niman kitlasojtla toTajtsin. San sekan otopaleuijkej niman ijkon otikixnamijkej yejon, niman miyekpa ijkon otikchiujkej. San ika, xnechkauilikan manimechtomili tlenon okichiuj matikintlajpalotij okseki países kampa xtechkauiliayaj matitenojnotsakan.

NIKIXMATI TLEN MELAUAK PAMPA JEHOVÁ ONECHPALEUI IKA TLASOJTLALISTLI

Onitlakat ipan 1930, ipan Croix, se pitentsin kalpan tlen onka itech norte de Francia. Nochanejkauan melak católicos katkaj. Chijchikueyi tonajli tiayaj misa, niman notaj tlapaleuiaya ipan teopan. San ika, ijkuak nejua nikpiaya kanaj 14 xiuitl, itlaj opanok tlen okichiuj manikita ika ipan teopan xkichiuayaj ken temachtiayaj.

Soldados alemanes okinotlatkitijkej Francia ijkuak onochiuj ika okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli. Teopixki miyekpa techyolchikauaya matikpaleuikan ken tlanauatiaya Vichy, akin kinpaleuiaya Nazis. Tomojtiayaj ijkuak ijkon techijliaya. Ijkon ken miyekej franceses kichiuayaj, ichtaka tijkakiyaj BBC radio, kampa kijtouayaj kenon tlaixnamiktoyaj akin kintokayotiayaj Aliados. San ika, ipan septiembre, xiuitl 1944 teopixki opeuj kinpaleuiya Aliados niman okichiuj se misa pampa okitlasojkamachilij toTajtsin ika Aliados itetlantiayaj. ¡Xueliya nikneltokaya yejuin! Xok melak nikneltokaya tlen techmachtiayaj ipan teopan.

Sakin ika otlan guerra, notaj omik. Nokniuj siuatl Simone akin yakatstiuj ijkuakon yononamiktijka niman yochantitoya Bélgica. Kuakon, nikitaya ika nejua nonekiya niktlajpiyas nonan. Oniknexti se kuajli tekitl niman nesiya ika kuajli nonkisaskia. San ika, akin itech nitekitiya niman ikoneuan melak católicos katkaj, niman yejon okichiuj manechtekiyomaka nikixnamikis itlaj.

Ipan 1953, nokniuj Simone otechtlajpaloko. Yejua yonochiujka iteixpantijkauj Jehová. Ika iBiblia kuajli otechititi ika seki tlen techmachtiayaj teopan xmelauak katka, ken infierno, Trinidad niman ika alma xueli miki. Onikijli ika iBiblia xokichijchiujkaj católicos, san ika, xouejkauj onikitak ika melauak katka tlen kijtouaya. Sakin, onechuajkuili seki revistas tlen youejkaujkaj ika yokiskaj niman nejua nitlamiya nikinpouaya ika yeuajli. Nimantsin onikasikamat ika yejon katka tlen melauak. San ika, nechmojtiaya nikpolos notekiyo tla ninochiuaya iteixpantijkauj Jehová.

Seki metstin, noselti ninomachtijtoya Biblia niman revistas Amatl Tekakistilijketl. Sakin, oniknemili nias ipan Kajli Kampa nosentlaliaj iTeixpantijkauan Jehová. Onikitak ika iteixpantijkauan Jehová melak tetlasojtlaj niman yejon oajsik ipan noyojlo. Se tokniuj akin youejkaujka ika nomachtiaya onechmachti itech Biblia chikuasen metstli, niman oninoapolakti ipan septiembre, xiuitl 1954. Sakin, melak onechyolpakti ika nonan niman nokniujtsin onochiujkej iteixpantijkauan Jehová.

NITLANELTOKA ITECH JEHOVÁ IJKUAK CHIKAUAK NIKTEKICHIUILIA

Teajman ika nonan omik ijkuak san achijtsin poliuiya ika nochiuas Ueyi Tlanechikojli iuan Miyekej Países tlen opanok ipan Nueva York, xiuitl 1958. Nejua ouel oniaj ipan yejon ueyi tlanechikojli. Ijkuak oninokuep nochan xok nonekiya yakaj niktlajpiyas, kuakon, onijkauj notekiyo niman oninochiuj precursor. Ijkuakon, onikixmat Danièle Delie, yejua katka se precursora akin kuelitaya tenojnotsas, niman sakin oniktlajtlanili nouan manonamikti. Otonamiktijkej ipan mayo, xiuitl 1959.

Danièle opeujka chikauak kitekichiuilia Jehová ipan seki kalpamej tlen onka Bretaña, uejka nokauaya itech ichan. Nonekiya noyolchikauas niman ijkon tenojnotsas kampa tlapaleuijtinemiya pampa ompa melak católicos katkaj niman noijki nonekiya yas ipan bicicleta. Tiomemej chikauak titenojnotsayaj pampa tikitayaj ika yejuin nonekiya nochiuas isiujkan. Tikmatstoyaj ika san kemanon ueliskia yejkos yejon tonajli ijkuak kipopoloskiaj tlen onka ipan yejuin tlaltikpaktli (Mat. 25:13). Yejua nochipa kinektoya tepaleuis maski nonekiskia itlaj kikauas. Yejon otechpaleui matiuelikan tiomemej chikauak tiktekichiuiliskej Jehová.

Ijkuak san kemach yotonamiktijkaj, otechijlikej ika titlapaleuiskiaj ipan circuito. Ononek tomatiskej tinemiskej san ika tlen noneki. Ipan kachtopa tlanechikojli tlen otiktlajpalotoj, san nemiyaj 14 tenojnotskej niman pampa tokniuan xkipiayaj kanon techseuiskej, otikochkej ipan plataforma itech Kajli kampa Tosentlaliaj. Tlapechtli achijtsin techikaktik katka, san ika, okipaleui totlakayo.

Tikomintlajpalouayaj tlanechikoltin ipan tocarro tlen pitentsin katka.

Maski melak miyek tekitl tikchiuayaj, Danièle nimantsin onomat. Nochipa ijkuak nonekiya ninosentlalis imiuan tlayekankej, nosiuatsin nexchiaya ipan tocarro tlen san pitentsin katka, niman xkeman kijtouaya tla xnexchias. San ome xiuitl otitlapaleuijkej ipan circuito, san ika, otiuelkej ika melak noneki ika akin yononamiktijkej manoijlikan tlen yemelak kimachiliaj niman omemej manopaleuikan (Ecl. 4:9).

TECHMAKAJ OKSEKI TEKITL IPAN IKALPAN TOTAJTSIN

Ipan 1962, otechnotskej matiuiyan ipan iTlamachtil Galaad número 37 tlen onochiuj Brooklyn (Nueva York). Tlamachtijli uejkauiya majtlaktli metstli. Okinnotskaj 100 tokniuan, san ika, san okinnotskaj 13 tokniuan akin ueliskiaj kuikaskej insiuauj. Nejua ouel onijkuikak nosiuauj. ¡Melak ueyi tlateochiualistli otikselijkej! Ok nikilnamiki kenon kualtsin otipanokej imiuan tokniuan akin chikauak intlaneltokil, ken tokniuj Frederick Franz, Ulysses Glass niman Alexander Macmillan.

Melak otechyolpakti ika san sekan otinenkej ipan iTlamachtil Galaad.

Ijkuak techmachtijtoyaj, techijliayaj ika melak nonekiya kuajli titlajtlachiaskej. Seki sábados ika teotlak, ijkuak titlamiyaj tomachtiayaj, techuikayaj techontlajtlachaltiayaj kampa miyekej ompaxalouaj ipan Nueva York. Ipan tonaltin lunes techmakayaj se amatl kampa nonekiya tikijkuiloskej tlen otikitatoyaj. Melak tiuajsiaujtiayaj ijkuak tiuajtokuepayaj, niman, tokniuj akin techuikaya techtlatlajtoltiaya niman ijkon matikilnamikikan tlen otikitatoyaj. Ipan se sábado otinejnentinenkej nochi teotlak. Otikalakitoyaj kampa otikitakej kenon onka iluikak niman otechititijkej tleka xsan noijki se meteoro niman se meteorito. Niman ipan museo de historia natural, otechititijkej kenon ueliskia tikmatiskej ika xsan noijki caimán niman se cocodrilo. Ijkuak itinemiyaj Betel, akin otechpaxaloltijtoya otechtlajtolti: “¿Nenkilnamikij tleka xsan noijki se meteoro niman se meteorito?”. Nosiuatsin Danièle melak yosiaujka niman okinankili: “Kema, meteoritos melak uejueyimej intlanuan kinpiya”.

Otechyolpakti tikomintlajpaloskej tokniuan akin chantij África.

Otechmojkatlachialti ika ijkuak otitlankej iTlamachtil Galaad otechtitlankej sucursal tlen onka Francia. Ompa otitlapaleuijkej ipantsin 53 xiuitl. Ipan 1976, onechtokayotijkej ken Akin kixeloua Tekitl ipan Grupo akin kiyekana sucursal. Noijki, kemantika nechijliayaj manikintlajpaloti países tlen onka África niman Oriente Medio kampa xtechkauiliayaj matitenojnotsakan. Ijkon, otajsikej Gabón, kampa opanok tlen onimechijli ijkuak onipeuj. Manimechijli ika kemantika nikmatiya ika xnechnamikiya nikchiuas yejon tekitl. San ika, Danièle nochipa onechpaleui kuajli manikchiua yejuin tekitl.

Ipan ueyi tlanechikojli “Justicia Divina” (París, 1988) oniktlajtolkuepili tokniuj Theodore Jaracz.

TIKIXNAMIKIJ TLEN MELAK OUIJTIKA

Nimantsin otikuelitakej titekitiskej Betel. Ijkuak xitiayaj Galaad, Danièle ouelka inglés san ipan makuijli metstli, niman sakin opeuj kintlajtolkuepa toamatlajkuiloluan, niman melak ueltoya. Techyolpaktiaya tlen tikchiuayaj Betel, niman, noijki melak techyolpaktiaya tikinpaleuiskej tokniuan akin nemiyaj ipan totlanechikol. Danièle niman nejua tikasiyaj metro tlen yaya París niman ijkon tikominmachtiayaj oksekimej itech Biblia. Nikilnamiki ika tiuajsiaujtiayaj ijkuak tiuajtokuepayaj, niman itlayoua tejkoyaj, san ika, tipakiyaj pampa tikinpaleuiayaj oksekimej makixmatikan Jehová. Teajman ika sakin nosiuatsin Danièle opeuj kualo niman xok ueliya tlapaleuiaya ken kuelitaskia.

Ipan 1933, tepajtikej okitakej ika kipiaya cáncer de mama. Melak otlajyoui itech ken okipajtikej, okichiuilijkej se operación niman opeuj kipajtiaj ika quimioterapia. Opanok 15 xiuitl niman oksejpa okajsik cáncer, san ika, aman melak tekoko katka. Yejua melak kuelitaya kintlajtolkuepas toamatlajkuiloluan niman hasta nokojtiliaya tekitis ijkuak xsajnoye kualouaya.

Maski melak tekoko tikpiyas cáncer, xkeman otiknemilijkej tla tikisaskej itech Betel. Melauak, ijkuak se kualo niman nemi Betel melak ouijtika, niman melak ouijtika tla oksekimej xkasikamatij kenon tekoko yejon kokolistli (Prov. 14:13). Maski ikipiaya ipantsin 75 xiuitl, nosiuatsin nochipa paktinemiya, yejon kipaleuiaya maka manesi ika kualouaya. Yejua xsan ipampa najmantinemiya, nochipa kinemilijtinemiya kenon kinpaleuis oksekimej. Kimatstoya ika melak kualtsin timomachilis ijkuak yakaj mitskaki niman mitsasikamati (Prov. 17:17). Danièle kinpaleuiya oksekimej tokniuan maka makimakasikan kokolistli cáncer.

Opeuj tikixnamikij okseki tlen ouijtika. Ijkuak nosiuatsin Danièle xok ouel chikauak tekiti, okitak kenon kichiuilis niman ijkon nechpaleuis. Pampa yejua melak nechpaleuiaya ouel onitekit 37 xiuitl ken Akin kixeloua Tekitl ipan Grupo akin kiyekana sucursal. Nikilnamiki ika tlakualispan yejua kuajli tlayektlaliaya niman ijkon ika toyojlo titlakuaskej kampa tichantiyaj niman toseuiskej maski san achijtsin (Prov. 18:22).

MOJMOSTLA TIKIXNAMIKIJ AJMANTLI

Nosiuatsin Danièle nochipa okinemili tlen kuajli niman melak kinekiya nemis. Ika yejon, ijkuak ika yexpa okajsik cáncer, melak otajmankej. Quimioterapia niman radioterapia kichiuaya ika maka makipiya chikaualistli, hasta kitekiyomakaya nejnemis. Melak nechyolkokouaya nikitas kenon nosiuauj, akin melak kuajli tlajtolkuepaya aman melak kitekiyomakaya itlaj nechijlis.

Kemantika, tikmachiliayaj ika xok tiueliyaj, san ika, nochipa tikchiuayaj teoyotl. Tikneltokayaj ika Jehová xkitekauiliskia matikixnamikikan itlaj tlen xtiueliskiaj tikxikoskej (1 Cor. 10:13). Nochipa tokojtiliayaj tikpatiojkaitaskej nochi tlen techmakaya Jehová ijkon ken, iTlajtol, tokniuan tepajtikej ipan Betel niman oksekimej tokniuan.

Ijkuak xtikmatiyaj kenon ueliskia nopajtis, tiktlajtlaniliayaj Jehová matechyekana. Sejpatipan otikitakej ika xok itlaj kipaleuiskia pampa nosiuatsin opeuj kilkaua miyek tlemach. Yejuin opanok ijkuak nopajtitoya ika quimioterapia. Tepajtiketl akin okitak Danièle 23 xiuitl xueliya kasikamatiya tleka ijkon ipan nochiuaya niman xok kimatiya kenon kipajtis. Otikmachilijkej ika xok yakaj ueliskia techpaleuis. Sakin, se tepajtiketl oncólogo okinek kitas Danièle. Otikmachilijkej ika Jehová techpaleuijtoya.

Otikitakej ika san nonekiya titlanemiliskej itech tlen tikixnamikiskej ipan yejon tonajli. Ijkon ken okijto Jesús: “Cada tonajli, tej, nenkipiaskej problemas san kech uelis nenkixikoskej” (Mat. 6:34). Noijki tepaleuij tla tiknemilia tlen kuajli niman mitsuetskitia tlen panoua. Nikilnamiki ika ijkuak Danièle xnopajtitoya ika quimioterapia ome metstli, yejua nechualixuetskiliaya niman nechijliaya: “¡Xkeman ijkin kualtsin ninomachiliaya!” (Prov. 17:22). Niman maski melak nokokouaya, yejua melak kuelitaya nomajmachtis yenkuikej tlakuikaltin, chikauak nokuikatiaya.

Nosiuatsin Danièle nochipa kiyejyekoua kinemilis tlen kuajli, niman yejon melak onechpaleui manikixnamiki tlen ouijtika. Manimechijli ika ipan nochi yejon 57 xiuitl ijkuak san sekan otinenkej, yejua nochipa onechpaleui. ¡Nion xokinek nechititis kenon niktsoyonis se totoltetl! Kuakon, ijkuak okualok, ononek niuelis nitlapajpakas, nitlapakas niman nitlakualchiuas. Seki vasos onikintlajtlapan, san ika, melak nipakiya pampa ouel oniktlajpix nosiuatsin. *

NIKTLASOJKAMACHILIA JEHOVÁ PAMPA YOTECHITITI IKA TECHTLASOJTLA

Ijkuak nikita nochi tlen panoua ijkuak tikpiyaj se kokolistli niman ijkuak tiueuentsintiaj, nikasikamati miyek tlemach. Yoniuel ika maski melak miyek tekitl tikpiyaskej, noneki tokojtiliskej tinemiskej iuan toixnamik niman tikpaleuiskej ika tlasojtlalistli, niman tiktlajpiyaskej ken noneki. Kema, noneki tokojtiliskej tikyejyekoskej iminuan tinemiskej tochanejkauan ijkuak ok xtikualoj (Ecl. 9:9). Noijki, ika xnoneki melak tajmanaskej ipampa tlen xueyi kijtosneki, pampa tla ijkon tikchiuaj, xok tikitaskej nochi yejon tlateochiualistin tlen itikpiyaj (Prov. 15:15).

Ijkuak nitlanemilia itech kenon chikauak otiktekichiuilijkej toTajtsin, kuajli nikita ika Jehová melak otechteochiuj. Ijkon ken okijto akin okijkuilo salmo 116, nikita ika Jehová nochipa yonechititi ika melak nechtlasojtla (Sal. 116:7).

^ párr. 32 Tokniuj Danièle Bockaert omik ijkuak noijkuilojtoya yejuin tlamachtijli. Kipiaya 78 xiuitl.