Xikita nochi

Tlen kiualika

Telpokamej uan ichpokamej uelis nanyolpakiskej

Telpokamej uan ichpokamej uelis nanyolpakiskej

“Techmachtis ika motlanauatiluan para niyoltos” (SAL. 16:11).

TLAKUIKALMEJ: 133 UAN 89

1, 2. ¿Tlen techmachtia tlen okipanok Tony?

TONY ayakmo okipiaya itajtsin ijkuak otelpochtik uan amo kuali omomachtiaya. Ik non, ayakmo okinekiaya momachtis. Chichikometika san oyaya iuan iyolikniuan noso inmiuan oyaya cine. Amo otlateuiaya nion amo okintekitiltiaya drogas. Pero amo okimatiaya tlen kichiuaskia satepan uan amo okineltokaya kox onka toTajtsin Dios. Satepan okinmixmatki sekimej tokniuan uan okinmilui tlen okineltokaya uan okintlajtlani miak tlamantli. Yejuan okimakakej amatlajkuilol El origen de la vida uan ¿Es la vida obra de un Creador?

2 Ijkuak tokniuan oksepa okitatoj Tony, ye ayakmo okipiaya ijkon iyelis. Tony omomachti amatlajkuilolmej uan sapanoa okipakti. Amatlajkuilolmej okuejkuelpachikej uan ayakmo kualtsin omotayaj porque sapanoa omomachti. Okinmilui tokniuan: “Nikneltoka onka toTajtsin Dios”. Okimachtijkej uan satepan okipatlak inemilis. Noijki itech escuela kuali omomachtiaya. Director omotlajtlachialti uan okilui: “Nikita yotikpatlak moyelis uan kuali timomachtia. ¿Ijkon tikchijtok porque timomachtia iuan iTlaixpantijkauan Jehová?”. Tony okilui inmiuan omomachtiaya uan okilui tlen okimachtijtokaj. Satepan otlanki omomachti escuela uan axkan tekiti ken precursor regular uan ken siervo ministerial. Axkan sapanoa yolpaki uan kita Jehová ken iTajtsin (Sal. 68:5).

MELAUAK NANYOLPAKISKEJ TLA NANKITLAKAMATISKEJ JEHOVÁ

3. ¿Tlen kinmiluia Jehová nochtin telpokamej uan ichpokamej?

3 Tlen okipanok Tony techilnamiktia Jehová kintekipachoa telpokamej uan ichpokamej. Jehová kineki xiyolpakikan. Ik non, kijtoa: “Ijkuak ok titelpochtli xikilnamiki akin omitschijchi” (Ecl. 12:1). Axkan oui ijkon tikchiuaskej pero tla timochijchikauaskej uelis tikyolpaktiskej toTajtsin Dios. Jehová kineki namechpaleuis uan ijkon sapanoa nanyolpakiskej. Ik non, axkan timomachtiskej ken okinpaleui israelitas ma kimoaxkatikan tlali tlen okinmilui kinmakaskia. Noijki timomachtiskej ken okipaleui David ma kitlanili Goliat.

4, 5. ¿Tlen techmachtia tlen okinpanok israelitas uan tlen okichi David? (Xikinmita dibujos kanin peua tlamachtil).

4 ToTajtsin Dios amo okinmilui israelitas okachi ma momachtikan para kinteuiskiaj oksekimej uan ijkon kalakiskiaj itech tlali tlen ye okinmilui kinmakaskia (Deut. 28:1, 2). Ye okinmilui ma kitlakamatikan tlen okinnauati uan itech ma tlaneltokakan (Jos. 1:7-9). Tejuan uelis tikijtoskiaj non amo kinpaleuiskia. Pero melauak okinpaleui. Jehová nochipa okinpaleui israelitas ma kintlanilikan akinmej ochantiayaj Canaán (Jos. 24:11-13). Moneki ma titlaneltokakan itech Jehová uan ijkon uelis tiktlakamatiskej. Tla itech titlaneltokaskej nochipa kuali kisas tlen tikchiuaskej. Melauak ijkon panoa.

5 Goliat okatka se soldado uejkapantik uan okipiaya kanaj eyi metro. Noijki okiuikaya nochi tlen ika moteuis (1 Sam. 17:4-7). Pero David san okiuikaya imatemeka uan otlaneltokaya itech Jehová. Xamo sekimej okijtojkej xoxo David porque amo itlaj okiuikaya. Pero amo omokuayejyekojkej ye Goliat okatka xoxo (1 Sam. 17:48-51).

6. ¿Tlen tikitaskej itech nin tlamachtil?

6 Itech okse tlamachtil otikitakej naui tlamantli tlen uelis kichiuas ma tiyolpakikan. Jehová techmaka miak tlamantli para tikpiaskej chikauak totlaneltokilis, toyolikniuan tlen kuali inyelis, kineki ma tiktekichiuilikan uan techkauilia ma tikchiuakan seki tlamantli. Itech nin tlamachtil tikitaskej seki principios tlen tikinmajsij itech Salmo 16.

JEHOVÁ NAMECHMAKA MIAK TLAMANTLI PARA XIKPIAKAN CHIKAUAK NAMOTLANELTOKILIS

7. (1) ¿Ken iyelis akin kipia chikauak itlaneltokilis? (2) ¿Tlen kijtosneki ‘itetliokolil tlen kimoaxkatis’ David uan ken okipaleuiaya?

7 Akin kipia chikauak itlaneltokilis tlaneltoka itech toTajtsin Dios uan mochijchikaua mokuayejyekos ken ye. Kikauilia toTajtsin Dios ma kiyekana uan kichiua tlen kijtoa (1 Cor. 2:12, 13). Ijkon okipiaya iyelis David. Se tonal, ye okijto Jehová kajki ken itetliokolil tlen uelis kimoaxkatis porque kuali iuan omouikaya (Sal. 16:5). Okitlasojkamatiliaya toTajtsin Dios iuan omouikaya uan okipaleuiaya (Sal. 16:1). Ik non, okijto sapanoa oyolpakiaya. Melauak oyolpakiaya porque omouikaya iuan toTajtsin Dios (xiktlajtolti Salmo 16:9, 11).

8. ¿Tlen namechpaleuis okachi xiyolpakikan?

8 Akinmej san kinekij moyolpaktiskej uan san kinekij kipiaskej miak tomin amo yolpakij ken David oyolpakik (1 Tim. 6:9, 10). Se tokni tlen chanti Canadá, okijto: “Tla tiknekij tikpiaskej miak tlamantli amo tiyolpakiskej pero tla tiktekichiuiliskej Jehová okachi tiyolpakiskej” (Sant. 1:17). Ik non, melauak nanyolpakiskej tla nankitekichiuiliskej Jehová uan tla itech nantlaneltokaskej. Pero moneki okachi nankixmatiskej tla nankinekij itech nantlaneltokaskej. ¿Ken uelis nankichiuaskej? Moneki nankitlajtoltiskej iTlajtol, nankitaskej tlen okichijchi uan nanmokuayejyekoskej ken iyelis. Noijki ximokuayejyekokan ken namechtlasojtla (Rom. 1:20; 5:8).

9. ¿Tlen nankichiuaskej para nanmoyekanaskej ika iTlajtol toTajtsin Dios ken okichi David?

9 Ualeua Jehová technojnotsa porque techtlasojtla ijkon ken se teta kintlasojtla ikoneuan. David okipatioitaya ma kinojnotsa Jehová. Ik non, okijto: “Nikueyichiuas Jehová porque ye nechyekana. Noijki yoak nimokuayejyekoa kox kuali tlen nikchijtok” (Sal. 16:7). David okijto nochi tlen omokuayejyekoaya. Okiseliaya ijkuak toTajtsin Dios okinojnotsaya uan omochijchika mokuayejyekos ken ye. Okikauiliaya toTajtsin Dios ma kiyekana uan ijkon kipiaskia kuali iyelis. Tla ijkon nankichiuaskej, okachi nankitlasojtlaskej Jehová uan nankitlakamatiskej. Ijkon nankipiaskej okachi chikauak namotlaneltokilis. Se tokni itoka Christin, okijto: “Ijkuak nimomachtia uan nimokuayejyekoa, nikmachilia Jehová nechtlapouijtok”.

10. ¿Ken techpaleuia tla tikpiaj chikauak itlaneltokilis ijkon ken kijtoa Isaías 26:3?

10 Tla nankipiaj chikauak namotlaneltokilis, Jehová namechmakas tlamatilistli uan nanyetoskej nanmixtlamatkej. Nin namechpaleuis ximokuayejyekokan ken Jehová. Ijkon Jehová kineki namechpaleuis porque kineki xikpejpenakan tlen kuali uan amo ma namechtekipacho tlen panos satepan. Isaías okijto Jehová kinmaluis akinmej itech tlaneltokaj uan kichiuas nochipa ma yetokan ika yolseuilistli (xiktlajtolti Isaías 26:3). Se tokni itoka Joshua tlen chanti Estados Unidos, okijto: “Tla kuali timouikaj iuan Jehová, tikitaskej tlen okachi ipati uan tlen amo”.

XIKINPEJPENAKAN AKINMEJ INMIUAN NANMOUIKASKEJ

11. ¿Akinmej iuan omouikaya David?

11 (Xiktlajtolti Salmo 16:3). David okimatiaya omonekiaya mouikaskia iuan akinmej kitlasojtlaj Jehová. Noijki kinnotsa “santos” noso chipauakej porque kichiuaj tlen toTajtsin Dios kijtoa. Noijki okijto oyolpakiaya inmiuan yetos. Okse salmista noijki okijto san omouikaya inmiuan akinmej okitlakamatiayaj toTajtsin Dios (Sal. 119:63). Yotikitakej noijki uelis nanmouikaskej inmiuan akinmej kitlasojtlaj Jehová uan kitlakamatij. Maski tlatlamantli xiuitl kipiaskej akinmej inmiuan nanmouikaj.

12. ¿Tleka David uan Jonatán kuali omouikayaj?

12 David amo san omouikaya iuan telpokamej. ¿Nankilnamikij akin iuan kuali omouikaya? Kuali omouikaya iuan Jonatán. Biblia kijtoa kuali omouikayaj maski Jonatán okipiaya miak xiuitl. Pero ¿tleka kuali omouikayaj? Porque yejuan otlaneltokayaj itech toTajtsin Dios, omotlakaitayaj uan okinpatioitayaj ken okipiayaj inyelis. Ijkon okiteititijkej ijkuak omoteuijkej iuan akinmej okikokoliayaj toTajtsin Dios (1 Sam. 13:3; 14:13; 17:48-50; 18:1).

13. Xikijtokan ken uelis nanmouikaskej iuan oksekimej.

13 Tejuan noijki uelis tikchiuaskej ken David uan Jonatán. Tiyolpakiskej tla timouikaj inmiuan akinmej kitlasojtlaj Jehová uan itech tlaneltokaj. Se tokni itoka Kiera, yikipia miak xiuitl kitekichiuilijtok Jehová, okijto: “Nimouika iuan miakej tokniuan, kipiaj tlatlamantli innemilis uan tlatlamantli inmialtepe”. Tla nankichiuaskej ken tokni Kiera, nankitaskej san sekan tikatej porque timomachtiaj Biblia uan noijki techpaleuia iespíritu santo toTajtsin Dios.

XIKPEJPENAKAN OKACHI XIKTEKICHIUILIKAN TOTAJTSIN DIOS

14. (1) ¿Tlen namechpaleuis okachi xiktekichiuilikan Jehová? (2) ¿Tlen okijtojkej sekimej telpokamej para uelis okachi kitekichiuiliskej Jehová?

14 (Xiktlajtolti Salmo 16:8). David okachi okipatioitaya kitekichiuilis toTajtsin Dios. Namejuan noijki nanyolpakiskej tla ijkon nankichiuaskej. Xiktekichiuilikan Jehová uan xikchiuakan tlen ye kineki. Se tokni itoka Steven, okijto: “Sapanoa niyolpaki ijkuak nimochijchikaua okachi niktekichiuilis toTajtsin Dios uan noijki ijkuak nikita kuali niktekichiuilia”. Okse telpochtli tlen ochantiaya Alemania uan axkan tetlapouia itech okse altepetl, okijto: “Ijkuak nikpias miak xiuitl amo nikneki nimokuayejyekos san onikchi tlen onechyolpaktiaya”. Tiknekij noijki ijkon ximokuayejyekokan. Nochi tlen nankimatij xiktekitiltikan para nankitekichiuiliskej toTajtsin Dios uan para xikinpaleuikan oksekimej (Gál. 6:10). Ximochijchikauakan okachi xiktekichiuilikan Jehová uan xikiluikan ma namechpaleui. Jehová namechnankilis tla nankitlatlaujtiskej (1 Juan 3:22; 5:14, 15).

15. ¿Ken uelis okachi nankitekichiuiliskej Jehová? (“ Seki tlamantli tlen uelis nankichiuaskej”).

15 ¿Ken uelis okachi nankitekichiuiliskej Jehová? Sekimej ijkuak monechikoaj tlanankiliaj tlen okajsikamatkej ijkuak omomachtijkej uan oksekimej mochiuaj precursores noso yauij tlapaleuitiuij Betel. Noijki uelis nanmomachtiskej se tlajtoli uan ijkon nantetlapouitiuij kanin okachi moneki. Se telpochtli itoka Barak tlen noijki okachi kitekichiuilia Jehová, okijto: “Amo onka okse tekitl tlen okachi nechyolpaktia. Nochipa nimeua nikmatok niktekichiuilis Jehová”.

XIKPATIOITAKAN TLEN JEHOVÁ NAMECHKAUILIA XIKCHIUAKAN

16. ¿Ken okitaya David itlanauatiluan Jehová uan tleka?

16 (Xiktlajtolti Salmo 16:2, 4). Itech okse tlamachtil otimomachtijkej, tla timoyekanaskej ika principios uan tikintlakamatiskej itlanauatiluan Jehová techpaleuiskej ma tikpatioitakan tlen kuali uan amo ma tikchiuakan tlen amo kuali (Amós 5:15). David okijto nochi tlen kuali uits itech toTajtsin Dios, ik non, moneki ma tikpatioitakan tlen techmaka. David omochijchika kichiuas ken toTajtsin Dios uan amo okinueyichiuaya teotsitsintin. Ijkon okiteititi amo okichiuaya tlen amo kuali. Amo kuali tikueyichiuaskej okseki tlamantli. Tla ijkon tikchiuaskej ayakmo tikteititiskej tikueyichiuaj Jehová (Is. 2:8, 9; Apoc. 4:11).

17. ¿Tlen okijto David okinpanoaya akinmej okinueyichiuayaj teotsitsintin?

17 Yiuejkika oauilnemiayaj ijkuak okinueyichiuayaj teotsitsintin (Os. 4:13, 14). Miakej okinueyichiuayaj teotsitsintin porque okinpaktiaya auilnemiskej. Pero amo oyolpakiayaj. San okachi omotlajyouiltiayaj. David okijto: “Sapanoa tlajyouiaj akinmej kinueyichiuaj okseki teotsitsintin”. Yejuan okinueyichiuayaj teotsitsintin ijkuak okinmiktiayaj inkoneuan (Is. 57:5). Jehová amo kipaktia non tlamantli (Jer. 7:31). Tla tiyetoskia itech nonmej tonalmej, ¿amo tikintlasojkamatiliskia motatajuan porque yejuan okitekichiuiliayaj toTajtsin Dios?

18. ¿Tleka sekimej sapanoa motlajyouiltiaj?

18 Axkan miakej religiones kitekauiliaj ma auilnemikan, ma mosiuakopakan tlakamej uan noijki siuamej ma motlakakopakan. Pero amo kuali tlen kichiuaj (1 Cor. 6:18, 19). Miakej kichiuaj tlen san yejuan kinekij pero san motlajyouiltiaj. Namejuan xamo yonankitakej melauak san motlajyouiltiaj. Ik non, xikkakikan toTajtsin Dios. Namechpaleuis tla nankitlakamatiskej Jehová. Xikilnamiktokan tla nankichiuaskej tlen amo kuali san okachi nanmotlajyouiltiskej (Gál. 6:8). Joshua tlen otimotlapouijkej itech párrafo majtlaktli, okijto: “Uelis tikchiuaskej san tlen tiknekiskej. Pero amo tiyolpakiskej tla tikchiuaskej tlen amo kuali”.

19, 20. ¿Tlen tlateochiualistli nankiseliskej tla nantlaneltokaskej itech Jehová uan tla nankitlakamatiskej?

19 Jesús okinmilui imachtijkauan: “Tla nomejwah nochipa nonkitlakitaskeh notlajtol, milák nonyetoskeh notlamachtijkawah. Iwa nonkixmatiskeh tlan milák, iwa tlan milák nomechmakixtis” (Juan 8:31, 32). Tejuan tikixmatij Jehová uan nin techpaleuia amo ma techkajkayauakan akinmej pouij itech religión tlen amo melauak. Noijki ayakmo techkajkayauaj ika tlen kineltokaj uan amo techkajkayauaj ijkuak kitemoaj miak tlamantli para kitaskej tlen kinpanos satepan. Noijki yotikitakej satepan “momakixtiskeh ipilwah” toTajtsin Dios (Rom. 8:21). Pero axkan noijki uelis nankichiuaskej seki tlamantli tlen toTajtsin Dios namechkauilia. ¿Tlen tlamantli? Xikchiuakan tlen namechmachtia Cristo. Ijkon nankimatiskej tlen melauak itech toTajtsin Dios uan xikchiuakan tlen namechiluia.

20 Telpokamej uan ichpokamej xikpatioitakan toTajtsin Dios namechkauilia xikchiuakan seki tlamantli. Tla nankipejpenaskej nankichiuaskej tlen kuali, satepan nanyolpakiskej. Se telpochtli okijto: “Tla tikpejpenaskej tikchiuaskej tlen kuali, satepan okachi kuali tikpejpenaskej tlen tikchiuaskej. Techpaleuis ma tikpejpenakan tlen tekitl tikseliskej, ijkuak tikpejpenaskej kox timonamiktiskej noso kox toselti tiyetoskej”.

21. ¿Tlen moneki nankichiuaskej para nankipiaskej yolilistli tlen amo keman tlamis?

21 Axkan miakej kijtoaj yolpakij pero nin tlamantli amo uejkaua. Porque amo tikmatij tlen panos mostla (Sant. 4:13, 14). Ik non, xikchiuakan tlen kuali uan non namechpaleuis xikpiakan yolilistli tlen amo keman tlamis (1 Tim. 6:19). Noijki xikilnamiktokan toTajtsin amo techchiualtis ma tikpejpenakan tlen ye kineki ma tikchiuakan. Moneki namejuan nankipejpenaskej. Xikpejpenakan xiktekichiuilikan Jehová uan ijkon okachi iuan nanmouikaskej. Xikpatioitakan nochi tlen kuali namechmaka Jehová (1 Tim. 6:17). Noijki xikneltokakan Jehová kichiuas xiyolpakikan uan namechmakas yolilistli tlen amo keman tlamis (Sal. 16:11).