Känändre nekänti

Indice yete känändre

KUKWE JA TÖTIKARA 2

Nikwe Jehová käikitadrekä konkrekasionte

Nikwe Jehová käikitadrekä konkrekasionte

“Tikwe mä käikitaikä konkrekasionte” (SAL. 22:22).

KANTIKO 59 Ani Jehová käikitekä gwairebe

KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI *

1. ¿David nämäne Jehová mike tuin ño jai aune ye käkwe töi mikani dre nuainne?

REI DAVID kukwe tikani: “Jehová ye kri krubäte aune niara käikitadrekä” (Sal. 145:3). David nämäne Jehová tarere, ye käkwe töi mikani käikitekä “konkrekasionte” (Sal. 22:22; 40:5). Erametre, nita Jehová tarere arato, aune Davidkwe kukwe niebare ne erere ni töita: “Jehová mä Ngöbö nun rün Israelkwe mä rabadre käikitaninkä käre” (1 Crón. 29:10-13).

2. a) ¿Ni raba Jehová käikitekä ño arato? b) ¿Blitakäre gätäte ja mräkätre ruäre ie jata nemen ruin ño aune nibike dre mike gare jai?

2 Kä nengwane, nita blite gätäte yebiti nita Jehová käikitekä arato. Akwa, ja mräkätre aune ja ngwaitre kwati blitadre gätäte ye ñaka nemen nuäre kräketre. Töta nemen nuain, akwa ja ñan tä nüke törö ietre. ¿Dre nuain raba kwetre ne kwe kä jürä ñaka rabadre bätätre? ¿Kukwe meden mikata gare abokän raba ni jökrä dimike blite gätäte? Kukwe ngwantarita ye ni jämi mike gare jai känenkri, kukwe ketabokä ütiätebätä nita blite gätäte ye ani mike gare jai.

¿ÑOBÄTÄ NITA BLITE GÄTÄTE?

3-5. a) Kukwe nieta Hebreos 13:15 ye erere, ¿ñobätä nita blite gätäte? b) Nikwe blitadre ja erebe gätäte ye Jehová ñaka ribere, ¿ye ñokänti gare nie?

3 Jehovakwe kukwe ütiäte biani nuaindre nie: ye abokän niara käikitadrekä (Sal. 119:108). Nita blite gätäte ye “jändrän bianta kämikakrä Ngöbö käikitakakäre” ye kwrere aune ni mada ñaka raba nuainne ni kräke (ñäkädre Hebreos 13:15 yebätä). ¿Ni jökrä käkwe blitadre ja erebe gätäte ie Jehová tö? Ñakare.

4 Ni jökrä ñaka töi ngitiekä ja erebe aune kukwe jene jene tä ni kisete ye gare Jehovai, ye medenbätä nita ja di ngwen blitakäre gätäte ye niarata mike tuin ütiäte jai. Nitre israelita nämäne dre dre bien kukwadre yebätä ani töbike. Nitre kwe oveja o cabra nämäne ye erere nämäne bien kukwadre. Nitre bobre ye tuametre nämäne “ütü kubu o ütü ngäbä kubu” ye bien. Aune, nire kwe ütü ñaka nämäne ye ngwane, “harina kwin” biandre kwe ye Jehová nämäne kain ngäbiti (Lev. 5:7, 11). Harina ye ütiä nämäne bäri brai, akwa “harina kwin” bian nämäne ye Ngöbö nämäne käre mike ütiäte jai.

5 Ngöbö nikwe töi täbe ye erere kä nengwane. Nita blite gätäte ye ngwane, Apolos nämäne blite o Pablo nämäne kukwe niere ye erere nikwe blitadre ye niara ñaka ribere nie (Hech. 18:24; 26:28). Nikwe ja di ngwandre nuainne yebrä tä ribere nie. Meri kän muko krütani käkwe ngwian biani chi ye ani ngwen törö jai. Jondron nämäne kwe ye ngörä biani kwe ye namani ütiäte Jehová kräke (Luc. 21:1-4).

Nita blite gätäte ye ngwane tä ni dimike aune tä nitre mada dimike arato. (Párrafo 6 aune 7 mikadre ñärärä). *

6. a) Kukwe nieta Hebreos 10:24, 25 ye erere, ¿nitre mada tä blite gätäte ye tä mate ño nibätä? b) ¿Ja mräkätre tä blite gätäte ye ütiäte ni kräke ye nita bämike ño?

6 Nita blite gätäte yebiti nita ja dimike kwärikwäri (ñäkädre Hebreos 10:24, 25 yebätä). Ni jökrä tä blite gätäte ye tä nemen kwin krubäte ni kräke. Ñodre, monso chi tä blite gätäte tä kukwe niere braibe aune tä niere ja brukwä tätebiti ye käita nemen juto nibätä. Kukwe metre tä nüke gare ni iti ie ye tä mike gare kä jutobiti ye tä mate kwin nibätä. Nitre jakaire o nitre tä krire ja kite blite ni kukweibiti ye tä ja di ngwen blite gätäte ye käita nemen juto nibätä (1 Tes. 2:2). ¿Niaratre tä ja di ngwen ye ütiäte ni kräke ye ni raba bämike ño ietre? Gätä ye bitikäre ni raba debe bien ietre aune tätre blite gätäte ye tä ni dimike krubäte ye nikwe niedre ietre. Nikwe blitadre gätäte arato. Nikwe ye erere nuaindi ngwane, ñan ni aibe rabai dite ñakare aune nikwe ni mada dimikai arato (Rom. 1:11, 12).

7. ¿Nita blite gätäte ye tä ni dimike ño?

7 Nita blite gätäte ye tä ni dimike (Is. 48:17). ¿Tä ni dimike ño? Kena, nikwe ja töi mikadre kise ngökö kuin, nikwe ja tötikadre kwin gätä kräke, Kukwe Ngöbökwe rükai gare bäri kwin nie aune kukwe keta kabre nikwe mikai nuaindre jai. Ketebukäre, gätä ye rabai tuin bäri kwin nie, ñobätä ñan aune nikwe blitai gätäte siba. Aune ketamäkäre, nita ja di ngwen blitakäre gätäte, yebätä nikwe dre niedi ye rabaikä bäri ni töite.

8, 9. a) Kukwe nieta Malaquías 3:16 ye erere, ¿nita ja di ngwen blitakäre gätäte ye tuin ño Jehovai? b) ¿Kukwe yebiti ta ja täbe nemen ruin ño ja mräkätre ruäre ie?

8 Nita tödeke ye nita bämike ye tä mate kwin Jehovabätä. Niara tä ni kukwe nuin aune nita ja di ngwen blitakäre gätäte ye ütiäte niara kräke ye tädre gare metre nie (ñäkädre Malaquías 3:16 yebätä). * Ne madakäre, tä kukwe kwin mike nemen bare ni kräke yebiti tä ni tarere ye tä bämike.

9 Nikwe blitadre gätäte ye kwin krubäte ye nibira gare nie. Kukwe yebiti ta, ja mräkätre ruärebätä kä jürä täbe küde ngökakäre kuin blitakäre gätäte. Ye erere nemen bare mäbätä ngwane mä ñan ja di ngwan nekä. Kukwe keta kabre ja jie ngwankäre bätä kukwe namani bare kädrieta Bibliabätä aune kukwe mada mikata gare ni dimikakäre blite gätäte yebätä ani ja tötike.

¿DRE KÖBÖIRE NI ÑAKA RABA KÄ JÜRÄ NGWEN JABÄTÄ?

10. a) ¿Ñobätä ni kwatibätä kä jürätä nemen blitakäre gätäte? b) Kä jürä nemen nibätä blitakäre gätäte, ¿yebiti ni töi ño nita bämike?

10 Mä töta nemen kise ngökai kuin blitakäre gätäte ngwane, ¿kä jürätä nemen mäbätä? Ye erere ngwane, ñan mä aibebätä tä nemen bare. Metrere ni töta nemen blitai gätäte ye ngwane, nita nemen nikenkä ye tä nemen bare ni jökräbätä. Akwa, yebätä mä ñan tä blite gätäte ngwane, ñobätä ja ruin kore mäi ye mäkwe ngwandretari jai. Mäkwe dre niei ye käi rikwitaikä mäbiti o mäkwe ñaka kukwe metre niei raba nemen ruin mäi, ¿yebätä kä jürätä nemen mäbätä? Nitre mada tä blite kwin, ¿ye erere mäkwe ñaka kukwe niedi ruin mäi? Metrere, kä jürätä nemen mäbätä yebiti nüke gare mä abokän töi bobre aune nitre mada ye bäri ütiäte mä kräke. Ni töi bobre ye tuin kwin krubäte Jehovai (Sal. 138:6; Filip. 2:3). Akwa, Ngöbö käikitadrekä aune blitadre gätäte ja mräkätre mada dimikakäre ie tö arato (1 Tes. 5:11). Niara tä ni tarere aune ja di biain kwe nie.

11. ¿Kukwe meden nieta Bibliabätä ja jie ngwankäre abokän raba ni dimike?

11 Kukwe ruäre Bibliabätä ja jie ngwankäre ye ani mike gare jai. Nita blite ye ngwane ni jökrä kukweita ritete ye Ngöbö Kukwei tä ngwen törö nie (Sant. 3:2). Nikwe jondron jökrä nuaindre metre ye Jehová aune ja mräkätre ñaka ribere nie (Sal. 103:12-14). Niaratre ye abokän ni mräkätre kukwe ja üairebiti aune ni tare kwetre (Mar. 10:29, 30; Juan 13:35). Ni töta nemen blitai ye ngwane ñaka tä nemen nuäre ni kräke ye nüke gare ietre.

12, 13. ¿Nehemías aune Jonás kukwe kwin bämikani ye tä dre driere nie?

12 Kukwe namani bare kädrieta Bibliabätä ye raba ni dimike ñaka kä jürä ngwen jabätä ye ani mike gare ruäre jai. Käne ani blite Nehemías yebätä, niara nämäne sribire rei dite krubäte ye kräke. Ki aune jukwe Jerusalén nämäne dikaninte namani gare ie ngwane namani ulire krubäte (Neh. 1:1-4). Ñobätä niara nämäne ulire ye rei ngwanintari ie ye ngwane, kä jürä namanibätä ye ni raba bämike ja töite. Nehemías jämi kukwe mike gare ye känenkri orabare jötrö kwe. Ye köböire rei käkwe juta Ngöbökwe ye dimikani krubäte (Neh. 2:1-8). Nehemías kukwe kwin bämikani ni kräke, ni jämi kukwe mike gare ye känenkri nikwe oradre. Ani blite Jonás yebätä mada. Niara blitadre nitre Nínive yebe ngwane, kä jürä namani krubätebätä yebätä ngitiani kä mada känti (Jon. 1:1-3). Akwa, Ngöbö diebiti sribi ye mikani nemen bare kwe aune ye käkwe kukwe kwin mikani nemen bare nitre Nínive ye kräke (Jon. 3:5-10). Jonás kukwe bämikani yebiti tä mike gare nie, kä jürä rabadre nibätä akwa Jehová raba ni dimike niara mike täte. Metrere ja mräkätre konkrekasionte ye ñaka nitre Nínive ye erere, ¿ñan ererea?

13 ¿Kukwe meden raba ni dimike blite gätäte ja mräkätre mada dimikakäre? Ani mike gare ruäre jai.

14. a) ¿Ñobätä nikwe ja tötikadre kwin gätä kräke? b) ¿Ñongwane ni rabadre ja tötike gätä kräke?

14 Nikwe ja tötikadre gätä jökrä kräke. Nikwe kä diainkä jai ja tötikakäre ye köböire nikwe blitai töi jämebiti gätäte (Prov. 21:5). Metrere, ni itire itire kisete kukwe ñaka ja erebe tä. Eloise abokän muko krütani, niarabiti kä niena 80 biti bäri, tä ja tötike Ni Mikaka Mokre yebätä bämän kömikata kena ye ngwane. Tä mike gare: “Tita ja tötike köbö känenkri ye köböire gätä tä nemen tuin bäri kwin tie”. Meri Testiko kädekata Joy tä sribire köbö täte ja kräke, tä ja tötike Ni Mikaka Mokre yebätä gätä känenkri, ñobätä ñan aune kukwe ye tä nemen neketete bäri niara töite nieta kwe. Ike ni umbre ji ngwanka konkrekasionte kisete sribita krubäte aune tä sribi prekursor nuainne, niara tä niere: “Tita ja tötike kiakia mantre jetebe ye tä nemen bäri kwin ti kräke aune ti ñaka tä ja tötike batibe”.

15. ¿Ja tötikadre ño kwin gätä kräke?

15 ¿Ja tötikadre ño kwin gätä kräke? Kena, nikwe üai deme kärädre Jehovai (Luc. 11:13; 1 Juan 5:14). Ye bitikäre, kukwe ja tötikara ye tä dre mike gare nie yebätä nikwe töbikadretari. Ñodre, título, subtítulo, jondron üai aune recuadro ye mikadre ñärärä. Ye bitikäre, nikwe töbikadretari párrafo keteitire keteitire yebätä aune ni raba ngwane ñäkädre texto keta kabrebätä. Kukwe ja tötikara yebätä töbikadretari aune kukwe meden nie törbadre nikwe yebätä ja tötikadre kwin. Nikwe ja tötikai kwin ngwane, yekwe ni dimikai aune rabai bäri nuäre ni kräke blitakäre gätäte (2 Cor. 9:6).

16. ¿Jondron meden meden tä mäkwe ja tötikakäre aune mätä ja tötike ñobiti?

16 Tärä aune täräkwata sribeta abokän mikata Internet käi nikwe yete, yebätä nikwe ja tötikadre. Jehová tä juta kwe yebiti jondron keta kabre bien nie ja tötikakäre. Ñodre, JW Library® yete ni raba tärä o täräkwata denkä jai ja tötikakäre teléfono o tableta yete. Ye köböire ni raba ja tötike, ñäkebätä o kukwe grababare ye kukwe nuin nita medente erere känti. Nitre ruäre tä ja tötike JW Library yebiti, ñänä ruäre sribikänti, kwelate o tätre niken kä madakänti ye ngwane. Ne madakäre, Watchtower Library aune Watchtower TÄRÄ JÖKRÄ INTERNETEye köböire ni raba ja tötike bäri kwin kukwe keta kabrebätä.

¿Ñongwane mätä ja tötike gätä kräke? (Párrafo 14 nemen 16 mikadre ñärärä). *

17. a) Nikwe kukwe keta kabre diandrekä jai blitakäre gätäte, ¿ye ñobätä kwin krubäte? b) Video Mäkwe ja keta Jehovabe: Mä ja tötika kwin blitakäre, ¿ye tä dre driere mäi?

17 Ni raba ngwane, kukwe ja tötikara yebätä nikwe kukwe keta kabre diandrekä jai blitakäre gätäte. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune nita kise ngökö kuin ye ngwane ñan ni ai mikata blite käne. Nikwe kise ngökadre kuin aune bengwairebe ni mada kise ngökadre kuin arato ye medenbätä ni gätä jie ngwanka ñan ni ai mikadre blite. Ne madakäre, ni gätä jie ngwanka ye ñaka raba nitre tuenmetre blite krubäte ne kwe ora ñaka rikadre raire ta. Aisete, nikwe ñaka blitai párrafo kena yebätä ngwane, ni ñaka rabadre rubun aune ni ñan ja di ngwandre nekä. Nikwe kukwe keta kabre diainkä jai blitakäre gätäte ngwane, rabai bäri nuäre ni kräke kise ngökakäre kuin blitakäre. Ni raba ja töi mike ñäke texto keteitibätä. Akwa, raba ngwane nikwe kukwe ruäre ükadrete jai dre nüke gare nie ye ererebätä blitakäre gätäte. *

18. ¿Ñobätä kukwe niedre braibe blitakäre gätäte?

18 Kukwe niedre braibe. Ñodre, kukwe nieta braibe aune nuäre ye tä nitre dimike bäri. Aisete, nikwe blitadre gätäte ye nikwe nuaindre 30 segundo o bäri chi (Prov. 10:19; 15:23). Nitre niena mekerabe kukwebätä ye rabadre kukwe kwin bämike tätre blite gätäte ye ngwane. Kukwe ñaka nuärebätä blitadre gätäte kwetre minuto kabre te ngwane nitre mada raba nütüre kise ngökadre kuin kwetre ngwane ñaka raba blite niaratre erere. Ne madakäre, kukwe niedre braibe ye ngwane, ja mräkätre aune ja ngwaitre mada raba blite arato. Párrafo kena yekänti ni mikadre blite ye ngwane, nikwe kukwe braibe aune nuäre niedre ye ütiäte. Kukwe bäri ütiäte ye niedrera ngwane, ni mada raba kukwe mada niere arato (recuadro “ ¿Tikwe blitadre ngwane ti raba kukwe meden mada niere?” ye mikadre ñärärä).

19. ¿Ni gätä jie ngwanka ye raba ni dimike ño akwa ni raba dre nuainne?

19 Párrafo medenbätä ni tö blitai ye nikwe niedre ni gätä jie ngwanka ie. Nikwe ja töi mikadre ye erere nuainne ngwane gätä nuain jämi ye känenkri nikwe blitadre ni gätä jie ngwanka yebe. Ni rükadre párrafo yekänti ngwane nikwe kise ngökadre jötrö kuin aune mobe kuin ne kwe ni jutuadre ie.

20. Nitre ja ketamuko tätre ja nübaire mröre, ¿ye bämikata ño gätä nuainta yebätä?

20 Nitre ja ketamuko tä mrö kwin sribere kwetadre jai, ye kwrere gätä nuainta konkrekasionte ye nikwe mikadre tuin jai. Ja mräkätre ruäre käkwe ni nübaidre akwa ni rikadre jondron ngwena chi niedre kwe nie, ¿ye ngwane nikwe dre nuaindre? Ni rikai dre ngwena yebätä ni rabai töbike akwa ni rikai jondron ngwena. Jehová ye abokän ni nübaikä, niara tä mrö kwin keta kabre sribere ni kräke (Sal. 23:5; Mat. 24:45). Nikwe kukwe braibe o nuäre niedre ye tä nemen tuin kwin Ngöböi. Ye medenbätä, nikwe ja tötikadre kwin aune ja di ngwandre blite gätäte. Ye köböire ñan ni aibe käkwe mrö ja üaire Jehovakwe ye kwetai ñakare aune nikwe ni mada dimikai arato.

KANTIKO 2 Mä kä Jehová

^ párr. 5 Ni jökrä tä Jehová tarere aune ni tö niara käikitaikä David erere. Nita kise ngökö kuin blitakäre gätäte ye ngwane, Ngöbö tare nikwe ye nita bämike. Akwa, ja mräkätre ruäre kräke ye ñaka nemen nuäre nuainkäre. Ye erere tä nemen bare mäbätä ngwane, ni raba dre nuainne ñaka kä jürä ngwankäre jabätä blitakäre gätäte ye rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti.

^ párr. 8 Malaquías 3:16: “Kä ye ngwane nitre nämene Jehová jürä ngwen jabätä ye namani blite jabe kwärikwäri, itire itire namani blite ja ketamuko kwetre yebe aune Jehová namani niaratre kukwe nuin kwin jankunu. Aune tärä nitre ngwankäre törö jai yebätä kukwe tikabare niara okwäbiti nitre nämene Jehová jürä ngwen jabätä kräke aune nitre nämene töbiketari niara kä yebätä kräke”.

^ párr. 17 TÄRÄ Video > Monsotre kia tä jw.org yete ye mäkwe känä aune mäkwe video Mäkwe ja keta Jehovabe: Mä ja tötika kwin blitakäre ye mäkwe mika ñärärä.

^ párr. 64 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Konkrekasionte nitre tä kä jutobiti blite täräkwata Ni Mikaka Mokre ja tötikara yebätä.

^ párr. 66 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Ja mräkätre ruäre nämä ja tötike täräkwata Ni Mikaka Mokre yebätä ye üaita mikani nete. Kukwe jene jene tä niaratre kisete akwa tätre kä denkä jai ja tötikakäre.