Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 6

Ma tikpiakan toyolo ajsitok

Ma tikpiakan toyolo ajsitok

“¡Maski nimikis nikpias noyolo ajsitok!” (JOB 27:5).

TLAKUIKALI 34 Nikpias noyolo ajsitok

XIKILNAMIKTO *

1. ¿Ken okiteititijkej ninmej eyi tokniuan kinekij yetoskej yolmelajkej ixpan Jehová?

AXKAN ma timokuayejyekokan itech eyi tlamantli. Se ichpochtli kanin momachtia, okiluijkej ye uan oksekimej, ma kichiuakan se iluitl. Ichpochtli kuali kimati non amo kipaktia toTajtsin Dios, ik non, okilui akin kimachtia amo iluichiuaskia. Okse telpochtli ijkuak otetlapouijtoka, okitak se kali kanin ochantiaya se telpochtli tlen iuan momachtia uan nin telpochtli yokinpinauijka tokniuan. Pero maski momojtia, ye otetlapoui itech non kali. Noijki se teta kanin tekipanoa okiluijkej ma tlakajkayaua uan ma tlachteki. Pero okilui akin iuan tekipanoa amo uelis tlakajkayauas uan amo tlachtekis porque toTajtsin Dios amo kipaktia ijkon ma kichiuakan itekipanojkauan (Rom. 13:1-4; Heb. 13:18).

2. ¿Tlen tlajtlanilmej tikinnankiliskej uan tleka?

2 ¿Tlen tlamantli okiteititijkej ninmej eyi tokniuan? Xamo tikijtoaj yejuan yolchikauakej uan amo tlachtekij. Yejuan kipiaj inyolo ajsitok uan nin sapanoa miak ipati. Tinochtin timochijchikauaj tikyolpaktiskej Jehová uan tikintlakamatiskej itlanauatiluan. Jehová yolpaki ijkuak tiktlakamatij. Ik non, ma tikinnankilikan ninmej tlajtlanilmej: ¿Tlen kijtosneki tikpiaskej toyolo ajsitok? ¿Tleka miak ipati ma tikpiakan toyolo ajsitok? ¿Tlen tikchiuaskej para tikpiaskej toyolo ajsitok maski axkan okachi panotok tlen amo kuali?

¿TLEN KIJTOSNEKI TIKPIASKEJ TOYOLO AJSITOK?

3. (1) ¿Ken tikteititiaj tikpiaj toyolo ajsitok? (2) ¿Tlen techpaleuis ma tikajsikamatikan miak ipati ma tikpiakan toyolo ajsitok?

3 Tikteititiaj tikpiaj toyolo ajsitok ijkuak titetlasojtlaj, ijkuak san ye Jehová tikueyichiuaj uan nochipa tikchiuaj tlen kipaktia. Ma tikitakan tleka ijkon moijtoa. Yiuejkika, toTajtsin Dios okinnauati israelitas tla kitlamaniliskiaj, omonekiaya kimakaskej se yolkatl tlen amo omokokoaya (Lev. 22:21, 22). Amo uelis kitemakaskiaj se yolkatl koxo noso okipoloaya se inakas noso se ixtololo. Noijki amo kitemakaskiaj se yolkatl tlen omokokoaya porque Jehová amo okipaktiaya ma kinmakakan yolkamej tlen omokokoayaj (Mal. 1:6-9). ¿Tleka Jehová sapanoa kipatioita ma ajsito tlen tikmakaj? Ma tikitakan tlen kijtosneki tikmakaskej Jehová itlaj ajsitok. Ijkuak tikkouaj tlakilotl tiknekij ma technemakiltikan kuajkuali. Amo tiknekij ma technemakiltikan yipalantok. Noijki Jehová kineki ma tikmakakan tlen kuali. Kineki nochipa ma tiktlasojtlakan uan kineki ma tiyetokan tiyolmelajkej.

4. (1) Xikijto kox kijtosneki amo tikpiaskej tlajtlakoli tla tiknekij tikpiaskej toyolo ajsitok. (2) Ijkon ken kijtoa Salmo 103:12-14, ¿tlen amo kichia Jehová ma tikchiuakan?

4 Tejuan titlajtlakolejkej uan tikchiuaj tlen amo kuali. Ik non, xamo timotlajtlaniaj: “¿Kijtosneki ayakmo tikpiaskej tlajtlakoli tla tiknekij tikpiaskej toyolo ajsitok?”. Amo. Ma tikitakan ome tlamantli tlen kiteititia tleka ijkon tikijtoaj. Achto, Jehová amo san kita tlen amo kuali tikchiuaj. Ik non, Biblia kijtoa: “Jehová, tla san tikitaskia ijkuak tikchiuaj tlen amo kuali, Jehová, ¿akin uelis tlaxikos?” (Sal. 130:3). Ye kimati titlajtlakolejkej uan techtlapojpoluia ika nochi iyolo (Sal. 86:5). Okse tlamantli, Jehová kimati tlen uelis tikchiuaskej uan amo kichia ma tikchiuakan miak tlamantli (xiktlajtolti Salmo 103:12-14). Ik non, ¿ken uelis tikpiaskej toyolo ajsitok ixpan Jehová?

5. ¿Tleka moneki titetlasojtlaskej tla tiknekij tikpiaskej toyolo ajsitok?

5 Moneki titetlasojtlaskej uan ijkon tikpiaskej toyolo ajsitok. Moneki nochipa tiktlasojtlaskej Jehová uan amo keman ma tikkauakan. Kijtosneki tikpiaj toyolo ajsitok tla nochipa titetlasojtlaj maski tikixnamikij ouijkayotl (1 Crón. 28:9; Mat. 22:37). Oksepa ma timokuayejyekokan tlen okinpanok eyi tokniuan tlen intech yotimotlapouijkej. ¿Kijtosneki ichpochtli amo kipaktia moyolpaktis? ¿Telpochtli amo kineki mopinatis? Noso ¿teta amo kineki kipias tekitl? Amo. Pero ¿tleka ijkon okichijkej? Porque kimatij kinpaleuis tla kintlakamatiskej itlanauatiluan Jehová uan san ye kiyolpaktiskej. Noijki kipejpenaj kichiuaskej tlen kuali porque kitlasojtlaj Jehová uan kichiuaj ken ye mokuayejyekoa. Ijkon kiteititiaj kipiaj inyolo ajsitok.

¿TLEKA MIAK IPATI MA TIKPIAKAN TOYOLO AJSITOK?

6. (1) ¿Tleka miak ipati ma tikpiakan toyolo ajsitok? (2) ¿Ken okiteititi Adán uan Eva amo okipiayaj inyolo ajsitok?

6 ¿Tleka miak ipati ma tikpiakan toyolo ajsitok? Porque Satanás okixnamik Jehová uan noijki tejuan techixnamiki. Itech xochitlali Edén nin ángel omochi Satanás tlen kijtosneki “akin tekokolia noso teixnamiki”. Satanás okisokioti itoka toTajtsin Dios porque okijto amo kuali tlanauatia, san itech motekipachoa uan tlakajkayaua. Satepan Adán uan Eva okitlakamatkej Satanás uan okixnamikej toTajtsin Dios (Gén. 3:1-6). Ijkuak Adán uan Eva okatkaj itech xochitlali uelis okachi kitlasojtlaskiaj Jehová. Pero ijkuak Satanás okinkajkaya, ayakmo okitlasojtlayaj Jehová ika nochi inyolo. Satepan, ijkuak okatka Job noijki ijkon opanok. ¿Sekimej kitlasojtlaskiaj Jehová uan kitlakamatiskiaj ika nochi inyolo? Noso ¿kipiaskiaj inyolo ajsitok?

7. (1) Ijkon ken kijtoa Job 1:8-11, ¿tlen omokuayejyekoaya Jehová porque Job okipiaya iyolo ajsitok? (2) ¿Tlen okijtoaya Satanás?

7 Job okatka ijkuak israelitas ochantiayaj Egipto. Pero amo okatka okse tlakatl tlen okipiaya iyolo ajsitok ijkon ken ye. Pero ye noijki okatka tlajtlakole, ik non, okichiuaya tlen amo kuali ijkon ken tejuan. Pero toTajtsin Dios okitlasojtlaya Job porque okipiaya iyolo ajsitok. Xamo Satanás yiuejkika yokixnamika Jehová ijkuak okijto amikaj uelis kipias iyolo ajsitok. Ik non, toTajtsin Dios okilui Satanás ma kita ken iyelis Job. Pero Job okichiuaya tlen kuali, ik non, okiteititi Satanás san tlakajkayaua. Satepan, Satanás okilui toTajtsin Dios ma kikauili ma kitlajyouilti Job uan ijkon kitaskia kox okipiaya iyolo ajsitok. Jehová okimatiaya tlen kichiuaskia Job uan okikauili Satanás ma kitlajyouilti (xiktlajtolti Job 1:8-11).

8. ¿Tlen okichiuili Satanás Job?

8 Satanás sapanoa tetlajyouiltia uan noijki temiktia. Okikixtili nochi tlen okipiaya Job, itlakeualuan uan okijtojkej amo kuali okipiaya iyelis. Noijki okichi ma mikikan majtlaktli ikoneuan tlen sapanoa okintlasojtlaya. Satepan Satanás okichi Job ma sauati nochi itlalnakayo. Isiua sapanoa omotekipacho uan okilui Job ma kiuijuikalti toTajtsin Dios uan ma miki. Ye okinekiaya mikis pero okipixki iyolo ajsitok. Pero Satanás okichiuili okse tlamantli. Satanás okintekitilti eyi iyolikniuan Job ma kitlajpalotij uan mojmostla ma kiyolseuikan. Pero amo okiyolseuijkej, san okiluijkej tlen amo kuali uan okitenejkej. Okiluijkej ye toTajtsin Dios okitlajyouiltijtoka uan amo okipatioitaya kox okipiaya iyolo ajsitok. Yejuan okijtojkej amo yolkuali Job, ik non, okinamikiaya tlen okipanotoka (Job 1:13-22; 2:7-11; 15:4, 5; 22:3-6; 25:4-6).

9. ¿Tlen amo okichi Job maski sapanoa otlajyouijtoka?

9 ¿Tlen okichi Job maski sapanoa otlajyouijtoka? Ye okatka tlajtlakole, ik non, okualanki, okinmajuak iyolikniuan uan san tlen amo okijto. Maski satepan okijto amo kuali tlen okichi. Job okinekiaya kiteititis ye okatka okachi yolkuali uan amo toTajtsin Dios (Job 6:3; 13:4, 5; 32:2; 34:5). Pero amo keman okika toTajtsin Dios maski sapanoa otlajyouijtoka. Amo okineltokak tlen okiluijkej iyolikniuan. Okinmilui: “¡Amo ximokuayejyekokan nikijtos namejuan nanyolmelauakej! ¡Maski nimikis nikpias noyolo ajsitok!” (Job 27:5). Okiteititi nochipa kipiaskia iyolo ajsitok maski kipanoskia miak tlamantli. Job okixiko nochi tlen okipanok uan tejuan moneki noijki ijkon ma tikchiuakan.

10. ¿Tlen kipia tlen kitas touan tlen Satanás okichiuili Job?

10 ¿Tlen kipia tlen kitas touan tlen Satanás okichiuili Job? Satanás kijtoa amo melauak tiktlasojtlaj Jehová. Kijtoa ijkuak titlajyouiskej ayakmo tiktekichiuiliskej uan ayakmo tikpiaskej toyolo ajsitok (Job 2:4, 5; Apoc. 12:10). ¿Ken timomachiliaj? Techyolkokoa. Pero ma tikitakan tlen mokuayejyekoa Jehová. Jehová kikauilia Satanás ma techyejyeko porque techkauilia ma tikteititikan tikpiaj toyolo ajsitok uan noijki ma tikteititikan Satanás san tlakajkayaua. ToTajtsin Dios kineki techpaleuis ma tikpiakan toyolo ajsitok (Heb. 13:6). Se tlateochiualistli techneltokilia toTajtsin Dios akin ueyi Tekiua itech nochi semanauak. Ma tikitakan tleka miak ipati ma tikpiakan toyolo ajsitok. Porque techpaleuis ma tikteititikan Satanás san tlakajkayaua. Ijkon tikteititiskej tikpaleuiaj itoka toTajtsin Dios porque san ye kinamiki tlanauatis. Pero ¿tlen techpaleuis ma tikpiakan toyolo ajsitok?

¿TLEN TIKCHIUASKEJ PARA TIKPIASKEJ TOYOLO AJSITOK?

11. ¿Tlen techmachtia tlen okichi Job?

11 Axkan “iksemi tonatijmeh yetos miak tlaijyowílistli” uan Satanás okachi techtlajyouiltia (2 Tim. 3:1). Ik non, ¿tlen tikchiuaskej para tikpiaskej toyolo ajsitok? Techpaleuis tlen okichi Job. Ye okiteititi nochipa okipiaya iyolo ajsitok maski otlajyouiaya. Ma tikitakan eyi tlamantli tlen okichi uan nin tlamantli techpaleuis ma tikpiakan toyolo ajsitok.

¿Tlen tlamantli techpaleuis ma tikpiakan toyolo ajsitok? (Xikita párrafo 12). *

12. (1) Ijkon ken kijtoa Job 26:7, 8, 14, ¿tlen okipaleui Job okachi ma kitlasojtla Jehová uan ma kitlakaita? (2) ¿Tlen techpaleuis okachi ma tiktlasojtlakan toTajtsin Dios?

12 Job okachi okitlasojtlak Jehová porque okitaya tlen okichijchi. Omajxiliaya mokuayejyekos tlen okichijchi toTajtsin Dios (xiktlajtolti Job 26:7, 8, 14). Omotlajtlachialti ijkuak omokuayejyeko itech tlaltikpak. Ijkuak okitak iluikak, mixtli uan ijkuak tlatijtikuini, okajsikamatki amo nochi okimatiaya tlen Jehová okichijchi. Noijki okipatioitaya nochi tlen Jehová okimachtiaya. Ik non, okijto: “Okachi nikpatioita tlen yokijto” Jehová (Job 23:12). Nochi non tlamantli okipaleui okachi ma kitlasojtla toTajtsin Dios. Noijki okipaleui ma kipia iyolo ajsitok. Ma tikchiuakan ken Job. Ma timokuayejyekokan itech nochi tlen okichijchi toTajtsin Dios. Axkan okachi tikixmatij tlen okichijchi Jehová uan amo ken ijkuak okatka Job. Noijki tikpiaj Biblia tlen techpaleuia kuali ma tikixmatikan toTajtsin Dios. Nochi tlen timomachtiaj techpaleuis ma tiktlakaitakan Jehová. Noijki techpaleuis ma tiktlasojtlakan uan ma tiktlakamatikan uan nin techpaleuis ma tikpiakan toyolo ajsitok (Job 28:28).

Tla tiknekij tikpiaskej toyolo ajsitok, ma tikixtopeuakan pornografía. (Xikita párrafo 13). *

13, 14. (1) Ijkon ken kijtoa Job 31:1, ¿ken okiteititi Job okitlakamatiaya Jehová? (2) ¿Ken uelis tikchiuaskej ken Job?

13 Job nochipa otetlakamatki uan non okipaleui ma kipia iyolo ajsitok. Job okimatiaya omonekiaya kitlakamatis Jehová tla okinekiaya kipias iyolo ajsitok. Tejuan tikteititiaj tikpiaj toyolo ajsitok ijkuak tiktlakamatij toTajtsin Dios. Job nochipa omochijchika kitlakamatis toTajtsin Dios. Noijki techmachtia ye okintlakaitaya siuamej (xiktlajtolti Job 31:1). Nochipa okilnamiktoka yokipiaya isiua, ik non, okijto amo keman kiuelitas okse. Axkan miakej auilnemij. ¿Tikchiuaskej ken Job uan amo keman tikuelitaskej okse tlakatl noso okse siuatl? ¿Tikixtopeuaskej kanin motaj auilnemij noso pornografía? (Mat. 5:28). Tikteititiskej tikpiaj toyolo ajsitok tla mojmostla timokuayejyekoaj tlen tikchiuaskej ijkuak techpanos non tlamantli.

Tla tiknekij tikpiaskej toyolo ajsitok, amo ma tiktemokan tikpiaskej miak tlamantli. (Xikita párrafo 14). *

14 Job okiteititi okitlakamatiaya Jehová porque amo okitemo kipias miak tlamantli. Ye okijto tla kitemoskia kipias miak tlamantli, tlajtlakolchiuaskia uan omonekiaya kitlajyouiltiskej (Job 31:24, 25, 28). Axkan miakej kitemoaj kipiaskej miak tlamantli. Pero tejuan tikteititiskej tikpiaj toyolo ajsitok tla tikchiuaj tlen kijtoa Biblia. Ijkon amo tiknekiskej tikpiaskej miak tomin uan miak tlamantli (Prov. 30:8, 9; Mat. 6:19-21).

Tla tiknekij tikpiaskej toyolo ajsitok, moneki ma timokuayejyekokan ken techteochiuas Jehová. (Xikita párrafo 15). *

15. (1) ¿Tlen okipaleui Job ma kipia iyolo ajsitok? (2) ¿Tleka moneki ma tikilnamiktokan ken techteochiuas Jehová?

15 Job omokuayejyeko tlen tlateochiualistli kimakaskiaj tla kipiaskia iyolo ajsitok. Okimatiaya toTajtsin Dios kipatioita ma kipia iyolo ajsitok (Job 31:6). Maski tlajyouiskia ye okimatiaya Jehová kiteochiuaskia uan kipaleuiskia ma kipia iyolo ajsitok. Jehová oyolpakik porque Job okipiaya iyolo ajsitok, ik non, sapanoa okiteochi maski okatka tlajtlakole (Job 42:12-17; Sant. 5:11). Noijki satepan kiselis miak tlateochiualistli. ¿Tejuan noijki timokuayejyekoaj tlen tlateochiualistli techmakaskej tla tikpiaskej toyolo ajsitok? ToTajtsin Dios amo keman kipatla iyelis (Mal. 3:6). Ma tikilnamiktokan Jehová kipatioita ma tikpiakan toyolo ajsitok uan non techpaleuis ma tikilnamiktokan ken techteochiuas (1 Tes. 5:8, 9).

16. ¿Tlen moneki tikchiuaskej?

16 Nochipa ma tikpiakan toyolo ajsitok. Xamo timokuayejyekoaj san tejuan timochijchikauaj tikpiaskej toyolo ajsitok. Pero amo san tejuan timochijchikauaj. Itech nochi tlaltikpak katej miakej tokniuan tlen noijki mochijchikauaj kipiaskej inyolo ajsitok. Tipouiskej iuan siuamej uan tlakamej tlen yiuejkika okatkaj tlen noijki otlaneltokayaj itech toTajtsin Dios uan okipiayaj inyolo ajsitok (Heb. 11:36-38; 12:1). Tinochtin ma tikchiuakan ken Job uan ma tikijtokan: “¡Maski nimikis nikpias noyolo ajsitok!”. Ma tikpiakan toyolo ajsitok uan ijkon nochipa tikueyichiuaskej Jehová.

TLAKUIKALI 124 Nochipa nitetlakamatis

^ párr. 5 ¿Tlen kijtosneki tikpiaskej toyolo ajsitok? ¿Tleka Jehová kinpatioita itekipanojkauan ma kipiakan inyolo ajsitok? ¿Tleka miak ipati ma tikpiakan toyolo ajsitok? Itech nin tlamachtil tikitaskej tlen techmachtia Biblia. Noijki techpaleuis ma timochijchikauakan nochipa ma tikpiakan toyolo ajsitok. Tla ijkon tikchiuaskej, toTajtsin Dios techteochiuas.

^ párr. 49 FOTO: Job okintlapouijtoka ikoneuan tlen okichijchi Jehová.

^ párr. 51 FOTO: Se tokni amo kineki ma kititikan pornografía.

^ párr. 53 FOTO: Se tokni amo kineki ma kinemakiltikan se ueyi televisión tlen amo kipoloa uan amo uelis kitlaxtlauas.

^ párr. 55 FOTO: Se tokni majxilia motlatlaujtis uan mokuayejyekoa tlen tlateochiualistli kimakaskej itech xochitlali.