1. Tenne gufora xawinsoonniri sasu Yihowa Farciˈraasine isira ammanantinohu hiittoonniiti?

HANNI sase Yihowa Farciˈraasinera tuncu yiinonsare hedi. (1) Mitto barra mitte beetto rosu mine rossanni heedheenna rosiisaanchu rosaano baalanti ayyaana ayirrissanno gede kulinsa. Ise kuni ayyaani Magano hagiirsiisannokkita affino daafira, konne ayyaana ayirrissannokkita rosiisaanchoho ayirrinyunni kultusi. (2) Mittu manna ille qase laˈˈa waajjanno wedellichi minunni mine haˈranni soqqamanni no. Hakkiinni, aane noo mini ledosi rosanno beetti heeˈrannoha ikkinota wodanchi; hakku beetti Yihowa Farciˈraasine mishannoho. Ikkollana kuni wedellichi waajjikkinni hakko mine mare gangani. (3) Maatesira hasiisannore shiqishate diinaggaawe loosannoha mitto mancho, mitto barra loosiisaanchu ammanama xeˈinore woy higge fajjitannokki coye assi yiisi. Isi loosiweelo gatara dandaannoha ikkirono, ammanamanna higgete hajajama hasiissannosita, hattono Maganu soqqamaasinesi togo assitara hasiˈrannota loosiisannosi manchira xawise kulino.—Rom. 13:1-4; Ibi. 13:18.

2. Hiikkuri xaˈmuwa xiinxallineemmo? Mayira?

² Kuri sasunku manni hiikkonne akata leellishshino? Haammata akatta, lawishshaho worbimmanna ammanama leellishshinota wodanchoottoha ikkara dandaanno. Ikkollana insa roorenkanni hasiisannoha mitto muxxe akata leellishshino; hakkuno minshe nookkire ikkine heeˈrate. Insa sasunku Yihowara ammanantino. Mittu mittunku Maganu biddishsha diiga gibbino. Minshe nookkire ikkite heeˈransa togo assitanno gede kakkayissinonsa. Yihowa insa konne akata leellishshino daafira lowo geeshsha hagiidhinoti egennantinote. Ninkeno iimi Annanke hagiirsiisa hasiˈneemmo. Konni daafira hanni aantanno xaˈmuwa xiinxallino: Minshe nookkire ikkate yaa mayyaate? Minshe nookkire ikkine heeˈra hasiissannonkehu mayiraati? Tenne qarrissanno yanna giddo minshe nookkire  ikkine heeˈrate murciˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

3. (a) Minshe nookkire ikkate yaa mayyaate? (b) Minshe nookkire ikkate yaa mayyaatero huwatate kaaˈlannonke lawishshi hiikkonneeti?

³ Maganu soqqamaasine minshe nookkire ikkitinota leellisha dandiitannohu hiittoonniiti? Yihowa woˈmu wodaninninna geedote baxillinni baxxe, hattono woˈmante yannara isi fajjo assiteeti. Hanni Qullaawu Maxaafi giddo minshe nookkire ikka yaanno qaali mayi tiro afiˈrinoro laˈno. Minshe nookkire ikkate yaa, xalala, keeraancho woy xeˈne nookkire ikkate yaate. Lawishshaho Muse Seeri, Yihowara kakkalo assine shiqinshanni saada keeraancho woy muso afidhinokkita ikka hasiissannota kulanno. * (Lew. 22:21, 22) Maganu manni naaffinota, macca taˈinota woy ille baˈinota, hattono dhiwantino saada kakkalo asse shiqishara difajjinanni. Yihowa isira kakkalo assine shiqinshanni saada xalala, keeraancho woy xeˈne nookkita ikkitara hasiˈranno. (Mil. 1:6-9) Yihowa keeraanchimma woy xalalle hasiˈrasi dhagge diˈˈikkitannonke. Mayira? Dikkotenni mitore hidhineemmo woyite lawishshaho laalo, maxaafu woy wolu uduunni muso nooha woy gama wido dadhaminoha ikkiro hakkonne uduunne hidha dihasiˈneemmo. Ninke baalunku xeˈne nookkire hidha hasiˈneemmo. Hatteente gede Yihowa, isira noonke baxillinna ammanama woˈmanna xeˈne nookkita ikkitara hasiˈranno.

4. (a) Mittu manchi guuta ikka hoogirono minshe nookkiha ikka dandaanno yineemmohu mayiraati? (b) Faarso 103:12-14 yitanno garinni, Yihowa ninke maa assinammora hasiˈranno?

⁴ Minshe nookkire ikkate guuta ikka hasiissannonke yine heda garaho? Soˈneemmore ikkinoommo daafira, minshe nookkire ikka didandiineemmo yine hendeemmoha ikkara dandaanno. Minshe nookkire ikkate guuta ikka hasiissannokkita leellishannoha lame korkaata laˈno. Umihunni, Yihowa soˈronke aana diˈˈillachishanno. Qaalisi togo yaanno: “Cubbonke kiiroottoha ikkoommero, gatara dandaannohu ayeti?” (Far. 130:3) Isi guuntete xeˈne noonketanna cubbaataamma ikkinoommota afino daafira, shaqqillunni maarannonke. (Far. 86:5) Layinkihunni, Yihowa dhukanke afino daafira wolqankera aleenni ikkino coye asse diyaannonke. (Faarso 103:12-14 nabbawi.) Ikkina isi albaanni keeraano, xalaloota woy xeˈne nookkire ikka dandiineemmohu ma garinniiti?

5. Yihowa soqqamaasine minshe noonsakkire ikkate iso baxa hasiissannonsahu mayiraati?

⁵ Yihowa soqqamaasine minshe nookkire ikkitanno gede assannonsahu qaru akati baxilleho. Maganoho noonke baxillinna ammanama woˈmanna guuta ikka hasiissannose. Baxillinke hattooha ikkiro, fonqolu iillannonke woyite nafa minshe nookkire ikkine heeˈra dandiineemmo. (1 Dud. 28:9; Mat. 22:37) Hanni umo laˈnummore sase Yihowa Farciˈraasine hendo. Insa hatto assitinohu mayiraati? Wedellitte beetto rosu mine hagiirsiisannore assa giwisinoseni? Minunni mine haˈre soqqamanno wedellichi minshasira hasiˈrannoni? Qoleno maatete hasiisannore shiqishate sharramanni noo rodii loosu noosikkiha heeˈra hasiˈrannoni? Hatto diˈˈikkino. Hatteentenni insa Yihowa biddishshi qullaawa ikkinota affino; hattono iimi Annansa hagiirsiisate aana illachishshino. Insa iso baxxanno daafira, mitto coye doodhitara albaanni woˈmanka woyite iso heddanno. Insa hatto assite minshe noonsakkire ikkitinota leellishshino.

6. (a) Minshe nookkire ikka hasiissannonkehu mayiraati? (b) Addaaminna Heewani minshe noonsakkire ikkinota leellishikki gatinohu hiittoonniiti?

⁶ Ninke baalunku minshe nookkire ikka hasiissannonkehu mayiraati? Korkaatuno Sheexaanu Yihowano ikko ninke hettisino daafiraati.  Kuni finqilu sokkaasinchi Edenete kaashshu basera isonooto soorre Sheexaane woy “Hettisamaancho” ikkino. Isi, Maganu bushaho, umosi calla baxannohonna ammanaminokki Gashshaanchooti yee Yihowa suˈma hunino. Addaaminna Heewani Sheexaaneho halante Yihowara finqiltino; tini dadillissannote. (Kal. 3:1-6) Edenete heeˈransa Yihowara noonsa baxille kaajjishiˈrate lowo faro fantinonsa. Ikkollana insa Sheexaanu fonqolinsa yannara baxillinsa woˈmanna guuta diˈˈikkino. Sheexaanu kayisinoti wole xaˈmo tenneeti: Yihowara baxillunni ammaname heeˈrannohu no? Wole yaattonni, mannu ooso minshe nookkire ikkite heeˈra dandiitanno? Tini xaˈmo kaˈinohu Iyyoobira qarru iillisi yannaraati.

7. Iyyoobi 1:8-11 yitanno garinni, Yihowara Iyyoobi ammanama daafira hiittoo lao noosi? Sheexaanehona?

⁷ Iyyoobi heeˈrinohu Israeelete manni Gibitsete noo yannaraati. Iyyoobi waro, isi geeshsha minshe nookkiha ikkinota leellishinohu wolu dino. Ninkente gede isirano guuntete xeˈne noosi. Isi soˈro loosino woyiti no. Ikkirono Yihowa Iyyoobi minshe nookkiha ikkino daafira baxinosi. Sheexaanu hakkuyira albaanni mannu ooso ammanama daafira xaˈmo kayisikki digatino. Konni daafira Yihowa, Sheexaanu Iyyoobi wodana asse laˈˈanno gede assino. Korkaatuno Iyyoobi heeˈranno heeshsho, Sheexaanu kaphaancho ikkinota leellishshannote! Sheexaanu Iyyoobi minshe noosikkiha ikkinotanna teˈee afate fonqolara Yihowa xaˈmino. Yihowa jaalasi Iyyoobi ammanannosi daafira, Sheexaanu fonqolasira fajjino.—Iyyoobi 1:8-11 nabbawi.

8. Sheexaanu Iyyoobi gawajjinosihu hiittoonniiti?

⁸ Sheexaanu kaajjadohonna lubbo shaannoho. Isi Iyyoobira noosi jajja baala goofanno gede assino, soqqamaasinesi shiino, hattono suˈnaado suˈmasi hunino. Sheexaanu Iyyoobita tonne ooso shee maatesi gawajjino. Hakkiinni Iyyoobira  bisu umunni kayise lekkate qubbichi geeshsha madiˈranno gede assino. Iyyoobi galte baasa xissiisidhinonna wolqa baˈino daafira isi Maganoho ammanama agure iso xone reyanno gede xixxiibbinosi. Iyyoobi umisi reyo halchinoha ikkirono, minshe noosikkiha ikke heeˈrino. Hakkiinni Sheexaanu wole doogonni iso gawajjate woˈnaalino. Isi tenne assate Iyyoobita sase muli jaalla horoonsiˈrino. Insa Iyyoobi duucha higge marte laˈinosiha ikkirono, disheshifachishshinosi. Hatteentenni insa marartukki kaajjado qaale coyidhe ruffinosi. Insa ‘Konne qarra abbinohehu Maganoho; minshe nookkiha ikkite heeˈrittorono isira assattori dinoˈ yitino. Jaallasi Iyyoobira kuni qarri iillinosihu isi busha mancho ikkino daafiraati yaate geeshsha nafa iillitino!—Iyo. 1:13-22; 2:7-11; 15:4, 5; 22:3-6; 25:4-6.

9. Iyyoobira qarru iillisirono, maa assa giwino?

⁹ Iyyoobi kuni qarri baalu iillisi yannara ma assiyya? Isi guuta diˈˈikkino. Isi suˈmira sheshifachishshasira martino jaallasi hanqe rufinonsa; hattono umi qara coyiˈrinori gara ikkinokkita ammanino. Isi Maganu keeraanchimma aana illachisha agure umisi keeraanchimma daafira calla hedino. (Iyo. 6:3; 13:4, 5; 32:2; 34:5) Ikkollana, Iyyoobi buutote qarri iillinosiha ikkirono, Maganu Yihowara badhe diwodhino. Qoleno isi kaphaano jaallasi coyidhino kapho diammanino. Isi togo yiino: “Kiˈne coyidhinoonniha baala horonta halaaleho yee diadheemmo; reyammo geeshsha keeraanchimmaˈya diagureemmo.” (Iyo. 27:5) Isi hatto yaasi baxi coyi iillisirono minshe nookkiha ikke heeˈrate murciˈrinota leellishshanno. Iyyoobi hexxo mudhannokki gede murciˈrino; ninkeno hatto assa dandiineemmo.

10. Sheexaanu Iyyoobi aana kayisino kisse ateno laˈannohu hiittoonniiti?

¹⁰ Sheexaanu ninke mitto mittonka kassasinonke. Tini kisse ateno laˈannohu hiittoonniiti? Sheexaanu, ‘Magano Yihowa goowi alella baxatto; mittu qarri iillihero umokki gatisate yite isira soqqama aguratto; qoleno minshe nookkiha ikke heeˈreemmo yaakki kaphohoˈ yiinohu gedeeti! (Iyo. 2:4, 5; Aju. 12:10) Sheexaanu hatto yaasinni atera mayi macciishshamannohe? Tini lowo geeshsha xissiissannota diˈˈikkitino? Ikkirono hanni tenne hedi: Yihowa ammanannohe daafira isira ammanamoottota leellishatto faro faninohe. Yihowa, Sheexaanu ammanamakki jifanno gede fajjino. Yihowa, minshe noohekkiha ikkite Sheexaanu kaphaancho ikkinota leellisha dandaattota dihuluullamanno. Qoleno Isi kaaˈlahera qaale eino. (Ibi. 13:6) Kalqete alame Gashshaanchi ammanannonkere ikkanke lowo ayirrinyeeti! Minshe nookkire ikke heeˈra mageeshshi geeshsha hasiissannoro wodanchitto? Minshe nookkire ikkine heeˈranke Sheexaanu kaphaancho ikkinota leellinsheemmo gede, Anninke suˈmi ayirranno gedenna gashshootisi wido ikkineemmo gede assitannonke. Ikkina minshe nookkire ikkine heeˈrate murciˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

11. Iyyoobi xaggenni maa ronseemmo?

¹¹ Tenne qarru woˈminote ‘goofimarchu yannaˈ giddo Sheexaanu albinni roore Maganu manna gawajjanni no. (2 Xim. 3:1) Ikkina tenne qarrissanno yanna giddo minshe nookkire ikkine heeˈrate murciˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? Xaano Iyyoobi xaggenni lowore ronseemmo. Isi fonqolu iillasira albaanni minshe nookkiha ikke heeˈrate murciˈrino. Hanni Iyyoobi xaggenni minshe nookkire ikkine heeˈrate murciˈra dandiineemmo gara rosate sase coye laˈno.

12. (a) Iyyoobi 26:7, 8, 14 yitanno garinni, Iyyoobi Yihowara noosi diniqonna ayirrinyi lexxanno gede assiˈrinohu hiittoonniiti? (b) Ninkeno Maganoho noonke ayirrinyi lexxanno gede assiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹² Iyyoobi Yihowara noosi diniqo lossiˈre Maganoho noosi baxilli kaajjanno gede assiˈrino. Iyyoobi yanna gaaˈme dhagge ikkannoha Yihowa kalaqama hiincino. (Iyyoobi 26:7, 8, 14 nabbawi.) Isi uullate, gordu,  gomichu hattono banqote daafira hedi woyite lowo geeshsha dhagge assiˈrino; ikkollana isi batinyu kalaqami giddo shiima calla afinota huwatino. Qoleno Iyyoobi Yihowa coyiˈrinore dhagge assiˈrino. Isi Maganu coyiˈrinori daafira kulanni, “Kulinoere baala wodaniˈyara wodhoommo” yiino. (Iyo. 23:12) Iyyoobi Yihowa looso dhagge assiˈrino; hattono iso lowo geeshsha ayirrisinosi. Isi Annasi baxanno daafira iso hagiirsiisa hasiˈrino. Iyyoobi konne asse minshe nookkiha ikke heeˈrate murciˈrino. Ninkeno Iyyoobi assinore assa hasiissannonke. Iyyoobi yannara noo manninni roore ninke dhagge ikkannohu Maganu kalaqami daafira lowore anfoommo. Qoleno qullaawu ayyaaninni borreessinoonnihu Qullaawu Maxaafi Yihowa daafira seekkine anfeemmo gede kaaˈlannonke. Kurinni ronseemmori baalu lowo geeshsha maalaˈlineemmo gede assannonke. Yihowara noonke diniqonna ayirrinyi, iso banxeemmo gedenna hajajammeemmosi gede hattono minshe nookkire ikkine heeˈrate murciˈneemmo gede assannonke.—Iyo. 28:28.

13-14. (a) Iyyoobi 31:1 aana kulloonni garinni, Iyyoobi hajajamannoha ikkinota leellishinohu hiittoonniiti? (b) Ninke isi lawishsha harunsa dandiineemmohu ma garinniiti?

¹³ Iyyoobi woˈmunku coyira Maganoho hajajamannoha ikkasi minshe nookkiha ikke heeˈrate kaaˈlitinosi. Iyyoobi, minshe nookkire ikkine heeˈrate Yihowara hajajama hasiissannota afino. Yihowara hajajamate yine assineemmohu mittu mittunku coyi, woˈmanka woyite minshe nookkire ikkine heeˈrate kaaˈlannonke. Iyyoobi barru baala Maganoho hajajamate murciˈrino. Lawishshaho, isi galtesi ikkinokki meentiwa garimale diaananno. (Iyyoobi 31:1 nabbawi.) Iyyoobira umisi galte noosi daafira, galtesi ikkitinokki meyatera gara ikkinokki baxille leellisha soˈro ikkitinota afino. Xaa yannara heeˈnoommo alame amanyoote bainore assineemmo gede fonqoltannonke. Ninkeno Iyyoobinte gede galtenke ikkitinokkitera gara ikkinokki baxille leellisha gimbeemmo? Ayi garinnino shiqqinota teeda baˈino misilla laˈˈa effiˈne gimbeemmo? (Mat. 5:28) Konni garinni barru baala umonke  eemadhineemmoha ikkiro, minshe nookkire ikkine heeˈrate murciˈnoommore ikkineemmo.

¹⁴ Iyyoobira maalaamittete coyira noosi laono isi Yihowa waajjannoha ikkinota leellishshanno. Iyyoobi maalaamittete coye addaxxannoha ikkiro, tini lowo soˈro ikkitinotanna qorichishamannota afino. (Iyo. 31:24, 25, 28) Heeˈnoommohu maalaamittete coye quwa sae baxanno manni woˈmino alameraati. Qullaawu Maxaafi woxenna jiro lainohunni gara ikkitino lao heedhannonke gede aannonke biddishsha harunsinummoro, minshe nookkire ikkine heeˈra dandiineemmo.—Law. 30:8, 9; Mat. 6:19-21.

15. (a) Iyyoobi minshe noosikkiha ikke heeˈrate murciˈranno gede kaaˈlitinositi hiittenne hexxooti? (b) Yihowa uyinonke hexxo aana illachishanke kaaˈlitankera dandiitannohu hiittoonniiti?

¹⁵ Iyyoobi Maganu albillitte aannosi atooti aana illachishe minshe nookkiha ikke heeˈrino. Iyyoobi minshe nookkiha ikke heeˈrasi Magano hagiirsiissannota huwatino. (Iyo. 31:6) Isi fonqolu iillisirono Yihowa gedensoonni baˈraasannosita addaxxino. Isi konni garinni Yihowa addaxxasi, minshe nookkiha ikke heeˈranno gede kaaˈlitinosi. Yihowa, Iyyoobi minshe noosikkiha ikke heeˈrino daafira, guuta ikka hoogirono lowo atoote uyinosi! (Iyo. 42:12-17; Yai. 5:11) Isinni Iyyoobi albillitte hakkiinni saino atoote afiˈranno. Minshe noohekkiha ikkite heeˈrittoro Yihowa maassiˈrannoheta addaxxatto? Maganinke xaano disoorramino. (Mil. 3:6) Minshe nookkire ikkine Yihowa hagiirsiinsummoro, isi albillitte bae atoote aannonketa addaxxa dandiineemmo.—1 Tes. 5:8, 9.

16. Maa assate murciˈra hasiissannonke?

¹⁶ Woˈmanka woyite minshe noohekkiha ikkite heeˈrate murciˈri. Mito woyite minshe nookkiha ikkite heeˈrate sharrantanni noottohu ate calla ikkoottoha lawahera dandaanno; ikkollana hatto diˈˈikkino. Ammaname minshe nookkire ikke heeˈrannohu alame woˈmate lowo miliyoone ikkanno manni no. Qoleno hunda heeshshonsa hoogganno gede assara dandaannori iillinsarono minshe nookkire ikkite heedhino labballinna meenti widira kiiramatto. (Ibi. 11:36-38; 12:1) Iyyoobi gede ninke baalunku minshe nookkire ikkine heeˈrate murciˈno; isi togo yiino: “Reyammo geeshsha keeraanchimmaˈya diagureemmo.” Minshe nookkire ikkine heeˈranke Yihowa hegerera ayirranno gede assitanno!