Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 7

Matiyolyemankej niman matikyolpaktikan Jehová

Matiyolyemankej niman matikyolpaktikan Jehová

“Xtejtemokan Jehová, nemochimej akin nenyolyemankej itech nochi tlaltikpaktli, [...] xtejtemokan yolyemanilistli” (SOF. 2:3).

TLAKUIKAJLI 80 Xkitakan kenon Jehová yolkuajli

TLEN TIKITASKEJ *

1, 2. a) ¿Tlenon kijtoua Biblia itech Moisés niman tlenon okichiuj? b) ¿Tleka noneki matiyolyemankej?

BIBLIA kijtoua ika “Moisés sen tlakatl yejuan sanoyej yolyemanki katka xken yakaj okse ipan in tlaltikpaktli” (Núm. 12:3). ¿Kijtosneki yejuin ika yejua xkojtik katka, xkimatiya tlen kichiuas niman xyolchikauak? Ijkon kimixmatij akin yolyemankej. San ika, yejon xmelauak. Moisés yejua yolchikauak katka, kojtik niman kuajli kimatstoya tlen kichiuas. Ika itlapaleuilis Jehová okixnamik ueyi tekiuaj itech Egipto, okinyekan kanaj 3 millones ipan tlaluaktli niman okinpaleui israelitas makintlanikan intlauelikniuan.

2 Tikmatstokej ika tejuamej xtikpiyaj tlaueltin ken Moisés, san ika mojmostla imiuan tinemij tlaltikpakchanejkej noso onka itlaj tlen kichiua ouijtika matikmachilikan tiyolyemankej yeskej. San ika, onka tlen ika noneki tiyolyemankej yeskej. Pampa Jehová kijtoua ika akin “yolyemankej itech toTEKO, kiseliskej on kuajli tlajli” (Sal. 37:11). Matotlajtoltikan: “¿Niknemilia ika nejua niyolyemanki? ¿Ijkon nechitaj oksekimej?”. Uelis tiknankiliskej yejuin tla kachtopa tikasikamatij tlenon kijtosneki tiyolyemanki yes.

¿TLENON KIJTOSNEKI TIYOLYEMANKI YES?

3, 4. a) ¿Tleka tikijtouaj ika tiyolyemanki yes kentla ijkuak tiktlapalyotis se cuadro? b) ¿Katlejua kualneskayomej noneki tikpiyaskej tla tiknekij tiyolyemankej yeskej niman tleka?

3 Tiyolyemanki yes, * yeskia kentla tiktlapalyotiskiaj se kualtsin cuadro, ¿tleka ijkon tikijtouaj? Ijkuak tiknekij tiktlapalyotiskej se cuadro, noneki tiktlaliliskej miyek colores. Noijki ijkon, tla tiknekij tiyolyemankej yeskej noneki tikpiyaskej miyek kualneskayomej. Noneki matitetlakamatkej, matiyolkuajkualtin niman matiyolchikaujkej. Tla tiknekij tikyolpaktiskej Jehová noneki tikpiyaskej yejuin kualneskayomej. Matikitakan tleka.

4 San akin yolyemankej kitlakamatij toTajtsin niman kichiuaj tlen yejua kineki. Niman yejua kineki matiyolkuajkualtin (Gál. 5:22). San ika, Satanás melak kualani ijkuak tikchiuaj tlen Jehová kineki. Ika yejon, maski tiyolyemankej niman tiyolkuajkualtin miyekej akin Satanás kinyekantika techtlauelitaj (Juan 15:18, 19). Kuakon, noneki matiyolchikaujkej.

5, 6. a) ¿Tleka Satanás kintlauelita akin yolyemankej? b) ¿Katlejua tlajtoltilistin tikinnankiliskej?

5 Se akin xyolyemanki, san kualantinemi niman xkitlakamati Jehová. Ijkon kichiua Satanás. Ika yejon, kintlauelita akin yolyemankej, pampa akin yolyemankej kiteititiaj ika Satanás melak xkuajli. Niman noijki kiteititiaj ika Satanás se tlakajkayaujketl pampa maski san tlenon makijto noso makichiua xuelis kichiuas ika akin yolyemankej maka sa makitekichiuilikan Jehová (Job 2:3-5).

6 Aman, ¿kemanon uelis tikitaskej ouijtika tiyolyemankej yeskej? Niman ¿tleka noneki matochikauakan nochipa tiyolyemankej yeskej? Tla tiknekij tikinnankiliskej yejuin tlajtoltilistin, kachtopa matikitakan tlen okichiujkej Moisés, yeyimej hebreos niman Jesús.

TLEN KICHIUA OUIJTIKA MATIKITAKAN MATIYOLYEMANKEJ

7, 8. ¿Tlenon okichiuj Moisés ijkuak xokitlakaitakej?

7 Ijkuak titlayekanaj. Ijkuak tejuamej titlayekanaj, ouijtika tikitaskej tiyolyemankej yeskej, niman yejuin panoua ijkuak se akin tikyekanaj xtechtlakaita noso techixnamiki. ¿Ijkon topan yonochiujka? ¿Tlenon tikchiuaskiaj tla se tochanejkauj ijkon texchiuiliskia? Matikitakan tlenon okichiuj Moisés.

8 Jehová okitekitlali Moisés makinyekana israelitas niman okikauili makimijkuilo tlanauatiltin tlen okinmakak ikalpan. Kuajli nesi ika toTajtsin kipaleuijtoya Moisés. Maski ijkon, Míriam niman Aarón xkuajli otlajtokej itech niman melak okitejteneujkej ipampa akin iuan ononamikti. Tla tejuamej ijkon texchiuiliskiaj kanaj melak tikualaniskiaj niman totlakuepiltiskiaj. San ika, Moisés xnimantsin okualan niman hasta okitlajtlanili Jehová makipajti Míriam (Núm. 12:1-13). ¿Tleka xokualan?

Moisés okitlajtlanili Jehová makipajti Míriam. (Xkita párrafo 8).

9, 10. a) ¿Tlenon okasikamachiltijkej Moisés? b) ¿Tlenon uelis nomachtiskej itech Moisés tajtin niman tlayekankej?

9 Pampa melak youelka itech Jehová, Moisés xokualan. Kanaj cuarenta xiuitl ika tlakuitlapan, ijkuak nemiya Egipto, yejua xyolyemanki katka. Pampa nimantsin kualaniya, se tonajli hasta okimikti se tlakatl pampa yejua okinemili ika xkuajli tlen kichiujtoya. Moisés okinemili ika toTajtsin kuelitaskia tlen okichiuj. Cuarenta xiuitl Jehová okipaleui Moisés niman ijkon okasikamachilti ika tla kinekiya kinyekanas israelitas xsan nonekiya mayolchikauak, nonekiya yolyemanki yes. Niman tla kinekiya yolyemanki yes, nonekiya matetlakamati niman mayolkuajli. Moisés melak kuajli ouel niman melak kuajli ken otlayekan (Éx. 2:11, 12; Hech. 7:21-30, 36).

10 Ipan yejuin tonajli, tajtin niman tlayekankej melak kuajli tla ijkon kichiuaj ken Moisés. Tla tejua titlayekana maka nimantsin xkualani ijkuak xmitstlakaitaskej. Xkasikamati ika noijki timopopoloua (Ecl. 7:9, 20). Xtlakamati Jehová niman xchiua ijkon ken yejua mitsnauatia niman xteititi ika tiyolkuajli (Prov. 15:1). Tajtin niman tlayekankej akin ijkon kichiuaj kiyolpaktiaj Jehová, tlapaleuiyaj maonia yolseuilistli niman kuajli kiteititiaj tlenon kijtosneki tiyolyemanki yes.

11-13. ¿Tlenon techmachtiaj yeyimej hebreos?

11 Ijkuak techtlaueltokaj. Yopanok miyek xiuitl ika tekiuajkej melak kitlaueltokaj ikalpan Jehová. ¿Tleka? Kanaj kitaj ika yotikchiujkej itlaj tlen xkuajli, san ika xmelak, yejuamej techtlaueltokaj pampa yotiktlapejpenijkej “achtoj tiktlakamatiskej Dios” (Hech. 5:29). Kanaj techpijpinaujtiaj, techtsakuaj noso hasta techuisokij. San ika, Jehová techpaleuiya maka matotlakuepiltikan, niman matiyolseujtokan ijkuak techixnamikiskej.

12 Matiknemilikan tlenon techmachtiaj yeyimej telpokamej hebreos akin okinuikakej Babilonia: Hananías, Misael niman Azarías. * Intekiuaj babilonios okinnauati manotlakuanketsakan ixpan tlamachijchiuajli ika oro. Ika tlakaitalistli niman ika yemanki tlajtojli, okijlikej ika xkiueyichiuaskiaj niman noijki okijlikej tleka xkichiuaskiaj. Okitlakamatkej toTajtsin maski tekiuaj yokimijlika ika komintlajkalis ijtik horno. Yejuamej xkimatiyaj ika toTajtsin kinmakixtiskia, maski kema ijkon opanok. Okiselijkej tlen toTajtsin kitekauiliskia mapano (Dan. 3:1, 8-28). Ijkon okiteititijkej ika tlaltikpakchanejkej akin yolyemankej, yolchikaujkej. Niman xitlaj uelis kichiuas maka sa makiueyichiuakan Jehová, nion se tekiuaj niman maski melak makintlajyouiltikan (Éx. 20:4, 5).

13 ¿Kenon uelis ijkon tikchiuaskej ken yeyimej hebreos ijkuak techtlatlataj? Matiyolyemankej niman matikneltokakan ika Jehová techtlajpiyas (Sal. 118:6, 7). Niman, ijkuak yakaj kiteijlis ika tikchiuaj tlen xkuajli, matiknankilikan ika kuajli tlajtojli niman tlakaitalistli (1 Ped. 3:15). Noijki, maka itlaj matijkauilikan makijtlako itech ken touikaj iuan toTajtsin iluikakchane.

Tikintlakaitaj akin texchiuiliaj tlen xkuajli. (Xkita párrafo 13).

14, 15. a) ¿Tlenon uelis panos ijkuak tokuaajmanaj? b) Ken kijtoua Isaías 53:7, 10, ¿tleka Jesús kuajli techititia tlen kijtosneki tiyolyemanki yes maski melak timokuaajmantos?

14 Ijkuak tokuaajmanaj. Tinochimej tokuaajmanaj ipampa miyek tlemach. Uelis ijkon tomachiliskej ijkuak tikchijchiuaskej se exámen ipan escuela noso tikchiuaskej itlaj kampa titekitij. Kemantika tokuaajmanaj ijkuak se tepajtiketl techijlia ika techtekiskej noso ijkuak techtlajtlaniliaj matochiuilikan se exámen. Melak ouijtika tiyolyemankej yeskej ijkuak tokuaajmanaj. Ijkuak ijkon topan nochiujtok kanaj uelis techkualanis maski san tlenon. Niman kanaj uelis itlaj tikimijliskej oksekimej noso tikinchiuiliskej tlen xkuajli. Tla kemantika ijkon tokuaajmanaj, matitlanemilikan itech Jesús.

15 Ijkuak achijtsin poliuiya ika kimiktiskiaj, melak miyek onkatka tlen kikuaajmanaya. Kimatstoya ika ikimiktiskiaj niman ika melak kitlajyouiltiskiaj (Juan 3:14, 15; Gál. 3:13). Ijkuak sa poliuiya seki metstli ika kimiktiskiaj, okijto ika melak noyolajmanaya (Luc. 12:50). Niman ijkuak sa poliuiya seki tonajli ika kimiktiskiaj, okijto: “Aman sanoyej ninoyolkokoua”. Tikitaj kenon yolyemanki katka niman okitlakamat toTajtsin ijkuak okijli: “NoTajtsin, xnechmanaui de on tlajyouilistli yejuan aman nopan nochiuas [...] yejua ika oniuajlaj ipan in tlaltikpaktli noTajtsin, xchiua para ma mitsueyilikan” (Juan 12:27, 28). Ijkuak oyejkok tonajli ijkuak ikimiktiskej, onoyolchikauj niman onotemakak itech itlauelikniuan toTajtsin, akin okimiktijkej. Maski melak nokuaajmanaya niman tlajyouijtoya, Jesús yolyemanki katka niman okichiuj tlen toTajtsin kineki. Tikitaj ika okiteititi tlenon kijtosneki tiyolyemanki yes maski melak timokuaajmantos (xpoua Isaías 53:7, 10). *

Jesús otechititi ika noneki tiyolyemankej yeskej. (Xkimita párrafos 16 niman 17). *

16, 17. a) ¿Kenon itlatitlankauan Jesús okitlatlatakej iyolyemanilis? b) ¿Kenon uelis tikchiuaskej ijkon ken Jesús?

16 Ipan yeuajli ijkuak ikimiktiskiaj Jesús, itlatitlankauan akin melak kuajli imiuan nouikaya, okitlatlatakej iyolyemanilis. Matiknemilikan kenon melak nokuaajmantoya ipan yejon yeuajli. San ueliskia kinpaleuis miyekej tlaltikpakchanejkej tla melajkanemiskia hasta makimiktikan. San ika ¿ueliskia kichiuas? (Rom. 5:18, 19). Noijki, ika tlen kichiuaskia ueliskia nopatlas tlen kinemiliayaj itech Jehová (Job 2:4). Ijkuak kipanoltijtoyaj iTlakualis toTeko, inomachtijkauan “opeu notenkuikuij de on akinon más ueyixtias”. Yejua yokimijlika ika xkuajli tla ijkon kichiuayaj, niman ipan yejon teotlak noijki yokimijlika. Maski ijkon opanok, Jesús xokualan niman okiminnots ika kuajli tlajtojli. Okinmelajkaijli tlenon nonekiya kichiuaskej. Sakin, okimijli ika melak kuajli pampa xkeman okitlalkauijkej (Luc. 22:24-28; Juan 13:1-5, 12-15).

17 ¿Tlenon tikchiuaskiaj tla ijkon texchiuiliskiaj? Uelis ijkon tikchiuaskej ken Jesús maski melak tokuaajmantoskej, maka matikualanikan. Ika toyojlo matiktlakamatikan tlen Jehová technauatia: “Xpiyakan ijyouilistli iuan oksekimej” (Col. 3:13). Uelis ijkon tikchiuaskej tla tikilnamikij ika tinochimej tikijtouaj niman tikchiuaj tlen sekimej kinkualania (Prov. 12:18; Sant. 3:2, 5). Noijki, matikimijlikan akin tikimixmatij tlen kuajli kichiuaj (Efes. 4:29).

¿TLEKA NONEKI TOCHIKAUASKEJ TIYOLYEMANKEJ YESKEJ?

18. a) ¿Kenon kinpaleuiya Jehová akin yolyemankej niman ijkon kuajli makitlapejpenikan tlen kichiuaskej? b) ¿Tlenon noneki kichiuaskej tla kinekij toTajtsin makinpaleui?

18 Pampa ijkon tiktlapejpeniskej tikchiuaskej tlen kuajli. Ijkuak nonekis tiktlapejpeniskej tlen ouijtika, Jehová techpaleuis tla tiyolyemankej. Techijlia ika yejua kinkaki akin yolyemankej (Sal. 10:17). Xsan yejon kichiuas, Biblia kijtoua ika noijki techyekanas. Kijtoua: “Yejua kinyekana ipan inojui on yolyemankej, niman kintitia ken melajkanemiskej” (Sal. 25:9). Jehová techyekana ika Biblia, amatlajkuiloltin, * videos niman tlanechikoltin tlen techmaka “tekitketl” yolmelauak niman tlamachilise (Mat. 24:45-47). San ika, noijki noneki matiyolyemankej niman ijkon tikasikamatiskej ika noneki matechpaleui. Yejuin tikteititiaj ijkuak tomachtiaj tlen Jehová techmaka niman ika nochi toyojlo tikchiuaj tlen tomachtiaj.

19-21. a) ¿Tlenon xkuajli okichiuj Moisés ipan Qadés? b) ¿Tlenon tiuelij itech tlen ipan onochiuj?

19 Pampa ijkon xmiyekpa topopoloskej. Oksejpa matitlanemilikan itech Moisés. Opanok miyek xiuitl, melak yolyemanki katka niman okiyolpakti Jehová. San ika, itlamiyan cuarenta xiuitl ijkuak israelitas yonejnenkaj ipan tlaluaktli, Moisés xonoyolyemanili. Míriam akin okimakixti itech Egipto, kemach yomijka niman okitokakej Qadés. Kuakon, israelitas opeujkej kijtouaj ika itlaj kinpolouaya. Biblia kijtoua ika “okualankej itechkopa Moisés” pampa xkipiayaj atl. Maski miyekpa yokitakaj milagros tlen Jehová yokichiujka itechkopa Moisés niman yokitakaj kenon kuajli kinyekanaya, ok xkuajli tlajtouayaj itech Jehová. Niman noijki xkuajli tlajtouayaj itech Moisés, kitlajtlakoltiayaj ika xkipiayaj atl (Núm. 20:1-5, 9-11).

20 Ipampa tlen panotoya, okichiuj ika Moisés makualani. Aman, okintlauelnots niman okimijli ika yejua kichiuaskia milagro niman xokiteititi ika tlaneltokaya itech Jehová. Kuakon, okpa okiuitek yejon ueyi tetl, niman ouajkis ueyi atl. Pampa onoueyimat niman otlauelmik okichiuj tlen xkuajli (Sal. 106:32, 33). Pampa xonoyolyemanili, Jehová xokikauili makalaki ipan tlajli tlen yokimijlika kinmakas (Núm. 20:12).

21 ¿Tlenon tiuelij itech tlen ipan onochiuj Moisés? Kachtopa, matochikauakan nochipa tiyolyemankej yeskej. Tla xijkon tikchiuaj, peuas toueyimatiskej niman ijkon tikijtoskej niman tikchiuaskej tlen xkuajli. Ika ome, tla tokuaajmanaj uelis techtlajkalis, kuakon, matochikauakan matiyolyemankej maski melak tokuaajmantokej.

22, 23. a) ¿Tleka noneki matochikauakan tiyolyemankej yeskej? b) ¿Tlenon kijtosneki Sofonías 2:3?

22 Pampa ijkon techtlajpiyaskej. Sa achijtsin poliui ijkuak Jehová kinpopolos tlaltikpakchanejkej akin kichiuaj tlen xkuajli niman san kinkauas akin yolyemankej. Kuakon, ipan yejuin tlaltikpaktli nochipa onias yolseuilistli (Sal. 37:10, 11). ¿Tinemiskej imiuan akin yolyemankej? Uelis ompa tinemiskej tla tikchiuaj tlen Jehová techtlajtlanilia ken kijtoua Sofonías 2:3 (xpoua). *

23 ¿Tleka kijtoua Sofonías 2:3 ika “kanaj” uelis techiyanaskej? ¿Kijtosneki ika Jehová xkuajli kimati tla kinmakixtis itekipanojkauan akin nochikauaj kiyolpaktiskej? Ka, xyejon kijtosneki. Yejuin kijtosneki, ika tejuamej noijki noneki itlaj matikchiuakan. Uelis timakisaskej ipan “tonajli ijkuak Jehová melak kualanis” niman uelis tinemiskej nochipa tla tochikauaj tiyolyemankej yeskej niman tla tikyolpaktiaj Jehová.

TLAKUIKAJLI 120 Matiyolseujkej ken Jesús

^ párr. 5 Tinochimej noneki tochikauaskej niman ijkon tiyolyemankej yeskej, pampa xtikpiyaj yejuin ijkuak tiuajtlakatij. Kanaj xouijtika tikteititiskej yejuin ijkuak tinemij imiuan akin noijki yolyemankej, san ika, melak ouijtika ijkuak tinemij imiuan akin noueyimatij. Ipan yejuin tlamachtijli tikitaskej kampa kemantika ouijtika yes tikteititiskej ika tiyolyemankej.

^ párr. 3 TLEN NONEKI MATIKMATIKAN: Yolyemanilistli. Akin yolyemanki kuajli kinnotsa oksekimej niman xkualani maski oksekimej kikualaniaj.

^ párr. 12 Babilonios okintokayotijkej yeyimej telpokamej Sadrac, Mesac niman Abednego (Dan. 1:7).

^ párr. 15 Isaías 53:7, 10: “7 Yejua okinajnauiltijkej niman okinokauili makitlajyouiltikan, niman yejua xkitlapouaya ikamak. Yejua kuikayaj ken se borreguito akin konmiktiskej, ijkon ken se borreguita xnajnauati ijkuak nemi imixpan akin kiximaj, niman yejua xkitlapouaya ikamak. 10 San ika, Jehová oyolpak ijkuak okipatlacho; okichiuj makualo. Tla tikuentlalia inemilis ipampa tlajtlakojli, yejua kimitas ikoneuan, uejkauis nemis, niman ipan ima nochi tlen kuelitas Jehová kuajli onkisas”.

^ párr. 18 Xkita tlamachtijli “Tomemos decisiones que honren a Dios”, tlen onokixti ipan La Atalaya 15 de abril de 2011.

^ párr. 22 Sofonías 2:3: “Xtejtemokan Jehová, nemochimej akin nenyolyemankej ipan yejuin tlaltikpaktli, akin nenkitlakamatij itlanauatiluan tlen melajkej. Xtejtemokan melajkayotl, xtejtemokan yolyemanilistli. Kanaj mechiyanaskej ipan tonajli ijkuak Jehová melak kualanis”.

^ párr. 61 TLEN NESIJ IPAN TLAIXKOPINAJLI: Jesús xkualani niman kuajli kiminotsa inomachtijkauan maski yejuamej nokualanijtoyaj itech akinon ueyixtika.