Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

IREN ONOP 7

Kakairada Irair en Mpahi oh Kaperenda Siohwa

Kakairada Irair en Mpahi oh Kaperenda Siohwa

“Sohpeiong KAUN-O, kumwail me mpahi koaros . . . Aktikitikla mwohn silangi.”​—SEP. 2:3.

KOUL 80 ‘Pein Kilang me Siohwa Mwahu’

AUDEPEN ONOP *

1-2. (a) Ia duwen Paipel eh kawehwehda Moses, oh dahme Moses wia? (b) Dahme kamwakid kitail en kakairada irair en mpahi?

PAIPEL mahsanih me Moses “me keieu aktikitik [“mpahi,” NW] rehn aramas en sampah.” (Nemp. 12:3) Ia duwe, met wehwehki me e luwet, sohte kak wiahda pilipil kan, oh masak en kesihnenda teng ni meteikan ar uhwong ih? Ih met me ekei ele kin ndahki duwen aramas emen me kin mpahi. Ahpw soangen madamadau wet sohte pwung. Moses wia sapwellimen Koht ladu men me kehlail, ese wiahda pilipil kan, oh eimah. Pwehki sapwellimen Siohwa sawas, Moses kesihnenda mwohn kaun en Isipo, kahluwa mwein aramas 3,000,000 nan sapwtehno, oh sewese wehin Israel en kalowehdi arail imwintihti kan.

2 Kitail sohte kin lelohng kasongosong kan me Moses powehdi, ahpw ehuehu rahn kitail anahne dadaurete pahn aramas de irair kan me kin kahrehda en apwal kitail en kasalehda mpahi. Ahpw, kitail ahneki kahrepe mwahu en kakairada irair wet. Siohwa ketin inoukihda me “me aktikitik kan pahn sapwenikihla [“sampah,”NW]. (Mel. 37:11) Ia duwe, ke kin medewe me ke wia aramas mpahi men? Meteikan pahn medewe me ke wia soangen aramaso? Mwohn atail pahn sapengala peidek kesempwal pwukat, kitail anahne ese ia wehwehn en kin mpahi.

DAHKOT MPAHI?

3-4. (a) Mpahi rasehng dah? (b) Irair pahieu dah kei me kitail anahne pwe kitail en mpahi, oh dahme kahrehda?

3 Mpahi * rasehng mahlen kaselel ehu. Ni ahl dah? Duwehte sounmahlen men me kin kihpene litopw me poh kaselel pwehn mahlenihada mahlen kaselel ehu, kitail anahne kihpene irair kaselel kan pwe kitail en mpahi. Ekei nanpwungen irair pwukat iei aktikitik, peik, opampap, oh eimah. Dahme kahrehda kitail anahne soangen irair pwukat ma kitail men kaperenda Siohwa?

4 Aramas aktikitik kante me kak peikiong kupwuren Koht. Ehu kisehn kupwuren Koht iei me kitail en ahneki irair en opampap. (Mad. 5:5; Kal. 5:23) Ni atail kin wia kupwuren Koht, kitail kin kahrehiong Sehdan en lingeringerda. Eri mendahki ma kitail kin aktikitik oh opampap, aramas tohto me wia kisehn ahn Sehdan sampah kin kailongkin kitail. (Sohn 15:18, 19) Imwilahn met, kitail anahne eimah pwehn pelianda Sehdan.

5-6. (a) Dahme kahrehda Sehdan kailongki aramas mpahi kan? (b) Peidek dah kei me kitail pahn sapengala?

5 Aramas mpahi men kin weksang aramas aklapalap men, me sohte kak kaunda eh lingeringer, oh sohte kak peikiong Siohwa. Ih met me Sehdan kin wia. Ihme kahrehda e kin kailongki aramas mpahi kan! Irail kin kasalehda me Sehdan uhdahn suwed pwehki irail ahneki irair kaselel kan me e sohte ahneki. Oh pil suwed sang met, irail pil kasalehda me Sehdan sounlikamw men. Dahme kahrehda? Sohte lipilipil dahme e kin nda de wia, e sohte kak kauhdi aramas mpahi kan sang arail en papah Siohwa!​—Sohp 2:3-5.

6 Iahd me e kin apwal ong kitail en kasalehda mpahi? Oh dahme kahrehda kitail anahne pousehlahte kasalehda mpahi? Pwehn sapengala peidek pwukat, kitail pahn kousapahlih mehn kahlemeng en Moses, mwahnakapw en Ipru silimeno me kalipilipala Papilon, oh Sises.

IAHD ME E APWAL EN KASALEHDA MPAHI?

7-8. Dahme Moses wia ni aramas ako ar sohte wauneki ih?

7 Ni atail ahneki manaman pohn meteikan: E kak apwal ong irail kan me ahneki manaman en kolokolete arail mpahi, ahpw mehlel ma irail kan me mi pahn arail manaman sohte kin wauneki de nda me irail sohte kin wiahda pilipil mwahu kan. Ia duwe, mie pak met wiawihong uhk? Ia duwen ma emen kisehn omw peneinei wia met? Ia duwen omw pahn mwekidki? Tehk dahme Moses wia.

8 Siohwa ketin idihada Moses pwehn kahluwa mehn Israel ko oh ketin mweidohng ih en ntingihedi kosonned kan ong mehn Israel ko. E sansal me Siohwa kin ketin sewese Moses. Mendahki met, rien Moses lih oh ohlo, Miriam oh Aaron, kauwe ih pwehki lih me e pwoudikio. Ekei me ahneki ahn Moses pwukoao pahn kakete lingeringerda oh uhwong​—ahpw kaidehn Moses. E sohte mwadangete lingeringerda. Ahpw e kin ngidingid oh patohwan peki rehn Siohwa en ketin kauhdi kalokoloko me kohwong Miriam. (Nemp. 12:1-13) Dahme kahrehda Moses wiahki met?

Moses ni ngidingid patohwan peki rehn Siohwa en ketin kauhdi kalokoloko me kohwong Miriam (Menlau kilang parakrap 8)

9-10. (a) Dahme Siohwa ketin sewese Moses en wehwehki? (b) Dahme tapwin peneinei oh pil elder kan kak sukuhlkihsang Moses?

9 Moses mweidohng Siohwa en ketin kaiahne ih. Sounpar 40 mwoweo, ni ahnsou me e wia emen kisehn peneinei soupeidi en Isip, Moses sohte kin mpahi. Ni mehlel, e mwadangete lingeringerda me kahrehda e kemehla ohl men me e medewe eh wiewiao sapahrek. Moses medewe me Siohwa pahn ketin pwungki dahme e wiao. Siohwa ketin sewese Moses erein sounpar 40 pwehn wehwehki me e anahne laudsang eimah pwehn kahluwa mehn Israel ko; Moses anahne wia aramas mpahi men. Pwe en mpahi, e anahne aktikitik, peik, oh opampap. E ale mehn kasukuhl mwahu sang dahme wiawihong ih oh wiahla sounapwalih mwahu men.​—Eks. 2:11, 12; Wiewia 7:21-30, 36.

10 Rahnwet, tapwin peneinei oh elder kan anahne kahlemengih Moses. Ni aramas ako ar sohte waunekin uhk, dehr mwadangete lingeringerda. Ni aktikitik ken pohnese omw sapwung kan. (Ekl. 7:9, 20) Ken peik oh idawehn sapwellimen Siohwa kaweid kan duwen apwalihala kahpwal kan. Ahnsou koaros ken kin sapeng emen ni mpahi. (Lep. Pad. 15:1) Tapwin peneinei kan oh sounapwalih kan me kin wia met kin kaperenda Siohwa, sewese kolokol miniminpene, oh kihda mehn kahlemeng mwahu duwen en kin mpahi.

11-13. Mehn kahlemeng dah me mehn Ipru silimeno kasalehiong kitail?

11 Ni atail lelohng lokolok: Erein poadopoad, kaunen koperment kan kin kaloke sapwellimen Siohwa aramas akan. Irail kin nda me dene kitail kin wia me suwed, ahpw kahrepen arail lingeringer iei pwehki kitail kin “peikiong Koht nin duwen kaun emen, a kaidehn aramas.” (Wiewia 5:29) Ele aramas akan pahn kauwe, salihedi, de keme kitail. Ahpw pwehki sapwellimen Siohwa sawas, kitail sohte pahn dupukohng ahpw kitail pahn doulahte kasalehda meleilei.

12 Tehk dahme mehn Ipru silimeno me kalipilipala Papilon​—Ananaia, Misael, oh Asaraia—​kasalehiong kitail. * Nanmwarki en Papilon ndaiong irail en poaridi mwohn sansal en kohl lapala ehu. Ni mpahi, irail kawehwehiong nanmwarkio dahme kahrehda irail sohte pahn kaudokiong sansalo. Irail kin kolokolete arail peikiong Koht mendahki nanmwarkio kamasepwehkihkin irail me e pahn isikirailla nan kisiniei mwehlo. Siohwa ketin pilada en mwadangete kapitala mwahnakapw ko, ahpw irail sohte medewe me Siohwa pahn ketin wia met. Ahpw, irail pwungki sohte lipilipil dahme Siohwa ketin mweidohng en wiawi. (Dan. 3:1, 8-28) Irail kadehdehda me aramas mpahi kan kin uhdahn eimah​—mendahki ma nanmwarki men de kaun emen ndaiong kitail en sapeikiong Siohwa, ni meteikan ar nda me irail pahn kamedekihala kitail ma kitail sohte wia dahme irail mwahuki, de ni arail kaloke kitail, sohte mehkot kak kauhkitaildihsang kaudokiong Siohwa.​—Eks. 20:4, 5.

13 Ni atail lellong kasongosong pwehki atail loalopwoatohng Koht, ia duwen atail kak alasang mehn Ipru silimeno? Kitail kin aktikitik oh likih me Siohwa pahn ketin apwalih kitail. (Mel. 118:6, 7) Kitail kin sapeng irail ko me nda me kitail kin wia soahng suwed kan ni mpahi oh wahu. (1 Pit. 3:15) Oh kitail sohte pahn wia mehkot me pahn kauwehla atail nanpwungmwahu rehn Samatailo me limpoak.

Ni meteikan ar uhwong kitail, kitail kin sapeng irail ni wahu (Menlau kilang parakrap 13)

14-15. (a) Dahme kak wiawi ni atail kin pwunodada? (b) Nin duwen me Aiseia 53:7, 10 kasalehda, dahme kitail kak ndahki me Sises ketin wia mehn kahlemeng me keieu mwahu en emen me kin kasalehda mpahi ni eh ketin pwunodada?

14 Ni atail kin pwunod: Kitail koaros kin pwunodada pwehki soangsoangen kahrepe kan. Ele kitail kin ahneki soangen pepehm wet mwohn atail ale test ehu nan sukuhl de wia soangen doadoahk ehu nan wasahn doadoahk. De kitail kin pwunodada ni atail kin medewe duwen ale keseu de pwal me kitail anahne wia. Ni atail kin pwunodada, e kin apwal en kin mpahi. Soahng kan me ele mahso kitail sohte kin pwunodki ele ahnsou wet e kin kapwunode kitail. Ele kitail kin tepida nda soahng kan me sohte mwahu de kadek de kitail kin lemei ong meteikan. Ma ke kin pwunodada, medemedewe sapwellimen Sises mehn kahlemeng.

15 Erein kaimwiseklahn sounpwong kan en sapwellime mour nin sampah, Sises ketin pwunodada kowahlap. E mwahngih me e pahn ketin kamakamala oh e pahn uhdahn ketin weirek laud. (Sohn 3:14, 15; Kal. 3:13) Sounpwong kei mwohn eh ketin pwoula, e mahsanih me e pahn pwunodada kowahlap. (Luk 12:50) Oh rahn keite mwohn eh pahn ketin pwoula, Sises mahsanih: “I uhdahn nsensuwed.” Kitail kak pehm eh ketin aktikitik oh peik ong Koht ni eh patohwanohng Siohwa eh pepehm ni kapakap: “Semei, komw ketin doareiehsang awa wet. Ahpw iei kahrepen ei lelohng awa wet. Semei, komw ketin kalinganahda mwaromwi.” (Sohn 12:27, 28) Ni eh lelehr ahnsou, Sises ni eimah ketin mweidala ih ong sapwellimen Koht imwintihti ko, me kemehla ih ni ahl ehu me uhdahn kamedek oh kanamenek. Mendahki eh ketin pwunod oh weirek laud, Sises ni mpahi ketin wia kupwuren Koht. Kitail kak uhdahn nda me Sises ketin wia mehn kahlemeng keieu mwahu en emen me kin kasalehda mpahi ni eh pwunodada!​—Wadek Aiseia 53:7, 10.

Sises ketin wia mehn kahlemeng keieu mwahu duwen en kin mpahi (Menlau kilang parakrap 16-17) *

16-17. (a) Ia duwen kompoakepahn Sises ko kasonge sapwellime mpahi? (b) Ia duwen atail kak kahlemengih Sises?

16 Ni kaimwiseklahn pwong me Sises ketiket sampah, kompoakepah keren kan mwekid ni ahl ehu me kakete kahrehda apwal ong Sises en ketin mpahi. Medewehla pwunod me Sises sapwellimanki pwohngo. Ia duwe, e pahn ketin kolokolete eh lelepek ni unsek lao e pwoula? Ma e sohte ketin lelepek, sohte aramas emen pahn ahneki mour. (Rom 5:18, 19) Kesempwal sang met, eh wiewiao ele kakete kauwehla de kamwahwihala mwaren Semeo. (Sohp 2:4) Eri, Ni kaimwiseklahn eh sak rehn kompoakepah keren ko, “akamai laud ehu” pwarada nanpwungen wahnpoaron ko duwen “ihs rehrail me keieu lapalap.” Pak tohto Sises ketin kapwungala kompoakepah ko me pid ireo, pil ahnsou kis mwoweo nin soutiko! Ahpw, Sises sohte ketin lingeringerda, e ketin kolokolete sapwellime mpahi. Ni kadek, ahpw inen, Sises pil ketin pwurehng kawehwehda soangen madamadau dah me irail anahne ahneki. Ih eri ketin kapinga kompoakepah ko pwehki arail loalopwoatohng ih.​—Luk 22:24-28; Sohn 13:1-5, 12-15.

17 Dahme ke pahn wia ma soahng wet wiawihong uhk? Kitail kak kahlemengih Sises oh kolokolete atail irair en opampap pil ni atail kin pwunodada laud. Kasalehda omw men peikiong sapwellimen Siohwa kehkehlik kan en “pousehlahte kanengamahiong emenemen.” (Kol. 3:13) Kitail pahn peikiong kehkehlik wet ma kitail kin tamataman me kitail koaros kin nda de wia soahng kan me kin kalingeringerihada meteikan. (Lep. Pad. 12:18; Seims 3:2, 5) Oh song en nda mehkot mwahu me ke kilang rehn meteikan.​—Ep. 4:29.

DAHME KAHREHDA KITAIL EN POUSEHLAHTE KASALEHDA MPAHI?

18. Ia duwen Siohwa eh ketin sewese aramas mpahi kan en wiahda pilipil mwahu, ahpw dahme re anahne wia?

18 Kitail pahn wiahda pilipil mwahu kan. Ni atail kin apwalki wiahda pilipil kan nan atail mour, Siohwa pahn ketin sewese kitail en wiahda pilipil mwahu kan​—ahpw ihte ma kitail kin mpahi. E ketin inoukihda me e pahn ketin karonge “kapakap en me tikitik kan.” (Mel. 10:17) Ahpw e pahn ketin wia laudsang ihte karonge atail pekipek kan. Paipel ketin inoukihda: “E kin ketin kahluwa me aktikitik kan nan ahl pwung oh kin ketin padahkihong irail kupwure.” (Mel. 25:9) Siohwa ketikihda kaweid wet nan Paipel oh nan neitail sawaspen Paipel kan * oh kisin kasdo kan oh mihting kan sang “ladu lelepek oh loalokong.” (Mad. 24:45-47) Kitail en ale sapwellimen Siohwa sawas sang ni atail kin aktikitik oh pohnese me kitail anahne sawas, ni atail kin onopki soahng kan me Siohwa kin ketikihda, oh ni atail kin men kapwaiada dahme kitail sukuhlki.

19-21. Sapwung dahieu me Moses wiahda nan Kades, oh mehn kasukuhl dah kan me kitail kak sukuhlki sang met?

19 Kitail pahn soikala wiahda sapwung kan. Pil pwurehng medewehla duwen Moses. Sounpar tohto e kin kolokolete eh mpahi oh kaperenda Siohwa. Ahpw, kerenlahng ni imwin eh seiloak apwal nan sapwtehno erein sounpar 40, Moses sohte kasalehda mpahi. Rie serepeino, me ele keieu sewese kapitala ih nan Isip, ahpwtehn mehla oh seridi nan Kades. Ahpw met mehn Israel ko pil pwurehng ngihtehtehki me irail sohte ale epwel mwahu. Irail kin kaulimkihong Moses pwehki sohte nimarail pihl. Mendahki manaman kan koaros me Siohwa ketin kahrehiong Moses en wiahda oh mendahki Moses kin kahluwa mehn Israel ko ni soh roporop erein sounpar tohto, aramas ako kin kaulimte. Kaidehn ihte pwehki sohte pihl ahpw re pil kaulimki Moses, mwomwen me ih me kahrehda arail men nimpilda.​—Nemp. 20:1-5, 9-11.

20 Moses uhdahn lingeringerda oh uhdihsang kasalehda mpahi. Mendahki Siohwa ketin mahsanihong ih en koasoiong paipo, Moses lingeringer ni eh koasoiong aramas ako oh nda me e pahn wiahda manaman ehu. Ih eri wokih paipo pak riau oh pihl eri kusieisang. E wiahda sapwung laud ehu pwehki eh aklapalap oh lingeringerda. (Mel. 106:32, 33) Pwehki eh sohte kasalehda mpahi ni ahnsou mwotomwot kis, Moses sohte ale mweimwei en pedolong nan Sapwen Inowo.​—Nemp. 20:12.

21 Sang dahme wiawio, kitail sukuhlki mehn kasukuhl kesempwal kan. Keieu, kitail anahne kaukaule doadoahk pwehn kolokolete atail mpahi. Ma kitail uhdihsang atail nantihong kasalehda mpahi, ele kitail pahn mwadangete aklapalapala oh nda oh wia mehkot pweipwei. Keriau, pwunod kak kaluweteikitailla, eri kitail anahne nantihong kasalehda mpahi, pil ni ahnsou me kitail mi pahn kasongosong.

22-23. (a) Dahme kahrehda kitail anahne pousehlahte kakairada irair en mpahi? (b) Dahme mahsen en Sepanaia 2:3 kasalehda?

22 Kitail pahn ale mehn perepatail: Ahnsou keren, Siohwa pahn ketikihsang aramas suwed kan nin sampah, oh ihte me mpahi kan me pahn luhwehdi. Eri sampah pahn uhdahn meleilei. (Mel. 37:10, 11) Ia duwe, ke pahn iang mi nanpwungen irail me mpahi pwukat? Ke kak ma ke mwekidki sapwellimen Siohwa luhk kadek me soukohp Sepanaia ntingihedi.​—Wadek Sepanaia 2:3.

23 Dahme kahrehda Sepanaia 2:3 mahsanih: “Mweinele kumwail kak pitsang kalokolok”? Mahsen wet sohte wehwehki me Siohwa sohte kak ketin pere irail kan me e ketin poakohng oh men kaperenda ih. Ahpw, met kasalehda me kitail anahne wia mehkot pwehn ale perepatail. Kitail kak pitsang “rahn me [Siohwa] pahn ketin kasalehda sapwellime engieng” oh pil kak mour kohkohlahte ma kitail nanti ni ahnsou wet en kakairada irair en mpahi oh kaperenda Siohwa.

KOUL 120 Kahlemengih en Krais Opampap

^ par. 5 Sohte emen rehtail ipwidi ahneki mpahi. Kitail anahne kakairada irair en mpahi. Ele kitail kin diarada me kitail kak mpahi ma kitail kin ehuong aramas me kin meleilei, ahpw ele e kin apwal ong kitail en kolokolete atail mpahi ni atail kin tuhwong me aklapalap kan. Nan iren onop wet, kitail pahn koasoiapene kahpwal kan me kitail anahne powehdi pwehn kakairada irair kaselel en mpahi.

^ par. 3 WEHWEHN LEPIN LOKAIA KAN: Mpahi. Aramas mpahi kin kadek ni arail kin ehuong meteikan oh kolokolete irair en opampap mendahki meteikan songosong en kalingeringerih irail. Aktikitik. Aramas aktikitik kan sohte kin aklapalap de pohnmwahso; irail kin wiahki meteikan lapalapasang irail. Me pid Siohwa, aktikitik kin wehwehki me e kin ketin kasalehda limpoak oh mahk ni sapwellime wiewia ong me tikitik kan.

^ par. 12 Mehn Papilon kan kihong eden mehn Ipru silimeno Sadrak, Mihsak, oh Apedneko.​—Dan. 1:7.

^ par. 18 Karasepe, menlau kilang oaralapo “Wiahda Pilipil kan me Kin Kawauwih Koht,” me mi nan Kahn Iroir en April 1, 2011.

^ par. 59 WEHWEHN KILEL: Sises ketin kolokolete sapwellime mpahi oh ni meleilei ketin kapwungala sapwellime tohnpadahk ko mwurin arail akamaiki duwen ihs me lapalap nanpwungarail.