Ir al contenido

Ir al índice

7 YACHAQANA

Llampʼu sonqos kana Jehová Diostataj kusichina

Llampʼu sonqos kana Jehová Diostataj kusichina

“Jehová Diosta maskʼaychej, qankuna jallpʼapi tukuynin llampʼu sonqos kajkuna, [...] llampʼu sonqostaj kaychej” (SOF. 2:3, NM).

80 TAKIY Kusiywan qhawana Tatanchej Jehová kʼacha kasqanta

¿IMATÁ KAYPI YACHAKUSUN? *

1. 1) ¿Imatataj Biblia niwanchej Moisesmanta? 2) ¿Imastataj Moisés ruwasqa?

BIBLIAQA niwanchej: “Moisesqa aswan llampʼu sonqoyoj karqa, kay pachapi tukuy runasmanta nisqaqa”, nispa (Núm. 12:3). Llampʼu sonqosmanta parlaspa wakin runasqa ninku paykuna llauchhus, iskayrayajkuna, qʼewastaj kasqankuta. Chaywanpis Moisesqa mana ajinachu karqa. Payqa kallpasapa karqa, manataj iskayrayajchu, nitaj manchachikojchu. Jehová Diospa yanapayninwantaj Egiptoj reyninwan mana manchachikuspa parlamorqa. Chantapis ichá 3 millones runasta jina chʼin pampanta pusarqa, paykunatataj yanaparqa enemigosninkuta atipanankupaj.

2. ¿Imaraykutaj llampʼu sonqo runas kanapaj kallpachakunanchej kasqa?

2 Problemasninchejqa mana Moisespa problemasnin jinachu kanku. Chaywanpis sapa día sajra runas siminakuwanchej chayri churanakuwanchej. Jinapi rikukuspaqa mana llampʼu sonqo kayta atillanchejchu. Chaywanpis llampʼu sonqo kanapaj kallpachakunanchej tiyan. Imaraykuchus Jehová Dios jinata niwanchej: “Llampʼu sonqoyojkunatajrí kay pachata herenciata jina japʼenqanku”, nispa (Sal. 37:11). Piensarisunman llampʼu sonqo runaschus manachus kasqanchejpi. Piensarillasunmantaj wajkuna llampʼu sonqo runasta jinachus manachus qhawawasqanchejpi. Kunanqa yachakunachej imaynachus llampʼu sonqo runa kasqanta.

¿IMAYNATAJ LLAMPʼU SONQOYOJ RUNA?

3, 4. 1) ¿Imaraykutaj nisunman llampʼu sonqo kay uj cuadrota pintay jina kasqanta? 2) ¿Llampʼu sonqo kanapaj kʼacha runasllachu kana kasqa? 3) ¿Satanás kusikunchu Diospa munayninta ruwajtinchej?

3 Llampʼu sonqo * kayqa uj cuadrota pintay jina. Uj cuadrota pintanapajqa mana uj colorllatachu necesitanchej, manaqa ashkha coloresta. Llampʼu sonqo kanapajpis ashkha imas necesitakun. Llampʼu sonqo kanapajqa mana kʼacha runasllachu kananchej tiyan. Manaqa kʼumuykukoj sonqo, kasukoj, kʼacha sonqoyoj, mana manchachikojtaj kananchej tiyan. Ajina kaspalla Jehová Diosta kusichisunchej.

4 Kʼumuykukoj sonqo runaslla Diosta kasukunku, munaynintataj ruwanku. Jehová Diostaj munan kʼacha sonqoyoj kananchejta (Gál. 5:22; 2 Tim. 2:24). Chaywanpis Satanasqa mayta phiñakun Diospa munayninta ruwajtinchej. Chayrayku kʼumuykukoj sonqo kajtinchejpis chayri kʼachas kajtinchejpis kay mundomanta runas chejnikuwasunchejpuni (Juan 15:18, 19). Chaynejta mana manchachikoj runas kananchej tiyan.

5, 6. 1) ¿Imaraykutaj Satanás llampʼu sonqoyojkunata chejnikun? 2) ¿Imatataj qhepan parrafospi yachakusunchej?

5 Rumi sonqoyoj runasqa runaykachanku, phiñarpakullanku, mana Jehová Diostapis kasukunkuchu. Satanasqa chay runas jina. Chantachá llampʼu sonqoyoj runasta chejnikun. Llampʼu sonqoyoj runasqa ruwasqasninkuwan rikuchinku Satanás manchay sajra kasqanta. Rikuchillankutaj Satanás llulla kasqanta. Imaraykuchus Satanasqa imata nejtinpis chayri imata ruwajtinpis llampʼu sonqoyojkunata mana Jehová Diosmanta karunchachiyta atinchu (Job 2:3-5).

6 Qhepan parrafospi yachakusunchej imaspi rikukuspachus mana llampʼu sonqo kayta atisqanchejta. Yachakullasuntaj imaraykuchus llampʼu sonqos kanapaj kallpachakunallapuni kasqanta. Chaykunamanta yachakushaspaqa Moisesmanta, kinsa hebreosmanta, Jesusmantawan parlarisunchej.

¿IMASPI RIKUKUSPATAJ MANA LLAMPʼU SONQO KAYTA ATILLASUNMANCHU?

7, 8. ¿Imatataj Moisés ruwasqa hermanosnin contranpi rimajtinku?

7 Cargoyoj kaspaqa, mana llampʼu sonqos kayta atillanchejchu. Astawanraj cargonchejpi kajkuna mana respetawajtinchej chayri churanakuwajtinchej. Ichapis ajinapi rikukorqanchejña. Piensarisunman imatachus ruwananchejpi familianchejmanta pillapis churanakuwajtinchej chayri mana respetawajtinchej. Ajinapi rikukuspa imatachus Moisés ruwasqanta qhawarina.

8 Jehová Diosqa Moisesta israelitasta kamachinanpaj churarqa. Israelitasman qosqan leyestapis Moiseswan qhelqacherqa. Chayqa sutʼita reparachiwanchej Jehová Dios Moiseswan kashasqanta. Chaywanpis uj kutipi Mariawan Aaronwan Moisespa contranta rimarqanku, uj etíope warmiwan casarakusqanmanta. Paykunaqa Moisespa hermanosnin karqanku. Noqanchejqa ajinapi rikukuspa ichapis phiñarpakusunman karqa chayri pagachikusunman karqa. Chaywanpis Moisesqa mana phiñarikorqachu. Astawanpis Moisesqa qhaparikuspa Jehová Diosman nerqa hermanan Mariata sanoyachinanta (Núm. 12:1-13). Kunantaj qhawarina imaynatachus Moisés llampʼu sonqo kayta yachakusqanta.

Moisesqa qhaparikuspa Jehová Diosman nerqa hermanan Mariata sanoyachinanta. (8 parrafota qhawariy).

9. ¿Imatataj Moisés yachakorqa?

9 Moisesqa hermanosninpaj mana phiñakorqachu Jehová Dios llampʼu sonqo kayta yachachisqanrayku. Chaywanpis Moisesqa 40 watas ñaupajta mana llampʼu sonqochu karqa. Egiptopi reypa familianmanta kashaspaqa phiña runa karqa. Chayrayku uj runata wañurpacherqa, chay runa mana allintachu ruwashasqanta yuyaspa. Moisesqa yuyarqa chay jina ruwaykunawan Diosta kusichishasqanta. Chaywanpis Jehová Diosqa Moisesta llampʼu sonqoyoj kananpaj 40 watasta yachacherqa. Entiendecherqa israelitasta kamachinanpajqa llampʼu sonqoyoj, kʼumuykukoj sonqoyoj, kasukoj, kʼachataj kanan kasqanta, manataj mana manchachikoj runallachu. Moisesqa chayta sumajta yachakorqa. Chayrayku israelitasta sumajta kamacherqa (Éxo. 2:11, 12; Hech. 7:21-30, 36).

10. ¿Imatataj tataswan ancianoswan Moisesmanta yachakunkuman?

10 Tataswan ancianoswanqa Moisés jina kanankupaj kallpachakunkuman. Tata chayri anciano kanki chayqa, wajkuna mana respetasojtinku ama usqhayllata phiñarpakuychu. Amataj niychu mana pantasqaykita (Ecl. 7:9, 20). Astawanpis Diosta kasukuspa munayninman jina ima problematapis allinchay, miskʼi simiwanpunitaj parlay (Pro. 15:1). Sichus tatas, Diospa llajtanta ñaupajman apajkuna ima, wajkuna mana respetajtinkupis miskʼi simiwan parlanqanku chayqa, Diosta kusichenqanku, nitaj chʼajwasta rikhurichenqankuchu. Chantapis llampʼu sonqo kaspa sumaj ejemplos kanqanku.

11-13. ¿Imatataj kinsa hebreosmanta yachakusunman?

11 Qhatiykachasqa kaspaqa, mana llampʼu sonqo kayta atillanchejchu. Diospa llajtanqa unaymantapachaña qhatiykachasqa karqa. Wakin autoridadesqa “mana allintachu ruwashankichej” nispalla qhatiykachawanchej. Chaywanpis qhatiykachasqa kanchej paykunata kasukunanchejmantaqa Diosta kasukusqanchejrayku (Hech. 5:29). Autoridadesqa ichapis asikuwasunman, carcelman wisqʼachiwasunman chayri maqawasunman. Ajinapi rikukojtinchejqa Jehová Dios yanapawanchej mana vengakunapaj, nitaj phiñakunapaj.

12 Kinsa hebreosmanta parlarina. Paykunaqa Babiloniaman presos apasqa karqanku. Paykunaqa kanku: Ananías, Misael, Azarías ima. * Babiloniamanta reyqa paykunata kamacherqa uj jatun qori lantiman kʼumuykukunankuta. Paykunataj mana phiñakuspalla, respetowantaj nerqanku mana chay qori lantiman kʼumuykukunankuta, sutʼinchallarqankutaj imaraykuchus mana kʼumuykukuyta munasqankuta. Chay kinsa hebreosqa Diosta kasukorqanku rey uj larwashaj hornoman wijchʼuykunanta nejtinpis. Paykunaqa mana suyarqankuchu hornoman wijchʼuchikusqankutawankama Dios salvananta. Astawanpis paykunaqa Diospa makinman churakorqanku. Diostaj paykunata salvarqapacha (Dan. 3:1, 8-28). Chay kinsa hebreosqa ruwasqankuwan rikucherqanku llampʼu sonqoyojkuna mana manchachikusqanchejta. Rikuchillarqankutaj Jehová Diosllata yupaychayta atisqanchejta autoridades churanakuwajtinchejpis, maqanawanchejta chayri castiganawanchejta niwajtinchejpis (Éxo. 20:4, 5).

13 Noqanchejpis chay kinsa hebreos jina imapi rikukuspapis Jehová Diosllata kasukuyta atisunman. Chaypajqa kʼumuykukoj sonqo kananchej tiyan, Jehová Dios yanapanawanchejpitaj atienekunanchej tiyan (Sal. 118:6, 7). Wajkuna qhasimanta juchachawajtinchejqa mana phiñakuspalla, respetowantaj paykunata parlapayana (1 Ped. 3:15). Wajkuna Diospa leyesninta pʼakinapaj tanqawajtinchejqa, tukuy atisqanchejta ruwana Diosmanta ni imarayku karunchakunapaj.

Runas qhapariykuwajtinchejpis kʼachamanta parlapayana. (13 parrafota qhawariy).

14. ¿Phutisqa kashaspa llampʼu sonqo kayta atillasunmanchu?

14 Phutisqa kashaspaqa, ichá mana llampʼu sonqo kayta atillasunmanchu. Tukuypis imamantapis phutikunchejpuni. Wakenqa ichapis phutikunchej examenninchejmanta, trabajonchejmanta, operachikunanchejmanta chayri analisista ruwachikunanchejmanta. Phutisqa kashaspaqa ichá imitallamantapis phiñarpakusunman. Chantapis ichá wajkunata kʼumuykachachisunman chayri kʼamirpasunman. Phutisqa kashaspaqa allin kanman Jesuspi piensarinanchej.

15. Isaías 53:7, 10 nisqanman jina, ¿Señorninchej Jesús phutisqa kaspapis llampʼu sonqo kayta aterqachu?

15 Wañuchisqa kananpaj killasllaña faltashajtin Jesusqa mayta phutikorqa. Jesusqa yacharqa wañuchinankuta, mayta ñakʼarichinankutataj (Juan 3:14, 15; Gál. 3:13). Payqa killasllaña wañuchisqa kananpaj faltashajtin nerqa: “Maytapuni llakikushani”, nispa (Luc. 12:50). Diasllaña wañuchisqa kananpaj faltashajtin nillarqataj: “Noqaqa may llakisqa kashani”, nispa. Chaywanpis Jesusqa kʼumuykukoj sonqoyoj karqa, kasukojtaj. Chaytaqa sutʼita reparasunman kayta nisqanpi: “Tatáy, ñakʼarinaymanta salvaway. Chaywanpis noqaqa ñakʼarinaypajpuni jamuni. Tatáy, sutiykita jatunchay”, nispa (Juan 12:27, 28). Jesusqa mana manchachikuspa enemigosninman jaywaykukorqa. Paykunataj manchayta ñakʼarichispa pʼenqayta wañucherqanku. Jesusqa phutisqa kaspapis, sufrispapis llampʼu sonqollapuni karqa, Diospa munaynintataj ruwarqa. Paymantaqa yachakusunman phutisqa kaspapis llampʼu sonqo kayta atisqanchejta (Isaías 53:7, 10 leey).

Jesusqa ni pi jina llampʼu sonqo karqa. (16, 17 parrafosta qhawariy). *

16. Jesús wañuchisqa kananpaj uj chʼisillaña faltashajtin, ¿imatataj apóstoles ruwasqanku?

16 Apostolesqa Jesús wañuchisqa kananpaj uj chʼisillaña faltashajtin Jesusta rabiachinankupaj jina siminakorqanku. Jinaspataj astawanchá chay chʼisi Jesusta phuticherqanku. Jesusqa tukuy runasrayku kausayninta qonanta yacharqa. Chaywanpis phutisqachá kasharqa wañupunankama Diosta kasukuyta atinanmantachus manachus (Rom. 5:18, 19). Phutikullarqatajchá ruwasqasninwan Tatanta jatunchananmanta. Imaraykuchus paymanta kasharqa Tatan jatunchasqa kananqa chayri pisipaj qhawasqa kananqa (Job 2:4). Ajina phutisqa kashajtin chay chʼisi Jesuspa apostolesnenqa, “sinchʼita siminakuyta qallarerqanku, pichus paykunamanta kurajpaj qhawasqa kananmanta”. Jesusqa ashkha kutispiña apostolesninta cheqancharqa ‘ama kurajpaj qhawachikuyta maskʼaychejchu’ nispa. Chay tardepis apostolesninta cheqancharqaña. Apostolesnintaj siminakullarqankupuni. Chaywanpis Jesusqa mana paykunapaj phiñakorqachu. Astawanpis apostolesninman munakuywan sutʼincharqa ama kurajpaj qhawasqa kayta maskʼanankuta. Chantá apostolesninta kallpachananpaj nerqa: “Tukuy ima qhatirishawajtinpis noqallawanpuni karqankichej”, nispa (Luc. 22:24-28; Juan 13:1-5, 12-15).

17. ¿Imatataj Jesusmanta yachakusunman?

17 Jesús jina rikukuspaqa, ichapis phiñarikusunman karqa. Chaywanpis Jesusmanta yachakunchej phutisqa kashaspa mana phiñakunachu kasqanta. Chayrayku Jehová Diosta tukuy sonqo kasukuna, pay niwanchej: “Ujkuna ujkunawan aguantanakullaychejpuni”, nispa (Col. 3:13). Tukuyninchej wajkunata phiñachinapaj jina parlanchej chayri ruwanchej. Chayta yuyarikusunchej chayqa, wajkunata aguantayta atillasunchej (Pro. 12:18; Sant. 3:2, 5). Chantapis wajkunata “allinta ruwanki” nisunman allin imasta ruwasqankumanta (Efe. 4:29).

LLAMPʼU SONQOS KANAPAJ KALLPACHAKUNALLANCHEJPUNI TIYAN

18. 1) ¿Imaynatataj Jehová Dios yanapawanchej imatapis sumajta ajllanapaj? 2) ¿Imatataj reparakunanchej kasqa?

18 Llampʼu sonqo kaspalla sumajta ajllayta atisunchej. Jehová Diosqa llampʼu sonqo kajtillanchej yanapawasunchej imatapis sumajta ajllanapaj. Pay niwanchej llampʼu sonqo runaspa mañakusqankuta uyarinanta (Sal. 10:17). Jehová Diosqa mana uyarillawasunchu, manaqa yanapawasunchej. Biblia niwanchej: “Llampʼu sonqoyojkunata cheqan ñanman churan, jinallataj ñankunantapis paykunaman rikuchin”, nispa (Sal. 25:9). Jehová Diosqa ñankunanta rikuchiwanchej Biblianejta, publicacionesnejta, * videosnejta, tantakuykunanejta ima. Tukuy chaykunataqa “allin kamachi yuyayniyoj” wakichipuwanchej (Mat. 24:45-47). Chaywanpis noqanchejqa Diosmanta yachakuyta necesitasqanchejta reparakunanchej tiyan. Reparakusun chayqa Diospa Palabranta, publicacionestapis estudiasunchej, tukuy sonqotaj Diosta kasukusunchej.

19-21. 1) ¿Imata ruwaspataj Moisés Cadespi pantaykusqa? 2) ¿Imastataj Moisesmanta yachakusunman?

19 Llampʼu sonqo kaspaqa, mana anchata pantasunchu. Ujtawan Moisesmanta parlarina. Payqa unayta llampʼu sonqo karqa, Jehová Diostapis kusicherqa. 40 watastaña israelitaswan chʼin pampata purisqantawantaj, Moisesqa rabiawan atipachikorqa. Chaypacha Cades lugarpi kasharqanku. Chaypeqa hermanan María wañuporqa pichus Moisesta wawitallaraj kashajtin Egiptopi salvanman karqa, chay. Cadespitaj Mariata pʼamparqanku. Chantá israelitasqa wakin imas faltasqanmanta watejmanta quejakuyta qallarerqanku. Bibliaqa niwanchej: ‘Mana yaku kajtin, israelitasqa tantakuspa, Moisespaj maytapuni rimarqanku’, nispa. Moisesnejta Jehová Dios ashkha milagrosta ruwajtinpis, Moisés ashkha watasta israelitasta sumajta kamachejtinpis, israelitasqa Moisespa contranpi rimallarqankupuni. Chantapis mana yaku kasqanmanta Moisesta juchacharqanku (Núm. 20:1-5, 9-11).

20 Israelitas chay jinata quejakusqankurayku Moisesqa rabiawan atipachikorqa. Chayrayku Moisesqa mana Jehová Diosta kasukorqachu. Jehová Diosqa Moisesman nerqa chhankata parlapayananta yaku phullchimunanpaj. Chaywanpis Moisesqa israelitasta rabiawan nerqa: ‘Kay chhankamanta yakuta orqhopusqaykichej’, nispa. Chayta niytawan, Moisesqa iskay kutita chhankata wajtarqa, ashkha yakutaj phullchimorqa. Moisesqa manchaytapuni pantaykorqa jatunchakuspa, mayta rabiakuspataj (Sal. 106:32, 33). Moisés rabiawan atipachikusqanrayku Jehová Diosqa mana saqerqachu Sumaj Jallpʼaman yaykunanta (Núm. 20:12).

21 Moisesmantaqa mayta yachakusunman. Yachakusunman llampʼu sonqo kanapajqa kallpachakunallapuni kasqanta. Mana allinta qhawarikuspaqa ichapis watejmanta jatunchakuyta qallarisunman. Jatunchakuspataj mana yuyaychakuspalla imatapis parlarpasunman chayri ruwarpasunman. Chantapis Moisespa kausaynenqa reparachiwanchej phutisqa kashaspa pantaykuyta atisqanchejta. Chayrayku wajkuna rabiachinayawajtinchej llampʼu sonqo kanapaj kallpachakunallapuni chayri rabiawan mana atipachikunapaj kallpachakuna.

22, 23. 1) ¿Imaraykutaj llampʼu sonqos kanapaj kallpachakunallanchejpuni kasqa? 2) ¿Imatataj Diosninchej nishawanchej “ichapis pakaykusqa kankichej” nispa?

22 Llampʼu sonqo kaspalla waqaychasqa kasunchej. Jehová Diosqa tumpamantawan sajra runasta chinkachenqa. Llampʼu sonqoyojkunatataj salvanqa. Ajinamanta llampʼu sonqoyojkunaqa, allin kausaypi kusisqa kausakonqanku (Sal. 37:10, 11). Noqanchejpis waqaychasqa kasunman. Chaypajqa Jehová Diosta kasukuna. Payqa profeta Sofoniasnejta niwanchej: “Jehová Diosta maskʼaychej, qankuna jallpʼapi tukuynin llampʼu sonqos kajkuna, cheqan kamachisqasninta kasukojkuna. Cheqan kajtapuni ruwaychej, llampʼu sonqostaj kaychej. Ajinaqa ichapis pakaykusqa kankichej Jehová Diospa sinchʼi phiñakuynin pʼunchaypi”, nispa (Sof. 2:3, NM).

23 Diosqa niwanchej: “Ichapis pakaykusqa kankichej”, nispa. Chaywanqa mana nishawanchejchu payta kusichejtinchej ichapis salvanawanchejta. Astawanpis nishawanchej payta kusichinapaj kallpachakunanchej kasqanta. “Jehová Diospa sinchʼi phiñakuynin pʼunchaypi” salvakunapaj, wiñay kausayta japʼinapajpis, kunan kallpachakunanchej kashan llampʼu sonqos kanapaj, Diosta kusichinapajpis.

120 TAKIY Jesús jina llampʼu sonqo kanachej

^ párr. 5 Ni pipis llampʼu sonqo kaspachu nacekorqanchej. Chayrayku tukuypis kallpachakunanchej tiyan llampʼu sonqos kanapaj. Ichapis kʼacha runaswan kashaspaqa llampʼu sonqo kayta atillanchej, jatunchakojkunawan kashasparí, ichá mana llampʼu sonqo kayta atillasunmanchu. Chayrayku kunan yachakusunchej imaspi rikukuspachus mana llampʼu sonqo kayta atikullasqanta.

^ párr. 3 MANA QONQANAPAJ: Llampʼu sonqo runaqa wajkunawan kʼacha. Wajkuna qhapariykojtinkupis, rimarpajtinkupis chayri molestajtinkupis mana phiñarpakullanchu. Kʼumuykukoj sonqo runatajrí mana jatunchakunchu nitaj runaykachanchu. Astawanpis wajkunata kurajninkuta jina qhawan. Chantapis Bibliaqa niwanchej Jehová Dios kʼumuykukoj sonqo kasqanta. Chayqa niyta munan wajkunata munakusqanta, khuyakusqantataj.

^ párr. 12 Babiloniosqa paykunaman kay sutista churarqanku: Sadrac, Mesac, Abed-nego (Dan. 1:7).

^ párr. 18Diosta jatunchanapaqjina imatapis akllana” nisqa yachaqanata leeriy. Chaytataj tariwaj 15 de abril de 2011 watamanta Torremanta Qhawaj revistapi.

^ párr. 63 DIBUJO: Jesuspa discipulosnenqa pichus paykunamanta aswan kuraj kananmanta siminakushanku. Jesustaj mana phiñakuywan atipachikushanchu. Astawanpis discipulosninta kʼachallamanta cheqanchashan.