1-2. (a) Musera hiikku akati noosita kulloonni? Isi maa assino? (b) Jooguulle ikkineemmo gede assannonkeri maati?

 QULLAAWU MAXAAFI Muse “baattote aana noo manni baalunkunni roore jooga” ikkinota kulanno. (Kir. 12:3) Hatto yaa isi dhukiweeloho woy shashaho yaa ikkitinoni? Mitu manni joogu manni hattooho yee coyiꞌranno. Ikkollana togoo hedo halaale diꞌꞌikkitino. Muse jawaatahonna worba Maganu soqqamaasinchooti. Isi Yihowa kaaꞌlonni wolqaataamo Gibitsete gashshaancho shiqe coyishiishino, 3,000,000 meddi yaanno manna halalli gobbara massagino, hattono Israeelete daga diinnansa qeeltanno gede kaaꞌlinonsa.

² Ninkera Musera iillinohu gedee fonqoli iilla hooginkerono, barru baala jooguulle ikka qarra ikkitannonke gede assannori iillannonke. Ikkirono konne akata lossiꞌneemmo gede kakkayisannonkeri no. Yihowa, “Shaqqaddu [jooguullu] kayinni baatto ragidhanno” yee qaale eino. (Far. 37:11) Ati jooga ikkoottoha lawannohe? Wolootu ate joogaho yitanno? Tenne xaꞌmuwara dawaro afiꞌnammora albaanni, hanni jooga ikkate yaa mayyaatero xiinxallino.

3-4. (a) Joongille mayi ledo heewisiisa dandiineemmo? (b) Jooguulle ikkate hiikkuri shoole akatta lossiꞌra hasiissannonke? Mayira?

³ Joongillu b biifado misile gedeeti. Hatto yineemmohu mayiraati? Mittu misile kayisanno manchi babbaxxino kuula karsiise biifado misile kayisannonte gede, jooga ikkate batinye dancha  akatta lossiꞌra hasiissannonke. Kuri akatta giddo mitu umonke heeshshi assate, hajajamate, shaqqillehonna worbimmate. Yihowa hagiirsiisa hasiꞌnummoro kuri akatta lossiꞌra hasiissannonke yineemmohu mayiraati?

⁴ Maganu fajjora maahoyye yee galannohu umonsa heeshshi assanno manna callaho. Maganu fajjo giddo mitte ninke shaqqadda ikkineemmo gedeeti. (Mat. 5:5; Gal. 5:23) Maganu fajjo wonshineemmo woyite, Sheexaanu giiramanno. Konnira umonke heeshshi assineemmorenna shaqqadda ikkinummorono, Sheexaanu alame wido ikkino manni giwannonke. (Yoh. 15:18, 19) Konni daafira Sheexaane qeelate worbuulle ikka hasiissannonke.

5-6. (a) Sheexaanu jooga manna giwannohu mayiraati? (b) Hiikkuri xaꞌmuwara dawaro afiꞌneemmo?

⁵ Jooga ikkinokki manni kayinni booꞌnaleessaho, hanqo dihooꞌlannoho, hattono Yihowara dihajajamanno. Sheexaaneho togoo akatta noosi. Konnira isi jooguulle manna giwannoti dhagge diꞌꞌikkitannonke. Konni mannira Sheexaaneho nookkiti dancha akatta noonsa daafira, isi bunshe xabbe leeltanno gede assitanno. Hakkiinnino sae togoo manni Sheexaanu kaphaancho ikkinota buuxisanno. Hiittoonni? Korkaatuno isi baxire assirono woy coyiꞌrirono, joogu manni Yihowara soqqamannota hoola didandaanno!—Iyo. 2:3-5.

⁶ Ikkina jooga ikka qarra ikkitankera dandiitannohu hiittoo yannaraati? Qoleno joongille lossiꞌra agura hasiissannonkekkihu mayiraati? Kuri xaꞌmuwara dawaro afiꞌrate, Muse, Baabiloonete qafadante heedhinori sasu Ibiraawootinna Yesuusi lawishsha xiinxallineemmo.

7-8. Muse ayirrinye xeinore assinisi yannara maa assino?

⁷ Silxaane uyinanninke woyite: Silxaane noonsari hakko iso silxaanensara woroonni noo manni ayirrisa giwannonsa woyite woy assitannore mishanno woyite jooga ikka qarra ikkitansara dandiitanno. Togoo coyi atera tuncu yee egenninohe? Mittu maatekki miili hatto assihero mayi macciishshamannohe? Hanni Musera togoo coyi tuncu yiisi woyite ma assinoro laꞌno.

⁸ Yihowa, Muse Israeelete dagara massagaancho asse shoominosi; hattono tini daga harunsitanno seera borreessate qoosso uyinosi. Yihowa Muse ledo nooti dihuluullissannote. Ikkollana Muse roduuwa ikkinori Maariyaaminna Aarooni Muse adhino galtenni  kainohunni mishshinosi. Musete gedee silxaane noonsa manni togoo coyi iillannonsa woyite hanqitaranna rabbisiꞌrate kaꞌannoha ikkara dandaanno; Muse kayinni hatto diassino. Hattono rahe dikoꞌmino. Isinni Muse, Yihowa Maariyaami hursanno gede eegamino. (Kir. 12:1-13) Muse hatto assinohu mayiraati?

9-10. (a) Yihowa Muse maa huwatanno gede kaaꞌlinosi? (b) Maatete umo ikkitinorinna songote cimeeyye Muse lawishshinni maa rossanno?

⁹ Muse Yihowa qajeelsasira maahoyye yiino. Isi mitu 40 diri albaanni Gibitsennite mootete maate miila ikke noo waro jooga diꞌꞌikkino. Isi hakkawaro hanqo hooꞌlannokkiha ikkino daafira, wole mancho miicino yee hedino mancho shiino. Musera, Yihowa konne assootesi baxinoha lawinosi. Yihowa Israeelete daga massagate worbimma calla ikkikkinni joongilluno hasiisannosita Musera rosiisate iso 40 diro qajeelsinosi. Muse jooga ikkate, umosi heeshshi assannoha, owaatanna shaqqado ikka hasiissinosi. Muse Yihowa uyinosi qajeelsha adhino daafira, dancha massagaancho ikkino.—Ful. 2:11, 12; Soq. 7:21-30, 36.

¹⁰ Xaa yannara, maatete umo ikkitinorinna songote cimeeyye Muse lawishsha harunsa hasiissannonsa. Wolootu ayirrinye xeinore assitannoꞌne woyite, hanqoho muddantinoonte. Umoꞌne heeshshi assitine soꞌroꞌne ammanne. (Ros. 7:9, 20) Kalaqamino qarra tirate Yihowa fushshino biddishsha harunse. Hattono woꞌmante yannara awu afiinni coyidhe. (Law. 15:1) Maatete umo ikkitinorinna aliidi laꞌꞌaano togo assitannoha ikkiro, Yihowa hagiidhanno, keeru heeꞌranno, hattono joongille leellishate wolootaho dancha lawishsha ikkitanno.

11-13. Sasu Ibiraawootu wedelli lawishshinni maa ronseemmo?

¹¹ Dartu iillannonke woyite: Hundinni kayisse uullate gashshaano Maganu manna xiibbanni keeshshsitino. Insa beebbate suꞌmanke hunturono, waaddannonkehu qaru korkaati “mannaho hajajamantenni Maganoho hajajama” doodhinoommo daafiraati. (Soq. 5:29) Konninni kainohunni qacifantankera, usurrankera, hattono gannankera dandiinanni. Ikkollana Yihowa kaaꞌlannonke daafira, fonqolu iillannonke yanna baalantera rabbisiꞌra agurre joongille leellinsheemmo.

¹² Hanni qafande Baabiloone haaꞌne haꞌnoonniri Hanaaniya, Mishaeelinna Azaariya yinanni Ibiraawooti lawishsha laꞌno. c Baabiloonete moote isi seekkinote jawa culku misilera kumbuultanno gede hajajinonsa. Hatte yannara insa misile magansidhannokki korkaata shaqqillunni kultusi. Moote wala yitanno giira giddo tugeemmoꞌne yee waajjishiishinonsaha ikkirono, insa Maganoho hajajantino. Hakkiinni  Yihowa mereero eꞌꞌe gatisinonsa; ikkollana insa gatisate giddeeti noosihu gede assite diheddino. Hatteentenni, Yihowa fajjinoha aye coyeno duqqate insaneeto shiqishshino. (Dan. 3:1, 8-28) Kuri wedellooti joogu manni worba ikka dandaannota leellishshino; addanko, gashshaano Yihowa hajajo diingeemmo gede hajajjunkerono, wolootu insa hasidhinore assa gimbeenna waajjishiishshunkerono woy qorichishshunkerono, woy wolu aye coyino Yihowa calla magansiꞌneemmota hoolankera didandaanno.—Ful. 20:4, 5.

¹³ Yihowara ammanama qarra ikkitannonke gede assannori iillannonke woyite, kuri sasu Ibiraawete wedelli lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti? Umonke heeshshi assine Yihowa kaaꞌlannonke yine addaxxineemmo. (Far. 118:6, 7) Beebba kassasannonke mannira dawaro shaqqillunninna ayirrinyunni qolleemmo. (1 Phe. 3:15) Hattono baxillaanchu Anninke ledo noonke jaalooma hunara dandaannoha aye coyeno diassineemmo.

14-15. (a) Yaachishannori iillannonke woyite mayi ikkara dandaanno? (b) Isayaasi 53:7, 10 yitanno garinni, Yesuusi lawishshi yaachishannori iillannonke yannarano jooguulle ikka dandiineemmota leellishanno yineemmohu mayiraati?

¹⁴ Yaachishannori iillannonke woyite: Ninke baalunkura babbaxxino korkaatinni yaachishannori iillankera dandaanno. Rosu mine fonqolu yannara, woy loosu basera mitto baxxino looso loonsammora albaanni yaandeemmoha ikkara dandaanno. Woy qole dhibba laisiisiꞌrate hendeemmo woyite nafa yaachishankera dandaanno. Yaachishannori iillannonke woyite jooguulle ikka qarrissankera dandiitanno. Wole woyite lashshi assine saꞌneemmo coyi, togoo yannara hifachishankera dandaanno. Hattono kaajjinshe woy woloota koffi assanno garinni coyiꞌnammora dandiineemmo. Atera togoori iille egenninoheha ikkiro, Yesuusi lawishsha hedakki kaaꞌlitannohe.

¹⁵ Yesuusi uullate aana heeꞌrinote jeefote agannara batinyu yaachishanno coyi tuncu yiinosi. Isi shiima yanna gedensaanni lowo qarri iillannositanna shinannisita afino. (Yoh. 3:14, 15; Gal. 3:13) Reyara shiima agannara albaanni, lowo geeshsha yaadinota coyiꞌrino. (Luq. 12:50) Qoleno reyara shiimu barri gate heeꞌreenna “Lubboꞌya shettino” yiino. Isi togo yee huucciꞌrino: “Annaꞌya, tenne shettonni gatisie! dayommohu konne qarra adhammoraatina, . . . Annaꞌya, suꞌmakki ayirrisi!” Yesuusi hatto yee huucciꞌrasi, isi umosi heeshshi assannohanna hajajamannoha ikkinota leellishshanno. (Yoh. 12:27, 28) Yanna iillituta, Yesuusi waajjikkinni heeshshosi Maganu diinnara sayise uyino; hakkiinni insa shetissenna shollishshe shitinosi. Yesuusi yaaddotenna qarru giddo noo yannara nafa joongille leellishe Maganu fajjo wonshino. Addaho, Yesuusi lawishshi yaachishannori iillannonke yannarano jooguulle ikka dandiineemmota leellishanno!—Isayaasi 53:7, 10 nabbawi.

16-17. (a) Yesuusi jaalla joongille leellisha qarra ikkitannosi gede assitinohu hiittoonniiti? (b) Ninke Yesuusi lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁶ Yesuusi uullate aana heeꞌrinohu jeefote hashsha, muli jaallasi joongillesi fonqoltino. Hakko hashsha Yesuusi mageeshshi geeshsha yaadinoro hedi. Isi reyote geeshsha ammanama ikka? Isi doodhanno doorshi, lowo biliyoone ikkanno manni heeshsho afiꞌranno gede woy hooganno gede assannoho. (Rom. 5:18, 19) Duuchunkunni roore, isinni kainohunni Annisi suꞌmi ayirrara woy mishamara dandaanno. (Iyo. 2:4) Hakkiinni, isi soqqamaasinesi ledo jeefote hurbaate itanni heeꞌreenna, insa “Baalunkunni roorannohu ayeti?” yitanni “insa insanaawa yekkeerantu.” Yesuusi hakkuyira albaanni hatte hajo daafira duucha hige amaalinonsa; wole agurina hakko hashsha nafa amaale kainonsa! Ikkollana Yesuusi dihanqino; tini dhagge ikkitannote. Hatteentenni isi awu  afiinni hasaawisinonsa. Isi shaqqillunni kayinni kaajjishe amaalinonsa. Hakkiinni jeefote geeshsha isiwiinni baxxitinokki daafira galatinonsa.—Luq. 22:24-28; Yoh. 13:1-5, 12-15.

¹⁷ Ate ikkoottoro maa assatto? Yaachishannori iillannonke yannara nafa joongille leellinshe, Yesuusi lawishsha harunsa dandiineemmo. Yihowa “Mimmito dandiitine heedhe” yee hajajinonke hajajo agadhino. (Qol. 3:13, NW) Ninke baalunku woloota koffi assannore coyiꞌneemmonna assineemmo woyiti noota qaaganke tenne hajajo agadhate kaaꞌlitannonke. (Law. 12:18; Yai. 3:2, 5) Qoleno wolootunnita dancha akatta qummi assine galatate sharrammo.—Efe. 4:29.

18. Yihowa jooguullu dancha doorsha doodhitanno gede kaaꞌlannonsahu hiittoonniiti? Ikkollana ninke maa assa hasiissannonke?

¹⁸ Jooguulle ikkanke dancha doorsha doodhate kaaꞌlitannonke. Yihowa heeshshonke giddo shota ikkinokki coyi iillannonke woyite dancha doorsha doodhineemmo gede kaaꞌlannonke; ikkollana isi kaaꞌlannonkehu jooguulle ikkinummoro callaati. Isi “gadadaammu [“jooguullu,” NW] huuccatto” macciishsheemmo yee qaale eino. (Far. 10:17) Isi huuccattonke macciishshe calla diaguranno. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Umonsa heeshshi assitannore halaalu doogo aana haꞌrisannonsa; hedosino rosiisannonsa.” (Far. 25:9) Yihowa doogosi aana haꞌrisannonkehu Qullaawu Maxaafi, borronke, d hattono “ammanaminohunna wodanaamu borojjichi” qixxeessannote babbaxxitino pirogiraame widoonniiti. (Mat. 24:45-47, NW) Konni daafira umonke heeshshi assine Yihowa kaaꞌlo hasiissannonketa ammana, qixxeessinanninke borro diinaggaambe xiinxalla, hattono ronsoommore woꞌmu wodaninkenni harunsa hasiissannonke.

19-21. Muse Qaadeesi yinanniwa mayi soꞌro loosino? Ninke tenne xaggenni maa ronseemmo?

¹⁹ Jooguulle ikkanke soꞌro loonseemmokki gede kaaꞌlitannonke. Hanni wirro Muse xagge laꞌno. Muse lowo diro jooga ikke Yihowa hagiirsiisino. Ikkollana, Israeele halalla hadhinoha 40 diro jeefissara rakke noo yannara, Muse joongille leellishikki gatino. Rodoosi reyiteenna Qaadeesi yinanniwa madaarrinku shiima yannalla saꞌino; Gibitsete gobbara heeshshosi gatissinoti ise ikkitukki digattino. Xa qole Israeelete daga hasiisannonkere diafiꞌnoommo yite wirro gunguma hanaffino. Insa agganno  waa hooggino daafira, ‘Muse ledo giwantino.’ Yihowa Muse widoonni lowo maalale loosino; Museno umisi horo agure lowo diro Israeelete daga massaganni keeshshino; ikkollana Israeelete daga tenne baala affinoha ikkirono, gunguma diagurtino. Insa gunguntinohu waa hoogginohura calla ikkikkinni waa hoogganno gede assinohu Muse ikkinohu gede assite hedde isirano gunguntino.—Kir. 20: 1-5, 9-11.

²⁰ Muse lowo geeshsha hanqino daafira, albi gede joongille leellishikki gatino. Yihowa hajajinosi garinni kinchoho coyiꞌra agure, mannaho hanqino; hattono maalale loosinohu iso ikkinohu gede asse coyiꞌrino. Hakkiinni kincho lame hige ganita wayi dhoohe fulino. Naaxxanna hanqu shota ikkitinokki soꞌro loosanno gede assinosi. (Far. 106:32, 33) Muse joongille leellishikki gatino daafira, Hexxote Gobba eannota hoolloonnisi.—Kir. 20:12.

²¹ Tenne xaggenni lowore ronseemmo. Umihunni, jooguulle ikkine heeꞌrate woꞌmanka woyite sharrama hasiissannonke. Shiima yanna nafa deꞌnummoro, naaxxa giddonke mudheenna gara ikkinokkire coyiꞌnammora woy assinammora dandiineemmo. Layinkihunni, fonqolo ikkannori iillannonke woyite joongille leellisha roore qarra ikkitankera dandiitanno; konnira togoo coyi iillannonke woyiteno jooguulle ikkate sharrama hasiissannonke.

22-23. (a) Woꞌmante yannara joongille leellisha hasiissannonkehu mayiraati? (b) Soffooniyaasi 2:3te noo hedo maa leellishshanno?

²² Joongille leellisha agarooshshe ikkitannonke. Muli yannara, Yihowa bushuulle baala feye hune jooguulle calla gatisanno. Hatte yannara uullate aana addu keeri woꞌmanno. (Far. 37:10, 11) Ati baotenni gattanno jooguulli wido ikkatto ikka? Yihowa masaalaanchu Soffooniyaasi widoonni koyisino koyishsha adhattoha ikkiro gata dandaatto.—Soffooniyaasi 2:3 nabbawi.

²³ Soffooniyaasi 2:3, “Miteekkitine . . . gattinanniha ikkanno” yitannohu mayiraati? Hatto yaa, Yihowa baxxannosiriranna iso hagiirsiisa hasidhannorira agarooshshe ikka didandaanno yaa diꞌꞌikkitino. Hatteentenni, agarooshshe afiꞌrate ninkeno assa hasiissannonkeri noota leellishshanno. Xaa yannara jooguulle ikkatenna Yihowa hagiirsiisate sharrammeemmoha ikkiro, Yihowa ‘hanqosi leellishanno barrinni gatatenna’ hegere heeshsho afiꞌrate faro afiꞌneemmo.