Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 8

¿Tleka moneki ma timotlasojkamatikan?

¿Tleka moneki ma timotlasojkamatikan?

“Nochipa ximotlasojkamatikah” (COL. 3:15).

TLAKUIKALI 46 Tlasojkamati Jehová

XIKILNAMIKTO *

1. ¿Ken okiteititi se samaritano okitlasojkamatili Jesús ijkuak okipajti?

NONMEJ majtlaktli tlakamej okipiayaj lepra uan sapanoa omotekipachoayaj. Okimatkej Jesús kuali otlamachtiaya uan okinpajtiaya akinmej omokokoayaj. Noijki yejuan okineltokayaj uelis kinpajtiskia. Se tonal, yejuan uejka okiualitakej uan okitsajtsilijkej: “¡Jesús! ¡Tlamachti! ¡Techiknomati!”. Ye okinkak uan okinpajti majtlaktli tlakamej tlen okipiayaj lepra. Xamo sapanoa omotlasojkamatkej. * Pero san se oyajki okitlasojkamatilito. Non tlakatl okinekiaya kiueyichiuas toTajtsin Dios maski okatka samaritano (Luc. 17:12-19).

2, 3. (1) ¿Tleka ualeua tikilkauaj timotlasojkamatiskej? (2) ¿Tlen tikitaskej itech nin tlamachtil?

2 Tejuan noijki tiknekij tikintlasojkamatiliskej akinmej techpaleuiaj ijkon ken okichi samaritano. Pero ualeua xamo amo timajxiliaj uan tikilkauaj tikintlasojkamatiliskej akinmej techpaleuiaj.

3 Itech nin tlamachtil tikitaskej tleka miak ipati ma timotlasojkamatikan. Noijki tikitaskej sekimej itekipanojkauan toTajtsin Dios omotlasojkamatkej uan sekimej amo. Satepan tikitaskej seki tlamantli tlen techpaleuis ma timotlasojkamatikan.

¿TLEKA MONEKI MA TIMOTLASOJKAMATIKAN?

4, 5. ¿Tleka moneki ma timotlasojkamatikan?

4 Jehová techmachtia ma timotlasojkamatikan ijkon ken ye kichiua. Kiteititia ijkuak kinteochiua akinmej kiyolpaktiaj (2 Sam. 22:21; Sal. 13:6; Mat. 10:40, 41). Ik non, Biblia kijtoa: “Xikchiuakan ken toTajtsin Dios, ken ikoneuan tlen namechtlasojtla” (Efes. 5:1TNM). Nin techititia miak ipati ma timotlasojkamatikan porque tiknekij tikchiuaskej ken Jehová.

5 Okse tlamantli techpaleuis ma timotlasojkamatikan. Ijkuak timotlasojkamatij, yetoskia ken ijkuak titlakualchiuaj uan tikinyekoltiaj oksekimej. Tiyolpakij ijkuak oksekimej techtlasojkamatiliaj. Noijki yolpakij oksekimej ijkuak tikintlasojkamatiliaj. ¿Tleka? Porque kitaj tikpatioita otechpaleuijkej noso tikpatioitaj tlen otechmakakej. Noijki nin tlamantli techpaleuia kuali ma timouikakan.

6. ¿Tleka tikijtoaj miak ipati timotlasojkamatiskej ken yetoskia manzanas tlen chijchitokej ika oro?

6 Miak ipati ma timotlasojkamatikan. Biblia kijtoa: “Melauak teyolchikaua se tlajtoli tlen moijtoa ijkuak moneki, yetoskia ken manzanas tlen chijchitokej ika oro uan tlen katej ipan itlaj tlen chijchitok ika plata” (Prov. 25:11). Sapanoa kuajkualtsin mota se manzana tlen chijchitok ika oro uan kajki ipan itlaj tlen chijchitok ika plata. Noijki sapanoa patio. ¿Ken timomachiliskej tla techtliokoliskej se manzana tlen chijchitok ika oro? Xamo tiyolpakiskej uan tiktlasojkamatiliskej akin otechtliokoli. Noijki tiktlatiskej non manzana tlen chijchitok ika oro porque tikpatioitaj. Ijkon akin tiktlasojkamatiliaj, nochipa kilnamiktos uan kipatioitas tlen otikiluijkej.

ITEKIPANOJKAUAN TOTAJTSIN DIOS OMOTLASOJKAMATKEJ

7. (1) Ijkon ken kijtoa Salmo 27:4, ¿ken omotlasojkamatki David? (2) ¿Ken omotlasojkamatkej ixuiuan Asaf?

7 David okitekichiuiliaya toTajtsin Dios uan nochipa omotlasojkamatiaya (xiktlajtolti Salmo 27:4). Noijki okiteititi okipatioitaya ika nochi iyolo kitechiuilis Jehová. David okitemakak miak tlamantli ijkuak okichijchijkej teokali. Noijki ixuiuan Asaf okinyektlalijkej salmos uan okitlakuikilijkej Jehová uan ijkon okiteititijkej omotlasojkamatkej ixpan toTajtsin Dios. Itech se tlakuikali okitlasojkamatilijkej Jehová uan okijtojkej sapanoa kuajkualtsin nochi tlen okichijchi (Sal. 75:1). Nin techititia David uan ixuiuan Asaf okitlasojkamatilijkej Jehová porque okipatioitayaj nochi tlen okinmakak. Pero ¿tejuan ken uelis timotlasojkamatiskej?

¿Tlen techmachtia Pablo ijkuak okintlajkuilili tokniuan tlen ochantiayaj Roma? (Xikita párrafo 8 uan 9). *

8, 9. (1) ¿Ken okiteititi Pablo okintlasojtlaya tokniuan? (2) ¿Ken okinpaleui tokniuan?

8 Tlatitlanil Pablo okintlasojtlaya tokniuan uan okiteititiaya ika tlen okijtoaya. Ijkuak omotlatlaujtiaya nochipa okitlasojkamatiliaya toTajtsin Dios uan okiluiaya ma kinpaleui tokniuan. Itech cartas okinmijkuililiaya sapanoa okintlasojtlaya. Ma tikitakan ken okichiuaya. Romanos 16:1-15, otlajto itech kanaj 27 tokniuan. Okilnamik Prisca uan Áquila tlen sapanoa otlapaleuijkej maski yikinmiktiskiaj, noijki okijto Febe okinpaleui miakej tokniuan uan ye noijki okipaleui. Nin techititia Pablo okinyolchika tokniuan porque sapanoa omochijchikauayaj.

9 Pablo okimatiaya tokniuan okatkaj tlajtlakolejkej. Pero itlamian carta tlen okintitlanili tokniuan tlen ochantiayaj Roma okinmilui okipiayaj kuali inyelis. Xamo tokniuan oyolpakej ijkuak okitlajtoltijkej non carta porque Pablo kualtsin okintlajkuilili. Noijki non okinpaleui kuali ma mouikakan. ¿Tejuan tikintlasojkamatiliaj tokniuan ken Pablo nochi tlen kichiuaj uan tlen kijtoaj?

10. ¿Tlen techmachtia Jesús nochipa okintlasojkamatiliaya akinmej okichiuayaj ken ye?

10 Noijki ijkuak Jesús okintlapoui tokniuan tlen okatkaj ompa Asia Menor, okintlasojkamatili imachtijkauan porque kuali okichiuayaj inteki. Ijkon okintlapoui sekimej tokniuan tlen okatkaj Tiatira: “Ne nikmati nochi tlan tikchiwa. Nikixmati motetlasojtlalis, motlaneltokalis, iwa kenijki tikimpalewia oksikimeh, noiwa kemi titlaxikoa ijkuak titlaijyowia, noiwa onikma axa titekititok okachi ke achto” (Apoc. 2:19). Amo san okinmilui kuali okichiuayaj inteki. Noijki okinmilui kuali okipiayaj inyelis uan non okinpaleuiaya kuali ma kichiuakan inteki. Ye nochipa okinyolchika maski okinmilui tlen amo kuali okichijtokaj sekimej tokniuan (Apoc. 2:25-28). Jesús kinyekana tlanechikolmej uan kinmiluia tokniuan tlen moneki kichiuaskej. Nin amo kijtosneki Jesús moneki techtlasojkamatilis nochi tlen tikchiuaj para tikpaleuiskej. Pero ye techiluia nochipa kiselis tlen tikchiuaj. Melauak Jesús kinmachtia miak tlamantli tokniuan tlayekankej.

SEKIMEJ TLEN YIUEJKIKA OKATKAJ AMO OMOTLASOJKAMATKEJ

11. Ijkon ken kijtoa Hebreos 12:16, ¿ken okitaya Esaú tlen Jehová okimakaya?

11 Techyolkokoa tikmatiskej sekimej tlen yiuejkika okatkaj amo omotlasojkamatkej. Ma tikitakan tlen okichi Esaú. Ye amo okipatioitak tlen Jehová okimakaya maski itatajuan okitlasojtlayaj Jehová uan okitlakaitayaj (xiktlajtolti Hebreos 12:16). ¿Tleka ijkon okichi? Amo okipatioitak yetos tlayekankonetl uan okipatlak ika tlakuali uan ijkon okikauili Jacob ma tlayekana (Gén. 25:30-34). Satepan omoyolkoko uan okualanki porque ayakmo ye tlayekanaskia. Pero amo omonekiaya kualanis porque amo okipatioitak tlen okipiaya.

12, 13. ¿Ken okiteititijkej israelitas ayakmo omotlasojkamatkej uan tlen okinpanok?

12 Israelitas omonekiaya ma motlasojkamatikan. Jehová okititlanki majtlaktli chauistli uan ijkon okinkixti Egipto. Satepan noijki okinpaleui ijkuak okinmikti soldados ompa itech mar Rojo. Yejuan sapanoa omotlasojkamatkej uan okitlakuikilijkej toTajtsin Dios porque otlatlanki. Pero ¿nochipa omotlasojkamatkej?

13 Ijkuak opejkej kixnamikij okseki ouijkayotl, okilkajkej toTajtsin Dios okinpaleui uan ayakmo omotlasojkamatkej (Sal. 106:7). Biblia kijtoa: “Ijkuakon nochtin israelitas opejkej kiteneuaj Moisés uan Aarón”. Pero ye Jehová okixnamikej (Éx. 16:2, 8). Jehová sapanoa omoyolkoko uan okijto kimixpoloskia akinmej okixnamikej ompa kanin tlauaki. Pero Josué uan Caleb amo mikiskiaj (Núm. 14:22-24; 26:65). Ma tikitakan tleka amo ma tikchiuakan ken yejuan uan ma tikchiuakan ken akinmej omotlasojkamatkej.

¿KEN UELIS TIKTEITITISKEJ TIMOTLASOJKAMATIJ?

14. ¿Ken kiteititiaj motlasojkamatij akinmej yomonamiktijkej?

14 Tokalchanejkauan. Tinochtin techpaleuia ijkuak tikintlasojkamatiliaj akinmej inmiuan tichantij. Tla motlasojkamatij akinmej yomonamiktijkej, san sekan yetoskej uan non kinpaleuis ma motlapojpoluikan. Tlakatl amo san kipatioita tlen kijtoa isiua uan tlen kichiua, noijki kipatioita ijkuak “meua uan kiueyichiua” (Prov. 31:10, 28). Noijki isiua ixtlamatki kiluia tlen okachi kipatioita.

15. ¿Ken uelis tetajmej kinmachtiskej inkoneuan ma motlasojkamatikan?

15 Tetajmej, ¿ken uelis nankinmachtiskej namokoneuan ma motlasojkamatikan? Xikilnamikikan namokoneuan kichiuaskej tlen namejuan nankichiuaj uan tlajtoskej ken namejuan. Ik non, nochipa xikintlasojkamatilikan namokoneuan ijkuak namechpaleuiaj. Noijki xikinmachtikan ma kintlasojkamatilikan akinmej kinpaleuiaj. Xikinmiluikan itech toyolo ma kisa ma timotlasojkamatikan uan tlen tikijtoaj uelis kinpaleuis oksekimej. Se ichpochtli tlen itoka Clary, okijto: “Ijkuak nonantsin okipiaya 32 xiuitl, san iselti opejki kinmiskaltia eyi ikoneuan. Ijkuak ne onikajxiti 32 xiuitl, onimokuayejyeko xamo sapanoa otlajyoui ijkuak otechiskalti. Ik non, oniktlasojkamatili otechiskalti. Yikin onechilui nochipa kilnamiktok ijkuak oniktlasojkamatili uan non kipaleuia ma yolpaki”.

Ma tikinmachtikan tokoneuan ma motlasojkamatikan. (Xikita párrafo 15). *

16. Xikijto ken moyolchikauaj tokniuan ijkuak tikintlasojkamatiliaj tlen kichiuaj.

16 Tokniuan tlen inmiuan timonechikoaj. Tokniuan moyolchikauaj ijkuak tikintlasojkamatiliaj. Ma tikitakan tlen okipanok se tlayekanki itoka Jorge uan ye kipia 28 xiuitl. Kanaj se metstli amo omonechikoaya porque sapanoa omokokoaya. Ijkuak opejki oksepa monechikoa, amo ueli otlamachtiaya. Ye okijto: “Onikmachiliaya ayakmo itlaj nopati porque ayakmo onitlapaleuiaya itech tlanechikol. Pero se tonal, se tokni onechilui: ‘Nimitstlasojkamatilia kuali titlayekana uan nokalchanejkauan kinpaleuia. Sapanoa techpaktia ijkuak titlamachtia uan non techpaleuia ma tikpiakan chikauak totlaneltokilis’. Ijkuak ijkon onechilui, oniyoltilinki uan oniknekiaya nichokas. Non tlen omonekiaya ma nechiluikan”.

17. ¿Ken uelis tiktlasojkamatiliskej Jehová nochi tlen techmaka ijkon ken kijtoa Colosenses 3:15?

17 ToTajtsin Dios techmaka miak tlamantli. Jehová techmaka miak tlamantli uan non techpaleuia ma tikpiakan chikauak totlaneltokilis. Techmachtia ijkuak timonechikoaj, techmaka revistas uan páginas tlen katej itech Internet. Xamo otechpakti ijkuak se tokni otlamachti, ijkuak otikitakej se tlamachtil itech JW Broadcasting uan tikijtoaj nin tlamachtil otiknekiayaj tikkakiskej. ¿Ken uelis tiktlasojkamatiliskej Jehová nochi nin tlamantli? (xiktlajtolti Colosenses 3:15). Ijkuak timotlatlaujtiaj uelis tiktlasojkamatiliskej (Sant. 1:17).

Tikteititiaj timotlasojkamatij ijkuak titlachipauaj kanin timonechikoaj. (Xikita párrafo 18).

18. ¿Ken tikteititiaj tikpatioita kali kanin timonechikoaj?

18 Noijki tikteititiskej tiktlasojkamatiliaj Jehová ijkuak titlachipauaj kanin tikueyichiuaj. Ik non, moneki nochipa ma titlachipauakan kanin timonechikoaj uan ma titlayektlalikan. Noijki tokniuan kuali ma kintekitiltikan kanin kintlaliaj videos uan tlakuikalmej. Kanin timonechikoaj okachi uejkauas tla titlachipauaj uan kuali titlayektlaliaj. Ijkon amo miak tomin tiktekitiltiskej uan ika non tomin uelis kinchijchiuaskej okseki kalmej kanin monechikoskej tokniuan.

19. ¿Tlen techmachtia tlen okipanok se tlayekanki itech circuito uan isiua?

19 Tokniuan tlen sapanoa techpaleuiaj. Ijkuak tejuan tikintlasojkamatiliaj tlen kichiuaj oksekimej, kinpaleuia amo okachi ma motekipachokan ijkuak kixnamikij ouijkayotl. Ma tikitakan tlen okipanok se tlayekanki itech circuito uan isiua. Se tonal, sapanoa oseuaya uan otetlapouitoj. Sapanoa osotlauakej ijkuak omokopatoj. Noijki sapanoa oseuaya uan isiua okochito uan amo omotlapatili. Mostlatika, okilui inamik ayakmo okinekiaya ompa yetos. Pero non kualkan okintitlanilijkej se carta akinmej tekipanoaj Betel. Itech non carta okintlasojkamatilijkej kuali okitekichiuiliayaj toTajtsin Dios maski chichikometika moneki oksekan yaskej. Ye okijto: “Non sapanoa okiyolchika uan ayakmo keman ijkon okijto. Ijkuak ne onikijtoaya ayakmo niyetos nitlayekanki itech circuito, ye nosiua onechyolchikauaya”. Ninmej tokniuan okatkaj itech circuito kanaj cuarenta xiuitl.

20. ¿Tleka nochipa ma timotlasojkamatikan?

20 Ma timochijchikauakan nochipa ma timotlasojkamatikan. Tlen tikijtoaj noso tlen tikchiuaj uelis kinpaleuis oksekimej ma moyolchikauakan maski kixnamikij ouijkayotl. Noijki nochipa kuali timouikaskej iuan oksekimej tla tikintlasojkamatiliskej. Tla ijkon tikchiuaskej, timotlasojkamatiskej ijkon ken toTajtsin Dios akin kipaktia techmakas tlen kipia.

TLAKUIKALI 20 Jehová okitemakak iKone

^ párr. 5 ¿Tlen techmachtia Jehová uan Jesús uan tlen okichi se tlakatl tlen okipiaya lepra? Itech nin tlamachtil tikitaskej ken omotlasojkamatkej yejuan uan oksekimej. Noijki tikitaskej tleka miak ipati ma timotlasojkamatikan uan ken uelis tikchiuaskej.

^ párr. 1 TLEN OKACHI IPATI: Tikteititiaj timotlasojkamatij tla tikpatioitaj ijkuak oksekimej techpaleuiaj uan tikinmiluiaj ken timotlasojkamatij.

^ párr. 56 FOTO: Tokniuan tlen okatkaj Roma okitlajtoltiayaj carta tlen Pablo okijkuilili Áquila, Priscila, Febe uan oksekimej tokniuan.

^ párr. 58 FOTO: Se tokni kiluia itakotsin ma kitlasojtla se tokni tlen yikipia miak xiuitl porque kuali kitekichiuilia toTajtsin Dios.