Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 8

Tleka tikteititiskej ika titetlasojkamachiliaj

Tleka tikteititiskej ika titetlasojkamachiliaj

“Xpiyakan tetlajsojkamachilistli” (COL. 3:15).

TLAKUIKAJLI 46 Timitstlasojkamachiliaj Jehová

TLEN TIKITASKEJ *

1. ¿Kenon se samaritano akin Jesús okipajti okiteititi ika otetlasojkamachili?

YEJON majtlaktli tlakamej kipiayaj lepra niman xkimatiyaj tlenon kichiuaskej. Yokitekakilijkaj ika Jesús, akin Ueyi Tlamachtijketl, ueliya kipajtiaya maski san katlejua kokolistli niman kuajli kimatstoyaj ika noijki ueliskia kinpajtis. Kuakon, ijkuak se tonajli uejka okontakej, okitsajtsilijkej: “¡Jesús, Temachtijketl, xtechikneli niman xtechpaleui!”. Jesús okichiuj tlen kitlajtlanilijtoyaj niman okinpajti nochimej. Kuajli tikmatstokej ika melak okitlasojkamachilijkej * tlen okichiujka inpampa. San ika, san se okiteititi ika kitlasojkamatiya. Yejon tlakatl samaritano okinek kiueyichiuas toTajtsin (Luc. 17:12-19).

2, 3. a) ¿Tlenon uelis kichiuas maka matikteititikan ika titetlasojkamachiliaj? b) ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?

2 Noijki ken yejon tlakatl tiknekij tikijtoskej ika tikintlasojkamachiliaj oksekimej itech nochi tlen kichiuaj topampa. San ika, kemantika kanaj tikilkauaj titetlasojkamachiliskej ika totlajtoluan noso ika tlen tikchiuaj.

3 Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej tleka melak noneki matitetlasojkamachilikan. Noijki tikitaskej kenon miyekej xijkon okichiujkej niman oksekimej kema. Sakin, tikitaskej kenon uelis tikteititiskej ika titetlasojkamachiliaj.

TLEKA NONEKI TIKTEITITISKEJ IKA TITETLASOJKAMACHILIAJ

4, 5. ¿Tleka noneki tikteititiskej ika titetlasojkamachiliaj?

4 Jehová techititia kenon tikteititiskej ika titetlasojkamachiliaj. Yejua ijkon kichiua, ijkuak kinmaka tlen kinnamiki akin kiyolpaktiaj (2 Sam. 22:21; Sal. 13:6; Mat. 10:40, 41). Niman Biblia technauatia: “Xmouikakan itech ika Dios para nennemiskej ken yejua, pampa nemejuamej nentetlajsojkakoneuan yejua itech” (Efes. 5:1). Niman pampa tiknekij tiyeskej ken Jehová, tikteititiaj ika titetlasojkamachiliaj.

5 Yejuin neskayotl noijki techajsikamachiltia tleka noneki titetlasojkamachiliskej. Titetlasojkamachilis kentla se tlakuajli, melak uelik ijkuak yakaj iuan tijkua. Ijkuak yakaj techtlasojkamachilia melak techyolpaktia. San ika, tikteijlis ika titetlasojkamachilia kinyolpaktia oksekimej. ¿Tleka? Pampa kimachiliaj ika tlen okichiujkej melak otepaleui. Yejon kichiua ika melak kuajli imiuan matouikakan.

6. ¿Kenon tla titetlasojkamachilis san noijki ken se manzana de oro?

6 Tikteijlis ika titetlasojkamachilia melak ueyi kijtosneki. Biblia kijtoua: “Tla yakaj tlajtoua ijkuak kitocaroua tlajtos, on nochiua ken sen manzana de oro” (Prov. 25:11). ¿Xmelak ika tla se manzana de oro kikualnextiaj ika plata melak kualtsin yeskia? Niman noijki, melak patioj yeskia. ¿Kenon tomachiliskiaj tla yakaj techtlayokoliskia se manzana ijkon? Tikijlis yakaj ika tiktlasojkamachilia, noijki melak ueyi kijtosnekis. Niman, ijkon ken uejkauis tikpatiojkaitaskej manzana de oro, noijki akin tikijliskej ika tiktlasojkamachiliaj, uelis uejkauis kipatiojkaitas yejon tlajtoltin.

AKIN OKITEITITIJKEJ IKA OTETLASOJKAMACHILIJKEJ

7. ¿Kenon David niman ichanejkauan Asaf okiteititijkej ika tetlasojkamachiliayaj ken kijtoua Salmo 27:4?

7 David, ijkon ken miyekej itekipanojkauan toTajtsin, noijki okiteititi ika tetlasojkamachiliaya (xpoua Salmo 27:4). Ika tlen okichiuj okiteititi ika melak kipatiojkaitaya kitekichiuilis Jehová. Ijkon tikijtouaj pampa patioj tlen okitemakak ijkuak okichijchiujkej iteopan Jehová. Ichanejkauan Asaf noijki ijkon okichiujkej. Yejuamej okiteititijkej ika tetlasojkamachiliayaj ijkuak okichijchiujkej salmos, kijtosneki, tlakuikaltin tlen ika kiueyichiuayaj toTajtsin. Ipan se itech yejon tlakuikaltin, okitlasojkamachilijkej Jehová niman okijlikej ika melak kimojkaitayaj tlen okichijchiujka (Sal. 75:1). Kuajli tikitaj ika David niman ichanejkauan Asaf kinekiyaj kititiskej Jehová ika melak kipatiojkaitayaj ken yokinteochiujka. Niman tejuamej, ¿kenon noijki ijkon uelis tikchiuaskej ken yejuamej?

¿Tlenon techmachtia tlen Pablo okimijkuilouili Romanos itech kenon titetlasojkamachiliskej? (Xkita párrafos 8 niman 9). *

8, 9. a) ¿Kenon okiteititi apóstol Pablo ika kinpatiojkaitaya ikniuan? b) ¿Kenon otepaleui tlen okichiuj?

8 Apóstol Pablo kinpatiojkaitaya ikniuan niman kiteititiaya ika tlen kijtouaya intech. Yejua nochipa kitlasojkamachiliaya toTajtsin inpampa ikniuan ipan iteoyouan. Niman ipan cartas tlen okintitlanili, ompa okijkuilo kenon melak kinpatiojkaitaya. Matikitakan se neskayotl. Ipan Romanos 16:1-15, okinteneuj 27 ikniuan. Okilnamik ika Prisca niman Áquila “mikiskiaj” ipampa niman okijto ika Febe “miyekej yokimpaleuij”, hasta yejua noijki okipaleui. Tikitaj ika Pablo okijto tlen kuajli yokichiujkaj ikniuan akin nochikauayaj kitekichiuiliskej toTajtsin.

9 Yejua kimatstoya ika ikniuan nopopolouayaj. Maski ijkon, ijkuak otlan carta tlen okimijkuilouili Romanos okiteneuj tlen kuajli kichiuayaj. Kuakon, ijkuak tokniuan okipoujkej carta ipan tlanechikojli, yejon tokniuan kanaj melak opajkej ijkuak okikakej tlen Pablo kijtouaya intech. Niman melak kuajli onouikakej. ¿Tikchiuaj ken Pablo niman tikimijliaj tokniuan ipan tlanechikojli tlen kuajli kijtouaj niman kichiuaj?

10. ¿Tlenon tiuelij pampa Jesús okijto ika kinpatiojkaitaya inomachtijkauan?

10 Itech tlen Jesús okimijli tlanechikoltin tlen onkatkaj Asia Menor, ones ika melak kipatiojkaitaya tlen kichiuayaj inomachtijkauan. Tikitaj ika opeuj kimijlia tlanechikojli tlen onkatka Tiatira yejuin tlajtoltin: “Nejua nikixmati motekiu, motetlajsojtlalis, motlaneltok, niman moijyouilis. Niman nikmatstikaj ika aman más titekiti xken achtopa” (Apoc. 2:19). Jesús xsan okijto ika melak miyek tlen yokichiujkaj, noijki okinteneuili inkualneskayouan tlen kinpaleuiaya kuajli matekitikan. Maski sekimej chikauak okinnots, opeuj niman otlan ika tlajtoltin tlen teyolchikauaj (Apoc. 2:25-28). Jesús yejua kinyekana tlanechikoltin, kuakon kipiya tlanauatijkayotl. Ika yejon, xnoneki techtlasojkamachilis itech tlen tikchiuaj ipampa, maski ijkon kineki kichiuas. Tikmatij ika tlayekankej uelij miyek itech tlen Jesús okichiuj.

AKIN XOTETLASOJKAMACHILIJKEJ

11. ¿Tlenon okichiuj Esaú ika tlen ualeuaya itech toTajtsin ken kijtoua Hebreos 12:16?

11 Teajman, ika sekimej itekipanojkauan toTajtsin xitlaj kitlasojkamatiyaj. Matikitakan tlen okichiuj Esaú. Maski itajuan kitlasojtlayaj niman kitlakaitayaj Jehová, Esaú xkipatiojkaitaya tlen ualeuaya itech toTajtsin (xpoua Hebreos 12:16). ¿Kenon okiteititi yejon? Yejua nimantsin okinemakilti ikniuj Jacob iyenkuiyoj, san ika se plato de lentejas (Gén. 25:30-34). Sakin, okiyolkoko tlen okichiuj niman okajman ika xokiseli tlen kinamikiya pampa yejua yenkuiyotl katka. San ika, xok kinamikiya ijkon nomachilis pampa yokiteititijka ika xkipatiojkaitaya tlen kipiaya.

12, 13. ¿Kenon okiteititijkej israelitas ika xotetlasojkamachilijkej, niman kenon otlamitoj?

12 Israelitas kipiayaj melak miyek tlen ika tetlasojkamachiliskiaj. Jehová yokintlajyouiltijka egipcios niman ijkon kimakixtis ikalpan. Niman noijki yokimakixtijka ikalpan ijkuak okinmikti soldados egipcios ipan mar Rojo. Yejuamej okitlasojkamachilijkej toTajtsin ika se tlakuikajli. San ika ¿kech ouejkauj okiteititijkej ika tetlasojkamachiliayaj?

13 Ijkuak okixnamijkej tlen ouijtika, okilkaujkej tlen toTajtsin okichiujka inpampa niman okiteititijkej ika xtetlasojkamachiliayaj (Sal. 106:7). Biblia kijtoua ika israelitas “opejkej tlamach kijliaj Moisés niman Aarón”, kijtosnekiya ika kitejteneujtoyaj Jehová (Éx. 16:2, 8). Jehová melak okiyolkoko yejon niman sakin okijto ika nochimej mikiskiaj ipan tlaluaktli, sa Josué niman Caleb makisaskiaj (Núm. 14:22-24; 26:65). ¿Kenon xtikchiuaskej ken akin xotetlasojkamachilijkej? Niman ¿kenon tikchiuaskej ken akin kema otetlasojkamachilijkej? Matikitakan.

KENON UELIS TIKTEITITISKEJ IKA TITETLASOJKAMACHILIAJ

14, 15. a) ¿Kenon akin yononamiktijkej uelis kiteititiskej ika notlasojkamachiliaj? b) ¿Kenon tajtin uelis kinmachtiskej inkoneuan matetlasojkamachilikan?

14 Familia. Nochimej pakij ijkuak ipan se familia nochimej noititiaj ika tetlasojkamachiliaj. Ijkuak akin yononamiktijkej noititiaj ika notlasojkamachiliaj, melak kuajli nemij niman kinpaleuiya manotlapopoluikan. Teueuentsin akin kipatiojkaita isiuatsin xsan kita tlen kuajli kijtoua niman kichiua, noijki kitlasojkamachilia, niman kiueyiteneua (Prov. 31:10, 28). Niman tesiuauj kijlia iueuentsin tlenon kuelita itech.

15 Tajtin, ¿kenon uelis nenkinmachtiskej nemokoneuan matetlasojkamachilikan? Xkilnamikikan ika yejuamej kichiuaskej tlen kitaskej nenkichiuaj niman tlen nenkijtouaj. Xkintlasojkamachilikan ijkuak itlaj kichiuaskej nemopampa. Noijki, xkimititikan makijtokan tlaxtlaui ijkuak oksekimej itlaj kichiuaskej inpampa. Xkinpaleuikan makasikamatikan ika ijkuak tetlasojkamachiliskej noneki kisas itech inyojlo niman ika intlajtoluan melak uelis tepaleuis. Se ichpochtli itoka Clary kijtoua: “Ijkuak nonan kipiaya 32 xiuitl ononek san iselti kimiskaltis yeyimej ikoneuan. Ijkuak nejua noijki onikpix 32 xiuitl, opeuj niknemilia nochi tlen okixnamik nonan. Kuakon, onikijli ika melak nikpatiojkaitaya nochi tlen okichiuj topampa. Kemach onechijli ika xkilkauaya notlajtoluan, miyekpa kilnamiki niman yejon kiyolpaktiaj”.

Matikimititikan tokoneuan matetlasojkamachilikan. (Xkita párrafo 15).⁠ *

16. Xkijto kenon uelis kinyolchikauas tokniuan ijkuak tikimititiaj ika tikintlasojkamachiliaj.

16 Tokniuan ipan tlanechikojli. Tikinyolchikauaj tokniuan ijkuak tikimititiaj ika tikintlasojkamachiliaj. Matikitakan tlen ipan onochiuj Jorge, se tlayekanketl akin kipiya 28 xiuitl. Pampa melak okualok, se metstli xouel oyaj ipan tlanechikoltin. Ijkuak oksejpa opeuj yauj, xueliya kipanoltiaya tlamachtiltin. Yejua kinokuitia: “Nikmachiliaya ika xtlaj ika nitepaleuiaya, xtlaj ueliya nikchiuaya ipan tlanechikojli. San ika, se tonajli, ijkuak otlan tlanechikojli se tokniuj onechijli: ‘Nikneki nimitstlasojkamachilis pampa yotikinpaleui nochanejkauan ika tlen kuajli tikchiua. Nion xtikmati kenon melak yotikuelitakej nochi tlamachtiltin tlen yotikinpanolti. Melak yokichikauj totlaneltokil’. Onixayotejten niman onikmachili ika niknekiya nichokas. Yejon tlen niknekiya nijkakis”.

17. ¿Kenon uelis tiktlasojkamachiliskej Jehová ipampa nochi tlen yotechmakak ken kijtoua Colosenses 3:15?

17 ToTajtsin akin kuelita kitemakas. Jehová techmaka miyek tlen ika tikchikauaj totlaneltokil. Xnemili, tikseliaj miyek tlen tepaleui ipan tlanechikoltin, revistas niman páginas tlen tikpiyaj ipan Internet. ¿Xmelak ika kemantika melak yotechpaleui se discurso, se tlamachtijli ipan se revista noso se programa tlen onka ipan JW Broadcasting niman otiknemilijkej ika yejon tlen tiknekiyaj tijkakiskej? Kuakon, ¿kenon uelis tiktlasojkamachiliskej Jehová ipampa nochi tlen yotechmakak? (Xpoua Colosenses 3:15). Uelis nochipa tiktlasojkamachiliskej ijkuak tikchiuiliskej teoyotl (Sant. 1:17).

Ijkuak titlapaleuiyaj manochipaua Kajli kampa Tosentlaliaj tikteititiaj ika titetlasojkamachiliaj. (Xkita párrafo 18).

18. ¿Kenon tikteititiaj ika tikpatiojkaitaj Kajli kampa Tosentlaliaj?

18 Noijki, tikititiaj Jehová ika tiktlasojkamachiliaj ijkuak tikchipauaj niman tikitaj ika nochi kuajli maonia ipan kajli kampa tikueyichiuaj. Ika yejon, titlapaleuiyaj ijkuak nochipaua niman noyektlalia Kajli kampa Tosentlaliaj. Noijki, akin ipan tlanechikojli kikuij aparatos de audio niman video, noneki kuajli kitekitiltiskej. Ijkuak tiktlajpiyaj Kajli kampa Tosentlaliaj, kichiua ika mauejkaui niman maka manoyektlali pampa ijtlakaui. Ijkon, tikpiyaskej tomintsin niman uelis nochijchiuas niman noyektlalis okseki kaltin kampa nosentlaliaj iteixpantijkauan Jehová ipan nochi tlaltikpaktli.

19. ¿Tlenon tiuelij itech tlen ipan onochiuj se tlayekanketl ipan circuito iuan isiuatsin?

19 Akin chikauak tekitij topampa. Ijkuak tikimijliaj oksekimej ika tikintlasojkamachiliaj, uelis kinpaleuis itech tlen kixnamiktokej. Matikitakan tlen ipan onochiuj se tlayekanketl ipan circuito iuan isiuatsin. Se tonajli chikauak yotenojnotskaj ijkuak melak seua katka, ijkuak onokuepkej inchan melak yosiaujkaj. Pampa melak seua katka, isiuatsin okochito ika ichamarra. Uajmostla, okijli iueuentsin ika xok ueliskia kichiuas yejon tekitl. Ipan yejon kualkan, oyejkok se carta tlen okuajtitlanili sucursal. Ipan yejon carta kijliayaj ika melak kuajli tlen kichiujtoya niman melak tlaxikojtoya, niman kijliayaj ika kasikamatiyaj pampa melak ouijtika katka nochanpatlatos nochi semanas. Tokniuj tlakatl kijtoua: “Yejon tlajtoltin melak oajsik ipan iyojlo niman xok keman okijto tla kinekiya kikajkauas yejon tekitl. Kemantika ijkuak nejua niknemiliaya nikajkauas, nosiuatsin yejua akin nechyolchikauaya”. Tokniuan, ouejkaujkej kanaj cuarenta xiuitl ipan yejuin tekitl.

20. ¿Tlenon kipiya ika tochikauaskej tikchiuaskej mojmostla, niman tleka?

20 Mojmostla matokojtilikan tikteititiskej ika titetlasojkamachiliaj. Tlen tikijtouaj niman tlen tikchiuaj, kanaj yejon tlen yakaj kineki niman ijkon kipaleuis tlaxikos ipan yejuin tlaltikpaktli tlen melak xkuajli. Noijki, ijkuak titetlasojkamachiliaj uelis kichiuas nochipa matouikakan imiuan oksekimej. Niman tlen melak kuajli, tikchiuaskej ken toTajtsin Jehová akin kuelita kitemakas niman kuelita tetlasojkamachilis.

TLAKUIKAJLI 20 Titechmaka moKonetsin

^ párr. 5 ¿Tlenon techmachtiaj Jehová, Jesús niman se samaritano akin kipiaya lepra ika noneki titetlasojkamachiliskej? Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej yejuin neskayomej niman okseki, noijki tikitaskej tleka melak noneki tikteititiskej ika titetlasojkamachiliaj niman noijki tikitaskej kenon uelis tikchiuaskej.

^ párr. 1 NONEKI MATIKMATIKAN: Titetlasojkamachilis kijtosneki tikpatiojkaitas tlen oksekimej kichiuaj topampa niman tikijtoskej tlen tikmachiliaj.

^ párr. 55 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Tokniuan itech tlanechikojli tlen onka Roma kikakij tlen Pablo okimijkuilouili; Áquila, Prisca, Febe niman oksekimej tokniuan yolpakij ijkuak kikakij intoka.

^ párr. 57 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Se tokniuj kipaleuiya ikoneuj makititi se tokniuj akin ilamajtsin ika melak kipatiojkaita tlen kichiua.