Ir al contenido

Ir al índice

EKIRAJAAYA 9

Aijiraainjana na israeliitakana otta lotuinjatü sukuwaʼipa tü naaʼinrakat

Aijiraainjana na israeliitakana otta lotuinjatü sukuwaʼipa tü naaʼinrakat

«Anasü nümüin Jeʼwaa lotule sukuwaʼipa wanee kasa. Shiimain alin wayuu maʼleekalia nüpüla» (SAL. 33:5).

JAYEECHI 3 Teʼitaain taaʼin pünain jee katchinsü taaʼin putuma

SÜCHIKI TÜ WEKIRAJAAINJATKALÜ ANAIN *

1, 2. (1) ¿Kasa anashiika wamüin wapüshuaʼa? (2) ¿Kasa nnojotka woʼtchejaain amaa?

ANASHIISÜ wamüin wapüshuaʼa alin waya süpüla wayuu otta lotuin sukuwaʼipa tü aainjünakat wamüin. Eesü shapaale waaʼin otta eeshii nnojoliire kasain anain apüla waya waaʼinruʼu sutuma maalin waya otta sutuma nnojoluin lotuin sukuwaʼipa tü aainjünakat wamüin.

2 Nütüjaa aaʼu Jeʼwaa shiain anashiin sümüin wayuu kaalin shia otta lotuin sukuwaʼipa tü aainjünakat sümüin (Sal. 33:5). Nnojotsü woʼtchejaain amaa alin waya nüpüla Jeʼwaa otta anashiin nümüin lotuin sukuwaʼipa wanee kasa aainjünaka wamüin. Wayaawata aaʼu tia sükajee tü Pütchi naapakat namüin na israeliitakana nükajee Moisés. Mojule maʼin paaʼin sutuma maalin pia otta sutuma nnojoluin lotuin sukuwaʼipa tü aainjünakat pümüin, aneerü paaʼin pikirajaale sünain tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés. * Sükajee tia, piyaawateerü aaʼu kapülain naaʼin Jeʼwaa na aʼyataashiikana nümüin.

3. (1) ¿Kasa wayaawataka aaʼu wekirajaale sünain tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés saashin Roma 13:8-10? (2) ¿Jarat tü pütchi wasouteetkalü eʼipajee?

3 Wekirajaale sünain tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés, wayaawateerü aaʼu alin maʼin waya nüpüla Jeʼwaa (paashajeʼera Roma 13:8-10). Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaweerü anain süpüshi tü pütchi nuluwataakalü anain Jeʼwaa na israeliitakana otta wasouteerü eʼipajee pütchikat tüü: ¿Jamüsü wayaawataka saaʼu alin wayuu nüpüla Jeʼwaa sükajee tü Pütchi naapakat nümüin Moisés? ¿Jamüsü lotoko sukuwaʼipa wanee kasa sutuma wayuu sünainjee tia pütchikat? ¿Jamüshii noonooinjanaka na laülaashiikana sümaa tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés? ¿Jaralii na anakana akuwaʼipa sünainjee? Watüjaapa saaʼu susoutia tia pütchikat, aneerü waaʼin, aʼatapajeena waya kasa anasü otta arütkaweena waya nünainmüin chi Washi iipünaajachikai (Aluw. 17:27; Roma 15:4).

AISÜ WAYUU NÜPÜLA JEʼWAA SÜKAJEE TÜ PÜTCHI NULUWATAAKALÜ ANAIN

4. (1) ¿Jamüsü wayaawataka saaʼu alin wayuu nüpüla Jeʼwaa sükajee tü Pütchi naapakat nümüin Moisés? (2) Saashin Mateo 22:36-40, ¿jarat tü pütchi nüküjakat Jesuu sünainjee tü aapünakat nümüin Moisés?

4 ¿Jamüsü wayaawataka saaʼu alin wayuu nüpüla Jeʼwaa sükajee tü Pütchi naapakat nümüin Moisés? Shia süka naaʼinrüin Jeʼwaa kasa süpüshuaʼa saaʼu alin wayuu nüpüla (1 Juan 4:8). Naashin Jeʼwaa alinjachi nia napüla na israeliitakana otta alinjatü wayuu napüla. Sünainjee tia piamasükat pütchi nüikaleʼerüin süpüshuaʼa tü pütchi nuluwataakalü anain naya (Lev. 19:18; Deut. 6:5; paashajeʼera Mateo 22:36-40). Wayaawatüinjeseʼe saaʼu alin wayuu nüpüla Jeʼwaa sükajee tü Pütchi naapakat nümüin Moisés. Wekirajaa sünain süpüshi tia pütchi nuluwataakalü anain.

5, 6. (1) ¿Kasa naaʼinrajatka na kaʼwayuuseshiikana naashin Jeʼwaa? (2) ¿Kasa jülüjaka naaʼin Jeʼwaa? Püküja kasain nuluwataain anain na israeliitakana.

5 Waneepiainjachi wanee wayuu sümaa nuʼwayuuse otta naaʼinmajüinjana nüchonnii. Naashin Jeʼwaa, aijiraainjana waneepia na kaʼwayuuseshiikana (Gén. 2:24; Mat. 19:3-6). Mojushaatasü nümaʼüjiraale wanee wayuu sümaa wanee jierü nnojotka nuʼwayuusein. Müsüjeseʼe nüpülajüin shia Jeʼwaa noulia na israeliitakana (Deut. 5:18). Kaainjalashi «nuʼupalapünaa Maleiwakai» chi wayuu aaʼinrakai tia otta aishaatasü tia sümüin nuʼwayuuse (Gén. 39:7-9). Kakaliasü mojuin saaʼin wanee wayuu sutuma tia.

6 Jülüjasü naaʼin Jeʼwaa jamüin sukuwaʼipa nuʼwayuuse wanee wayuu nutuma. Jamüsüjaʼa chaa Israel, jülüjasü naaʼin kojutuinjatüin wanee jierü nutuma suʼwayuuse. Chi wayuu kojutukai amüin tü Nuluwataakalü anain Jeʼwaa, aisü nüpüla nuʼwayuuse otta nnojotsü nuuʼulaain shia sünainjee kasa eekai eein neʼe (Deut. 24:1-4; Mat. 19:3, 8). Eerejeʼe tü kasa nooʼulaajiraainjatkalü anainjee, aapünajatü wanee karaloʼuta aapiria tü nuʼwayuusekat sünain nuuʼulaainjatüin shia. Sutuma saapünüin tia karaloʼutakat sümüin, nnojotsü alirajünüin shia sünain sümaʼüjiraasüin sukuwaʼipa. Otta müsia süpülapünaa saapünüin tia karaloʼutakat, aashajaanüinjana amaa na laülaashiikana suluʼu wanee pueulo. Na laülaashiikana, nakaaliijain na kaʼwayuuseshiikana süpüla nnojoliinjanain nooʼulaajiraain. Nuuʼulaweere wanee israeliita tü nuʼwayuusekat, eeshi nnojoire Jeʼwaa sünainpünaain tia. Aipejeʼe nümüin sümüliala tü wayuu ooʼulaanakat (Mal. 2:13-16).

(Paashajeʼera tü pütchikat 7 otta 8). *

7, 8. (1) ¿Kasa naaʼinrajatka na wayuu kachonshiikana naashin Jeʼwaa? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa sünainkat süta tü rewiisütakat). (2) ¿Kasa watüjaka sünainjee tü nümakat Jeʼwaa?

7 Saashin tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés, jülüjasü naaʼin Jeʼwaa alinjanain nüchonnii wanee wayuu nüpüla. Nuluwataain na kachonshiikana süpüla naapüinjatüin tü kasa choʼujaakat namüin nachonnii otta nekirajüinjanain naya süpüla anain nanoula. Nekirajüinjana naya sünain tü nuluwataakalü anain Jeʼwaa otta alinjachi nia napüla, naaʼinrajatü tia na kachonshiikana eepünaale naya (Deut. 6:6-9; 7:13). Wanee kasa süsalaka anainjee naainjala na israeliitakana, shia süka keemain maʼin tü kasa naaʼinrakat na kachonshiikana namüin nachonnii (Jer. 7:31, 33). Nnojoishii maalinjanain nüpüla nüchonnii wanee israeliita, nnojoishii naya nütaʼapalainjanain. Müinjana aka saaʼin wanee apaalaa naapaka Jeʼwaa nümüin, müshiijeseʼe alinjanain naya nüpüla (Sal. 127:3).

8 Watüjaka sünainjee: Jülüjasü naaʼin Jeʼwaa kojutule nümüin nuʼwayuuse wanee wayuu. Shia nüchekaka alinjanain na tepichikana napüla na kachoinkana naya otta kasalajaneerü namüin müliale nachonnii natuma.

9-11. ¿Jamüshii nuluwataaka Jeʼwaa na israeliitakana sünain nnojoluinjatüin kachiiruain naaʼin naata kakoroloshi?

9 Nnojoluinjatü keeʼireein saaʼin wayuu naata kakoroloshi. Saashin tü nuluwataakalü anain Jeʼwaa na israeliitakana, nnojoluinjatü keeʼireeshaatain naaʼin naata kakoroloshi (Deut. 5:21; Roma 7:7). Eesü wanee kasa anasü maʼin nikirajaka anain Jeʼwaa na aʼyataashiikana nümüin: Eejüinjatü naaʼin suulia sumojujaain tü suluʼukat nekii jee tü suluʼukat naaʼin. Nütüjaa aaʼu Jeʼwaa sukumajaain nikiiruʼu wanee wayuu tü kasa mojusü naaʼinrakat (Prov. 4:23). Nuuʼulaale wanee israeliita sukumajaain kasa mojusü suluʼu naaʼin, eeshiijaʼa maalinjeenale nüpüla na waneinnua. Shiaʼaya alataka tia nümüin David, chi aluwataaikai. Nnojoishi wayuuin mojulaashi nia, suchuntaapajaʼa naaʼin wanee jierü nnojotka nuʼwayuusein jee naainjakalaka kasa mojusü suluʼujee tia (Sant. 1:14, 15). Amaʼüjiraashi nia nukuwaʼipa sümaa, nuuʼulaküin nimeejüin naaʼin chi suʼwayuusekai otta nuʼutira aaʼinchi nia (2 Sam. 11:2-4; 12:7-11).

10 Nütüjaa aaʼu Jeʼwaa tü kasa suluʼukat saaʼin wayuu, müsüjeseʼe nütüjaain saaʼu eere wanee israeliita keeʼireeka aaʼin naata kakoroloshi (1 Crón. 28:9). Sükajee tia pütchi nuluwataakalü anain Jeʼwaa, nüküjain namüin na israeliitakana nnojoluinjatüin jülüjain naaʼin wanee kasa naaʼinreetka atuma kasa mojusü. Kekiishi maʼin chi Washikai Jeʼwaa otta aishii waya nüpüla, ¿aashimüin?

11 Watüjaka sünainjee: Niʼrüin Jeʼwaa tü suluʼukat waaʼin, nütüjaa aaʼu kasain jülüjain waaʼin (1 Sam. 16:7). Nnojotsü süpüla wounjulajüin nuulia tü jülüjakat waaʼin jee tü kasa waaʼinrakat. Jülüjasü naaʼin tü kasa anakat suluʼu wakuwaʼipa otta nükaaliijain waya süpüla anaʼleein maʼin wakuwaʼipa. Anashiisü nümüin wayaawatüinjatüin saaʼu tü kasa mojusü jülüjakat waaʼin otta wooʼulaainjanain suulia süpüla nnojoluin mojuin wakuwaʼipa sutuma (2 Crón. 16:9; Mat. 5:27-30TNM).

KOJUTUSÜ NÜMÜIN JEʼWAA LOTULE SUKUWAʼIPA WANEE KASA

12. ¿Kasa wayaawataka aaʼu sünainjee tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés?

12 Sünainjee tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés, wayaawata aaʼu kojutuin nümüin Jeʼwaa lotule sukuwaʼipa wanee kasa (Sal. 37:28; Is. 61:8). Lotusü sukuwaʼipa wanee kasa naaʼinraka namüin na waneinnua. Anasü nakuwaʼipa na israeliitakana nutuma müleka naaʼinrüle tü nuluwataakalü anain naya, nuuʼulaapejeʼe sülatüin kasa mojusü namüin nnojoliire jaa namüin. Wekirajaa sünain sooʼomüin tü pütchi nuluwataakalü anain Jeʼwaa.

13, 14. (1) ¿Kasa nuluwataaka anain Jeʼwaa sünain tü palajatkat pütchi otta tü süchikijeekat? (2) ¿Jamüsü anaka nakuwaʼipa na israeliitakana sutuma noonooin sümaa tia pütchikat?

13 Niainjachi waʼwaajaka neʼe nümüiwaʼa. Sünain tü palajatkat pütchi nuluwataaka anain Jeʼwaa otta tü süchikijeekat, nuchuntuin namüin na israeliitakana niainjachin naʼwaajüin neʼe nümüiwaʼa otta nnojoluinjatüin naʼwaajüin maleiwayaasü (Éx. 20:3-6). Nnojoishi niainjachin anain akuwaʼipa Jeʼwaa sünainjee tü pütchi nuluwataakalü anain, nayainjana anaka akuwaʼipa na israeliitakana. Anasü nakuwaʼipa müleka waneepiale naya nümaa Jeʼwaa, mojuwaʼipejeʼe nakuwaʼipa naʼwaajüle sümaleiwase waneirua pueulo.

14 Jülüjataa waaʼin tü alatakat namüin na wayuu chajanakana kepiain Canaán. Mojushaatasü maʼin tü nakuwaʼipakat süka naʼwaajüin maleiwayaasü nnojotka kasain anain apüla, nnojoishi niain naʼwaajüin chi Maleiwa shiimainshikai, chi matüjainkai outaa (Sal. 115:4-8). Keemasü maʼin tü naaʼinrawaikat namaʼüjiraapa nakuwaʼipa soʼu naʼwaajüin namaleiwase otta noʼuta aaʼinchii na tepichikana süpüla naapüin naya sümüin namaleiwase. Akaajaʼa neʼe nakuwaʼipa na israeliitakana, nnojoishii naya jaa müin nümüin Jeʼwaa, aʼwaajüshii neʼe naya maleiwayaasü, mojukalaka maʼin nakuwaʼipa otta müliasü saaʼin napüshi natuma (2 Crón. 28:1-4). Nnojoishii oonooin sümüin nünüiki Jeʼwaa na laülaashiikana napüleerua na israeliitakana, aainjashii kasa mojusü namüin na wayuukana, müliashii natuma na makaalinjuukana (Ezeq. 34:1-4). Nüküjain Jeʼwaa namüin na israeliitakana süsaleenain naainjala na wayuu müliakana atuma na jieyuukana otta na tepichikana (Deut. 10:17, 18; 27:19). Anapejeʼe nakuwaʼipa na israeliitakana nutuma wanaa sümaa waneepiain naya nümaa otta lotuin sukuwaʼipa wanee kasa natuma (1 Rey. 10:4-9).

Aishii waya nüpüla Jeʼwaa otta nütüjaa aaʼu nnojorüle lotuin sukuwaʼipa tü kasa aainjünakat wamüin. (Paashajeʼera tü pütchikat 15).

15. ¿Kasa watüjaka sünainjee nukuwaʼipa Jeʼwaa?

15 Watüjaka sünainjee: Nnojotsü nüsirüin Jeʼwaa nnojoire noonooin wanee wayuu sümaa nünüiki otta naaʼinrüle kasa mojusü namüin na anoujashiikana sümaa nunoujashin naashin. Aipejeʼe waya nüpüla Jeʼwaa otta nütüjaa aaʼu saainjünüle wamüin kasa nnojotka lotuin akuwaʼipa. Aisü maʼin nümüin Jeʼwaa wamüliala suulialeʼeya wanee wayuu aika amüin nümüliala süchonchon (Is. 49:15). Eeshiijaʼa nnojoliire süsalamaatüin nutuma Jeʼwaa na wayuu aainjakana kasa mojusü jee nnojoliikana ayaawajaain suulia naainjala. Süsaleenapejeʼe naya nutuma anashiipa shia saaʼin nümüin.

TÜ NAAʼINRAJATKAT NA LAÜLAASHIIKANA NAPÜLEERUA NA ISRAELIITAKANA

16-18. (1) ¿Kasa süküjaka tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés? (2) ¿Kasa watüjaka sünainjee tü nümakat Jeʼwaa?

16 Tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés, süküjain kasain naaʼinrajatüin na israeliitakana. Na laülaashiikana, nnojotsü shiain neʼe nanoutuin nanoula na israeliitakana, nanoutuin tü alatakat namüin otta nuʼutunule aaʼin wanee wayuu. Müsüjeseʼe pansaainjatüin tü kasa naaʼinrakat wanaapünaa sümaa tü nümakat Jeʼwaa. Wekirajaa sünain tü kasa alatapuʼukat.

17 Eere wanee israeliita uwomuyuukai, nnojoishi nia oʼutunamaatüin aaʼin saaliijee tia. Asakitshii na laülaashiikana süchiirua süpülapünaa natüjaain saaʼu nuʼutunajachire aaʼin chi uwomuyuushikai (Deut. 19:2-7, 11-13). Otta müshiʼiya naya, nanoutajatü akuwaʼipa wanee kasa alatawaika namüin na wayuukana, maʼaka saaʼin jaralin kakoroloin wanee kasa otta anajiraainjachin wanee wayuu sümaa nuʼwayuuse (Éx. 21:35; Deut. 22:13-19). Anasü nakuwaʼipa napüshuaʼa na wayuukana otta kojutushi Jeʼwaa natuma lotule sukuwaʼipa wanee kasa natuma na laülaashiikana jee noonoole na israeliitakana sümaa nünüiki Jeʼwaa (Lev. 20:7, 8; Is. 48:17, 18).

18 Watüjaka sünainjee: Jülüjasü naaʼin Jeʼwaa tü alatakat wamüin. Shia nüchekaka alin wapüla wayuu otta lotuin sukuwaʼipa wanee kasa watuma. Nütüjaa aaʼu jamüin wanüiki otta kasain waaʼinrüin, jaʼitashii wamüiwaʼain waya wepialuʼu (Heb. 4:13).

19-21. (1) ¿Kasa nuluwataaka anain Jeʼwaa na laülaashiikana otta na anoutakana sukuwaʼipa wanee kasa? (2) ¿Kasa nuluwataaka anain Jeʼwaa na israeliitakana süpüla lotuinjatüin sukuwaʼipa wanee kasa natuma? (3) ¿Kasa watüjaka sünainjee tü nümakat Jeʼwaa?

19 Watta saalii kasa mojusü naaʼinraka na wayuu suluʼujanakana tü pueulo eejatkat süʼütpaʼa Israel. Nuluwataainjeseʼe Jeʼwaa na laülaashiikana otta na anoutakana sukuwaʼipa wanee kasa süpüla nnojoliinjanain kachekalaʼatalüin naya wayuu nanoutajatpa wanee kasa. Jee nüküjain namüin nnojoliinjanain naya eʼrüliin wayumüin sümüin wayuu. Lotuinjatü sukuwaʼipa wanee kasa natuma (Deut. 1:13-17; 16:18-20).

20 Sükajee amüliajülin Jeʼwaa, nuluwataain na israeliitakana süpüla lotuinjatüin sukuwaʼipa wanee kasa natuma. Anuu wanee sukuwaʼipa. Saashin tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés, nnojoishi süsalainjachin naainjala wanee wayuu müleka alawaale tü aküjünakat nüchiki. Aküjünajatü nümüin jaralin eʼrüin nia (Deut. 19:16-19; 25:1). Süpüla sütüjaanüin aaʼu shiimainre tü aküjünakat nüchiki, piamashiinjana na wayuu eʼrakana nia (Deut. 17:6; 19:15). ¿Jamawaika nukuwaʼipa wanee wayuu waneeshire neʼe chi eʼrakai nia? «Nnojoleechi taya jamajüin atumawaa», nnojoishi süpüla nümüinjachin süka niʼrüin nia Jeʼwaa. Anuu wanee sukuwaʼipaya, na israeliita kachonniikana, naya laülaaka saaʼu napüshi, eepejeʼe tü kasa nanoutajatkat na laülaashiikana kasale naaʼinrüin nüpüshi wanee israeliita (Deut. 21:18-21).

21 Watüjaka sünainjee: Anasü nukuwaʼipa Jeʼwaa wapüleerua, nnojotsü naaʼinrüin wanee kasa nnojotka lotuin akuwaʼipa (Sal. 9:7). Aapüshi nia kasa anasü namüin na waneepiakana nümaa otta na oonookana sümaa nünüiki, süsaleenapejeʼe nutuma na wayuu nnojoliikana lotuin atuma sukuwaʼipa wanee kasa sümaa laülaashiin naya (2 Sam. 22:21-23; Ezeq. 9:9, 10). Eeshii wayuu aaʼinrakana kasa mojusü sümaa nnojoluin kasalajanain namüin tü kasa naaʼinrakat, süsaleenapejeʼe naya nutuma Jeʼwaa soʼu tü kaʼi anashiikalü oʼu shia nümüin (Prov. 28:13). Nnojorüle shiyaawajaain wayuu suulia tü kasa mojusü saaʼinrakat, «ayoʼujaajeerü maʼi saaʼin sümaa mmoluu neema» Maleiwa süsalapa shia saainjala nutuma (Heb. 10:30, 31).

NA AAʼINMAJÜNAKANA SÜKAJEE TÜ PÜTCHI AAPÜNAKAT NÜMÜIN MOISÉS

Nanoutajatüle sukuwaʼipa wanee kasa na laülaashiikana, alinjatü wayuu napüla otta lotuinjatü sukuwaʼipa tü naaʼinrakat maʼaka lotuin shia nutuma Jeʼwaa. (Paashajeʼera tü pütchikat 22). *

22-24. (1) ¿Jaralii na aaʼinmajünakana sükajee tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés? (2) ¿Kasa watüjaka sünainjee nukuwaʼipa Jeʼwaa? (3) ¿Kasa achiaanaka oulia waya nutuma Jeʼwaa suluʼu Éxodo 22:22-24?

22 Sükajee tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés, aaʼinmajünüshii na mooʼutshiikana, na jieyuu outakana aʼwayuuse otta na naatakana oumain. Anuu tü pütchi noonooinjatkalü amaa na laülaashiikana: «Lotuinjatü sukuwaʼipa putuma tü aainjünakat namüin na naatakana oumain otta namüin na mooʼutshiikana. Nnojotsü püsütajatüin nasheʼin na jieyuu outakana aʼwayuuse» (Deut. 24:17). Kapülashii naaʼin Jeʼwaa na wayuu müliakana atumawaa otta süsalashii nutuma na eʼrakana wayumüin namüin (paashajeʼera Éxodo 22:22-24).

23 Nüpülajüin Jeʼwaa noulia na israeliitakana namaʼüjiraain nakuwaʼipa sümaa wayuu eekai napüshicheʼechoin (Lev. 18:6-30). Nnojotpuʼusü apülajünüin tia suluʼu tü pueulo eejatkat süʼütpünaa Israel, anashiisü tia sümüin wayuu chayaa. Nayoutajatpajaʼa tia na israeliitakana maʼaka niyoutuin shia Jeʼwaa.

24 Watüjaka sünainjee: Anashiisü nümüin Jeʼwaa kapülainjatüin namüin na laülaashiikana nakuwaʼipa na wayuu naaʼinmajakana. Niyoutuin Jeʼwaa sümaʼüjaain sukuwaʼipa wayuu. Shia nüchekaka naaʼinmajünüinjanain otta lotuinjatüin sukuwaʼipa wanee kasa aainjünaka namüin na aʼyataashiikana nümüin, nayaleekajaʼa na müliakana atumawaa.

TÜ NÜSHAJAKAT MOISÉS SHIYAAKUA NEʼE TÜ KASA ANASÜ NAAPEETKAT MALEIWA

25, 26. (1) ¿Jamüsü makaʼa wakuwaʼipa maʼaka naaʼin wanee wayuu katakai oʼu sutuma nüsanalüin aaʼin? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain tü wane ekirajaayakat?

25 Choʼujaasü nüsanalüin aaʼin wanee wayuu süpüla katüinjatüin noʼu. Akaataajaʼa süpüla alin Jeʼwaa wapüla, choʼujaasü wayaawatüin saaʼu lotuin sukuwaʼipa tü naaʼinrakat wamüin. Sünainjee alin nia wapüla otta kojutuin wamüin tü nuluwataakalü anain, aishii wapüla na waneinnua otta lotusü sukuwaʼipa tü kasa waaʼinrakat namüin.

26 Aleewashii na israeliitakana nümaa Jeʼwaa sükajee tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés. Süka naapajiraain nikii Jesuu waaʼu, nnojoluitpa choʼujaain tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés, eesü wanee pütchi anaʼleeka maʼin suulia (Roma 10:4TNM). Naashin chi aluwataaushikai Pablo, tü nüshajakat Moisés shiyaakua neʼe tü kasa anasü naapeetkat Maleiwa wamüin (Heb. 10:1). Sünain tü wane ekirajaayakat, wekirajaajeerü anain süpüshi tü kasa anasü naapeetkat Maleiwa otta süchiki alinjanain wapüla na wawalayuukana jee lotuinjatüin sukuwaʼipa wanee kasa waaʼinraka namüin. Tia, sünainjeejatü tü pienchisükat ekirajaaya aashajaaka süchiki jamüin watüjaaka saaʼu kapülain waya naaʼin Jeʼwaa.

JAYEECHI 109 Amémonos de todo corazón

^ püt. 5 Eejeerü pienchisü ekirajaaya eere süküjüneerüin jamüin watüjaaka saaʼu kapülain waya naaʼin Jeʼwaa. Tüü, shia tü palajatkat ekirajaaya. Tü wanee apünüinsükat, ekirajaaneerü anain suluʼu Aapiria Wayuu ojuʼiteetka maayoʼu soʼu 2019. Sünain tia ekirajaayakalüirua, aküjüneerü wamüin alin waya nüpüla Jeʼwaa otta lotuin sukuwaʼipa tü naaʼinrakat wamüin. Wekirajaweerü anain tü naaʼinrüinjatkat na kachonshiikana otta tü naaʼinrüinjatkat na laülaashiikana süpüla naaʼinmajüinjanain na tepichikana suulia nataüjaanüin. Otta aküjüneerü wamüin wamülialüinjatüin naaʼin na wawalayuu müliakana sutuma nataüjaanüin tepichijaiwaʼaya naya.

^ püt. 2 PÜTCHI PÜTÜJAAINJATKA AAʼU: Sünain tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés, alanaʼaleesia suulia 600 pütchi aluwataanaka anain na israeliitakana. Eesü sümünüle: Aluwataanaka anain otta Nuluwataaka anain Moisés. Tü Aluwataanakalü anain, münüsü tü jaʼraisükat karaloʼuta ashajünaka palajana suluʼu tü Wiwüliakat (Génesis sünainmüin Deuteronomio). Eesü shiale sünüliain tia tü Ashajuushikat suluʼu Hebreo.

^ püt. 60 AYAAKUAA SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT: Shia nüchekaka Jeʼwaa anainjatüin naaʼin na tepichikana otta anainjatüin nepijia natuma na kachonniikana naya

SÜCHIKI TÜ AYAAKUAAKALÜIRUA:Wanee wayuu yootoka namaa süchonnii sümaʼinruʼu naʼlakajaain. Otta chi suʼwayuusekai, nikirajüin nüchon sünain arüleejaa.

^ püt. 64 SÜCHIKI TÜ AYAAKUAAKALÜIRUA: Laülaashii eejanakana soʼuluʼu tü pueulokot, nakaaliijain wanee wayuu outa aʼwayuuset, müliaka aaʼin nümaa süchon nutuma wanee wayuu oikaai.