Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 9

Jehová okintlasojtlaya israelitas uan okiteititi melajkayotl

Jehová okintlasojtlaya israelitas uan okiteititi melajkayotl

“Ye nochi kichiua ika melajkayotl. Itlasojtlalis Jehová yolmelajki uan kajki itech nochi tlaltikpak” (SAL. 33:5).

TLAKUIKALI 3 Jehová nechpaleuia uan nechyolchikaua

XIKILNAMIKTO *

1, 2. (1) ¿Tlen tiknekij tinochtin ma techchiuilikan? (2) ¿Tlen tlamantli techyolchikaua?

TINOCHTIN tiknekij ma techtlasojtlakan uan nochi ma techchiuilikan ika melajkayotl. Ijkuak amikaj techtlasojtla uan sapanoa titlajyouiaj, xamo timoyolkokoaj uan tikmachiliaj amitlaj topati.

2 Jehová kimati tiknekij ma techtlasojtlakan uan ma techchiuilikan tlen kuali (Sal. 33:5). Pero tejuan tikneltokaj Jehová sapanoa techtlasojtla uan noijki kineki ma techchiuilikan tlen kuali. Ijkon okiteititi ijkuak okinmakak israelitas Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés. Ik non, tla timoyolkokoa porque tikmachilia amikaj mitstlasojtla uan sapanoa omitstlajyouiltijkej, mitsyolchikauas tikmatis toTajtsin Dios kiteititia tiktekipachoaj ijkuak timomachtiskej Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés. *

3. (1) Ijkon ken kijtoa Romanos 13:8-10, ¿tlen techmachtia Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés? (2) ¿Tlen tlajtlanilmej tikinnankiliskej?

3 Ijkuak timomachtiaj Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés, tikitaj toTajtsin Dios techtlasojtla (xiktlajtolti Romanos 13:8-10). Itech nin tlamachtil tikitaskej seki tlanauatilmej tlen Jehová okinmakak israelitas uan noijki tikinnankiliskej ninmej tlajtlanilmej: ¿Tleka tikijtoaj Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés kisa itech tlasojtlalistli? ¿Tleka tikijtoaj kiteititia melajkayotl? ¿Ken omonekiaya kitekitiltiskej akinmej otlayekanayaj? ¿Akinmej okinpaleuiaya? Tlen timomachtiskej techyolchikauas, techpaleuis okachi ma tikneltokakan tlen kichiuas Jehová uan kuali iuan timouikaskej (Hech. 17:27; Rom. 15:4).

TLANAUATILMEJ TLEN OKINTLALI JEHOVÁ TECHITITIA TECHTLASOJTLA

4. (1) ¿Tleka tikijtoaj Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés kisa itech tlasojtlalistli? (2) Ijkon ken kijtoa Mateo 22:36-40, ¿tlen tlanauatil okijto Jesús?

4 ¿Tleka tikijtoaj Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés kisa itech tlasojtlalistli? Porque Jehová nochi kichiua ika tlasojtlalistli (1 Juan 4:8). Nochi ninmej seiscientos tlanauatilmej moyekanaj ika ome tlamantli tlen sapanoa miak ipati. Kijtoa ma tiktlasojtlakan Jehová uan oksekimej (Lev. 19:18; Deut. 6:5; xiktlajtolti Mateo 22:36-40). Ik non, sejse tlanauatil kiteititia Jehová techtlasojtla. Ma tikitakan tleka ijkon tikijtoaj.

5. ¿Tlen kineki Jehová ma kichiuakan akinmej yomonamiktijkej?

5 Tlanauatilmej okijtoayaj amo ma mokajkayauakan tlen yomonamiktijkej uan noijki ken kinmaluiskiaj inkoneuan. Jehová kijtoa akinmej yomonamiktijkej nochipa ma motlasojtlakan (Gén. 2:24; Mat. 19:3-6). Sapanoa tlajtlakoli tla ikaj momekatis. Tlanauatil chikome kijtoa amo ijkon ma kichiuakan (Deut. 5:18). Ijkuak ikaj omomekatiaya otlajtlakolchiuaya ixpan toTajtsin Dios uan sapanoa otlajyouiaya tlen amitlaj okichi (Gén. 39:7-9). Akin kikajkayauaj amo keman kilkauas.

6. Xikijto kox kita Jehová ijkuak akinmej yomonamiktijkej mokajkauaj inmixpan tekiuajkej.

6 Jehová nochipa kita ken mouikaj akinmej yomonamiktijkej. Israelitas okinnauatijkej ma kinmaluikan insiuauan. Tlakatl okitlakamatiaya tlanauatil kanin kijtoa omonekiaya kitlasojtlas isiua uan amo mokajkauaskiaj inmixpan tekiuajkej (Deut. 24:1-4; Mat. 19:3, 8). Pero ijkuak ikaj okichiuaya se tlajtlakoli uan mokajkauaskiaj inmixpan tekiuajkej, omonekiaya kipiaskej se amatl. Ika nin amatl omopaleuiaya akin amo otlajtlakolchi uan ijkon amo kiteneuaskiaj oauilnenki. Pero achto mokajkauaskiaj inmixpan tekiuajkej, tlakatl achto okinmiluiaya tlayekankej ma kipaleuikan. Ijkon tlayekankej inmiuan omotlapouiayaj uan okinpaleuiayaj. Ualeua Jehová amo nochipa okitaya akinmej omokajkauayaj inmixpan tekiuajkej maski amikaj otlajtlakolchi. Pero okitaya akin okikajkayajkej omoyolkokoaya uan ochokaya (Mal. 2:13-16).

Jehová okinekiaya tetajmej kuali ma kinmiskaltikan inkoneuan uan kuali ma yetokan. (Xikita párrafo 7 uan 8). *

7, 8. (1) ¿Tlen okinnauati Jehová tetajmej ma kichiuakan? (Xikita ixko revista). (2) ¿Tlen techmachtia tlen Jehová otlanauati?

7 Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés noijki kijtoa Jehová kineki kuali ma yetokan konemej. Jehová otlanauati tetajmej ma kinmachtikan inkoneuan uan ijkon kipiaskiaj chikauak intlaneltokilis. Amo san omonekiaya kinmakaskej tlen okinpoloaya. Tetajmej omonekiaya kinmachtiskej inkoneuan ika tlasojtlalistli ma kinpatioitakan itlanauatiluan Jehová uan noijki ma kitlasojtlakan (Deut. 6:6-9; 7:13). Jehová okintlajyouilti israelitas porque amo kuali okinchiuilijkej inkoneuan (Jer. 7:31, 33). Israelitas amo kintlajyouiltiskiaj inkoneuan. Omonekiaya kinmitaskej ken se tetliokolil tlen Jehová okintliokoli uan omonekiaya kinmaluiskej ika tlasojtlalistli (Sal. 127:3).

8 ¿Tlen techmachtia? Jehová kita ken mouikaj akinmej yomonamiktijkej. Noijki kineki tetajmej ma kintlasojtlakan inkoneuan porque kintlajtlanilis kox kintlajyouiltiaj.

9-11. ¿Tleka Jehová otlanauati amo ma titlaixnekikan?

9 Tlanauatil kijtoa amo ma titlaixnekikan. Tlanauatil majtlaktli kijtoa amo ma tikixnekikan tlen amo toaxka (Deut. 5:21; Rom. 7:7). Ika non tlanauatil, Jehová okinnauati itekipanojkauan kuali ma kitakan tlen omokuayejyekoayaj. Jehová kimati ijkuak tiknekij tikchiuaskej tlen amo kuali. Noijki kimati ijkuak timokuayejyekoaj tikchiuaskej tlen amo kuali (Prov. 4:23). Tla se israelita omokuayejyekoaya tlen amo kuali, ayakmo otetlasojtlaya. Ijkon okipanok tekiua David. Amo kijtosneki amo okatka yolkuali. Pero se tonal, okiuelitak se tesiua uan satepan otlajtlakolchi (Sant. 1:14, 15). Omomekati iuan non siuatl uan okinekiaya kikajkayauas inamik . Satepan, David otlanauati ma kitlalikan tlayekapan inamik para ma kimiktikan (2 Sam. 11:2-4; 12:7-11).

10 Jehová kita tlen tikpiaj itech toyolo. Ik non, okitaya ijkuak se israelita amo okitlakamatiaya tlanauatil kanin kijtoa amo ma tlaixneki (1 Crón. 28:9). Nin tlanauatil okinpaleuiaya itekipanojkauan toTajtsin Dios amo ma mokuayejyekokan tlen amo kuali porque tlamo kichiuaskiaj tlen omokuayejyekojkej. Ik non, Jehová techititia sapanoa ixtlamatki uan techtlasojtla.

11 ¿Tlen techmachtia? Jehová kimati tlen tikpiaj itech toyolo uan tlen tikmachiliaj (1 Sam. 16:7). Amo uelis itlaj tiktlatiliskej porque kimati tlen timokuayejyekoaj, tlen tikmachiliaj uan tlen tikchiuaj. Ye kitemoa tlen kuali tikchiuaj uan techpaleuia nochipa ma tikchiuakan tlen kuali. Pero kineki ma tikitakan tlen amo kuali timokuayejyekoaj uan san niman ma tikixtopeuakan non tlamantli (2 Crón. 16:9; Mat. 5:27-30).

TLANAUATILMEJ OTLAPALEUIAYAJ MA KICHIUAKAN NOCHI IKA MELAJKAYOTL

12. ¿Tlen kijtoa Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés?

12 Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés kiteititia Jehová nochi kichiua ika melajkayotl (Sal. 37:28; Is. 61:8). Ye kuali okiteititi ken moneki nochi tikinchiuiliskej ika melajkayotl oksekimej. Jehová okinteochiuaya israelitas ijkuak okintlakamatiayaj itlanauatiluan. Pero ijkuak amo otetlakamatiayaj, okinkauaya ma tlajyouikan. Ma tikitakan ok ome tlanauatilmej.

13, 14. (1) ¿Tlen kijtoaj achto ome tlanauatilmej? (2) ¿Ken okinpaleuiaya israelitas ninmej ome tlanauatilmej?

13 Tlanauatilmej kijtoaj san Jehová moneki tikueyichiuaskej. Ome tlanauatilmej tlen achto ijkuilitokej, okijtoayaj israelitas san omonekiaya kiueyichiuaskej toTajtsin Dios uan amo ma kinueyichiuakan okseki teotsitsintin (Éx. 20:3-6). Ninmej tlanauatilmej okinpaleuiaya israelitas uan amo ye Jehová. ToTajtsin Dios okinpaleuiaya ijkuak okatkaj yolmelajkej. Pero ayakmo okinpaleuiaya ijkuak okinueyichiuayaj okseki teotsitsintin.

14 Ma tikitakan tlen okinpanok akinmej ochantiayaj Canaán. Yejuan okinueyichijkej teotsitsintin uan amo okiueyichijkej toTajtsin Dios (Sal. 115:4-8). Oauilnemiayaj ijkuak okinueyichiuayaj teotsitsintin uan okinmiktiayaj konemej. Noijki ijkon okinpanok israelitas ijkuak okinueyichijkej teotsitsintin uan okintlajyouiltijkej inkalchanejkauan (2 Crón. 28:1-4). Akinmej otlayekanayaj ayakmo okintlakamatkej itlanauatiluan Jehová uan ayakmo kuali otlanauatijkej uan okintlajyouiltijkej oksekimej (Ezeq. 34:1-4). Jehová okinmilui israelitas kintlajyouiltiskiaj tla amo kuali kinmaluiskiaj siuamej uan konemej (Deut. 10:17, 18; 27:19). Pero okinteochi ijkuak okatkaj yolmelajkej uan nochi okichiuayaj ika melajkayotl (1 Rey. 10:4-9).

Jehová techtlasojtla uan kimati ijkuak techtlajyouiltiaj. (Xikita párrafo 15).

15. ¿Tlen techmachtia tlen Jehová otlanauati?

15 ¿Tlen techmachtia? Jehová amo itlajtlakol ijkuak sekimej kijtoaj kitekichiuiliaj uan amo kintlakamatij itlanauatiluan uan kintlajyouiltiaj itekipanojkauan toTajtsin Dios. Pero Jehová techtlasojtla uan kimati titlajyouiaj. Kiyolkokoa ijkuak kita titlajyouiaj ijkon ken ijkuak se siuatl kiyolkokoa ikonetsin tlajyouia (Is. 49:15). Maski toTajtsin Dios amitlaj kinmiluia akinmej techtlajyouiltiaj uan tla amo moyolkopaj, satepan kintlajyouiltis.

¿KEN OMONEKIAYA KITEKITILTISKEJ TLANAUATIL AKINMEJ OTLAYEKANAYAJ?

16-18. (1) ¿Ken otlapaleuiaya Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés? (2) ¿Tlen techmachtia tlen Jehová otlanauati?

16 Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés tlatlamantli okinpaleuiaya israelitas. Tlayekankej amo san omonekiaya kitaskej israelitas ma kipiakan chikauak intlaneltokilis. Noijki omonekiaya kitaskej tlen ouijkayotl okixnamikiayaj uan noijki ijkuak ikaj otemiktiaya. Ik non, omonekiaya kuali kitekitiltiskiaj tlanauatil tlen okijkuilo Moisés.

17 Ijkuak se israelita ikaj okimiktiaya, ye amo san niman okimiktiayaj. Akinmej otlayekanayaj itech non altepetl achto okitayaj tleka otemikti uan satepan okijtoayaj kox omonekiaya kimiktiskej (Deut. 19:2-7, 11-13). Noijki tlayekankej omonekiaya kiyektlaliskej okseki ouijkayotl tlen okixnamikiayaj israelitas uan noijki okinpaleuiayaj akinmej yomonamiktijkej (Éx. 21:35; Deut. 22:13-19). Ijkuak tlayekankej nochi okichiuayaj ika melajkayotl uan israelitas okitlakamatiayaj Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés, nochtin okinpaleuiaya uan ijkon okitlakaitayaj Jehová (Lev. 20:7, 8; Is. 48:17, 18).

18 ¿Tlen techmachtia? Jehová kitekipachoa tlen techpanoa. Kineki ma tikintlasojtlakan oksekimej uan ma tikinchiuilikan nochi ika melajkayotl. Kikaki nochi tlen tikijtoaj uan tlen tikchiuaj. Noijki kita tlen tikchiuaj uan tlen tikijtoaj ijkuak tikatej toselti (Heb. 4:13).

19. ¿Tlen okinnauatijkej tlayekankej uan jueces?

19 Altepemej tlen okatkaj ik ompa Israel sapanoa okichiuayaj tlen amo kuali. Jehová amo okinekiaya noijki ijkon ma kichiuakan israelitas, ik non, okinnauati tlayekankej uan jueces amo inmiuan ma mouikakan. Pero okinmilui amo ma kinchikoitakan. Noijki omonekiaya ma kinchiuilikan nochi ika melajkayotl (Deut. 1:13-17; 16:18-20).

20, 21. (1) ¿Tlen tlanauatilmej okintlali Jehová uan ijkon israelitas amo kichiuaskiaj tlen amo kuali? (2) ¿Tlen techmachtia tlen Jehová otlanauati?

20 Jehová teiknomati, ik non, okintlali tlanauatilmej uan ijkon nochtin kinchiuiliskiaj tlen kuali. Ma tikitakan se tlamantli. Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés, okijtoaya ken mochiuaskia tla ikaj itlaj okitlajtlakoltiayaj. ¿Tlen okichiuayaj? Akin itlaj okitlajtlakoltiayaj omonekiaya kimatis akin okiteluiaya (Deut. 19:16-19; 25:1). Noijki okintlajtlaniayaj ome tlen okitakej tlen opanok uan ijkon okitayaj kox itlajtlakol (Deut. 17:6; 19:15). Pero ¿tlen opanoaya ijkuak ikaj okichiuaya tlen amo kuali uan san se okitak tlen opanok? Akin okichi itlaj amo kuali, amo uelis kijtoskia amitlaj itlajtlakol porque Jehová nochi kita. Tetajmej noijki okinkauiliayaj ma kinnauatikan inkalchanejkauan pero amo okichiuayaj ken yejuan okinekiayaj. Ijkuak kalchanejkej okipiayaj ouijkayotl, tlayekankej okinpaleuiayaj uan yejuan okijtoayaj tlen kichiuaskiaj (Deut. 21:18-21).

21 ¿Tlen techmachtia? Jehová kichiua nochi ika melajkayotl (Sal. 9:7). Jehová kinteochiua akinmej yolmelajkej uan kintlakamatij itlanauatiluan. Pero kintlajyouiltia akinmej amo kuali kinyekanaj oksekimej (2 Sam. 22:21-23; Ezeq. 9:9, 10). Xamo sekimej kichiuaj itlaj tlen amo kuali uan amitlaj kinchiuiliaj. Pero Jehová kintlajtlanilis tlen okichijkej ijkuak monekis (Prov. 28:13). Tla amo moyolkopaj, ‘temojti tla wetsitiweh imak Dios akin nochipa yolitok’ (Heb. 10:30, 31).

¿AKINMEJ OKINPALEUIAYA TLANAUATIL TLEN OKIJKUILO MOISÉS?

Tlayekankej omonekiaya tetlasojtlaskej ijkon ken Jehová tetlasojtla ijkuak okiyektlaliayaj se ouijkayotl uan noijki omonekiaya kichiuaskej nochi ika melajkayotl. (Xikita párrafo 22). *

22-24. (1) ¿Akinmej okinpaleuiaya Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés? (2) ¿Tlen techmachtia tlen Jehová otlanauati? (3) ¿Tlen technejmachtia Éxodo 22:22-24?

22 Nonmej tlanauatilmej okinpaleuiaya iknomej, siuamej tlen omikej innamik uan tlen oualayaj itech okseki altepemej. Jueces omonekiaya kitlakamatiskej nin tlanauatil: “Amo xikinchikoita akinmej uitsej itech okseki altepemej uan iknomej tlen amo kipiaj intajtsin uan amo xikmoaxkati itlaken se siuatl tlen yomikik inamik porque itlaj mitsuikilia” (Deut. 24:17). Jehová kinmiknomati akinmej amitlaj kipiaj. Tla itlaj okinchiuiliayaj, okinmixkomakayaj akinmej ijkon okichiuayaj (xiktlajtolti Éxodo 22:22-24).

23 Noijki tlanauatil okijtoaya israelitas amo ma auilnemikan inmiuan inkalchanejkauan. Ijkon nochtin kuali okatkaj (Lev. 18:6-30). Altepemej tlen okatkaj ik kanin ochantiayaj israelitas, oauilnemiayaj inmiuan inkalchanejkauan. Pero israelitas omonekiaya kixtopeuaskej nin tlamantli ijkon ken Jehová kitlajyaltia.

24 ¿Tlen techmachtia? Jehová kineki akinmej tlayekanaj kuali ma kinmaluikan akinmej kinyekanaj. Kitlajyaltia ma auilnemikan uan kineki ma kinchiuilikan nochi ika melajkayotl itekipanojkauan. Noijki ma kinchiuilikan nochi ika melajkayotl itekipanojkauan uan noijki akinmej amitlaj kipiaj.

TLANAUATIL TLEN OKIJKUILO MOISÉS OKITEITITI TLEN SATEPAN UALASKIA

25, 26. (1) ¿Tleka tlasojtlalistli uan melajkayotl san sekan mouikaj ken yetoskia ken tiyoltokej uan timijyotiaj? (2) ¿Tlen timomachtiskej itech okse tlamachtil?

25 Tlasojtlalistli uan melajkayotl san sekan mouikaj. Yetoskia ken tiyoltokej uan timijyotiaj. Okachi tiktlasojtlaskej Jehová ijkuak tikmatij ye techchiuilia nochi ika melajkayotl. Ijkuak tiktlasojtlaj Jehová uan tikintlakamatij itlanauatiluan, okachi tikintlasojtlaj oksekimej uan tikchiuaj nochi ika melajkayotl.

26 Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés okinpaleui israelitas kuali ma mouikakan iuan Jehová. Pero ialtepe Jehová ayakmo moneki kitlakamatis nin tlanauatil porque Jesús yokipatkayoti ika itlaj okachi kuali (Rom. 10:4). Tlatitlanil Pablo okijto Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés okatka “itlasekawilo tlan satepa walaskia” (Heb. 10:1). Itech okse tlamachtil timomachtiskej itech nin tlamantli tlen satepan ualaskia, tleka moneki ma moteititi tlasojtlalistli uan melajkayotl itech tlanechikol.

TLAKUIKALI 109 Moneki nitetlasojtlas

^ párr. 5 Tikitaskej naui tlamachtilmej uan achto timomachtiskej ken tikmatij tiktekipachoaj toTajtsin Dios. Ok eyi tlamachtilmej kisaskej itech revista Akin Tetlapouijtok mayo 2019. Timomachtiskej Jehová kiteititia tlasojtlalistli uan melajkayotl itech tlanechikol, tlayekankej ken uelis kinmaluiskej konemej amitlaj ma kinchiuilikan uan tlen uelis kichiuaskej tetajmej para kinmaluiskej inkoneuan. Noijki timomachtiskej ken uelis tikinyolseuiskej akinmej otlajyouijkej ijkuak omoskaltijkej.

^ párr. 2 TLEN OKACHI IPATI: Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés kipia kanaj seiscientos itlanauatiluan Jehová uan okinauati Moisés ma kinmaka israelitas. Ualeua noijki kitokayotiaj Tlanauatil, Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés uan tlanauatilmej. Ninmej Tlanauatilmej moajsij itech makuili amochmej uan peua itech Génesis uan tlami itech Deuteronomio. Noijki ijkon kixmatij Escrituras Hebreas.

^ párr. 62 FOTO: Se siuatl tlakualchijtok iuan itakotsitsiuan uan motlapouijtokej. Noijki mota inamik kimachtijtok itelpoch ken kinmaluis ichkamej.

^ párr. 66 FOTO: Tlayekankej tlen katej kanin katej puertas, ika tlasojtlalistli kipaleuiaj se siuatl tlen omikik inamik iuan noijki kipaleuiaj ichokotsin porque okintlajyouiltijkej akinmej tlanemakaj.