Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 9

Tlasojtlalistli niman melajkayotl ipan itonaluan israelitas

Tlasojtlalistli niman melajkayotl ipan itonaluan israelitas

“ToTEKO kitlajsojtla on tlen melauak niman melajki; ¡Itetlajsojtlalis kitemiltia nochi in tlaltikpaktli!” (SAL. 33:5).

TLAKUIKAJLI 3 Titokojtilis niman titotlamachialis

TLEN TIKITASKEJ *

1, 2. a) ¿Tlenon tiknekij tinochimej? b) ¿Tlenon uelis kuajli tikmatstoskej?

TINOCHIMEJ tiknekij tikmachiliskej ika techtlasojtlaj niman ika kichiuaj totech tlen melajki. Ijkuak miyekpa techititiaj ika xtechtlasojtlaj niman texchiuiliaj tlen xmelajki, kanaj tajmanaskej niman tiknemiliskej ika xitlaj ika titepaleuiyaj.

2 Jehová kimatstika ika tinochimej tiknekij matechtlasojtlakan niman matexchiuilikan tlen melajki (Sal. 33:5). Uelis kuajli tikmatstoskej ika Jehová melak techtlasojtla niman kineki matexchiuilikan tlen melajki. Ijkon tikitaj ipan tlanauatijli tlen Jehová okinmakak israelitas. Tla tejua melak timoyolkokoua pampa tikmachilia ika xmitstlasojtlaj noso omitschiuilijkej tlen xmelajki, mitsyolseuis ijkuak timomachtis Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés * kampa nesi kenon Jehová melak najmana inpampa itekipanojkauan.

3. a) Ken kijtoua Romanos 13:8-10, ¿tlenon tikitaj ijkuak tomachtiaj Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés? b) ¿Tlenon tiknankiliskej ipan yejuin tlamachtijli?

3 Ijkuak tomachtiaj Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés, tikitaj kenon toTajtsin melak techtlasojtla (xpoua Romanos 13:8-10). Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej seki tlanauatiltin tlen Jehová okinmakak israelitas niman tiknankiliskej yejuin: ¿Tleka uelis tikijtoskej ika Tlanauatijli kiteititia tlasojtlalistli? ¿Tleka uelis tikijtoskej ika Tlanauatijli kinekiya manochiua tlen melajki? ¿Kenon uelis kichiuaskiaj yejuin tlanauatiltin akin kipiyaj tlanauatijkayotl? Niman ¿akinomej melak kintlajpiaya? Ken nonankiliskej melak techyolseuis, techmakas se tlamachialistli niman kichiuas matiknisiuikan toTajtsin Jehová, akin melak tiktlasojtlaj (Hech. 17:27; Rom. 15:4).

TLANAUATILTIN TLEN KITEITITIAYAJ TLASOJTLALISTLI

4. a) ¿Tleka uelis tikijtoskej ika Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés kiteititiaya tlasojtlalistli? b) Ken nesi ipan Mateo 22:36-40, ¿katlejua tlanauatiltin okinteneuj Jesús?

4 Uelis tikijtoskej ika Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés kiteititiaya tlasojtlalistli pampa Jehová nochi kichiua ika tlasojtlalistli (1 Juan 4:8). Nochi tlanauatiltin tlen Jehová okitemakak kiteititiaya yejuin ome: tiktlasojtlas toTajtsin niman oksekimej (Lev. 19:18; Deut. 6:5; xpoua Mateo 22:36-40). Kuakon, xtechmojkatlachialtia ika yejon ipantsin 600 tlanauatiltin makiteititikan kenon Jehová techtlasojtla. Matikimitakan san seki.

5, 6. a) ¿Tlenon kineki Jehová makichiuakan akin yononamiktijkej? b) ¿Tlenon nochipa kitstika Jehová? Xkijto se neskayotl.

5 Xtikajkayauas moixnamik niman tikintlajpiyas mokoneuan. Jehová kineki ika akin yononamiktijkej nochipa melak manotlasojtlakan (Gén. 2:24; Mat. 19:3-6). Tikajkayauas moixnamik yejon tlen melak xkuajli uelis tikchiuas. Ika yejon, ika chikome tlanauatijli xtekauiliaya manochiua yejuin tlajtlakojli (Deut. 5:18). Tiauilnemis kentla titlajtlakos itechkopa toTajtsin niman melak tikyolkokos moixnamik (Gén. 39:7-9). Niman tlen kimachilis moixnamik uelis melak uejkauis.

6 Jehová nochipa kitstika kenon nemij akin yononamiktijkej. Yejua kinekiya ika israelitas kuajli makintlajpiyakan insiuauan. Teueuentsin akin kitlakaitaya Tlanauatijli kitlasojtlaya isiuauj, niman xkikauaya san itlaj ikatsin (Deut. 24:1-4; Mat. 19:3, 8). San ika, tla onkatka se ueyi tlauejli niman kikauaya, nonekiya kimakas se amatl kampa manesto ika yokikauj. Yejuin kipaleuiaya maka makitlajtlakoltikan itech auilnemilistli. San ika, kachtopa nonekiya kintlajtoltis tlayekankej niman ijkon yejuamej ueliskiaj kinpaleuiskiaj maka manokauakan. Jehová xnochipa nokalaktiaya ijkuak se israelita kikauaya isiuauj san pampa yejua kinekiya, san ika, kema kitaya kenon tesiuauj chokaya niman melak noyolkokouaya (Mal. 2:13-16).

Jehová kinekiya ika kokonej kuajli manomachilikan niman ika intajuan makimiskaltikan ika tlasojtlalistli. (Xkita párrafos 7-8) *

7, 8. a) ¿Tlenon Jehová okinnauati makichiuakan tajtin? (Xkita tlaixkopinajli tlen onka ixpan itech yejuin revista). b) ¿Tlenon techmachtia?

7 Tlanauatijli noijki kiteititia ika Jehová kineki melak kuajli manemikan kokonej. Xsan okiminauati tajtin makitakan ika kuajli manemikan inkoneuan, noijki okimijli makinmachtikan makiueyichiuakan toTajtsin. Nonekiya ika nochiuiyan niman nochipa kinmachtiskiaj itech itlanauatiluan toTajtsin niman kinmachtiskiaj makitlasojtlakan (Deut. 6:6-9; 7:13). Jehová okintlajtlakolmakak israelitas san pampa xkuajli tlen okinchiuilijkej inkoneuan (Jer. 7:31, 33). Se israelita xnonekiya kimitas ikoneuan kentla itlaj tlen xnoneki notlajpiyas noso ika uelis kichiuilis tlen kinekis. Nonekiya kitaskej kentla se tetlayokolijli tlen Jehová kinmaka niman kintlajpiyaskej ika tlasojtlalistli (Sal. 127:3).

8 Tlen techmachtia: Jehová kuajli kita kenon nemij akin yononamiktijkej. Kineki ika tajtin makintlasojtlakan inkoneuan niman kinyolkuitis itech kenon kintlajpiyaj.

9-11. ¿Tleka Jehová okitemakak se tlanauatijli itech nexikojli?

9 Maka xtenexikolita. Tlanauatijli majtlaktli xtekauiliaya titenexikolitas, kijtosneki melak tikileuis tlen okse itlatki (Deut. 5:21; Rom. 7:7). Ika yejuin tlanauatijli, Jehová okinmachti itekipanojkauan ika nonekiya kitlajpiyaskej tlen kinemiliaj niman tlen kimachiliaj, kijtosneki, inyojlo. Yejua kimatstika ika tlen xkuajli tikchiuaj ualeua itech tlen xkuajli tiknemiliaj niman itech tlen xkuajli tikmachiliaj (Prov. 4:23). Tla se israelita kikauiliaya manoskalti tlen xkuajli kileuiaya, kijtosneki ika kanaj xkintlasojtlaya oksekimej. Ijkon ipan onochiuj David. Xkijtosneki tla xkuajli katka iyojlo, san ika, se tonajli okileui se siuatl akin yononamiktijka, niman yejon okichiuj matlajtlako (Sant. 1:14, 15). Iuan oauilnen, okiyejyeko kikajkayauas iueuentsin niman noijki okichiuj makimiktikan ipan se guerra (2 Sam. 11:2-4; 12:7-11).

10 Jehová ueli kita tlen onka ipan toyojlo, kuakon, ijkuak se israelita nexikole katka, yejua kimatstoya (1 Crón. 28:9). Yejuin tlanauatijli kimijliaya itekipanojkauan toTajtsin ika nonekiya maka makinemilikan tlen kichiuaskia matlajtlakokan. ¿Xmelak ika Jehová se toTajtsin akin melak tlamachilise niman tetlasojtlani?

11 Tlen techmachtia: Jehová xsan kita tlen nesi. Yejua kita tlen tikpiyaj ipan toyojlo (1 Sam. 16:7). Xuelis tikiyaniliskej tlen tiknemiliaj, tlen tikmachiliaj nion tlen tikchiuaj. Yejua kitejtemoua tlen kuajli tikchiuaj niman techpaleuiya manoskalti. San ika, noijki kineki matikitakan tlen xkuajli tiknemiliaj niman kineki matijkixtikan, ijkon xkichiuas matitlajtlakokan (2 Crón. 16:9; Mat. 5:27-30).

TLANAUATILTIN TLEN KITEITITIAYAJ MELAJKAYOTL

12. ¿Tlenon kuajli nesiya ipan Tlanauatijli?

12 Ipan Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés noijki kuajli nesiya kenon Jehová melak kitlasojtla kichiuas tlen melajki (Sal. 37:28; Is. 61:8). Yejua kuajli okiteititi tlenon kijtosneki tikinchiuilis oksekimej tlen melajki. Kinteochiuaya israelitas ijkuak kitlakamatiyaj itlanauatiluan, san ika, noijki kinkauiliaya matlajyouikan ijkuak xkitlakamatiyaj. Matikitakan ome itech yejuin majtlaktli tlanauatiltin.

13, 14. a) ¿Tlenon kijtouaya kachtopa ome tlanauatijli? b) ¿Kenon kinpaleuiaya israelitas tla kitlakamatiyaj yejon ome tlanauatijli?

13 San matikueyichiuakan Jehová. Kachtopa ome tlanauatijli kinnauatiaya israelitas san makiueyichiuakan toTajtsin niman xkinkauiliaya makinueyichiuakan tajtsitsintin (Éx. 20:3-6). Yejuin tlanauatiltin xkipaleuiaya Jehová, kinpaleuiaya israelitas. Kuajli nemiyaj ijkuak kitlakamatiyaj toTajtsin, niman xkuajli onkisayaj ijkuak kinueyichiuayaj intajtsitsinuan oksekimej kalpamej.

14 Matiknemilikan tlen inpan onochiuj akin chantiyaj Canaán. Yejuamej okinejkej kinueyichiuaskej tajtsitsintin tlen xyoltokej niman xokiueyichiujkej toTajtsin akin yoltok niman melauak (Sal. 115:4-8). Ijkuak kiueyichiuayaj intajtsin, auilnemiyaj niman kinuentlaliayaj kokonej. Noijki ijkon, ijkuak israelitas xokitlakamatkej Jehová noijki okinueyichiujkej tajtsitsintin niman okinchiuilijkej tlen xkuajli inchanejkauan (2 Crón. 28:1-4). Akin kipiayaj tlanauatijkayotl xokitekitiltijkej itlanauatiluan Jehová, xkuajli otlayekankej niman okintlajyouiltijkej akin xakaj kinpaleuiaya (Ezeq. 34:1-4). Tla yakaj kinchiuiliaya tlen xkuajli siuamej niman kokonej akin xakaj kinpaleuiaya, Jehová okimijli ika kintlajtlakolmakaskia (Deut. 10:17, 18; 27:19). San ika, okinteochiuj israelitas ijkuak otetlakamatkej niman omelajkanenkej (1 Rey. 10:4-9).

Jehová techtlasojtla niman kimatstika ijkuak titlajyouiyaj. (Xkita párrafo 15).

15. ¿Tlenon techmachtia itech Jehová?

15 Tlen techmachtia: Jehová xkipiya tlajtlakojli ika akin kijtouaj ika kitlakamatij itlanauatiluan kintlajyouiltiaj itekipanojkauan. Maski ijkon, techtlasojtla niman kimatstok ijkuak texchiuiliaj tlen xmelajki. Ijkuak se nantli kita ken tlajyouiya ikonetsin, melak noyolkokoua, san ika, Jehová más noyolkokoua ijkuak kita kenon titlajyouiyaj (Is. 49:15). Kanaj toTajtsin xnimantsin kintlajtlakolmaka akin kichiuaj tlen xmelajki niman xnoyolkuepaj, san ika, kichiuas ijkuak nonekis.

KENON NONEKIYA NOCHIUAS TLANAUATIJLI

16-18. a) ¿Kenon tepaleuiaya Tlanauatijli? b) ¿Tlenon techmachtia?

16 Tlanauatijli melak kinpaleuiaya israelitas. Akin okintlalijkej matlayekanakan xsan nonekiya kitaskej ken kiueyichiuayaj toTajtsin, noijki nonekiya kitaskej tlaueltin tlen xmelak uejueyimej niman ijkuak temiktiayaj. Kuakon, nonekiya manochiua tlanauatijli ika melajkayotl. Matikitakan seki neskayomej.

17 Ijkuak se israelita yakaj kimiktiaya, xnimantsin kimiktiayaj. Tlayekankej nonekiya kachtopa kitaskej kenon opanok niman kijtoskiaj tla noneki kimiktiskej (Deut. 19:2-7, 11-13). Noijki, nonekiya kitaskej miyek tlen panouaya, ken ijkuak xnomatiya tlenon nochiuas ika tlen intlatki katka niman hasta ijkuak nokualaniayaj akin yononamiktijkej (Éx. 21:35; Deut. 22:13-19). Ijkuak tlayekankej kichiuayaj tlen melajki niman israelitas kitlakamatiyaj tlanauatijli, nochimej kuajli nemiyaj niman kiueyichiuayaj Jehová (Lev. 20:7, 8; Is. 48:17, 18).

18 Tlen techmachtia: Jehová kajmana nochi tlen panoua ipan tonemilis. Kineki matikintlasojtlakan oksekimej niman matikinchiuilikan tlen melajki. Noijki kita tlen tikijtouaj niman tlen tikchiuaj ijkuak toselti tinemij tochan (Heb. 4:13).

19-21. a) ¿Tlenon nonekiya kichiuaskiaj tlayekankej niman jueces ika ikalpan toTajtsin? b) ¿Katlejua tlanauatiltin xkitekauiliayaj manochiua tlen xmelajki? c) ¿Tlenon techmachtia?

19 Kalpamej tlen nemiyaj nisiuj itech kalpan Israel kuelitayaj kichiuaskej tlen xmelajki. Pampa Jehová xkinekiya ika ikalpan makichiua ijkon ken oksekimej kalpamej, okinnauatij tlayekankej niman jueces maka matechikoitakan. Niman, noijki okimijli makitlasojtlakan tlen melajki niman maka chikauak matlanauatikan (Deut. 1:13-17; 16:18-20).

20 Pampa Jehová teikneliaya, okitemakak tlanauatiltin tlen xkitekauiliaya manochiua tlen xmelajki. Xnemili yejuin. Tlanauatijli tepaleuiaya niman ijkon ouijtika katka yakaj kitlajtolchijchiuiliskiaj. ¿Kenon? Kachtopa, akin kitlajtolchijchiuiliayaj ueliskia kitlajtlanis kimatis akinon ijkon kichiujtoya (Deut. 19:16-19; 25:1). Niman, nonekiya omemej akin okitakej tlen opanok niman ijkon uelis noneltokas tlen noijtotoya itechkopa (Deut. 17:6; 19:15). Aman, ¿tla yakaj itlaj kichiuaya niman san se nemiya akin okitak? Akin ijkon yokichiujka xkipiaya ika kinemilis ika xtlaj ipan nochiuas, pampa Jehová nochi yokitaka. Noijki, tajtin kiseliayaj tlanauatijkayotl itech ichanejkauan, san ika, san ontlamiya intlanauatijkayo. Ijkon noijtoua pampa miyek tlaueltin tlen kipiayaj familias, nonekiya nokalaktiskej tlayekankej niman ijkon kijtoskej tlenon nochiuas (Deut. 21:18-21).

21 Tlen techmachtia: Jehová kuajli techititia kenon xtikchiuaskej tlen xmelajki (Sal. 9:7). Kinteochiua akin melajkanemij niman kitlakamatij itlanauatiluan, san ika, kintlajtlakolmaka akin xkuajli kitekitiltiaj intlanauatijkayo (2 Sam. 22:21-23; Ezeq. 9:9, 10). Uelis nesis ika sekimej akin kichiuaj tlen xkuajli xtlaj inpan nochiua, san ika, Jehová tetlajtlakolmaka ijkuak kinamiki (Prov. 28:13). Niman tla xnoyolkuepaj, xuejkaui kasikamatij ika “sanoyej temojtij tla se onuetsis ipan itlauel on Dios yejuan nochipa nemi” (Heb. 10:30, 31).

¿AKINOMEJ MELAK KINTLAJPIAYA TLANAUATIJLI?

Ijkuak kiyektlaliayaj tlauejli, tlayekankej nonekiya kiteititiskej kenon Jehová kintlasojtlaya tlaltikpakchanejkej niman melajkayotl. (Xkita párrafo 22). *

22-24. a) ¿Akinomej melak kintlajpiaya Tlanauatijli, niman tlenon tomachtiaj itech Jehová? b) ¿Tlenon kijtoua Éxodo 22:22-24 inpan panos akin tetlajyouiltiayaj?

22 Tlanauatijli melak kintlajpiaya akin xueliyaj nopaleuiayaj san yejuamej, ken iknotsitsintin, siuakaualtin niman akin xchanejkej. Nochimej jueces israelitas nonekiya kitlakamatiskej yejuin: “Maka xkinchiuilikan on tlen xkuajli on yejuan iknotsitsimej, nion on yejuan xchanejkej. Nion maka nenkiseliliskej on kaualtsitsintli itlaj itlaken chika nenkichaj para mechtlaxtlauilis” (Deut. 24:17). Jehová melak najmanaya inpampa akin ueliskiaj kichiuiliskej tlen xkuajli niman kintlajtlakolmakaya akin kintlajyouiltiayaj (xpoua Éxodo 22:22-24).

23 Niman pampa Jehová kintlajpiaya familias, tlanauatijli xtekauiliaya ika se manoteka iuan akin ken kita noso ichanejkauj (Lev. 18:6-30). Oksekimej kalpamej xitlaj kijtouayaj noso hasta kitekauiliayaj manochiua yejuin. San ika, ikalpan toTajtsin nonekiya kitas ken Jehová, kentla se melak ueyi tlajtlakojli.

24 Tlen techmachtia: Jehová kineki ika akin kipiyaj tlanauatijkayotl manajmanakan inpampa akin kintlajpiyaj. Kitlauelita tlajtlakoltin itech auilnemilistli niman kineki ika nochimej itekipanojkauan makintlajpiyakan niman makinchiuilikan tlen melajki, niman más yejon akin xkipiyaj akin makinpaleui.

TLANAUATIJLI “SAN KIXNESKAYOTIA ON TLEN KUAJLI TLAJTLAMACH ONYAS”

25, 26. a) ¿Tleka uelis tikijtoskej ika tlasojtlalistli niman melajkayotl kentla tinemis niman timijyotis? b) ¿Tlenon okse tomachtiskej itech naui tlamachtijli tlen tikitstoskej?

25 Uelis tikijtoskej ika titetlasojtlas niman titechiuilis tlen melajki kentla tinemis niman timijyotis, pampa xuelis tikchiuas san se. Ijkuak tikmatstokej ika toTajtsin kichiua tlen melajki, ueyiya ken tiktlasojtlaj. Niman, ijkuak tiktlasojtlaj toTajtsin niman itlanauatiluan, noijki tikintlasojtlaj oksekimej niman tikchiuaj tlen melajki.

26 Jehová niman israelitas kuajli onouikakej pampa kipiayaj Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés. San ika, yejuin xok onotekitilti ijkuak Jesús okitemakak inemilis pampa onopatlak ika okse tlen melak kuajli (Rom. 10:4). Pablo okijto ika Tlanauatijli “san kixneskayotia on tlen kuajli tlajtlamach onyas” (Heb. 10:1). Ipan okse tlamachtijli itech naui tlen tikitstoskej titlajtoskej itech tleka melak noneki tlasojtlalistli niman melajkayotl ipan tlanechikojli.

TLAKUIKAJLI 109 Matitetlasojtlakan ika nochi toyojlo

^ párr. 5 Yejuin kachtopa tlamachtijli itech naui tlen tikitaskej. Techijlis kenon uelis tikmatstoskej ika Jehová najmana topampa. Yejon okseki yeyi tlamachtiltin kisaskej ipan Amatl Tekakistilijketl tlen kisas ipan mayo de 2019. Itoka yes: “Tlasojtlalistli niman melajkayotl ipan tlanechikojli”, “Tlasojtlalistli niman melajkayotl ijkuak nochiua tlen xkuajli” niman “Tlen kinyolseuis akin yokinnajnauiltijkej”.

^ párr. 2 NONEKI MATIKMATIKAN: Jehová okinmakak israelitas ipantsin 600 tlanauatiltin. Kemantika, noijki noixmati ken “Tlanauatijli”, “Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés” niman “Tlanauatiltin”. Kachtopa makuijli amoxtli itech Biblia (Génesis a Deuteronomio) noijki kitokayotiaj ken “Tlanauatijli”. Niman kemantika Tlajkuiloltin ika Hebreo noijki kitokayotiaj “Tlanauatijli”.

^ párr. 60 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Se nantli melak kuajli nonojnotstika iuan ichpokauan ijkuak tlakualchiuaj. Inkuitlapan, tajtli kimachtia ikoneuj kenon kintlajpiyas borreguitos.

^ párr. 64 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Tlayekankej nemij kiyauatenko, ika tlasojtlalistli kipaleuiyaj se siuakaualtsintli niman ikoneuj, akin xkuajli tlen yokinchiuili se tlanemakaketl.